Search

Detta är en rekommendation för genomförande av den öppna vetenskapens verksamhetsformer i forsknings-, utvecklings- och innovationsverksamhet mellan finländska forskningsorganisationer och företag (FUI-verksamhet) . FUI-verksamhet genomförs ofta via FUI-projekt. I denna rekommendation redogörs för hur forskningsresultat och -material som uppkommer inom företagssamarbetet kan utnyttjas och/eller spridas på ett säkert, effektivt och så öppet sätt som möjligt. Rekommendationen har skrivits i samarbete mellan Samordningen av öppen vetenskap och forskning, arbetsgruppen för öppenhet i företagssamarbete, det finländska vetenskapssamfundet och näringslivet. Den är förenlig med Deklarationen för öppen vetenskap och forskning 2020–2025, Policyn för öppen forskningskultur och andra nationella rekommendationer som uppkommit i samordningen av öppen vetenskap och forskning. publishedVersion

Tämä on suositus avoimen tieteen toimintatavan toteuttamiseen suomalaisten tutkimusorganisaatioiden ja yritysten välisessä tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnassa (TKI-toiminnassa). Suosituksessa kerrotaan, miten yritysyhteistyössä syntyviä tutkimustuloksia ja -aineistoja voidaan hyödyntää ja/tai levittää turvallisesti, tehokkaasti sekä mahdollisimman avoimesti. Suositus on kirjoitettu yhteistyössä avoimen tieteen koordinaation, avoimuus yritysyhteistyössä -työryhmän ja suomalaisen tiedeyhteisön sekä elinkeinoelämän kesken. Tämä on suositus avoimen tieteen toimintatavan toteuttamiseen suomalaisten tutkimusorganisaatioiden ja yritysten välisessä tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnassa (TKI-toiminnassa). Suosituksessa kerrotaan, miten yritysyhteistyössä syntyviä tutkimustuloksia ja -aineistoja voidaan hyödyntää ja/tai levittää turvallisesti, tehokkaasti sekä mahdollisimman avoimesti. Suositus on kirjoitettu yhteistyössä avoimen tieteen koordinaation, avoimuus yritysyhteistyössä -työryhmän ja suomalaisen tiedeyhteisön sekä elinkeinoelämän kesken. publishedVersion

In Finland, several national steps have been taken especially during the last ten years to promote Open Science. Supporting an open society, the Open Science Policies detailed in the work-in-progress Declaration for Open Science and Research 2020-2025 now includes goals for open education (OE) and educational resources (OER). This poster is based on a qualitative interview study carried out between April and September 2019, discussing the status and attitudes towards Open Science practices as well as open education and educational resources. The study was conducted by the “Open RDI, learning, and the innovation ecosystem of Finnish Universities of applied sciences” project, co-funded by the Ministry of Education and Culture of Finland. The target group for the study was teachers (n=23) in nine different universities of applied sciences. The inclusion criterium for the interviewed teachers was that they had experience on final thesis tutoring, teaching research methods and/or RDI projects. The interviews were based on a theme frame, allowing questions to extend and broaden the initial answers. Based on the results, the interviewed teachers’ knowledge of OER was limited. At the time of the study, licensing of one’s own educational material was unfamiliar for over half of the teachers, who stated they could not tutor students in this topic. Product protection and intellectual property rights (IPR) was even more unknown to the respondents. The need for support was obvious in Creative Commons licensing, sharing material that has been produced by multiple individuals, open data repositories, publishing one’s own material openly and the best sharing platforms. Open education (OE) and sharing educational material seemed to be unfamiliar to most of the interviewees. Most respondents had neither shared nor utilized OER. However, it is possible to conclude that the concept of open learning material was not clear to the respondents. The material shared in closed learning environments like Moodle was also widely understood as open learning material. After open discussions of the findings by the project, steps to increase awareness of OE and OER were taken. These actions included national-level training and workshops. Some higher education institutions reacted immediately by offering training in licensing and IPR. Additional steps have now been taken to facilitate the use of the Library of Open Educational Resources (aoe.fi) in publishing and sharing education material. Although the study results appear one-sided, initial actions to fill in the discovered knowledge gaps have had a positive effect on this key target group of actors in promoting OE and OER. Teachers in higher education are in the primary position to facilitate openness and share know-how on open data and OER – therefore relevant further education should be considered especially for this group. However, teachers typically operate in high-pressure environments with little extra resources to spare to new initiatives outside their primary focus. Only when these initiatives add significant value to their operations on a personal level, educating teachers will have a real effect on students’ learning and thesis work, thus facilitating spreading open science approaches in the society as a whole.

