Search

Kansainvälistymistä pidetään yritykselle merkittävänä ja haastavana askeleena. Varsinkin IT-yrityksessä, jossa fyysisen maailman rajat eivät välttämättä päde, on heti ensimmäisestä päivästä lähtien otettava huomioon globaali kilpailu liiketoimintaa suunniteltaessa. Kilpailukykyisen globaalin strategian suunnittelun ja varsinaisen kansainvälisen kaupanteon välillä on suuri ero, mutta kyseessä on haaste, johon moni yritys tarttuu tavoitteenaan suuren luokan menestystarinaa. Tällä tutkimuksella on haettu ratkaisuita onnistuneeseen kansainväliseen kaupantekoon. Tutkimuksen päätavoitteena oli selvittää laadullisella tapaustutkimuksella ja case-yrityksen kautta, pienen rakennusalan IT-yrityksen mahdollisuuksia kasvaa kansainvälistymisellä. Tarkoituksena oli selvittää, minkälaista strategiatyötä kansainvälistyminen vaatii yritykseltä sekä mitkä käytännön haasteet tulevat vastaan ja miten niistä selviydytään. Tutkimuksessa on selvitetty käytössä olevan kirjallisuuden avulla kansainvälistymisstrategian suunnitteluprosessia. Tämän jälkeen on tutkittu kirjallisuuteen pohjautuen eri menettelytapoja ja apuvälineitä kansainvälistymisstrategian toteuttamiseksi. Case-tutkimuksessa on seurattu DynaRoad Oy:n kansainvälistymisen suunnittelua ja toteutusta. Yhdistämällä kirjallisuustutkimus ja case-selvitys on haettu eri menettelytapoja yrityksen kasvutavoitteiden saavuttamiseksi, niin kotimaisilla kuin kansainvälisilläkin markkinoilla. Globaalin kilpailustrategian laatimisessa edellytykseksi muodostui olennaisen, systemaattisen, mahdollisimman subjektiivisen ja mitattavissa olevan tiedon kerääminen. Tämän tiedon analysointi luo perusteelliselle strategiatyölle mahdollisuuden löytää aito asiakastarve, joka on yrityksen menestyksen perusta. Tutkimuksessa on käsitelty muutamia yleisiä haasteita, joihin kansainvälistymistä suunnittelevan yrityksen tulee ottaa kantaa. Näitä ovat esimerkiksi rahoituksen järjestäminen, myyntineuvottelut ja sopimusten teko sekä immateriaalioikeuksien kansainv

Tutkimus käsittelee toimitilojen vuokralaisasiakkaiden päätöksenteko- ja arvonmuodostusprosesseja toimitilojen hankintaprojektissa. Tutkimus on osa kokonaisvastuurakentamisen (KVR) hankekehitysmallin jatkuvaa kehitystyötä. Tutkimuksessa keskitytään hankekehitys-, käyttäjähankinta- ja suunnittelunohjausprosessien kehittämismahdollisuuksiin asiakaslähtöisempään suuntaan. Tutkimuksen kirjallisuusosassa tutustutaan yleisesti asiakaslähtöisyyden teoriaan, asiakaan arvonmuodostusprosessien ollessa keskeinen osa tutkimuksen aihepiiriä. Osiossa luodaan katsaus asiakaslähtöisten liiketoimintaprosessien merkitykseen toimitilatuotteen tarjoajan liiketoiminnan kannalta. Asiakaslähtöisen viitekehyksen osana syvennytään brandin merkitykseen erottautumistekijänä toimitilamarkkinoilla. Asiakasvuokralaisten toimitilatarpeiden katsotaan olevan riippuvaisia työn ja organisaation kehityksestä tulevaisuudessa. Tutkimuksen teoreettiseen viitekehykseen kuuluu työn tulevaisuuden tarkastelu sekä tulevaisuuden työn toimitiloille asettamien vaatimuksien hahmottaminen. Tutkimuksen empiirisessä osiossa vuokralaisasiakkaiden sekä asiakas- ja projektipäälliköiden haastatteluiden perusteella tutkittiin toimitilojen hankinta- ja asiakasprosesseja toimijoiden näkökulmista. Lisäksi haluttiin selvittää asiakkaiden toimitilapäätöksen taustalla vaikuttaneet oleellisimmat kriteerit. Mielenkiinto kohdistui niihin ominaisuuksiin ja tekijöihin toimitilatuotteessa ja myyntiprosessissa, jotka viimekädessä saivat vuokralaisasiakkaan valitsemaan juuri tarjotun toimitilakohteen. Empiirisessä tutkimuksessa pyrittiin siten myös selvittämään toimitilatuotteen erottautumista toimitilamarkkinoilla. Tutkimustuloksista voidaan sanoa, että tutkimuksessa selvitettiin asiakassegmentin päätöksentekokriteerit toimitilojen hankintaprosessissa. Vuokralaisasiakkaiden toimitilojen hankintaprosessissa valintoja ja vaihtoehtoja karsitaan vaiheittain erilaisin kriteerein. Tutkimuksen tulokset hahmottavat vuokralaisasiakkaan toimit

Aliurakoiden osuus hankkeen kokonaiskustannuksista on tyypillisesti 60-80 %, joten rakentamisen kustannusten, laadun ja aikataulun muodostumisessa aliurakoiden hallinnalla on suuri merkitys. Häiriöt aliurakoissa ovat yleisiä, minkä vuoksi aliurakoiden hallinta on jatkuvan kehitystyön kohteena. Aliurakoiden hallinta tähtää kokonaisuudessaan aliurakoitsijan sopimuksen mukaisen toiminnan varmistamiseen. Tämän tutkimuksen tavoite oli osoittaa aliurakoiden hallinnan ongelmakohdat sekä laatia kehitysehdotus hallintamenetelmiin useasti ilmenevien puutteiden ehkäisemiseksi. Tutkimus rajoittuu käsittelemään kohdeyrityksen Peab Oy:n toimintaa ja toimintaohjeita Suomessa. Tutkimuksen aineistona käytettiin yrityksen toimintaohjeita sekä materiaalia, jonka on kerännyt yrityksen käyttämä ulkopuolinen auditoija 20 työmaalta koko Suomesta. Aineiston perusteella nostettiin esiin ongelmia tai puutteita, joita esiintyi toistuvasti usealla työmaalla. Esiin nousseiden ongelmien kohdalla asiaa tutkittiin myös toimintaohjeiden näkökulmasta. Aineiston analysoinnin perusteella puutteellisen toiminnan taustalla oli useasti vajavaisuuksia toimintaohjeissa. Kuitenkin tulokset osoittivat, että kaikkia puutteita aliurakoiden hallinnassa ei voida ehkäistä toimintaohjeita laatimalla. Useimmin esiintyneet ongelmat liittyivät laatuvaatimusten määrittämiseen tai laadunvarmistamiseen sekä laatuvaatimusten periyttämiseen työntekijöille. Aliurakoiden yhdenmukainen ja laadukas hallinta vaatii toteutuakseen selkeiden toimintaohjeiden lisäksi riittävän koulutuksen. Tutkimuksen kehitystyönä laadittiin joitakin aliurakan hallinnan toimenpiteitä varten toimintaohjeet sekä lisäyksiä pöytäkirjapohjiin. Ohjeita laadittiin lähinnä laadunvarmistukseen liittyviin toimenpiteisiin. Ohjeissa keskitytään erityisesti siihen, että vaatimukset siirtyvät suunnitelmista lopputuotteeseen sopimuksen mukaisesti. Ohjeiden tarkoituksena on lisäksi toimia mallina selkeästä ja konkreettisesta toimintaohjeesta.

Lisä- ja muutostöihin liittyvät ongelmat ovat hyvin yleisiä rakennusalalla ja niistä voi aiheutua merkittävä taloudellinen riski urakoitsijalle. Tämän tutkimustyön tavoitteena oli tuottaa lisä- ja muutostöiden hallintaprosessi, joka olisi suoraan vietävissä tilaajana toimineen rakennusyrityksen toimintajärjestelmään. Tämän tutkimuksen viitekehyksenä on ennakoiva sopiminen. Hallintaprosessi ja prosessin toimintaohjeet rakennettiin kirjallisuuskatsauksen ja oikeustapatutkimuksen pohjalta. Aineistona käytettiin YSE 1998:a, juridiikan ja rakennusalan kirjallisuutta, sekä lisä- ja muutostöihin liittyviä oikeustapauksia. Prosessissa ja toimintaohjeissa otetaan huomioon Korkeimman oikeuden tapauksessa KKO:2008:19 tekemä ennakkopäätös ja päätöksen myötä tarkentuneet urakoitsijan toimenpiteet ja velvollisuudet lisä- ja muutostöissä. Tämän tutkimustyön keskeisin tulos on lisä- ja muutostöiden hallintaprosessi sekä prosessin eri vaiheiden toimintaohjeet. Hallintaprosessi toimintaohjeineen muuttaa aikaisemmin rakennusyrityksessä käytössä ollutta lisä- ja muutostöiden hallintakäytäntöä siten, että hallinta keskittyy ongelmien selvittämisen sijasta ongelmatilanteita aiheuttavien tapausten poistamiseen ja estämiseen. Hallintaprosessi ja toimintaohjeet keskittyvätkin tästä syystä erityisesti sopimuksentekovaiheeseen. Sopimuksentekovaiheessa osapuolten tulee sopia menettelytavat, mikäli halutaan poiketa YSE 1998:n mukaisesta ennalta sopimisen periaatteesta. YSE 1998 :sta poikkeavan periaatteen lisäksi on osapuolten sovittava kustannus- ja lisäaikavaraumien käytöstä ja varaumien purkamisesta. Rakentamisvaiheen aikaiseen lisä- ja muutostöiden hallintaan on tässä tutkimustyössä kehitetty lisä- ja muutostöiden tarjouslomake, toimintakaavioita ja tarkastuslistoja. Tämän työn toimintaohjeissa on korostettu seuraavia rakentamisvaiheen aikaisia asioita: lisä- tai muutostyötä ei saa aloittaa ennen kuin sen kustannuksista ja lisäajasta on sovittu, mikäli varaumien käytöstä on sovittu, ne tule

Tutkimus on tehty NCC Rakennus Oy:n Asuntorakentamisen yksikön toimeksiannosta. Sen päätavoitteena on tutkia miten tuotteistamista ja rakennusten tietomallintamista voidaan hyödyntää pientalotuotannon kilpailukyvyn kehittämisessä. NCC:n pientalorakentamisen suurimpina ongelmina ovat olleet korkea kustannustaso sekä eri kohteiden väliset kustannusvaihtelut. Tutkimuksessa kartoitettiin nykyisen tuotannon kustannusvuotojen aiheuttajat ja selvitettiin nykyinen tuotantoprosessi. Kustannusvuotoja kartoitettiin analysoimalla NCC:n viiden viime vuoden aikana rakentamien pientalohankkeiden kirjautuneita kustannuksia ja tekemällä neljästä kohteesta rakennusosa-arviot, joita vertailtiin toteutuneisiin kustannuksiin ja vertailutasoon. Tuotteistamista ja tietomallintamista käsittelevää kirjallisuutta tutkittiin ensin yleisellä tasolla, minkä jälkeen tutkimuksissa hyviksi todettuja sovelluksia kohdennettiin ratkaisuiksi tuotantoprosessin havaittuihin ongelmiin. Vertaillessa kohteiden rakennusosa-arvioita vertailutasoon, voitiin todeta että tutkitut suunnitteluratkaisut olivat normaalia kalleustasoa. Keskeiset löydetyt kustannusvuodot olivat: maanrakennuksen ja runkorakenteiden toteutuneet kustannukset vaihtelevat huomattavasti eri hankkeiden välillä ja toteutuneet runkorakenteiden- ja työmaan käyttö- ja yhteiskustannukset olivat rakennusosa-arviota ja vertailutasoa korkeammat. Suurin ongelma löytyi rungon kustannustenhallinnasta, sillä suuri osa vertailutason ylittävistä työmaan käyttö- ja yhteiskustannuksista oli runkoon liittyviä nosturi- ja telinekustannuksia. Tutkimuksen ehdottama keskeinen ratkaisu kustannustenhallintaan on runkorakenteiden tuotteistaminen rakennusosittain ja tuotteistamisessa syntyvän tiedon tallentaminen kirjastotyyppiseen tietomalliin, osaksi tuotteistettua rakennusosatyyppiä. Kun tuotteistettujen rakenteiden ominaisuudet tunnetaan hyvin ja tieto on tehokkaasti hyödynnettävissä, voidaan sitä hyödyntää projektin eri vaiheissa hankesuunnittelusta ylläpitoon

