Search

Kandidaatintutkielmani on kirjallisuuskatsaus, jonka aiheena on selviytyminen traumaattisesta tapahtumasta. Tutkielman tavoitteena on kirjallisuuteen ja tutkimuksiin pohjautuen tarkastella selviytymistä tukevia tukitoimia traumaattisen tapahtuman eri käsittelyvaiheissa. Tutkimuskysymyksiäni ovat 1) millaista apua ja tukea yksilölle on tarjolla traumaattisesta tapahtumasta selviytymiseen ja 2) mihin tapahtuman käsittelyvaiheisiin nämä tuet parhaiten soveltuvat käytettäviksi. Tarkastelen siis ennen kaikkea tarjolla olevaa ulkoista, asiantuntijajohtoista tukea sekä ystävien ja läheisten merkitystä selviytymisessä. Traumaattiset tapahtumat ovat yksilöön kohdistuvia pelon, avuttomuuden ja kauhun tunteita aiheuttavia tilanteita, joissa yksilö joutuu kokemaan uhkaavan tai todellisen kuoleman, vakavan onnettomuuden tai fyysisen koskemattomuuden. Traumaattinen tapahtuma sattuu aina täysin ennustamatta ja ilman yksilön mahdollisuutta kontrolloida sitä. Se muuttaa perustavalla tavalla elämänarvoja ja elämänkatsomusta, ja vaatii kykyä ja voimavaroja sopeutua tilanteeseen, joka tuntuu täysin toivottomalta. Erotan tutkielmassani traumaattisen tapahtuman psyykkisestä traumasta, joka kehittyy yksilölle traumaattisen tapahtuman seurauksena, ellei ennaltaehkäisevä tuki riitä estämään sen syntymistä. Traumaattisen tapahtuman akuuttivaihe sisältää sokkivaiheen ja reaktiovaiheen. Sokkivaiheessa tärkein auttamiskeino on psyykkinen ensiapu, jossa keskeisintä on tapahtumapaikalla olevien sekä uhrin läheisten kyky auttaa ja tukea sokissa olevaa henkilöä. Läheisten tuen merkitys korostuu ehkä tärkeimpänä selviytymisen edistäjänä kaikissa tapahtuman käsittelyvaiheissa. Reaktiovaiheen keskeisin tukimuoto on asiantuntijan vetämä psykologinen jälkipuinti, joka tarjoaa uhrille mahdollisuuden käsitellä tapahtunutta ja sen aiheuttamia reaktioita pian tapahtuman jälkeen. Akuuttivaiheen jälkeen selviytymisessä auttavat erilaiset ammatillisesti johdetut vertaistukiryhmät sekä tarvittaessa myös psykoterapia ja erilaiset psykoterapeuttiset tekniikat. Terapiaa käytetään usein myös vuosienkin kuluttua tapahtumasta, joka on aiheuttanut yksilölle vakavan psyykkisen trauman. Järkyttävästä elämäntapahtumasta selviytyminen on prosessi, joka vaatii yksilöltä sisäisiä voimavaroja ja selviytymiskeinoja sekä mahdollisuutta käsitellä tapahtunutta ja tunteita lähipiirissä ja usein myös ammattiauttajan kanssa. Tutkielmassani tarkastelen eri käsittelyvaiheiden keskeisimpiä tukia ja niiden tehokkuutta. Vaikka selviytymiskeinot poikkeavat toisistaan eri käsittelyvaiheissa, on niille yhteistä mahdollisuus saavuttaa jälleen turvallisuuden tunne ja luottamus elämää kohtaan, hyväksyä tapahtunut osaksi omaa elämää ja siirtää katse tulevaisuuteen.

Tämä opinnäytetyö käsittelee pelolla johtamista organisaation näkökulmasta. Pelolla johtamisen juuret johtavat pitkälle historiaan ja historia vaikuttaa organisaatiokulttuurin kautta myös organisaatioiden nykypäivään. Työssä käsitellään tapausesimerkkien (Disney, Apple) avulla sitä miksi pelolla johdetut organisaatiot ovat menestyneet ja johtajan roolia tässä yhtälössä.