According to recent evaluations, Open Science has reached mixed maturity levels in the universities of applied sciences (UAS) in Finland. As a novel development in the Finnish context, Open Education is also defined as part of openness in the higher education sector. A nationwide development project is currently in place to support Open RDI (Research, Development and Innovation) and Open Education. Future actions to promote Open RDI and Education will be defined based on a survey and interviews carried out in the Finnish UAS sector during 2018 and 2019. The aim of both studies was to define the need for services that support Open RDI and Open Education, and to identify knowledge gaps within the selected universities. Two methods were selected for data collection: a web-based survey among all the Finnish universities of applied sciences and qualitative interviews in the selected universities. The survey was designed according to the general principles of the development project, while the interview themes were defined via a co-creation process among topic specialists with reference to the previous survey results. Survey study The survey was targeted at UAS staff working with RDI activities, such as lecturers, managers and RDI experts. A total of 275 responses were received from 21 universities. Of the respondents, 62% used most of their working time in RDI tasks. The respondents represented quite equally all the disciplines in the Finnish UAS sector. Over half of the respondents (68%) estimated that they know what Open RDI activities mean. However, comprehension of concepts such as data management plan, as well as research infrastructure user policies, was remarkable lower (some 30% of the respondents agreed of slightly agreed with the statement that they comprehend the respective concepts). The results support understanding of the current state-of-art in expertise, practices and opinions of Open RDI among the experts in the Finnish universities of applied sciences. Interview study The interview data was collected from 9 UAS. 77 respondents were interviewed either individually or in focus groups. The respondents were university lecturers (n=23), researchers and project workers (n=31) and other staff members (n=23). The results of the interviews show that there are several knowledge gaps related to how to handle data safely, where to store data, how to anonymise data, how to use licensing, and where to find open data and open education material, among other issues. The concept of a data management plan was familiar to one third and ethical review processes to 40 % of respondents. Open science and open data was discussed throughout the interviews and the results showed that there was a little or no information on how openness affects collecting, storing and sharing data. The data analysis, combining survey and interview data, is in progress and will be reported in the poster. Based on the results, a new national Helpdesk service will be modelled in joint co-operation with the UAS sector. This Open RDI and Education Helpdesk model will be later disseminated internationally and opened for free use.

Finnish Universities of Applied Sciences (UAS) educate professionals solely based on labour market needs. The education follows tightly the needs of business, industry and service sectors. Research, development and innovation (RDI) work and regional development are two of the other mandated UAS tasks. RDI activities are typically heavily practice-oriented and have a strong regional impact. All RDI work is done in close cooperation with various partners generating new knowledge, competence, products and services for the region and beyond. The total volume of RDI activities in the Finnish UAS sector was around 180 M€ in 2018. There are more than 2 500 RDI projects running every year, most of them tightly linked with SMEs and other organizations. During the projects, a considerable amount of research data is produced. The data is created mostly based on interviews, surveys and measurements. In the Finnish UAS system, it is easy to see an ongoing transition into more open working methods in RDI projects. This relates to publications and data as well as research methods and processes in addition to results. Indeed, the well-known guideline “as open as possible, as closed as necessary” is gradually becoming a reality. Especially sharing data in a UAS context can speed up innovation and enhance the involvement of businesses and other working life organizations in the research process. In the UAS sector, there is a lot of RDI data, which could be utilised also in upcoming projects, possibly with totally different companies involved. However, are the UAS sector and businesses able to reuse the data in practice? Is the data findable, accessible, interoperable and reusable (FAIR) also for businesses? What are the bottlenecks and practical challenges of curating RDI data and fostering data usage in general? In this poster, we present challenges of data management where the data is produced in co-creation with companies in the Finnish context. The co-creation of data generates obstacles related to ownership, ethical questions, confidential information and business secrets, among others. It can also be that businesses are not ready to open up the research data because of an ongoing patenting process. The more detailed purpose of the poster is to highlight what kinds of aspects should be considered in each phase of an open RDI process cycle to improve the dissemination and the use of research data in the future. In doing so, the poster attempts to identify the most critical issues relating to FAIR data management, especially in projects fundamentally linked with companies and other working life organizations.

Avoimuuden kehittäminen on noussut ammattikorkeakouluissa merkittäväksi tavaksi edistää tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan (TKI) laatua ja yhteiskunnallista vaikuttavuutta. Tätä osaamista ja uusia toimintatapoja kehitettiin ammattikorkeakouluille suunnatussa työpajassa, joka pidettiin lokakuussa 2019 Tikkurilassa Hotelli Vantaalla.