Tässä työssä selvitetään senioriasumisen liiketoimintaverkostoja Suomessa ja ulkomailla. Tutkimuksen tarkoitus on selvittää millaisia erilaisia ratkaisuja ja malleja senioriasumisen ja siihen sisältyvien palvelujen tuottamiseen käytetään. Tavoitteena on luoda menetelmä senioriasumisen liiketoimintaverkostojen tutkimiseen, analysointiin ja kehittämiseen. Tutkimuksen lähestymistapa on kvalitatiivinen, eli laadullinen. Työ jakautuu kirjallisuusselvitykseen ja empiiriseen tapaustutkimukseen. Kirjallisuusselvityksessä tutkittiin liiketoimintamallien ja liiketoimintaverkostojen yhteyksiä, ja luotiin verkoston liiketoimintamallin teoreettinen viitekehys. Tutkimuksen empiirisessä osuudessa testattiin luodun viitekehyksen soveltuvuutta senioriasumisen liiketoimintaverkostojen tarkasteluun. Tutkimuskohteiksi valittiin neljä erilaista mallia senioriasumisen tarjoamiseen Suomessa, Irlannissa ja Alankomaissa. Aineisto kerättiin strukturoituina, eli lomakehaastatteluina haastattelemalla jokaisen tutkitun verkoston keskeisiä osapuolia. Aineistoa analysoitiin visualisoimalla jokaisen verkoston rakenne sekä osapuolten väliset tarve-, tuote-, palvelu- ja rahavirrat. Verkoston liiketoimintamalli koostuu neljästä perusosasta: tarpeet, tuotteet ja palvelut, yhteistyösuhteet ja raha. Visualisoinnilla verkoston osapuolet saadaan jaoteltua ydin ja tukevien toimintojen tuottajiin, sekä kuvattua verkoston palvelu- ja rahoitusrakenteet. Menetelmän avulla voidaan selvittää, mitkä ovat verkostojen keskeiset osapuolet, mikä on kunkin osapuolen rooli verkostossa, millä tuotteilla ja palveluilla asiakkaiden tarpeita tyydytetään, ja kuinka näiden tuottaminen on rahoitettu. Empiirisen osuuden tulos on, että senioriasumisen tarjoamiseen käytetään kolmea mallia: keskitetty, alueellisesti keskitetty ja alueellisesti hajautettu. Mitä hajautetumpi malli on kyseessä sitä, enemmän osapuolia verkostoon kuuluu, ja sitä tiiviimpää yhteistyötä vaaditaan. Senioriasumiskonseptin tulisi mallista riippumatta nouda

Raportoinnin tarkoituksena on auttaa yritysjohtoa tekemään oikeita päätöksiä, jotta yritys saavuttaa omistajan sille asettamat tavoitteet. Raportoinnin sisältöön vaikuttavat yrityksen harjoittama liiketoiminta, johtamismallit ja organisaatio, sekä asetetut tavoitteet. Rakennusliiketoiminnassa yksittäiset projektit ovat keskeinen raportoitava alue. Niiden arvoketjun pituudesta riippuu, mitkä ovat keskeiset projektin menestystekijät ja riskit. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää NCC Rakennus Oy:n raportoinnin tila ja löytää mahdolliset puutteet ja niihin korjaustoimenpiteet. NCC:n johtamismalli sisältää osia eri teoreettisista viitekehyksistä, mutta eri vaiheissa tehtävät johtamisen toimenpiteet eivät ole selkeästi kytkeytyneet toisiinsa. Raportoinnissa keskeisessä roolissa on taloudellisten tulosten raportointi, muiden tavoitteiden osalta huomio on vähäisempi. Eri järjestelmiä johdon raportointiin on useita, eivätkä ne mahdollista tietoon porautumista kaikilla tasoilla. Johdon raportointiin syntyy tällöin ongelma: miten esittää tiedot siten, että käsittely on helppoa, mutta oleellinen tieto löytyy? NCC:llä jatkuva ja katkeamaton raportointi ei ole mahdollista, koska raportoitava tieto muodostetaan kuukausittaisilla eräajoilla ja myös tietojen päivittäminen noudattaa saamaa ajanjaksoa. Tavoitteen asettaminen ja seuranta ovat tulospalkkioiden ohjaamaa, joka vääristää järjestelmissä olevaa tietoa. Lähdetiedot vääristyvät myös osaamattomuuden vuoksi. Ennusteiden heikkoudesta johtuen, on kehitetty erilaisia analysointimalleja, jotta johdolle pystyttäisiin raportoimaan projektien ja tämän seurauksena yksiköiden todellinen tila. Näitä malleja ei kuitenkaan hyödynnetä täysimääräisesti. Raportoinnin kuntoon saattaminen NCC:llä edellyttää projektitiedon ennusteiden reaalisuuden parantamista. Tämä on mahdollista siirtymällä täysimääräisesti tuoterakenteisiin perustuvaan kustannuslaskentaan ja -seurantaan. Johdon aktiivinen osallistuminen kustannusvalvontaan on välttämätöntä

Rakennusprojekteissa muutoksia tulee ja ne ovat jopa välttämättömiä. Muutosten toteuttaminen projektin aikana ei aina ole ongelmatonta. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli tuottaa Skanska Talonrakennus Oy:n käyttöön menetelmäperiaatteet aikataulupoikkeaman aiheuttamien kustannusten arvioimiseen, mallintamiseen. Toisena pyrkimyksenä oli luoda havainnollinen menettelytapa kustannusvaateiden perustelujen kuvaamiseen. Tutkimuksen aluksi selvitettiin rakennusurakan yleisten sopimusehtojen mukaiset vastuut urakka-ajan pidentyessä sekä niihin liittyvät maksuvelvoitteet. Vastuukysymyksiin poimittiin esimerkkejä välimiesoikeuden sekä korkeimman oikeuden päätöksistä. Kansainvälisessä kirjallisuusselvityksessä poimittiin urakka-ajan pidentämiseen liittyvien kustannusten laskentamenetelmiä. Suoritusajan pidentymiseen johtaneiden häiriöiden mallintaminen ja havainnollistaminen suoritettiin Skanska Talonrakennus Oy:n käynnissä olleen projektin case - tutkimuksena. Kohteeksi valittiin tutkimuksen aikana käynnissä ollut kohde, jossa häiriöiden lukumäärä osoittautui erittäin merkittäväksi sekä häiriöiden kokonaisvaikutus aikatauluun oli hyvin huomattava. Tutkimuksessa pyrittiin selvittämään Vico Control 2008 - ohjelmiston käyttökelpoisuus häiriöiden aiheuttamien kustannusten ennustamiseen sekä laatia menetelmäohje projektille aiheutuneiden häiriöiden havainnollistamiseen. Tutkimuksen tuloksena kehitetty menetelmä selkiyttää poikkeamien havainnollistamistapaa. Menetelmässä rakennusprojektiin kohdistuvat poikkeamat ja niiden aikatauluvaikutukset voidaan havainnollistaa tilaajalle selkeästi. Havainnollistamistavan ansiosta häiriöiden myöhempään käsittelyyn tarvittavan viiteaineiston kokoaminen selkiytyy, kun:. Reklamaatioiden ja huomautusten teko tehostuu. Dokumentaatio kerätään johdonmukaisesti. Kustannusvaateelle kyetään rakentamaan perustelut. Mahdollista myöhempää käsittelyä varten tarvittava dokumentaatio löytyy johdonmukaisessa järjestyksessä.

Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää pääurakoitsijan ja talotekniikkaurakoitsijoiden välille syntyvien ongelmien syitä ja sopimusteknisiä keinoja ongelmien ehkäisemiseksi. Tämän perusteella oli tavoitteena kehittää talotekniikan aliurakkasopimuslomake sekä urakkasopimuslomake talotekniikan osaurakan hankintaan. Sopimusteknisiä keinoja ongelmien torjumiseksi selvitettiin sopimusoikeuteen ja rakennusalan hankintoihin liittyvän kirjallisuuden avulla. Ongelmien syntyyn vaikuttavia syitä selvitettiin keskustelemalla talotekniikkatoimittajan ja rakennusliikkeen hankinnoista ja tuotannosta vastaavien henkilöiden kanssa. Tutkimuksessa tuli esille seuraavia ongelmien syitä:. - aikataulujen heikko laatu, aikatauluvalvonnan ja tuotannonohjauksen puute. - epäselvästi määritetyt tehtävät ja vastuut suunnittelussa. - työnjohdon vähäiset resurssit, heikko talotekninen osaaminen ja tuotannon suunnittelu. - puutteelliset ja epämääräiset urakkasopimukset sekä. - yhteistyön puute. Sopimusmallien keskeisimpänä periaatteena on ohjata osapuolet ennakoivaan sopimustoimintaan, jossa sopimuksen sisältöä ja tuotantoa suunnitellaan ennalta. Sopimusmallien avulla osapuolet pyritään ohjaamaan urakkaneuvotteluissa avoimeen keskusteluun ja kattavaan tietojen vaihtoon. Tavoitteena on torjua ennalta usein toistuvia ongelmia ja ristiriitoja. Laajan keskustelun tarkoituksena on saavuttaa osapuolten välille yhteisymmärrys urakan sisällöstä sekä yhteisistä toimintatavoista ja tavoitteista. Lisäksi sopimusmallien tavoitteena on vahvistaa osapuolten välistä yhteistyötä niin sopimustoiminnassa kuin työmaalla. Laaditut sopimusasiakirjat perustuvat YSE 1998 ehtoihin. Sopimuslomakkeet on tarkoitettu hankinnan kaikkiin vaiheisiin tarjouspyynnöstä sopimukseen ja esitäytetty sopimus toimii urakkaohjelmana. Sopimuslomakkeella on korostettu työturvallisuuteen liittyviä asioita ja tällä tavoin pyritty yhtenäistämään alalla vallitsevia erilaisia työturvallisuuskäytäntöjä. Sopimuslomakkeiden kehittämisessä on ollut

Asuntotuotanto on vapaarahoitteista tai yleishyödyllistä rakentamista. Molemmissa tapauksissa, vapaarahoitteisessa ja yleishyödyllisessä rakentamisessa rakentamispalveluiden hankintaa tehdään kahdella eri tavalla: urakkakilpailulla tai neuvottelemalla. Tutkimuksen päätavoitteena oli kuvata asuntotuotannon neuvottelu-urakan prosessi urakoitsijan näkökulmasta ja laatia prosessiin liittyvät toimintaohjeet ja mallit. Päätavoitteen lisäksi tutkimuksessa selvitettiin neuvottelu-urakan prosessia tukevia toimintoja, kuten mahdollisuudet neuvottelu-urakkaan, neuvottelu-urakan kipupisteet sekä kilpailukyvyn parantaminen neuvottelu-urakoissa. Työn keskeisenä tuloksena on neuvottelu-urakan prosessikaavio toimintaohjeineen. Laaditun prosessikaavion johtavat ajatukset korostivat asiakaslähtöistä palveluliiketoimintaa, molempien osapuolten tavoitteiden huomioon ottamista ja prosessin helppoa hallintaa. Lisäksi haastatteluiden tuloksena saatiin neuvottelu-urakan kannalta tärkeitä asioita, kuten tilanteet, milloin neuvottelu-urakkaa voidaan käyttää, osapuolten mahdollisuudet neuvottelu-urakkaan, osapuolten neuvotteluvaiheessa tärkeäksi kokemat asiat sekä osapuolten sopimuksilta edellyttämät asiat. Prosessikuvauksia laadittiin kaksi ja niiden eroavaisuudet perustuvat siihen, sisältääkö hanke suunnittelua tai suunnittelun konsultointia. Suunnittelua tai suunnittelun konsultointia sisältävä prosessi jaettiin viiteen vaiheeseen: markkinointivaiheeseen, lähtötilanteeseen, luonnossuunnitteluvaiheeseen, tarjous- ja urakkasopimusvaiheeseen sekä asiakaspalautevaiheeseen. Suunnittelua tai suunnittelun konsultointia sisältämätön hanke jaettiin neljään vaiheeseen: lähtötilanteeseen, suunnitelmien kehittämisvaiheeseen, tarjous- ja urakkasopimusvaiheeseen sekä asiakaspalautevaiheeseen.