Tiivistelmä. Mediaympäristömme on muuttunut radikaalisti viimeisten vuosikymmenten aikana, ja mediamaisemassa tapahtuu jatkuvasti muutoksia uusien teknologioiden, laitteiden ja sovellusten kehittymisen myötä. Erilaiset mediat ja niihin liittyvät teknologiset laitteet ovatkin tulleet erottamattomaksi osaksi arkeamme (Luomanen, 2010), ja niiden käyttötaidoista on tullut tärkeitä — jopa niin tärkeitä, että mediataidoista on alettu puhua uusina kansalaistaitoina (Opetushallitus, 2011c). Lapset ja nuoret ovat aikuisten tavoin mediayhteiskunnan jäseniä (Inkinen 2005; Rahja, 2013) ja muovaavat omaa mediamakuaan ja -suhdettaan pienestä pitäen. Mediakasvatuksen rooli lasten mediaosaamisen kehittämisessä ja medialukutaitoisuuden tukemisessa on kiistatta merkittävä. Halusimme tutkia, miltä suomalainen mediakasvatusmaisema tällä hetkellä näyttää: millaisia mediataitoja kasvatettavien toivotaan kehittävän, ja millainen rooli koululla ja opetussuunnitelmalla on tuon kehityksen tukemisessa ja ohjaamisessa. Tutkimusasetelma laajentui kouluissa tapahtuvan mediakasvatustyön arkitodellisuuden tarkastelemiseen. Työmme ajallinen sijoittuminen opetussuunnitelmauudistuksen murrosvaiheeseen on tutkielmassamme erityinen aspekti. Näin ollen asetimme tutkimuksellemme seuraavat tavoitteet: 1)Tutkia opettajien näkemyksiä mediakasvatukseen liittyvistä ilmiöistä koulun toimintaympäristössä, ja 2) tutkia mediakasvatukselle opetussuunnitelmassa määritellyn aseman vaikutuksia mediakasvatuksen toteuttamiselle. Nämä tavoitteet muotoutuivat kolmeksi tutkimuskysymykseksi: 1) Miten opettajat suhtautuvat tieto- ja viestintäteknologian hyödyntämiseen osana opetusta ja millaisia käytäntöjä medialaitteiden käyttöön koulussa liittyy? 2) Mitä mediakasvatus opettajien näkökulmasta tarkoittaa ja millaisia tavoitteita ja käytäntöjä koulujen mediakasvatusarki pitää sisällään? 3) Miten opettajat kokevat vastuunsa ja valmiutensa mediakasvatuksen toteuttamiseen opetussuunnitelmauudistuksen murrosvaiheessa? Keräsimme aineistomme erään oululaisen alakoulun opettajilta ja opetushenkilökunnan jäseniltä keväällä 2014. Kahdentoista vastaajan vastauksista koostuva tutkimusaineisto kerättiin kyselylomakkeen avulla. Analysoimme aineistomme fenomenologisen analyysin menetelmin, käyttäen Giorgin metodia. Fenomenologiselle tutkimukselle tyypilliseen tapaan, muodostimme aineistomme perusteella yksityiskohtaisen kuvauksen aineistossa esiintyneistä merkityksistä tavoitteenamme kuvailla ilmiötä sellaisena kuin se todellisuudessa ilmenee. Tämän pro gradu -tutkielman teoreettinen viitekehys muodostuu mediakasvatuksen, kriittisen pedagogiikan sekä monilukutaidon ja multimodaalisuuden teoreettisten lähtökohtien ja keskeisten sisältöjen kautta. Ne kietoutuvat yhteen POPS2016-luonnoksen sisältöjen ja tavoitteiden kanssa. Tutkimuksessamme ilmenee, että koulujen mediakasvatuskäytännöt ovat moninaisia ja medialaitteiden hyödyntäminen opetuksessa vaihtelee. Innovatiiviset ja omaan osaamisensa luottavat opettajat uudistavat käytäntöjä vanhentuneen opetussuunnitelman rajoituksista riippumattomina, joten uusien teknologioiden käyttöönoton onnistumiseksi olisi syytä tarkastella hyvään alkuun pääsemiseen johtavia keinoja, jotta innostusta ruokkivien kokemusten syntymistä voitaisiin edistää. Näin ollen väitämmekin, että opettajia tulisi tukea sekä opetussuunnitelman tavoitteiden mukaisen mediakasvatuksen roolin että oman mediakasvattajaroolin hahmottamisessa. Tutkimuksemme on toteutettu kaikkia tieteen tekemiselle asetettuja periaatteita noudattaen Uskomme, että tutkimukseemme osallistuneiden opettajien kokemukset ja niistä kumpuavat näkemykset kuvastavat laajempaa sosiaalis-kulttuurista kokemusta. Uskomme tutkimuksemme tarjoavan tietoa laadukkaan ja tasa-arvoisin lähtökohdin tarjottavan mediakasvatuksen toteuttamiseen liittyvistä esteistä ja niiden purkamisen keinoista. Koemme sen myös tarjoavan opettajaopiskelijoille ja jo työssä oleville opettajille aineksia oman mediakasvattajaroolinsa selkiyttämiseen ja sitä kautta innovatiivisten ja rohkeiden mediakasvatuskäytäntöjen muodostamiseen.

Modelling is one of the most significant prospective tools for design and analysis of trickle-bed reactors. Unfortunately current hydrodynamic models, developed on laboratory experiments, often work poorly in industrial scale. Therefore physically more authentic models are required, in which the small scale phenomena are separated from the large-scale phenomena. This would improve the scale-up of the model, and consequently its applicability to industrial-scale reactors. One of the reasons, why current models fail in industrial-scale reactors, is that radial distribution of liquid is not considered in the model development. Here models for liquid distribution, caused by capillary pressure gradients and mechanical dispersion, are suggested and the outline of the implementation of these models to CFD programs is presented. Laboratory experiments and CFD simulations of the experimental setup are performed to gain better understanding about liquid radial distribution. The physical validity of the presented models is assessed on the consistency between the experimental and the modelled liquid flow profiles.

The project "Modelling of multiphase chemical reactors (ModCheR)" was carried out by research groups from Helsinki University of Technology, VTT, Lappeenranta University of Technology, Åbo Akademi University and Tampere University of Technology. The model development was concentrated on CFD, but population balance models, cell interaction models and simple algebraic reactor models were also included. Extensive experimental work was carried out in order to provide data for model validation. Five topics were studied in the project. In crystallization, the subjects covered single crystal growth, batch crystallization and continuous crystallization. Both experimental work and model development were carried out. As gas-liquid processes, stirred reactors, bubble columns and flotation were studied. The modelling approaches included CFD and multiblock models. Modelling of trickle bed reactors involved both CFD and simpler approaches and important part of the work consisted of developing models for the interaction and dispersion terms in the equations. Work on drag reducing agents included measurements of the DR-effect in stirred reactors and pipe flow and model development for describing the effect of DRA on turbulence. In modelling of fluidised beds, models of turbulent bed and circulating bed were developed and validated, in particular, mixing of gas and solid, drag models, and macroscopic models were investigated. This final report describes the main results of the project. More detailed information can be found in the reports and publications produced in the project and referred to in this report.