Lyhennelmä: Näyttöön perustuvien sosiaali- ja terveyspalveluiden käytäntöjen kehittämisessä, käyttöönotossa ja arvioinnissa eri vaiheiden vaikuttava toteuttaminen edellyttää yhteiskehittämisen taitoja sekä osallistuvien tahojen johdon sitoutumista ja tukea. Vaiheet ovat: Kehittämisaiheen valinta, esiselvitys ja työsuunnitelma Aluksi määritetään mahdollisimman tarkasti, mitä kehitetään ja kenen tarpeista kehittämisidea on peräisin. Kehittämistehtävä muotoillaan vastattavan kysymyksen muotoon ja tehdään esiselvitys, joka jo jäsentää kehittämisaihetta eteenpäin. Esiselvityksen jälkeen laaditaan tarkka työsuunnitelma (toteutus- ja arviointisuunnitelma), jossa täsmennetään yhteistyötavat, toimijat, aikataulu, raportointitavat ja tarpeen mukaan Innokylän kehittämisympäristön käyttö. Tutkimusnäytön etsiminen ja arviointi Tutkimusnäytön etsiminen pitää sisällään seuraavat työvaiheet: kysymyksen rajaus ja näytön arvioinnin suunnittelu, tiedon kokoaminen ja tiivistelmän kirjoittaminen. Jos kriteerit täyttävää tutkimustietoa ei löydy, etsitään asiantuntija- ja seurantatietoa. Toimintamallin kuvaaminen, juurruttaminen ja levittäminen Tutkimusnäytön lisäksi tarvitaan tietoa niistä olosuhteista, joissa asiaa sovelletaan käytännössä. Tarvitaan tietoa toimintaympäristöstä ja käytettävissä olevista voimavaroista. Huomioidaan asiakkaan, ammattilaisen, organisaation ja poliittishallinnollisen tason näkökulma. Toimintamallin kehittämisessä voi hyödyntää monia menetelmiä, mutta oleellisinta on kaikkien asianosaisten osallistaminen parhaimman mahdollisen tuloksen ja sitoutumisen takaamiseksi. Uuden toimintamallin tai käytännön oppiminen alkaa jo kehittämisvaiheessa, joten juurtumisen arviointi ohjaa työtä ja vahvistaa keskinäistä yhteisymmärrystä tavoitteista, toimenpiteistä ja tuloksesta koko kehittäjäverkostossa. Luottamus ja sitoutuminen itsessään vahvistavat toimintamallin juurtumista. Sammanfattning: Kompetens i samutveckling och engagemang och stöd från ledningen är förutsättningar för att ef-fektivt implementera de olika stegen i att utveckla, ta i bruk och utvärdera forskningsbaserade social- och hälsovårdstjänster. Stegen är: Val av utvecklingsämne, förstudie och arbetsplan Till en början definieras noggrant vad som utvecklas och vilka behov utvecklingsidén svarar mot. Utvecklingsuppgiften formuleras i form av en fråga som kan besvaras och en förstudie genomförs, vilket strukturerar utvecklingsämnet vidare. Efter förstudien utarbetas en tydligare arbetsplan (genomförande- och utvärderingsplan) i vilken metoder, aktörer, tidtabell, rapporteringsförfarande och vid behov användning av utvecklingsmiljön Innokylä specificeras. Att söka och utvärdera evidens baserat på forskning Följande arbetsskeden inkluderas i att söka forskningsbaserad evidens: avgränsning av frågeställ-ningen, planering av evidensutvärderingen, insamling av information och skrivandet av en sam-manfattning. Expert- och uppföljningsinformation söks ifall forskningsevidensen inte uppfyller kriterierna eller hittas. Beskrivning, implementering och spridandet av verksamhetsmodellen Förutom evidens behövs även information om de omständigheter där frågan kommer att tillämpas i praktiken i. Det behövs information om verksamhetsmiljön och tillgängliga resurser. Klientens (brukarens), expertens, organisationens samt politiska och administrativa synvinklar beaktas. Ett flertal olika metoder kan användas i utvecklingen av verksamhetsmodellen, varav den viktigaste är att involvera alla deltagande aktörer för att garantera bästa möjliga resultat och engagemang. Inlärning av en ny verksamhetsmodell eller praxis börjar redan i utvecklingsskedet, vilket innebär att utvärdering av implementeringen styr arbetet under hela processen, och bestyrker samförståelsen om målsättning, åtgärder och resultat i hela utvecklingsnätverket. Förtroende och engagemang i sig förstärker implementeringen av den nya verksamhetsmodellen.