Resurssien niukentuessa jatkuvasti tilaajalle muodostuu todennäköisesti sisäisiä ja ulkoisia motiiveja talouden raportoinnin tehostamiseksi. Tässä tutkimuksessa on lähtökohtaisesti tulkittu tämän edellyttävän tiedon prosessointia määrätyllä hierarkiatasolla, mikä vaatii käytännössä kirjanpidossa tuotetun kuluinformaation kohdistamista yksittäisille tieosuuksille. Tutkimuksessa on perehdytty korvausinvestointiaktiviteetin paikalliseen vaihteluun pyrkimyksenä osoittaa ilmiön seurauksena muodostuvan epätarkkuuksia sekä kulujen seurannassa että kohdistuksessa. Tutkimuksessa on lähestytty korvausinvestointiaktiviteettia tutkimalla empiirisesti päällysteisiin kohdistuneiden korjaustoimenpiteiden historiatietoa. Aineistossa esiintyneiden puutteellisuuksien vuoksi tutkimustulokset ovat suuntaa-antavia. Ne osoittavat kuitenkin korvausinvestointiaktiviteetin vaihtelevan vuositasolla paikallisesti tieverkon eri osissa. Ne tukevat myös käsitystä korvausinvestointiasteen kokonaisvaihtelusta pitkällä aikavälillä kritisoiden siten Jorgensonin (1963) teoriaa, jonka mukaan korvausinvestointien ja pääomakannan välinen suhde on vakio. Ottaen huomioon kirjanpidolliset käytännöt ja kulujen kohdistamisen periaatteen, tutkimustulosten perusteella voidaan tehdä kaksi merkittävää johtopäätöstä: (1) Kirjanpito aiheuttaa virheellisyyksiä alueellisessa pääomakulujen seurannassa keskimääräisen korvausinvestointisyklin poiketessa kyseisellä alueella huomattavasti kirjanpidollisesta vaikutusajasta. (2) Kohdistusprosessi johtaa virheellisyyksiin pääomakulujen raportoinnissa sen sivuuttaessa korvausinvestointiaktiviteetin paikallisen vaihtelun kohdistettaessa kirjanpidossa tuotetut pääomakulut (poistot) yksittäisille tieosuuksille. Tutkimuksessa todetun korvausinvestointiaktiviteetin paikallisen vaihtelun vuoksi on suositeltavaa, että pääomamenoja (investointeja) seurataan tilaajan kirjanpidossa kohdekohtaisesti (tiekohtaisesti). Teiden ollessa usein hyvin laajalle levittäytyneitä hyödykkeitä ja ko

Massatalouteen liittyvät kustannuserät muodostavat huomattavan osan maansiirtohankkeen kokonaiskustannuksista. Näiden kustannusten optimointiin on olemassa ohjelmisto DynaRoad, jota jatkokehitettiin tämän työn tulosten pohjalta. Tutkimus käsittelee massataloutta pääurakoitsijan työmaainsinöörin näkökulmasta. Massatalouden mahdollisuudet rakentamisen eri vaiheissa on koottu tehtäviksi ja toimintamalleiksi, joita noudattamalla hyödynnetään kaikki vaiheen mahdollisuudet massatalouden kustannusoptimointiin ja varmistetaan laaditun suunnitelman rakentamiskelpoisuus. DynaRoadin kaltaista ohjelmaa ei ole ennen ollut käytössä suomalaisilla työmailla. Sen tehokkaaseen käyttöön suunniteltiin prosessi. Ohjelmistoon laadittiin prosessia seuraava vuorovaikutteinen opas oikeaoppisen käytön varmistamiseksi. Tutkimuksen aikana kehitettiin menetelmät, työkalu ja käyttöprosessi massatalouden hallintaan suunnittelua sisältävissä maanrakennushankkeissa. Järjestelmän testauksessa todettiin, että suuri osa kustannuksia aiheuttavista rakentamisen aikaisista yllättävistä ongelmista ja poikkeamista olisi voitu välttää nykyistä tarkemmalla työnsuunnittelulla ja rakentamisen valvonnalla. Työn aikana testattujen ja parannettujen menetelmien avulla lähes jokainen kustannuksia aiheuttava poikkeama oli tiedossa hyvissä ajoin ennen vahingon tapahtumista. Ennakkovaroitus ongelmista antaa pääurakoitsijalle mahdollisuuden laatia ohjaustoimenpiteitä, joiden avulla poikkeama voidaan korjata ennen sen vaikutusten leviämistä. Massatalouden suunnittelulla ennen rakentamisen aloitusta ja suunnitelman toteutumisen valvonnalla rakentamisen aikana voidaan säästää rakentamiskustannuksissa. Säästöt saadaan optimoimalla tuotesuunnitelmat edullisemmin rakennettaviksi ja valvomalla hankkeen rakentamista, jolloin yllättäviltä tuotantopoikkeamilta vältytään.

Teknillisen Korkeakoulun Ylioppilaskunta omistaa tänä päivänä huomattavan kiinteistöomaisuuden. Vuonna 2006 TKY -konsernin kiinteän omaisuuden arvo oli noin 44 665 000 euroa. Yleishyödyllisenä yhteisönä Ylioppilaskunta on 135 vuoden aikana tarjonnut kohtuuhintaista asumista jäsenilleen sekä harrastetiloja. Ylioppilaskunnan toimeksiannosta tämän työn tekijä teki TKY:Ile kiinteistöstrategian vuonna 2002. Tässä työssä tutkitaan tuon kiinteistöstrategian vaikutuksia TKY:n operatiivisiin toimiin vuosina 2002-2007. Työn tavoitteena on selvittää ja kuvata, miten yleishyödyllisen yhteisön itselleen tekemä kiinteistöstrategia vaikuttaa yhteisön kiinteistöjä koskevaan päätöksentekoon ja kiinteistöjohtamiseen. Tutkimuksen osatavoitteena on myös selvittää ja kuvata yleishyödyllisille yhteisöille sopivia kiinteistöstrategian muodostamismalleja. Tutkimushypoteesina on oletus, että olemassa oleva kiinteistöstrategia ohjaa operatiivista päätöksentekoa mutta ohjaus ei ole suoraviivaista ja ohjausvaikutus heikkenee ajan myötä. Tutkimusmenetelmiksi tähän työhön on valittu tapaustutkimusmenetelmä ja empiiriseksi tiedonkeruumenetelmäksi puolistrukturoitu teemahaastattelumenetelmä. Työtä varten on haastateltu teemahaastattelumenetelmällä kymmentä henkilöä. TKY:ssä toimivat ja työskentelevät henkilöt sekä jäsenet kokevat kiinteistöjen omistamisen tarpeelliseksi ja pitävät opiskelija-asuntoja hyvänä palveluna. Toimijoiden ja päättäjien vaihtuessa tiheään kirjoitetut strategiat unohtuvat helposti ja operatiivista päätöksentekoa ohjaa pääsääntöisesti aikaisempi käytäntö, joka on kuitenkin saattanut usein muodostua strategian tai suunnitelman pohjalta. Tulevaisuudessa Innovaatioyliopisto on pikemminkin mahdollisuus kuin uhka. Ylioppilaskuntien yhdistymisen koetaan tuovan lisätarvetta kiinteistöille. Kiinteistöstrategiatyö on yleishyödyllisissä yhteisöissä tarpeellista ja sen avulla voidaan saavuttaa lisäarvoa kiinteistöjen omistamisesta ja palvella paremmin yhteisön jäseniä. Kunkin päättäjäsu

Diplomityössä tutkittiin rakennusyrityksen tiedonhallintaa, sekä suunnittelijoiden tuottaman yhteiskäyttöisen mallitiedon hyödyntämistä tuotannonohjauksessa. Tutkimustuloksena laadittiin selvitys oliotietokantaan perustuvasta rakennusyrityksen tiedonhallintaratkaisusta, jossa tieto on tallennettu olioteorian mukaisiin tietokokonaisuuksiin. Tietomallilla tarkoitetaan yksinkertaistettua kuvausta todellisuuden tarkkaan rajatusta alueesta. Tieto jäsennetään reaalimaailman mukaisiin kokonaisuuksiin, joilla on ominaisuuksia ja keskinäinen vuorovaikutus. Tietomallissa tieto ja tiedon esitystapa on erotettu toisistaan. Tällöin samasta tiedosta voidaan luoda rajoittamattomasti erilaisia näkymiä. Tiedon ja esityksen erottamisen suorana seurauksena eri näkymien tieto on aina ristiriidatonta ja ajantasaista. Tutkimusmenetelmänä olivat kirjallisuuden lisäksi asiantuntijoiden kanssa pidetyt työpajat. Asiantuntijoiksi valittiin rakennusyrityksen liiketoiminnoista sekä tietojärjestelmistä vastaavia henkilöitä. Kaksi näkökulmaa käsitti sekä rakennusprosessin tietotarpeet ja tiedonkulun että nykyisten järjestelmien tarjoamat tiedonhallintamahdollisuudet ja rajoitukset. Työpajoissa kerätyistä tiedoista tunnistettiin olioteorian perusteella rakennushankkeessa esiintyvät tietokokonaisuudet. Tietokokonaisuuksien sekä rakennusyrityksen liiketoimintaprosessin avulla syntyi selvitys rakennusliikkeen projektitoiminnan tietomallista. Mallissa kuvattiin luokkakaaviolla tietokokonaisuudet ja niiden ominaisuudet, sekä tietokokonaisuuksien väliset yhteydet. Tutkimuksen lähtökohtana oli tavoitetila, jossa suunnittelu on mallipohjaista ja tiedonsiirto sovellusten välillä toimivaa. Tietokokonaisuudet jaettiin nelikentässä neljään ryhmään. Tärkeimpiä tietoja olivat prosessissa usein esiintyvät tiedot sekä päätöksenteon kannalta merkittävät tiedot. Priorisoituja tietokokonaisuuksia käytettiin tietomallin peittävyysanalyysissä, jossa tietomallia testattiin rakennusyrityksen hankintaprosessissa. Peittäv

Diplomityön tavoitteena oli määrittää Viipurin Sorvalin hautausmaan kunnostushankkeen tietomalli. Tietomallia testattiin kunnostushankkeessa. Tietomallin määrittämiseksi kartoitettiin kirjallisuustutkimuksella rakennushankkeen tietomallinnusta yleisesti. Tutkimuksessa selvitettiin mitä maisema-arkkitehtuurin tietomallinnukseen kuuluu. Tässä tutkimuksessa tärkeimpiä teemoja olivat paikkatietotekniikka ja tuotemallinnus. Paikkatietotekniikkaa on hyödynnetty maisema-analyyseissä. Tuotemallinnuksen käyttöönottoa rakennushankkeiden hallinnassa kehitetään yleisesti rakennusalalla. Tuotemallinnukseen kuuluu vahvasti hankkeen eri osapuolten yhteistoiminta. Tiedonsiirto on tärkeä osa tuotemallinnusta. Yhteistoimintaan ja tiedonsiirtoon tarvitaan erilaisia suunnittelutiedon standardeja. Tuotemallinnusmenetelmät vaihtelevat eri aloilla. Tämän vuoksi on tärkeää selvittää maisema-arkkitehtuurin ominaispiirteitä tuotemallinnuksessa.

Tutkimuksessa selvitettiin tuotannonohjausteorian mukaiset tekniikat erityiskohteiden aikataulusuunnitteluun ja -valvontaan ja laadittiin prosessiohje aikataulusuunnitteluun Graphisoft Control -aikatauluohjelmistoa käyttäen. Erityiskohde tulee jakaa osakohteisiin ja määrälaskenta suorittaa osakohdejaon mukaisesti. Osakohdejako on muodostettava siten, että myös talotekniset aikataulutehtävät voidaan suorittaa osakohdejaon mukaisesti kerralla valmiiksi työkohteittain. Osakohteiden suoritusjärjestykseksi valitaan lyhimmän rakennusajan tuottava järjestys, ottaen huomioon tekniset ja sopimuspohjaiset reunaehdot. Aikataulutehtävät tulee mitoittaa määriin, menekkeihin ja resurssien käyttöön perustuen, työkohde huomioon ottaen. Tehtävien väliset riippuvuudet tulee selvittää, työjärjestys määräytyy riippuvuuksien perusteella. Aikataulutehtävät suoritetaan kerralla valmiiksi työkohteittain suunnitellussa järjestyksessä. Kaikki aikataulutehtävät, myös ali- ja sivu-urakoitsijoiden tehtävät suunnitellaan ja mitoitetaan samoin perustein. Tehtävät tahdistetaan ja rytmitetään. Paikka-aikakaaviolla varmistetaan aikataulun toteutuskelpoisuus. Erityiskohteiden toteutus vaatii jatkuvaa valvontaa ja ohjausta. Valvonta- ja ohjauskeinot suunnitellaan etukäteen. Aktiivisella valvonnalla havaitaan poikkeamat suunnitelmasta, ohjaustoimenpitein tuotanto palautetaan suunnitelman mukaiseksi. Graphisoft Control -ohjelmisto on väline, jolla teoria voidaan soveltaa käytäntöön. Ohjelmisto nopeuttaa suunnittelurutiinien suorittamista, aikataulunäkymät ja - tulosteet muodostuvat tehtävien mitoituksen myötä. Paikka-aikakaavio on ohjelmiston pääsuunnittelunäkymä. Erityiskohteen aikataulun laaja tietosisältö hallitaan rajaamalla näkyviin hallittavissa oleva kokonaisuus kerrallaan. Valvontaan käytetään valvontavinjettiä sekä paikka-aikakaaviota. Kustannus- ja riskisimuloinnilla selvitetään aikataulun kustannukset sekä häiriöherkät sijainnit. Case-tutkimuksena suunniteltiin uudelleen Kampin keskuksen runk

Tutkimuksessa tarkastellaan julkisten rakennusurakoiden kilpailuttamista Suomen uuden hankintalainsäädännön mukaisesti. Työn tavoitteena on tehdä menettelyohjeet kilpailuttamiselle ja tarjouksen teolle. Tutkimus on rajoitettu talonrakennusurakoiden kilpailuttamiseen sekä rajoitetun menettelyn käyttöön tilanteessa, kun tarjoajan valintaperusteena on kokonaistaloudellinen edullisuus halvimman hinnan sijaan. Huomiota on kiinnitetty etenkin niihin hankintamenettelyn osa-alueisiin, joiden on havaittu markkinaoikeuden oikeuskäytännössä aiheuttaneen eniten riitoja. Suurimmat epäselvyydet koskevat hankinnan kohteen määrittelyä, tarjouspyyntöä, kokonaistaloudellisen edullisuuden vertailuperusteita, tarjousvertailua sekä hankintapäätöksen perustelua. Ongelmakohtien käsittelyssä on hyödynnetty markkinaoikeuden ja korkeimman hallinto-oikeuden päätöksiä. Kokonaistaloudellisen edullisuuden vertailuperusteiden määrittäminen on laissa olennainen vaatimus. Työssä tutkitaan kokonaistaloudellisen edullisuuden elementtejä perustuen rakennuksen ja rakennusprosessin laadun käsitteisiin ja laadun osatekijöihin. Työhön kuuluu myös haastattelututkimus, jossa tilaaja- sekä asiantuntijaorganisaatioiden edustajilta kysyttiin muun muassa kilpailuttamiskäytäntöjen nykytilasta, vertailuperusteiden käytöstä ja tarjousvertailun toteuttamisesta, tarjouskulttuurin kehittämistarpeista sekä uuden lainsäädännön vaikutuksista heidän omaan toimintaansa sekä hankintamenettelyihin yleisemmällä tasolla. Olennainen ennakkoedellytys kilpailuttamisen onnistumiselle on hankkeen kuvaus ja tilaajan aika-, kustannus- ja laatutavoitteiden selkeä esittäminen. Huolellisen suunnittelun pohjalta tilaajan on helpompi onnistua tekemään hyvä tarjouspyyntö, joka on hankintamenettelyn kannalta tärkein kilpailuttamisasiakirja. Huomiota tulee kiinnittää etenkin tilaajan tavoitteiden toteutumista edesauttavien kokonaistaloudellisen edullisuuden vertailuperusteiden asettamiseen. Tarjousvertailu tulee toteuttaa avoimesti ja syrji

Yhteiskuntaa palveleviin infrahankkeisiin liittyy suuri määrä osapuolelta toiselle ja vaiheesta toiseen siirtyvää tietoa. Tiedon onnistuneella hallinnalla onkin merkittävä rooli menestyksellisessä infrahankkeen läpiviennissä. Nykyisen tiedon perusteella infrahankkeiden tiedon hallinnassa on kuitenkin ongelmia, joiden yhtenä syynä on muun muassa yhteisten pelisääntöjen ja toimintamallien puute. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on kartoittaa infrahankkeiden tietovirtoja, niiden sisältöä sekä niihin liittyviä kehitystarpeita ja ongelmakohtia. Tutkimus suoritettiin teemahaastatteluilla, jotka kohdistettiin sekä tie- että ratahankkeiden parissa työskenteleviin asiantuntijoihin. Asiantuntijat valittiin siten, että rakennusprosessin kaikki eri vaiheet tulivat edustetuksi. Diplomityö on osa Teknillisen korkeakoulun rakentamistalouden laboratorion tutkimusta "Infrahankkeen kokonaisprosessin ja sen tietotarpeiden mallintaminen". Kyseisen tutkimuksen tarkoitus on kuvata infrahankkeen elinkaaren aikainen prosessi ja sen aikana tarvittavat ja tuotettavat tiedot sekä tiedonhallinnan vaikutus eri osapuolten toimintaan. Infrarakentamisen tiedonhallinnassa on selkeitä kehitystarpeita ja ongelmakohtia. Alalle kaivataan selkeitä, yhteisiä pelisääntöjä, jotta tiedon sisältö ja kulkeminen tukisi mahdollisimman tehokkaasti rakennusprosessia. Suunnitteluvaiheen vuoropuheluun tarvitaan välineitä ja suunnittelun lähtötietojen hallintaan sekä ylläpitoon tarvitaan yhtenäisyyttä. Suunnittelun lopputuloksen yhteyteen kaivataan dokumenttia, joka sisältäisi suunnitteluratkaisuihin liittyviä perusteluja sekä tietoja suunnittelutyön lähtötiedoista ja mahdollisista lisäselvitystarpeista. Muun muassa tuotantovaiheen työsuunnittelua ohjaavan massatalouden sekä hankkeen teknisen suunnittelun välinen yhteys pitäisi olla vahvempi, sillä suunnitteluratkaisut ja massatalouden hallinta ovat usein infrahankkeen kustannusten muodostumisen kannalta oleellisia tekijöitä. Lisäksi tuotantovaiheessa käytettävän mas

Tutkimuksen tavoitteena oli tuotteistaa taloudellisesti edullisia ja aikatauluvaikutuksiltaan sopivia ratkaisuja kerrostalotuotannon välipohjaratkaisuiksi. Lähtökohtana olivat olemassa olevat ratkaisut. Tutkimusmenetelmänä käytettiin osallistuvaa case-tutkimusta. Välipohjarakenteista tutkittiin lähemmin ontelolaatta- ja paikallavalurakenteita. Tutkimukseen valittiin viisi YIT Rakennus Oy:n kerrostalokohdetta, joista seurattiin välipohjiin liittyviä työ- ja materiaalimenekkejä sekä niiden kustannuksia. Lisäksi tutkittiin laskennallisesti kahden kohteen välipohjaratkaisujen kustannuksia sekä paikallavalettuna että ontelolaattarakenteisena. Työssä analysoitiin myös YIT:n muiden yksiköiden paikallavalettujen välipohjien kustannuksia sekä yleistä toteutustapaa. Seurantatulosten perusteella menetelmien välillä ei ollut merkittäviä kustannuseroja. Kokonaiskustannusten ero paikallavaletun välipohjan ja ontelolaattavälipohjan välillä oli alle viisi prosenttia ontelolaattavälipohjan ollessa taloudellisempi. Myös laskennallisessa vertailussa ontelolaattavälipohja osoittautui hieman paikallavalettua välipohjaa taloudellisemmaksi. Tutkimuksessa kehitettiin paikallavaletun välipohjan ja ontelolaattavälipohjan tuotteistetut mallit. Lisäksi mallien tiettyihin yksityiskohtiin määritettiin vaihtoehtoisia ratkaisuja sekä perusteluja näiden käytölle ja käytöstä aiheutuvat kustannusvaikutukset. Suoraa vakiointia ei voitu tehdä, koska kohteiden yleiset suunnitteluratkaisut ja työmaan tapauskohtaiset olosuhteet vaikuttavat päätöksentekoon. Tuotteistettuja malleja voidaan kuitenkin pitää pohjana päätöksille. Tuotteistettujen ratkaisujen toteutuskelpoisuutta testattiin asiantuntijahaastatteluin. Haastattelujen perusteella tuotteistetut mallit ovat toteutuskelpoisia. Tutkimuksen tulos osoitti, että molemmat ratkaisut ovat kilpailukykyisiä. Molempia ratkaisuja tulee kehittää, jotta suunnitteluvaiheessa voidaan valita kahdesta ratkaisusta kohteeseen paremmin soveltuva vaihtoehto.

The guidance of project planning is an essential part in project implementing. A document called facility program - an instrument in guidance of project planning - has provided way to define project's content, aims and expense limitations in facility projects. Also in infra projects there has been developed corresponding proceeding, which however has not included dimensioning information and requirements concerning work breakdown elements (WBS). This research aims to specify project program - document, especially its function in guidance of project planning, the contentual definitions of document and the process of the project program preparation. Expense guidance of projects is based on established program concerning project's scale and quality level, which are also foundation pilars for evaluation expense limitations. The scale and the level of quality are determined by subscriber and therefore they are customer's view of end product. Program creates objectives for the project, when financial control is the matter of management. The guidance of planning is mainly making decisions by means of management by objectives. It is extremely important in the preparation of the project program, that operations' needs are analyzed, requirements for needs are determined as well as desired quality level. Before the program can be defined project's vision and strategy needs to be outlined. Due to vision and strategy the goals are consisted in compact and understandable document. The definitions of project program needs to enable several optional planning solutions. The scale is defined as WBS, which are fitted according to function and level of quality requirements. Feasibility for construction related to project location, built environment, terrain and frames created by protection of the environment effect on the level of quality. Circumstances analysis and classification is a crucial part in preparation of infra project's project program. The definitions in project program ar, Hankkeen suunnittelun ohjaus on keskeinen hankkeen läpiviennin työvaihe. Tilahankkeissa suunnittelun ohjauksen työkaluna on ollut käytössä tilaohjelmaksi nimetty asiakirja, jolla hankkeen sisältö, tavoitteet ja kustannuspuite on määritelty. Infrahankkeiden kustannusohjauksessa on kehitetty vastaava hankeohjelman nimellä kulkeva menettely, josta on puuttunut hankeosia koskevat mitoitustiedot ja vaatimukset. Tämän tutkimuksen tavoitteena on ollut täsmentää hankeohjelma-asiakirjaa: sen tehtävää suunnittelunohjuksessa, asiakirjan sisällöllisiä määrittelyjä ja koko hankeohjelman laatimisen prosessia. Hankkeiden kustannusten ohjaus perustuu laadittuun ohjelmaan hankkeen laajuudesta ja laatutasosta, jotka ovat perusteina hankkeen kustannuspuitteen arvioinnille. Hankkeen laajuus ja laatutaso ovat tilaajan määrittelemiä ja näin ollen tilaajan näkemys lopputuotteesta. Ohjelma luo tavoitteet hankkeelle, jolloin talouden hallinta on johtamiskysymys. Suunnittelun ohjaus on päätösten tekoa tavoitejohtamisen keinoin. Hankeohjelman laatimisessa on tärkeätä, että analysoidaan toiminnan edellyttämät tarpeet, tarpeille määritellään vaatimukset ja haluttu laatutaso. Ennen kuin ohjelmaa on mahdollista määrittää, tulee hahmottaa hankkeen visio ja strategia. Näiden kautta muodostuu tavoitteet, jotka kirjataan rakennusalan kielelle tiiviiksi ja ymmärrettäväksi asiakirjaksi. Hankeohjelman määrittelyjen tulee mahdollistaa useita vaihtoehtoisia suunnitteluratkaisuja. Laajuus määritellään hankeosina, jotka mitoitetaan toimivuus- ja palvelutasovaatimusten mukaan. Laatutasoon vaikuttaa hankkeen sijaintiin sidoksissa olevat rakennettavuuden, rakennetun ympäristön ja maaston sekä ympäristön suojelun luomat puitteet. Olosuhteiden analysointi ja luokitus on keskeinen infrahankkeen hankeohjelman laatimisen osa. Hankeohjelman määrittelyt täsmentyvät suunnittelun edetessä. Hankeohjelma ja sen laatimisprosessi tuo suunnittelun ohjaukseen uusia, prosessia tehostavia elementtejä. Tilaajan tahto näkyy hank

Rakennusala poikkeaa muusta teollisuudesta merkittävästi suunnittelun näkökulmasta. Rakennusalalla suunnitelmat on laadittu 2D-muodossa, kun taas muilla teollisuudenaloilla on käytetty 3D-suunnittelua. 2D-suunnittelusta johtuen määrälaskenta on suoritettu piirustuksista mittaamalla. Määrälaskentaa on pyritty kehittämään tuoterakenteiden avulla. Tutkimuksen tavoitteena oli kehittää NCC Rakennus Oy:n pientalokonseptin määrä- ja kustannuslaskentaa tuoterakennepohjaiseksi. Tavoitteena oli kehittää systematiikka tuoterakenteiden muodostamiselle. Tutkimuksessa huomioitiin myös tuoterakenteiden yhteensopivuus tuotemallinnukseen ja sieltä mahdollisesti saataviin määriin. Tuotemallinnuksessa tulee huomioida mallintamistapa siten, että mallintamisessa tulee käyttää kohteeseen määritettyjä rakennetyyppejä. Tuotemalli muodostetaan rakenteita mallintaen, jolloin tuotemallista saadaan siirrettyä rakennekohtaiset määrät kustannuslaskentajärjestelmään. Tutkimuksen tuloksena tuoterakenteet jaettiin runkorakenteisiin, pintarakenteisiin ja tilapintoihin. Tämä toimintamalli vähentää tuoterakenteiden määrää, parantaa tuoterakenteiden ylläpitoa sekä mahdollistaa vertailun rakenneratkaisujen välillä. Tuoterakenteet koostuvat suoritteista ja suoritteet hinnoitelluista panoksista. Panoksien yksiköt tulee kuvata mahdollisuuksien mukaan tilaus- ja hankintayksikköinä. Tutkimuksen testauksessa suoritettiin vertailutarkastelu tuotemallista tuoterakenteilla tuotettujen ja perinteisen määrälaskennan tuottamien määrien välillä. Vertailutarkastelu suoritettiin myös toteutuneiden ja tuotemallin määrien välillä. Tuoterakeilla tuotetut määrät olivat luotettavia ja testauksessa ilmenneille määräeroille oli syyt. Lopuksi tuoterakenteilla muodostettiin panostasoinen määrä- ja kustannusrakenne, joka on perinteistä määrälaskentaa yksityiskohtaisempi, määrät on helpommin kohdistettavissa ja panosyksiköt hyödyttävät paremmin tuotantoa.