These studies were undertaken to create a broader understanding of the effectiveness of physiotherapy methods and exercise, and to evaluate the requirements, content and timing of physiotherapy services after breast cancer surgery.The first study, critical review and meta-analysis, showed that with shoulder movements after breast cancer surgery the whole range of motion movements should be delayed for several days. The review indicates that methods of lymphedema therapy are various, but only some have scientific support for their effectiveness. The use of an elastic sleeve is supported by the studies. Lymph massage alone has not been studied, and the effect of exercise on the prevention and treatment of lymphedema is still unclear. Exercise therapy had some positive effects on the functioning of breast cancer patients. Aerobic exercise was safe, had a positive effect on quality of life, decreased fatigue and increased well-being. In the second cross-sectional study, it was found that the post-operative education of breast cancer patients was limited and even conflicting. Some patients are educated to use their upper limb as before operation and some are warned to place no load on it. For almost half of the patients the hospital period was the only time they were informed of this matter. The third, follow-up, study showed that breast cancer patients experience numerous impairments after surgery, most of them remaining constant one year post-operatively. Numerous activity limitations and participation restrictions were also reported. In the fourth study, a randomized clinical trial, individually adjusted therapeutic exercise had various positive effects on the upper body and limb structures and functions, on the experienced impairments, activity limitations and participation restrictions. Anne Kärki tutki väitöskirjassaan rintasyöpäleikattujen toimintakykyä, fysioterapeuttien antamaa ohjausta ja fysioterapiassa käytettävien menetelmien vaikuttavuutta.Kärki selvitti Satakunnan alueella rintasyöpäleikattujen kokemuksia sairaalavaiheen ohjauksesta. - Potilaat muistivat pääasiassa ohjeita yläraajan liikkuvuuden harjoittamisesta ja yläraajan käytöstä. Vähiten ohjausta he kokivat saaneensa yläraajan turvotuksen ehkäisystä ja hoidosta sekä yläraajaan voiman harjoittamisesta. Ohjauksen sisällössä näkyi ristiriitaa, osaa potilaista oli varoitettu kuormittamasta yläraajaa, esimerkiksi varoitettu nostamisesta, kantamisesta ja raskaan työn tekemisestä. Osalle oli ohjattu yläraajan normaali käyttö. Ohjauksen ristiriita voi johtua potilaita ohjanneiden erilaisista käsityksistä tai etteivät potilaat muista saamaansa ohjausta tai ole ymmärtäneet ohjausta, Kärki kuvailee.- Leikkauksen jälkeinen ohjaus tulisi suunnitella uudelleen moniammatillisessa työryhmässä ja toteuttaa osana rintasyöpäleikattujen seurantaohjelmaa. Ohjaus tulisi suunnitella ja tulevaisuudessa päivittää tutkitun tiedon perusteella systemaattisesti, Kärki suosittaa.

Ammattikorkeakoulut ovat kehittäneet TKI-toiminnan avointa toimintakulttuuria vuosien 2015–2017 aikana Avoimuuden lisääminen korkeakoulujen käyttäjälähtöisessä innovaatioekosysteemissä -hankkeessa saavuttaen hyviä tuloksia useilla avoimuuden osa-alueilla. Avoimen TKI-toimintakulttuurin ohella myös avoin yritysyhteistyö on nostettu esille vahvasti. Avoimet aineistot ja julkaisut ovat jo muutamassa vuodessa lisääntyneet. Ammattikorkeakoulujen TKI-toiminnan tuloksena syntyy paljon ainutlaatuisia ja hankalasti uudelleen kerättäviä aineistoja, joiden uudelleenkäyttö on mahdollista, jos aineistojen hallintaan ja säilyttämiseen kiinnitetään huomiota. FAIRdata (Findable, Accessible, Interoperable, Re-usable) -periaatteilla varmistetaan, että aineistot ovat löydettävissä, saatavissa, yhteentoimivia ja jatkokäytettävissä. Tämä toimintatapa soveltuu hyvin myös ammattikorkeakouluille. Yhteiskehittämiseen perustavassa TKI-toiminnassa vaikuttavuutta saadaan aikaan jo TKI-prosessin aikana osallistamalla innovaatioekosysteemin toimijoita. Siksi prosessien avaaminen ja näkyväksi tekeminen ovat erityisen keskeisiä yhteiskehittämisessä ja pk-yritysten kasvun, osaamisen ja uusien liiketoimintamahdollisuuksien vauhdittamisessa. Avoin TKI-toiminta osallistaa ammattikorkeakoulujen henkilöstön ja opiskelijat omaksumaan avoimen tieteen ja tutkimuksen periaatteita, joissa tavoitteena on julkisin varoin tuotetun tiedon avoimuus ja sen sujuva liikkuminen yhteiskunnassa niin tiedontuottajien, sen välittäjien kuin tietoa hyödyntävien toimijoiden kesken.