Asukasmuutoksilla tarkoitetaan asunnon ostajan teettämiä lisä- ja muutostöitä. Kaikilla suurilla perustajaurakoisijoilla on nykyisin mahdollisuus teetättää asukasmuutoksia asuntokohteissaan. Kuitenkin asukasmuutosten tekeminen on vielä tänä päivänä vain vähän tuotteistettua. Asukasmuutokset nähdään enemmän välttämättömänä tuotannon häiriönä kuin liiketoimintamahdollisuutena. Muutoksia on tehty suureksi osaksi muun rakentamisen ohessa ilman systemaattisia toimintatapoja tai yhtenäisiä toimintaohjeita. Asukasmuutosten suuri määrä ja rahallisesti suuri arvo pakottaa järkiperäistämään muutosten tekemistä. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on ollut selvittää asukasmuutostöiden hallintaa empiirisesti kerätyn tiedon, kirjallisuuden ja case-kohteiden avulla. Asukasmuutosten liiketoiminnallista hallintaa on tutkittu kolmesta eri näkökulmasta, joita ovat sopimusoikeudellinen, tuotteistamisen, ja hinnoittelun näkökulma. Tarkoituksena on ollut selvittää muutostöistä urakoitsijalle aiheutuvat vastuut, kuvata asukasmuutostyöprosessi, löytää menetelmät asukasmuutostöiden palvelutason asettamiseen, sekä kehittää työkaluja muutosten hinnoitteluun. Tutkimuksen tuloksena syntyi asukasmuutostöiden prosessikaavio, asiakaspalvelukonseptin valintamenetelmä, selvitys asukasmuutosten kustannusrakenteesta ja kustannusten kohdistamisesta, sekä toimintaohje asukasmuutosten hinnoitteluun. Urakoitsijalle aiheutuu vastuita asukasmuutoksista asuntokauppalain ja kuluttajansuojalain nojalla. Muutostöiden suuren määrän hallinta edellyttää muutosten standardointia tuote- ja prosessitasolla. Muutosten vakioinnilla saadaan selvästi hyötyä sekä urakoitsijalle, että asiakkaalle. Vakiointi myös mahdollistaa hinnastojen ja esitteiden tekemisen, sekä helpottaa tuotemallin hyödyntämistä asukasmuutostöiden yhteydessä. Asukasmuutosten taloudellinen hallinta edellyttää kustannusten ja hinnoittelun hallintaa. Asukasmuutosten taloudellisella, sopimusoikeudellisella ja tuotteistamisen hallinnalla luodaan perusedellyt

Julkinen sektori on lisäämässä Public Private Partnership -mallien ja etenkin yksityisrahoitusmallien käyttämistä rakennusinvestointiensa toteutusmuotona. Yksityisrahoitteiset hankkeet vaativat hankkeisiin osallistuvilta yksityisiltä yrityksiltä uuden osaamisen luomista ja oman toiminnan kehittämistä uusien vastuiden ja totuttua laajemman tehtäväkentän tehokkaaseen hoitamiseen. Tämän diplomityön tavoitteena oli kirjallisuuden perusteella kartoittaa rakennusinvestoinneissa käytetyt PPP-mallit sekä PPP-hankkeiden sisältämät mahdollisuudet ja niiden sisältämät riskit rakennusyritykselle. Tavoitteena case-kohteena olevan yksityisrahoituksella toteutettavan E18-hankkeen osalta oli luoda hankkeen prosessimalli sekä analysoida hankkeen tarjousmenettelyä ja maksumekanismia rakennusyrityksen näkökulmasta. Lisäksi tavoitteena oli kirjallisuustutkimuksen ja prosessikuvauksen kautta löytää kilpailukykytekijöitä ja luoda toimintamalleja PPP-hankkeisiin osallistuville rakennusyrityksille. Tutkimus on jaoteltu kolmeen osaan: kirjallisuustutkimukseen PPP-malleista, case-kohteena olevan E18-hankkeen prosessimallin luomiseen ja tarjouspyyntöaineiston ja maksumekanismin analysointiin sekä yksityisrahoitushankkeisiin osallistuvan rakennusliikkeen kilpailukyky- tekijöiden ja toimintamallien tutkimiseen. Kirjallisuusosassa tutkitaan PPP-malleja ja erityisesti yksityisrahoitushankkeiden variaatioita ja ominaisuuksia, yksityisrahoitushankkeiden osapuolia ja yksityisrahoitushankkeisiin liittyviä mahdollisuuksia ja riskejä sekä riskien jakamista eri osapuolien kesken. Tutkimuksessa syntyneessä E18-hankkeen prosessikuvauksessa on eroteltu kaksi näkökulmaa: projektiyhtiön näkökulma ja hankkeen investointivaiheen toteuttamisesta vastaavan SR-urakoitsijan näkökulma. Prosessikuvaus on jaoteltu hankkeen toteuttajan kannalta kuuteen merkittävimpään vaiheeseen: tarjouskilpailun valmistelu ja esivalintavaiheeseen, tarjousvaiheeseen, tarjousten vertailu- ja neuvotteluvaiheeseen, rakentamisvaiheeseen

Nykyisessä kireässä markkinatilanteessa palveluntarjoajan pitää etsiä uusia menetelmiä ja toimintatapoja palveluprosessin osaprosessien kehittämiseksi. Rakennusprojektien tietoteknisten mahdollisuuksien lisääntyessä ja tiedon määrän kasvaessa tiedon välittämiseen, välitetyn tiedon muotoon ja kokonaistietovirran hallitsemiseen pyritään löytämään työkaluja myös projektinjohtorakennuttajien keskuudessa. Projektinjohtokonsultin tulee onnistua tiedonvälityksessä ja -hallinnassa erottuakseen kilpailijoistaan. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli kuvata asiakasviestinnän teoreettinen periaate ja muodostaa malli projektinaikaiselle asiakasviestinnälle, säännölliselle asiakasraportoinnille sekä palveluprosessin aikana tuotetun tiedon hallitsemiselle kiinteistötiedonhallintajärjestelmällä. Oleelliset asiakkaalle viestittävät asiat kohdistuvat aikataulun pitoon, kustannuksiin ja laadunhallintaan. Asiakas odottaa saavansa rakennuttajakonsultiltaan luotettavia ennusteita projektin valmistumisen ajoituksesta sekä projektiin sitoutuvista kokonaiskustannuksista. Näiden lisäksi poikkeamatilanteissa asiakas tulee vakuuttaa viestimällä välittömästi poikkeaman korjaustoimenpiteistä ja niiden vaikutuksesta projektin kokonaishallintaan. Luotettavan asiakasviestinnän kautta konsultti pystyy rakentamaan pitkäaikaisia asiakassuhteita. Asiakasviestinnän rutinoimiseksi rakennuttajakonsultin tulee kehittää säännöllinen asiakasraportointimalli. Raportointi tulee vakioida ja käydä asiakkaan kanssa läpi projektikohtaisesti. Hyvä raportti on selkeä, auttaa hahmottamaan projektin tilanteen nopeasti ja se antaa täsmällistä tietoa asiakkaan päätöksenteon tueksi. Raportoinnissa tulee kiinnittää huomiota ennusteisiin ja minimoida kaikki jälkikäteen todettu informaatio. Merkittävä osa rakennusprojektin viestinnästä ja informaatiosta on nykyisin sähköisessä muodossa. Digitaalisen tiedonsiirron etuna on sen nopeus. Nopeus kuitenkin aiheuttaa tiedon määrän lisääntymistä, eikä kaikki informaatio ole välttämätt

The aim of this study was to create documents for building subcontracts, which demand the parties to handle difficult contract issues during the process of the procurement. The contract documents consists of prewritten and open contact issues, which the parties will have to agree upon, before signing the contract, and in this manner prevent disagreements during construction. The study was completed as a literary study. The theoretical material was collected from literature, and from different subcontract forms and documents being used in construction business. The theoretical part was implemented with subcontract material from actual subcontracts. Standardized subcontract documents were developed according to the objectives of the study. The documents were developed according to discussions with the supervisor, before implementing them to testing. The documents experienced their last alterations as a result of the test. The research project shows that the developed subcontract documents can be used as procurement and contract documents in construction subcontracts. The study also pointed out the importance of a thorough task planning in the early stages of the procurement. A detailed and complete task plan will create the basis of an easy supervised subcontract. The document model, developed in this study is general. It is not depending on whether the construction project is a housing project, industrial project or an office block. The document model is designed to be used in small and easily limited subcontracts. The document does not apply well in large and difficult subcontract agreements., Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli luoda talonrakennustöiden aliurakkasopimuksiin soveltuva asiakirja, joka rakenteellaan ja valmiiksi kirjoitetuilla sopimuskohdillaan pakottaa urakan osapuolet ottamaan kantaa sopimusprosessin edetessä, erimielisyyksiä aiheuttavista sopimusasioista. Tutkimus tehtiin kirjallisuustutkimuksena. Tutkimuksen aineisto kerättiin kirjallisuudesta ja käytössä olevista sopimusmalleista. Teoriaosaa täydennettiin tutkimalla toteutuneiden hankkeiden hankinta-asiakirjoja. Tutkimukselle asetettujen tavoitteiden perusteella laadittiin alustavat sopimusasiakirjamallit. Työn ohjaajan kanssa käytyjen keskustelujen perusteella malleja muokattiin ja jalostettiin useaan otteeseen. Lopullinen asiakirjamalli testattiin kirjoituspöytämenetelmällä. Testauksen jälkeen sopimusasiakirjamalliin tehtiin viimeiset korjaukset ja muutokset. Tutkimus osoitti, että laadittu sopimusasiakirjamalli soveltuu talonrakennuksen sisävalmistusvaiheen aliurakoiden hankinnan perusasiakirjaksi. Sopimusmallia voidaan käyttää kaikissa hankintaprosessin vaiheissa, tarjouspyynnön liitteestä, varsinaiseksi urakkasopimukseksi asti. Tutkimus osoitti että aliurakan huolellinen tehtäväsuunnitelma hankinnan alkuvaiheessa, helpottaa vakioasiakirjan käyttöä prosessin myöhemmissä vaiheissa. Laadittu vakioasiakirjamalli on yleinen. Se soveltuu kaiken talonrakentamisen sisävalmistusvaiheen aliurakoiden hankinta-asiakirjaksi. Malli on kehitetty pienten ja urakkarajoiltaan selkeiden aliurakointisuoritusten sopimusasiakirjaksi. Malli ei sellaisenaan sovellu suurten ja laajojen hankintakokonaisuuksien asiakirjaksi.

Tämän tutkimuksen tavoitteena oli käsitteistää julkis-yksityisenä yhteistyönä toteutettava yhdyskuntarakentaminen ja määritellä yhteistoimintamalli yhdyskuntarakentamishankkeen toteutukselle. Tutkimuksen avulla haluttiin selvittää myös yhdyskuntarakentamishankkeen johtamisessa tarvittavia toimenpiteitä ja tekijöitä, joiden uskotaan muodostavan yhdyskuntarakentamishankkeen toteuttajan kannalta keskeiset liiketoiminnalliset edellytykset. Tutkimus tehtiin kirjallisuustutkimuksena ja sitä tuettiin asiantuntijahaastatteluin. Kirjallisuuden ja haastattelujen avulla yhdyskuntarakentamishankkeelle määriteltiin yhteistoimintamalli, jota sovellettiin käytännön tutkimuskohteessa. Aluksi tutkimuksessa tarkasteltiin julkisen sektorin palvelutuotantoa, palvelutuotannon asiakkuutta ja haasteita yhdyskuntarakentamisen näkökulmasta. Seuraavaksi tutkimuksessa tarkasteltiin YIT:n kehittämiä, julkisen sektorin palvelutuotannon rakennemuutoksessa sovellettavia julkisyhteisöpalveluita. Julkisyhteisöpalveluna toteutettavan yhdyskuntarakentamishankkeen liiketoiminnallisia edellytyksiä arvioitiin pääkaupunkiseudun asuntomarkkinoita heijastavassa toimintaympäristössä. Lopuksi kirjallisuustutkimuksen avulla määriteltyä yhteistoimintamallia sovellettiin käytännön tutkimuskohteen hankekehitysvaiheessa. Kirjallisuustutkimuksen avulla yhdyskuntarakentaminen määriteltiin julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuvaksi asiakas- ja loppukäyttäjälähtöiseksi yhteistyöksi kilpailukykyisten elinympäristöjen rakentamisessa. Globaalin talouden ydinprosessien, työvoiman ja kulutuksen organisoituessa maailmanlaajuisesti, ympäristö ja palvelut ovat kuntien alueellisen kilpailukyvyn kannalta merkittävimpiä kilpailukykytekijöitä. Alueellista kilpailukykyä voidaan kehittää asiakaslähtöisellä yhdyskuntarakentamisella, jossa keskeiset toimintaa ohjaavat tekijät ovat elinkaariajattelu, monimuotoisuus ja asiakasvalinta. Soveltamalla YIT:ssä kehitettyjä julkisyhteisöpalveluita yhdyskuntarakentamisessa, as

The objective of this thesis was to create a regional development project process model for SRV Viitoset. The research methods used were a literature study and two case studies. The process model should express all participating parties and their roles in different phases of the project. The case study interviews' additional objective was to find out how the organization and management of cooperation and the cooperation itself are greatly experienced. The interviews were expected to bring out development ideas for the cooperation and to enable learning from experience. The research was made for SRV Viitoset to complete and support the existing Viitoset-model in development projects. The thesis consists of three parts: Literature study and creation of theoretical process model, description of cases and applying process model to cases and the interview study. Public Private Partnership -cooperation and applying it to regional development projects is studied in the literature part. Also the advantages and disadvantages of cooperation, the related roles and risks and land allocation are studied. The output of the research was developer-and municipality-oriented process models for implementation of regional development projects. In the developer-oriented model the construction company acts as the developer and the process progresses according to the company's methods. The municipality-oriented process progresses according to the municipality's land allocation process. Regional development project consists of the development project and the construction project. The progress of the development project depends on the land owner, the developer and the role of the construction company. The most significant difference in the construction company's point of view is, that the company takes part in the municipality-oriented process only from project planning phase onwards, whereas in the developer-oriented process the construction company is involved from the beginning. The crea, Tämän tutkimuksen tavoitteena oli luoda kirjallisuuden ja kahden case-kohteen avulla SRV Viitoset Oy:lle aluekehityshankkeen prosessimalli, josta käy ilmi hankkeeseen osallistuvat osapuolet ja niiden roolit ja tehtävät eri vaiheissa. Lisäksi case-kohteiden haastatteluiden avulla tavoitteena oli selvittää kuinka yhteistyö sekä yhteistyön organisointi ja hallinta todella koetaan. Tavoitteena on oppia kokemuksesta ja tuoda esiin näkemyksiä yhteistyön parantamiseksi. Tutkimus tehtiin SRV Viitoset Oy:lle täydentämään ja tukemaan Viitoset-mallia kehityshankkeissa. Tutkimus koostuu kolmesta vaiheesta: kirjallisuustutkimuksesta ja teoreettisen prosessimallin luomisesta, case-kohteiden kuvaamisesta ja prosessimallin soveltamisesta case-kohteissa sekä haastattelututkimuksesta. Kirjallisuusosassa tutkitaan Public Private Partnership -yhteistyötä ja sen soveltamista aluekehityshankkeissa. Lisäksi kirjallisuusosassa tutkitaan yhteistyön haittoja ja hyötyjä, aluekehityshankkeen eri osapuolten rooleja, kaavoitusta sekä PPP-hankkeissa esiintyviä riskejä. Tutkimuksen tuloksena syntyi kehittäjä- ja kuntapainotteinen prosessimalli aluekehityshankkeiden toteuttamiseen. Kehittäjäpainotteisessa prosessissa kehittäjänä on rakennusliike, joten prosessi etenee rakennusliikkeen toimintatapojen mukaisesti. Kuntapainotteinen prosessi etenee kunnan kaavoitusprosessin mukaisesti. Aluekehityshanke koostuu kehitys- ja rakennusprojektista. Kehitysprojektin eteneminen riippuu kiinteistönomistajasta, kehittäjästä ja rakennusliikkeen roolista. Rakennusliikkeen kannalta suurin ero prosesseissa on, että kuntapainotteisessa prosessissa rakennusliike tulee hankkeeseen mukaan vasta hankesuunnitteluvaiheessa, kun taas kehittäjäpainotteisessa prosessissa rakennusliike on hankkeessa mukana alusta asti. Laadittuja prosessimalleja testattiin case-kohteilla ja ne soveltuivat case-tapauksiin hyvin. Haastattelututkimustuloksista huomattiin, että hankkeissa ei ole tehty kunnollista riskien tunnistamista eikä kaikki

In order to thrive in business premises construction the general contractor should stand out from the rest in the service process where the success culminates in client communication. The aim of this master's thesis was to determine how client communication could be effective before the production phase. The summary report was created as a tool in design phase. The report was tested partly in the common building project, because the study was limited to concern only office and retail projects. The client's most important expectation for building project is to keep the schedule and costs in the decided limits. Depending on the contract form, the relevant matters to be collected in the summary report involve the schedule and costs, functionality of the premises, quality, health and safety. The summary report must be as up-to-date as possible. The client will still be able to influence the reported matters before production phase. For the users requirements there has to be own summary report, because there are so many changes to be expected in requirements in the production phase. The main issue considering the requirements communication is to determine them in the basics of expectations and goals. The summary can work as a memory list, so that design goals can be assured. While the testing there was found main benefits for the client communication in design phase. The knowledge was transferring more easily to all parts of the project organisation. Now the users' needs were without interference in one document. Also the report brought up decisions, that client not yet had made. It is recommendable to use the summary report in design phase., Menestyäkseen toimitilarakentamisessa pääurakoitsijan on erotuttava palveluprosessissa, jossa onnistumisen perusedellytyksenä on toimiva asiakasviestintä. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, miten asiakkaan odotusten ja tavoitteiden viestintää voidaan tehostaa rakennusprojektissa ennen varsinaista toteutusvaihetta. Tutkimuksessa luotiin tuotantovaiheen asiakasraportoinnin, kirjallisuustutkimuksen ja case-kohteiden asiakirjatutkimuksen pohjalta suunnitteluvaiheelle asiakasvaatimusten yhteenvetoraportti. Raportti ja sen sisältö testattiin osittain yhdessä toimistokohteessa, koska tutkimus rajattiin toimitilaprojekteihin. Asiakkaan tärkein odotus rakennusprojektille on, että projektin on mentävä tavoitteiden mukaisesti aikataulun ja kustannusten osalta. Lisäksi rakennuksen tilojen on sovelluttava käyttäjien harjoittamalle toiminnalle, ja oltava muuntojoustavia mahdollisille liiketoiminnan muutoksille. Oleellisimmat yhteenvetoraporttiin kerättävät asiat liittyvät edellä mainittuihin asiakkaan odotuksiin urakkamuodosta ja kohteesta riippuen. Yhteenvetoraportin pitää olla mahdollisimman reaaliaikainen, koska talloin asiakkaalla on vie1a mahdollisuus vaikuttaa asioihin ennen varsinaista toteutusta. Koska käyttäjien tarpeet tarkentuvat ja muuttuvat usein vasta toteutusvaiheessa, on tarpeet kerättävä omaksi yhteenvetoraportikseen tiedonkulun varmistamiseksi. Asiakasvaatimusten viestinnän kannalta oleellinen osa-alue on niiden määrittäminen odotuksien ja tavoitteiden perusteella. Yhteenvetoraportin runko toimii muistilistana kokonaisuuksista, jotka asiakkaan on pystyttävä päättämään hyvien suunnittelun lähtötietojen varmistamiseksi. Yhteenvetoraportin testauksessa havaittiin konkreettisia hyötyjä asiakasvaatimusten viestinnän kannalta. Tieto asiakasvaatimuksista siirtyi helpommin projektin kaikille osapuolille, sekä markkinointihenkilön lupaukset siirtyivät paremmin tuotanto-organisaatiolle. Koska käyttäjien tarpeet olivat yksiselitteisesti yhdessä asiakirjassa, oli

Asiakkaiden muutostarpeet ovat kasvaneet nopeasti viime aikoina. Yksilöllisyyttä arvostetaan yhä enemmän ja samanlainen perusratkaisu ei enää riitä kaikille. Rakennusyritykset eivät kuitenkaan ole aivan pysyneet vauhdissa mukana, vaan muutostyöprosessi on jäänyt kehityksestä jälkeen. Tässä työssä muutospalvelulla tarkoitetaan toimintoa, jossa asiakkaat voivat itse vaikuttaa uuden kotinsa ominaisuuksiin. Muutostyöt kohdistuvat eniten pintamateriaaleihin, kuten laatoitukseen, keittiöön ja lattiamateriaaleihin. Tutkimuksessa haastateltiin asiakkaita, jotka olivat ostaneet asunnon NCC Rakennus Oy:ltä lähivuosina. Tutkimuksen mukaan haastateltavat ovat suhteellisen tyytyväisiä muutospalvelun nykytilaan. Asiakaspalvelu toimii ja asiakkaat saavat mitä haluavat, mutta prosessissa on kehittämistä. Erityisesti on huomattava, että hintoja pidetään liian korkeina. Osasyy tähän on se, että hintojen muodostumiskäytäntöä ei oikein ymmärretä. Asiakkaiden tietämys rakennus- ja LVISA-teknisistä asioista on kaiken kaikkiaan varsin heikko. Näihin asioihin onkin jatkossa kiinnitettävä erityistä huomiota. Muutospalvelu toimii tällä hetkellä melko epäsystemaattisesti. Toimintamalli riippuu jonkin verran asiakaspalveluinsinööristä ja alueesta. Yhtenäistä linjaa on vaikea havaita. Muutosten räätälöintiaste on turhan korkea ja työmäärä muutosta kohti tarpeettoman suuri. Lisäksi asiakkaat eivät tiedä riittävän paljon muutostyömahdollisuuksista. Prosessiajattelulla ja henkilöstön kouluttamisella sekä sitouttamisella tehokkuutta saataisiin lisää ja toiminta suoraviivaisemmaksi. Tässä diplomityössä kuvataan ehdotus muutospalvelun uudeksi prosessiksi ja toimintamalliksi. Uuden toimintamallin mukaan erityistä huomiota on kiinnitettävä selkeään työnjakoon, työmaavierailuihin ja aikataulun hallintaan. Tutkimuksen mukaan muutostöiden työnjako on nykykäytännössä sekava, työmaavierailuja ja käytönopastusta järjestetään satunnaisesti ja aikataulut ovat liian löysiä. Lisäksi paketointia on kehitettävä, j

Tämän tutkimuksen tavoitteena oli tutkia ja kehittää tuotemallin hyödyntämistä korjausrakentamisen tuotannossa. Tutkimus liittyy vahvasti tuotemallin käyttöönottoon Skanska Oy:ssä. Tuotemallin hyödyntäminen korjausrakentamisen tuotannossa on mahdollista olemassa olevin resurssein. Mallintamisen hyödyt ovat kiistattomat, sillä saavutetaan tuottavuutta ja aitoa asiakaslähtöisyyttä. Lisäksi mallintamisella saavutetaan useita muita suoria ja välillisiä hyötyjä. Tuotemallin käyttäjät ja mallin käytettävyys on kriittinen tekijä käytön kannalta. Panostamalla käyttäjien tietotarpeen tuntemiseen ja segmentoimalla käyttäjäryhmät, päästään tuotemalli ottamaan laaja-alaisesti hyödynnettäväksi korjausrakentamisen tuotannossa. Tutkimuksen keskeisin tulos on se, että tuotemallista pystytään saamaan tarvittavat tiedot tuotannon ohjausjärjestelmää varten. Casejen perusteella tuotemallin hyödyntämisen ja käytön tuloksena saavutetaan tuottavuuden kasvua ja aitoa asiakaslähtöisyyttä. Tuotemallin käyttöönotto on mahdollista hyvän käyttöönottostrategian avulla hyvinkin lyhyellä aikavälillä, itsensä takaisin maksavin panostuksin. Tuotemallinnukseen pohjautuva tiedonhallinta ja hyödyntäminen tulee luomaan uuden tyyppisen teollisen rakentamisprosessin. Prosessin laaja-alainen käyttöönotto ja hyödyntäminen edellyttää alalle yhteisesti määriteltyjä pelisääntöjä ja niiden noudattamista, ennen kaikkea asennemuutosta ja valmiutta omaksua uusia asioita.

Tutkimuksen päätavoitteena oli kehittää toimintamalli perustajaurakointimuotoisen asuinrakennushankkeen suunnittelunohjaukseen, erityisesti kustannustehokkaiden suunnitteluratkaisujen tekemiseen. Tutkimuksen tiedonkeruujärjestelmänä käytettiin kirjallisuustutkimusta sekä asiantuntijahaastatteluja ja -testausta. Kirjallisuustutkimuksessa keskityttiin rakennushankkeen suunnittelun ja suunnittelunohjauksen ongelmiin. Kvalitatiivinen haastattelututkimus kohdistui perustajaurakoinnin rakennusprosessin suunnitteluvaiheeseen. Käsiteltävinä aihekokonaisuuksina olivat perustajaurakoitsijan nykyisen suunnittelunohjauksen taso, käytetyt menetelmät ja työkalut sekä niiden kehittäminen. Perustajaurakoitsija toimii hankkeen tilaajana, rakennuttajana ja urakoitsijana. Tilaaja määrittelee hankkeen alkuvaiheessa hankkeen ohjelma-, laatu- ja kustannustavoitteet suunnittelijoille. Suunnittelunohjauksella varmistetaan, että suunnitteluprosessi johtaa asetettuihin tavoitteisiin ja tuottaa toiminnallisilta ja taloudellisilta vaatimuksiltaan hyväksyttävät suunnitelmat. Yksikössä käytössä olevassa kustannusten arviointi ja ohjaus-menettelyssä asetetaan hankeohjelmavaiheessa kustannustavoitteet tontin ominaisuuksien, valitun tilaohjelman ja suunnitelmalle asetettavien laatu- ja kalleustason pohjalta. Suunnitelmien mukaiset kustannukset arvioidaan suunnittelun eri vaiheissa. Perustajaurakoisija pystyy suunnitteluratkaisuja tehdessään hyödyntämään aikaisemmissa hankkeissa käytettyjen ratkaisujen toteumatietoja. Kumuloituvan toteumatiedon hyödyntämisen mahdollistamiseksi on tieto kirjattava, analysoitava ja esitettävä vakioidussa muodossa hankkeiden suunnitteluratkaisuista vastaaville henkilöille. Tutkimuksen tuloksina ovat hankkeen suunnittelua ja tuotantoa ohjaava tuoteosien hallintajärjestelmä sekä prosessikuvaus tuotetietoa hyödyntävästä perustajaurakointimuodolla toteutetusta asuinrakennushankkeesta. Kun tuotetieto on käytettävissä jo hankkeen suunnitteluratkaisuja tehtäessä, voidaan hank

Tämän tutkimustyön lähtökohtana on Rautaruukki Oyj:n uusi liiketoimintastrategia, jonka tavoite on luoda taloudellista kasvua kytkemällä tuotemyynnin ympärille asiakkaan arvostamia palveluja. Rakentamisessa palvelut voidaan ymmärtää asennustoimintana. Tutkimuksen päämääränä on luoda asennusliiketoimintaa tukeva konsepti, jonka avulla sitä laajennetaan muille markkina-alueille. Konseptin tarkoituksena on myös säilyttää määrätty yhdenmukaisuus suuryrityksen eri toimintaympäristöissä. Tutkimuksessa tarkastellaan komponenttitoimittajan roolin vaihtumista asennusliiketoimintaa harjoittavaksi yritykseksi. Teoriaosassa esitetään eri strategiavaihtoehtoja asennusliiketoiminnalle sekä toimivan liiketoimintakonseptin edellytykset. Asennusliiketoiminnan kehittämismahdollisuuksia tutkitaan Suomessa tehtävän vesikattojensaneerausmyynnin osalta. Tutkittavia aiheita ovat mm. hinnoittelu, myynnin- ja resurssienohjaus, toiminnan mittaaminen sekä verkostoyhteistyö.

Perinteisesti rakennustyömailla on töiden suunnitteluun käytetty viikkosuunnitelmia, joissa tehtävien suunnittelu on rajoittunut vain lähitulevaisuuden suunnitteluun. Viikkosuunnitelmien avulla ei pystytä ohjaamaan riittävän tarkasti yksittäisiä tehtäviä eikä varmistamaan tuotannon etenemistä kokonaisuudessaan, vaan tähän on käytettävä yksittäisten tehtävien kokonaissuunnittelua. Tutkimuksen lähtökohtana oli kehittää Skanska Talonrakennus Oy:n tuotannon johtamiskulttuuria työtehtävien tarkennetun suunnittelun avulla. Diplomityön päätavoitteena oli kehittää rakennushankkeen keskeisimmille työlajeille tuotteistettu tehtäväsuunnitelmalomake. Tehtäväsuunnitelmalomake kehitettiin kaikkiaan 13 eri työlajille. Periaatteena kehitetyissä tehtäväsuunnitelmissa on, että niitä voidaan käyttää sekä aliurakoiden valvontaan ja laadunvarmistukseen että omana työnä toteutettavien työlajien ohjaukseen. Kehitetyillä tehtäväsuunnitelmilla pyritään luomaan katkeamaton ketju hankinnan ja työlajin luovutuksen välille. Tehtäväsuunnitelma on työmaatuotannon johtamisen väline, jolla tehtävästä aiheutuviin kysymyksiin, ongelmiin ja vaihtoehtoihin voidaan hakea ratkaisuja. Tehtäväsuunnitelmat laaditaan yksittäisistä työtehtävistä ja niiden avulla pyritään varmistamaan tehtävien toteutus siten, että tehtävälle asetetut kustannus- ja aikataulutavoitteet sekä valmiin työn laatuvaatimukset täyttyvät. Tehtävän riskianalyysi laaditaan ottaen huomioon työmaan kohdekohtaisuus sekä työturvallisuus ja ympäristöasiat. Tavoitteena on kaikilla organisaatiotasoilla systemaattinen oman työn ja vastuualueen suunnittelu. Tehtäväsuunnitelman laatiikin aina kyseisestä työvaiheesta toteutusvastuussa oleva henkilö. Koska asiakirjoihin vakioitiin osa sisällöstä, tulee kiinnittää huomiota siihen, että kyseisen työmaan erityisvaatimukset käsitellään riittävän tarkasti.

The study has been part of the cost management development program of infrastructures. The aim of the study was to investigate the cost management of rock caverns and rock tunnels. The study has been confined to excavating and reinforcing in rock caverns and tunnels and to open pit excavation. In the study a method was created to estimate the total contract costs. The costs were studied by two methods: with building element method and with a statistical method. Building element method is based on building elements that are created by costs of materials, labor and machines. The stages of different parts of the construction work are .modelled logically using product structures. As a result of the building element method total sum of contract costs, which includes costs separately, are estimated. Statistical method is based on linear regression. The amount of the selected construction quantities and total sum of construction costs were used as an input data. As a result of the statistical method the total sum of costs of a planned construction project can be estimated. The cost system is based on product modelling, which is the entity of building and construction product data during the life span of the structure. Remarkable cost benefits can be achieved by using new information technology due to better compatibility, timing, and correctness of the information. The quantity array of the product model enables the derivation of production models which can be used to model, for example, the estimate of the total cost of the project by using input data. The construction costs of the data were modified to the cost level of December 2003 by index which was created in the study for underground excavating and reinforcing works. The costs modelled by building elements differed from the actual construction costs by 4,2 % in the average with a standard deviation of 4,3 %. As a result of the statistical method the mean absolute error of value was 1,4 % with the standard error of e, Tutkimus on toteutettu osana infrahankkeen kustannushallinnan kehittäminen -projektia. Tutkimuksen tavoitteena on tutkia kalliorakennushankkeen mallinnusta ja kustannushallintaa. Tutkimus on rajattu maanalaisten kalliorakennushankkeiden louhinta-ja lujitustöihin ja avolouhintaan. Tutkimuksessa on laadittu menetelmät louhinta-ja lujituskustannusten arvioimiseen. Kustannuksia on tutkittu rakennusosamenetelmällä ja puhtaasti tilastollisella menetelmällä. Rakenneosalaskenta perustuu panospohjaisiin rakennusosiin. Eri työvaiheiden kustannukset mallinnetaan loogisesti toteutuneilla tuotantorakenteilla. Puhtaasti tilastollinen menetelmä perustuu lineaariseen regressioon ja tutkimusaineistona on käytetty koekohteiden suoritteiden määriä ja kokonaisurakkahintoja. Tilastollisen mallinnuksen tulosteena saatiin kokonaishinta, ei osahintoja. Kustannusjärjestelmän runkona on tuotemallinnus. Rakennuksen tuotemalli on rakennuksen ja rakennusprosessin elinkaaren aikaisten tuotetietojen kokonaisuus. Uuden informaatioteknologian avulla voidaan saavuttaa merkittävät kustannussäästöt paremman tiedon yhteensopivuuden, oikea-aikaisuuden ja virheettömyyden avulla. Tuotemallin määräluetteloista voidaan muodostaa tuotantomalleja, joista panoksien avulla mallinnetaan esimerkiksi hankkeen kustannukset. Testauskohteiden urakkahinnat muutettiin vuoden 2003 joulukuun hintatasoon käyttämällä tutkimuksessa muodostettua maanalaisten kalliorakennustöiden kustannusindeksiä. Rakennusosa-arviomenetelmällä saatiin prosentuaalisten virheiden itseisarvojen keskiarvoksi 4,2 % ja keskihajonnaksi 4,3 %. Puhtaasti tilastollisella menetelmällä saatiin prosentuaalisten virheiden itseisarvojen keskiarvoksi 1,4 % ja keskihajonnaksi 1,9 %. Rakennusosa-arviomenetelmä sopii kaikille louhinta-ja lujitushankkeille kaikissa suunnittelun vaiheissa, kun tilastollinen menetelmä soveltuu vain suppealle hankemäärälle hankesuunnittelun alkuvaiheessa.

In order to thrive in business premises construction the general contractor should stand out from the rest in the service process where the success culminates in knowledge management. The aim of this master's thesis was to define the contents of regular customer reporting in the production phase. The customers tested the applicability of the contents with the aid of reporting forms. Reporting is the means of regularly activating and maintaining customer communications. The purposes of reporting are: to keep the customer aware of their order, to provide support to decision-making, to maintain interaction, and to help create a trusting atmosphere. The contractor may draw up a customer-oriented reporting procedure. This requires changing the documentation and attitudes. The contractor must standardise the reporting system and consider it jointly with the customer in every project. Basic preconditions for successful reporting lie in the production control. Reporting serves primarily as an auxiliary activity to the contractor's own supervision process from which the most relevant matters are picked for customer reporting. According to the results these are matters having relevance to the final forecast; procedures and decisions required of the customer. The above-mentioned matters must stick out from the report at first glance. The reports must be as up-to-date as possible, with focus on the forecasts, as in this case the customer will still be able to influence the reported matters. The customer is not primarily interested in output deviations unless they affect the final forecast for time schedule or costs, or the quality. Depending on the contract form, the relevant matters to be reported involve keeping the time schedule and costs, ability to produce quality, health and safety, and taking care of these matters. The most critical matters to be reported are the completion forecast of the time schedule and escalation of cost estimate depending on the client. The most ch, Menestyäkseen toimitilarakentamisessa pääurakoitsijan on erotuttava palveluprosessissa, jossa onnistuminen kulminoituu tiedonhallintaan. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli määrittää sisältö tuotantovaiheen saannolliselle asiakasraportoinnille. Asiakkaat testasivat sisällön hyväksyttävyyden raporttimallien avulla. Raportointi on säännöllisesti asiakasviestintää aktivoiva ja ylläpitävä osa. Raportoinnin tavoitteina ovat: pitää asiakas tietoisena tilauksestaan, tukea päätöksen tekoa, ylläpitää vuorovaikutusta ja myötävaikuttaa luottamuksellisen ilmapiirin syntymistä. Raportin tulee syntyä mahdollisimman automaattisesti. Eikä se ole itsetarkoitus, vaan siitä pitää olla suoraan hyötyä projektin hallinnan tavoitteille. Urakoitsijan on mahdollista tehdä asiakaslähtöinen raportointimenettely. Tämä vaatii dokumentoinnin ja asenteiden muuttamista. Urakoitsijan tulee vakioida raportointi ja käydä se aina projektikohtaisesti läpi asiakkaan kanssa. Perusedellytykset raportoinnin onnistumiselle ovat tuotannon valvonnassa. Raportointi, on ensisijaisesti urakoitsijan oman ohjausprosessi tukitoiminto, josta asiakasraporttiin poimitaan asiakasrajapinnan kannalta oleellisimmat asiat. Tulosten mukaan naita ovat: loppuennusteeseen vaikuttavat asiat sekä asiakkaalta vaadittavat toimenpiteet ja paatokset. Edellä mainittujen on erotuttava raportista ensisilmäyksellä. Raporttien pitää olla mahdollisimman reaaliaikaisia ja ennustepainotteisia, koska tällöin asiakkaalla on vielä mahdollisuus vaikuttaa raportoituihin asioihin. Asiakasta ei ensisijaisesti kiinnosta tuotannonpoikkeamat, ellei niillä ole vaikutusta loppuennusteen mukaiseen aikatauluun, kustannuksiin tai laatuun. Oleelliset raportoitavat asiat liittyvät urakkamuodosta riippuen aikataulun pitoon, kustannusten pitoon, laaduntuottokykyyn ja turvallisuuteen sekä näiden asioiden hoitamiseen. Kriittisimpiä raportoitavia ovat aikataulun valmistumisennuste ja tilaajasta johtuvat kustannusennusteen korotukset. Haasteellisimpia raportoitavia

Tutkimuksen tavoitteena oli kirjallisuuden perusteella selvittää kumppanuuteen keskeisesti vaikuttavia seikkoja sekä luoda sen avulla kumppanuusmalli projektinjohtokonsultin ja asiakkaan välille. Tutkimus rajattiin projektinjohtokonsultin ja sen nykyisten kumppanuusasiakkaitten välisten suhteiden määrittämiseen ja kehittämiseen. Tutkimus toteutettiin käyttäen konstruktiivista tutkimusotetta. Konstruktiivinen tutkimus on soveltava tutkimus, joka tähtää uuteen konstruktioon eli menettelyyn tai välineeseen, jolla ratkaistaan ongelma. Tutkimuksessa selvitettiin ensin kirjallisuuden avulla kumppanuuteen liittyvät keskeiset käsitteet ja osa-alueet. Tämän jälkeen kirjallisuuden ja haastattelujen perusteella muodostettiin konstruktiivisen tutkimusmetodin periaattein kumppanuusmalli asiakkaan ja projektinjohtokonsultin välille. Haastattelutyyppinä käytettiin teemahaastattelua eli niin sanottua puolistrukturoitua haastattelua. Kumppanuus on yksi strateginen vaihtoehto tuotteiden ja palvelujen tuottamiseen. Yritykset ovat keskittyneet nykyisin omaan ydinosaamiseensa. Erikoistuneet yritykset tarvitsevat ympärilleen yhteistyökumppaneita, jotta pystytään tuottamaan loppuasiakkaalle hänen tarpeitaan vastaava palvelu tai tuote. Kumppanuuden avulla yritykset sitoutuvat hoitamaan yhteistyössä rajattua liiketoiminnallista osaa heidän toiminnastaan. Kumppanuuteen liittyy keskeisesti tasavertainen voiton ja riskien jako sekä toisen liiketoiminnan ymmärtäminen yhteistä etua tavoiteltaessa. Kumppanuudesta tulee olla hyötyä kummallekin kumppanille, lisäksi loppuasiakas hyötyy kumppanuuden tuloksena syntyvästä lisäarvosta. Tutkimuksen tuloksena syntyi kumppanuusmalli projektinjohtokonsultin ja asiakkaan välille. Malli sisältää toimintaohjeet kumppanuuden rakentamiseen ja kumppanuuden jatkuvaan kehittämiseen. Kehitettyjen toimintaohjeiden avulla kehitetään nykyisiä kumppanuuksia ja parannetaan mahdollisuuksia uusien kumppanuuksien rakentamiseen. Kehitetty malli ottaa huomioon asiakkaan tavoi

Life cycle appraisal has become a popular subject: in construction and real estate cluster during the last few years. In addition to advantageous investment costs, customers want life cycle sustainability. Construction companies must have the competence to plan, produce and maintain real estates which are profitable during their whole life cycle. During the last few years, Public Finance lnitiate has become commonly used, but also general interest towards life cycle costs has increased. Life cycle management is vital in the future for major construction companies. By developing different kinds of life cycle management methods, it is possible for construction companies to gain competitive advantage. NCC Construction Ltd has developed a life cycle calculation method, EkoEstimate, which helps to predict real estate's investment costs, life cycle costs and environmental impact. During design stage it is important to predict real estate's life cycle costs to influence decisions concerning the design solutions. EkoEstimate can be used as a design management tool, but it can also be used in maintenance and repair planning. The goal of this master's thesis was to make EkoEstima1e's maintenance and repair interval data more accurate, and to define the factors which influence maintenance and repair interval lengths. The study was based on survey of literature and case studies. With the literature survey, the theory of this study was created and wide ranged reference material about maintenance and repair intervals was compiled. With the case study, EkoEstima1e's default values for maintenance and repair intervals were tested. Also interviews of house managers were conducted. The purpose of these in1erviews was to clarify causes and backgrounds of the maintenance and repair intervals in the cases. In this study it appeared that EkoEstimate's default values for maintenance and repair intervals are correct in principle, but it is impossible to define exact maintenance and repair, Elinkaariajattelu on rakennus- ja kiinteistöalalla saanut vankan jalansijan. Enää ei riitä, että rakennetun kiinteistön investointikustannukset ovat edullisia. Rakennusyrityksiltä vaaditaan että ne osaavat suunnitella, tuottaa ja ylläpitää elinkaariedullisia kiinteistöjä. Elinkaarivastuuhankkeet ovat viime vuosina yleistyneet talonrakennuspuolella, mutta myös yleinen kiinnostus elinkaarikustannuksista on lisääntynyt. Rakennusyritysten on hallittava kiinteistöjen elinkaarilaskentamenetelmät jos ne haluavat pysyä mukana rakennusmarkkinoilla. Kiinteistön koko elinkaaren hallinta on tulevaisuudessa välttämätöntä ainakin isoille rakennusyrityksille. Erilaisia elinkaaren hallintamenetelmiä kehittämällä rakennusyritykset voivat saavuttaa kilpailuedun. NCC Rakennus Oy:ssä on kehitetty elinkaarilaskentamenetelmä, Ekoarvio, jolla pyritään ennustamaan kiinteistön määrätyn elinkaaren aikaisia kustannuksia ja ympäristövaikutuksia. Ekoarviossa rakennushanketta tarkastellaan kolmesta näkökulmasta: rakennuskustannus, elinkaarikustannus ja ympäristövaikutukset. Suunnitteluvaiheessa on tärkeää pystyä ennustamaan kiinteistön koko elinkaaren aikaiset kustannukset, koska tässä vaiheessa voidaan vielä vaikuttaa tehtäviin ratkaisuihin. Ekoarvio toimii kiinteistön suunnittelun ohjauksen apuvälineenä, mutta sitä voidaan käyttää myös kiinteistön kunnossapidon ja hoidon ohjaukseen. Diplomityön tavoitteena oli tarkentaa Ekoarvion sisältämiä tietoja rakennusosien kunnossapitojaksoista sekä määrittää kunnossapitojaksojen pituuksiin vaikuttavat tekijät. Tutkimusmenetelminä käytettiin kirjallisuus- ja case-tutkimusta. Kirjallisuustutkimuksella luotiin diplomityön teoria ja koottiin laaja vertailu rakennusosien kunnossapitojaksoista. Case-tutkimuksella testattiin Ekoarvion ohjearvot kunnossapitojaksoista. Tämän lisäksi suoritettiin isännöitsijöiden haastatteluja, joilla selvitettiin toteutuneiden kunnossapitotöiden syyt ja taustat. Tutkimuksessa ilmeni, että Ekoarvion ohjearvot rakennusosien kunnos

Diplomityö on tehty rakennustekniikan työmaahenkilöstön käyttöön, lisäämään tietämystä talotekniikan aikataulutuksesta. Työ kertoo mitkä tehtävät ovat talotekniikan aikataulutehtäviä ja miten ne liittyvät rakennusteknisiin töihin. Diplomityö antaa yleisaikataulun tarkkuudella tietoa siitä, mitkä ovat taloteknisten tehtävien työmenekkejä ja millaisia työryhmiä tehtävissä yleensä käytetään. Talotekniikan tehtävistä erotellaan kaikkein kriittisimmät ja niiden aloitusedellytykset kerrotaan tarkasti. Aloitusedellytysten tarkastusta varten diplomityössä on luotu yleiseen käyttöön tuleva kortisto, jossa kullakin tehtävällä on olemassa oma tarkastuskortti. Tehtävien valvontaan tulee kiinnittää erityistä huomiota ja erilaisista valvontamenetelmistä on koottu diplomityöhön lista. Aikataulut tulee laatia oikein ja niitä tulee valvoa, jotta rakennushankkeen aikatiutaululliset tavoitteet täyttyvät. Tällainen diplomityö on tehty, jotta saataisiin aikaan mahdollisimman totuudenmukaisia aikatauluja. Työ on tarkoitettu lähinnä niitä henkilöitä varten joiden talotekniikan asiantuntemus ei ole aivan huipputasoa.

Rakennusyritysten kustannusvalvonta on perustunut pääasiassa laskutuksen seurantaan. Valvonta on ollut vain jälkikäteen toteavaa, eikä kustannusennusteet ole olleet luotettavia. Kustannusvalvonnan kehittämiseksi tutkimuksessa kartoitettiin erilaisia aikaisemmin kehitettyjä kustannusten valvonta- ja ennustamismenetelmiä sekä selvitettiin niiden vahvuudet ja puutteet. Tutkimuksen mukainen kustannustenhallintamenetelmä perustuu sopimusten tehtäväpohjaiseen valvontaan. Menetelmä jakaantuu toteutusta edeltäviin ja toteutuksen aikaisiin toimenpiteisiin. Tehtävät muodostetaan paikkakohtaisesti panospohjaisesti lasketusta kustannusarviosta. Jokaiselle tehtävälle muodostetaan oma paikkakohtainen kustannustavoite hankintojen tavoitteenmukaisuuden varmistamiseksi. Hankintakokonaisuudet muodostetaan tehtävistä ja niiden panoksista hankinnan ajankohdan ja sisällön mukaan. Hankinnat jaetaan kolmeen osaan: omiin työkauppoihin, aliurakkahankintoihin j a materiaalihankintoihin. Toteutuneita määriä ja kustannuksia valvotaan tehtävien ajallisen valvonnan yhteydessä mahdollisimman reaaliaikaisesti. Toteutuksenaikaisen valvonnan pääpaino on tehtävien suunnitelmanmukaisuuden ja kustannusvuotojen valvonnassa. Toteutumatiedoista erotellaan paikkakohtaiset poikkeamat. joiden ei oleteta esiintyvän muissa osakohteissa. Kustannusvalvonnan toteutumatietojen perusteella lasketaan tehtäville kustannusennuste. Työmaateknisten tehtävien kustannusennusteet laaditaan toteutuneiden kustannusten, tehtävän ennustetun keston ja aikasidonnaisten panoshintojen avulla. Kustannusvalvontamenetelmää testattiin yhdellä työmaateknisellä tehtävällä ja viidellä eri aikataulutehtävällä. Lisäksi tutkittiin hankintojen loppukustannusten ennustamista toteutuneen kustannustason mukaan. Työmaateknisen tehtävän ja osakohteittain laadittujen tehtävien kustannusennusteet olivat luotettavia ja kohtuullisen helppoja laatia toteutuksen yhteydessä. Kustannusennusteen aikaistamiseksi toteutuneina kustannuksina käytettiin usein

Diplomityön tavoitteena oli kehittää YIT Rakennus Oy:n hankinnan mittareita asuntorakentamisen näkökulmasta. Hankinnat käsittävät 70-80% urakkasummasta ja niiden kehittämiseen on panostettu paljon myös YIT Rakennus Oy:ssä. Mittaaminen on osa tätä kehitystä. Tutkimuksen kirjallisuusosaa tehtäessä huomattiin, että hankinnan mittareita on jo olemassa paljon. Haluttiin kuitenkin kehittää asuntorakentamisen hankintaprosesseihin parhaiten soveltuvat mittarit. Luodut mittarit perustuivat esimerkkityömaan kohdalla todettuihin ongelmiin. Tutkittavia avainhankintoja valittiin seitsemän. Tutkimuksen tuloksena luotiin neljä mittaria:. - Kyllä-ei -mittari kuvaa sisäisen prosessin näkökulmasta hankintaprosessin toimivuutta. - Ajankäyttömittari kertoo prosessin ajallisesta tehokkuudesta. Jos johonkin vaiheeseen on kulunut keskimääräistä enemmän aikaa, on siinä jotain korjattavaa. - Asiakastyytyväisyyskysely tuo esiin asiakasnäkökulman. Se mittaa sekä sisäisen että ulkoisen asiakkaan tyytyväisyyden. - Ostokori on kustannustehokkuuden mittari. Se antaa hälytyksen, jos kustannukset ovat perushintaa korkeammat. Mittareita testattiin kolmella testityömaalla. Tuloksia analysoitiin ja saatiin selville, mitä olisi hyvä hankintaprosesseissa kehittää. Tällaisia kehitystä vaativia asioita ovat suunnittelun ohjaus, pitkäaikainen yhteistyö, tiedon kulku ja hankintakokonaisuuksien ja kustannusarvion litteroinnin vastaavuus. Otos oli tässä tutkimuksessa pieni ja laajemman otoksen saaminen vaatii hyvän kyselylomakkeen. Tätä on vielä kehitettävä, jotta mittareista saadaan suurempi hyöty.

Diplomityön keskeisenä tavoitteena oli kuvata kalustoliiketoiminnan liiketoimintaprosessit laadunhallinnan näkökulmasta kalustoliiketoimintaa harjoittavan yrityksen toimintajärjestelmää varten ottaen huomioon uudistetun standardin ISO 9001:2000 tuomat muutokset. Tavoitteena oli myös tutkia, millainen kalustoliiketoimintaa harjoittavan yrityksen toimintajärjestelmän tulisi olla, jotta se vastaisi uudistetun standardin ISO 9001:2000 vaatimuksia. Tutkimuksen tuloksena määritettiin kohdeyrityksen liiketoimintaprosessit sekä toimintajärjestelmän menettelykuvaukset, toimintaohjeet, lomakkeet ja mallit. Lisäksi kuvattiin yrityksen keskeinen toiminta prosessikaavioin. Saadut tulokset testattiin toimintajärjestelmän testauksen avulla sertifoimisprosessissa. Testauksen tuloksena kohdeyritykselle myönnettiin SFS-EN ISO 9001:2000 -sertifikaatti. ISO 9001 standardi on toimialasta riippumaton toimintajärjestelmästandardi, joka soveltuu sekä projektitoimintaan että prosessiteollisuuteen. Sertifikaatti voi koskea koko organisaation toimintaa tai ainoastaan osaa organisaation toiminnoista. Uudistetun standardin ISO 9001:2000 rakenne ja kohdenumerointi muuttuivat joulukuussa 2000. Sisältö jakaantui neljään pääalueeseen, jotka ovat johdon vastuu, resurssien hallinta, tuotteiden ja palvelujen toteuttaminen sekä mittaaminen, analysointi ja parantaminen. Entisistä kolmesta laadunvarmistusmallista (ISO 9001, 9002 ja 9003) sovelletaan tulevaisuudessa vain yhtä eli 9001:tä. Uudistuksessa asiakaskeskeisyys, prosessinomainen lähestymistapa, jatkuva parantaminen, tavoitteen asettaminen ja mittaaminen sekä tietojen hallinta ja analysointi korostuvat. Kokonaan uusia vaatimuksia liittyy lakisääteisiin vaatimuksiin, työympäristöön, tiedottamiseen ja viestittämiseen. Toimintajärjestelmä koostuu kolmesta kokonaisuudesta: laatupolitiikasta, toimintakäsikirjasta ja menettelykuvauksista. Laatupolitiikka on johdon organisaatiolle määrittämä yleinen tapa suhtautua laatuun. Toimintakäsikirja ohjaa toimint