Search

Although the concept of Virtual Reality (VR) has existed since the 1960s, it is only in recent years that it has gained a significant amount of attention from consumers, businesses, and researchers. High-end VR headsets offer the best visuals to the users; however, the high cost of running a high-end VR setup limits the consumers' adoption which often fall back on less expensive mobile or standalone headsets. With the mobile hardware included in these devices, the graphics capabilities are limited compared to high-end devices. Streaming VR content over the network can potentially provide high-quality experiences to headsets with limited power. Moreover, the streaming service can be used to provide the same rendering experience to different platforms, regardless of the client's hardware. However, any remote rendering solution unavoidably suffers from latency caused by the network, the amount of latency may not be acceptable in latency sensitive applications such as VR. The goal of this thesis is to develop a cross-platform VR application that delegates the rendering process to the server, the rendering results are then sent back to the client application for display. Unlike most of the previous systems, the client and server should be designed to support multiple headsets and controllers, the design should also allow to easily add the support for new devices in the future. More importantly, the client application should fulfill the basic VR requirements and ensure low latency to provide the best user experience. The server was built with Unity, and the client, with A-Frame. The streaming components were handled by using the WebRTC open standard. Although the implemented system in this work was functional, the performance evaluation showed that the client application could not maintain the minimum of 60 Frames-per-Seconds (FPS) which is required to provide a fluid playback. Moreover, the high stale frame count suggests that additional latency is added when displaying

Real time interactive cloud-based mobile applications such as augmented reality and cloud gaming require low and stable latency, especially in urban areas. These conditions are difficult to meet with the traditional single carrier LTE network access and consolidated server deployment in a cloud. Yet, with multiple SIM/multiple radio devices, latency can be kept under a given threshold through dynamic selection among multiple carriers and server deployment at network edge. To this end, it is necessary to understand how mobile network latency changes over time during a session with different carriers and how the server placement affects the latencies. In this paper, we present results from a measurement study of mobile network latency and jitter in 4G networks of Hong Kong and Helsinki, two very different cities in terms of population density and mobile infrastructure. Based on the results, we introduce a lightweight carrier selection algorithm that displays latencies 10 to 20% lower than single carrier operation.

Artificial neural networks are a powerful machine learning method, with impressive results lately in the field of computer vision. In tasks like image classification, which is a well-known problem in computer vision, deep learning convolutional neural networks can even achieve human-level prediction accuracy. Although high-accuracy deep neural networks can be resource-intensive both to train and to deploy for inference, with the advent of lighter mobile-friendly neural network model architectures it is finally possible to achieve real-time on-device inference without the need for cloud offloading. The inference performance can be further improved by utilizing mobile graphics processing units which are already capable of general-purpose parallel computing. This thesis measures and evaluates the performance aspects – execution latency, throughput, memory footprint, and energy usage – of neural network image classification inference on modern smartphone processors, namely CPU and GPU. The results indicate that, if supported by the neural network software framework used, hardware acceleration with GPU provides superior performance in both inference throughput and energy efficiency – whereas CPU-only performance is both slower and more power-hungry. Especially when the inference computation is sustained for a longer time, running CPU cores at full speed quickly reaches the overheat-prevention temperature limits, forcing the system to slow down processing even further. The measurements show that this thermal throttling does not occur when the neural network is accelerated with a GPU. However, currently available deep learning frameworks, such as TensorFlow, not only have limited support for GPU acceleration, but have difficulties dealing with different types of neural network models because the field is still lacking standard representations for them. Nevertheless, both of these are expected to improve in the future when more comprehensive APIs are developed., Neuroverkot ovat tehokas koneoppimisen menetelmä, joiden avulla on viime aikoina saavutettu merkittäviä tuloksia konenäön alalla. Tunnetuissa konenäön tehtävissä, kuten kuvien luokittelussa, voi nykyään päästä ihmisen tasoiseen päätelmätarkkuuteen käyttäen syväoppivia konvoluutioneuroverkkoja. Vaikka korkean tarkkuuden syväoppivat neuroverkot voivat vaatia paljon laskentaresursseja sekä oppimis- että päättelyvaiheessa, uudet kevyemmät mobiiliystävälliset neuroverkkomallit ovat mahdollistaneet neuroverkkopäätelmien reaaliaikaisen suorittamisen itse laitteessa ilman tarvetta pilvilaskentaan. Päätelmälaskennan suorituskykyä voi edelleen lisätä käyttämällä grafiikkasuorittimia joita voidaan jo mobiililaitteissakin käyttää yleiseen rinnakkaislaskentaan. Tämä diplomityö mittaa ja arvioi kuvanluokittelija-neuroverkkojen päätelmälaskennan suorituskykyä – suoritusviivettä, läpisyöttöä, muistinkäyttöä ja energiankulutusta – nykyaikaisilla älypuhelimen suorittimilla, lähinnä CPU:lla ja GPU:lla. Työn tulokset osoittavat, että jos neuroverkkoa ajava ohjelmakirjasto mahdollistaa GPU-kiihdyttämisen, tarjoaa se ylivoimaista suorituskykyä sekä päätelmien läpisyötössä että energiatehokkuudessa. Sitä vastoin tavallisen CPU:n suorituskyky näyttäytyy heikompana niin hitaassa laskentanopeudessa kuin suuremmassa tehonkulutuksessakin. Erityisesti kun päätelmälaskentaa ajetaan pitkäkestoisesti, CPU:n täysillä kellotaajuuksilla käyvät ytimet saavuttavat nopeasti ylikuumenemisen estämiseksi asetetut lämpötilarajat, hidastaen laskentaa entisestään. Mittaukset osoittavat, että tätä lämpötilaan perustuvaa kuristusta ei tapahdu kun neuroverkkoa kiihdytetään grafiikkasuorittimella. Tällä hetkellä saatavilla olevat neuroverkko-ohjelmistot, kuten TensorFlow, eivät ole rajoittuneita pelkästään GPU-kiihdytyksen tarjoamisessa, vaan myös erilaisten neuroverkkomallien käsittelyn tuessa on puutteita. Tämä johtuu siitä, että alalle ei ole vielä ehtinyt muodostua standardoituja esitysmuotoja neuroverkkomall

In this thesis, I explore Robotic Process Automation governance through a qualitative case study. The chosen research method provides an extensive overview of opportunities and challenges in a federated governance model for RPA. In addition, several practices to mitigate noticed challenges in the chosen governance approach are provided. Hence, this study provides novel insights into RPA governance. In this study, case company’s federated governance model for RPA is described based on material available on the intranet and information gathered through expert interviews. This study evaluates implications of the selected federated governance model on software robots’ deployment and maintenance based on the held eight expert interviews. As a result, the study provides managerial implications of RPA governance for the case company that can be utilized in the development of RPA governance and other technology approaches that include similar characteristics.

A touchscreen is a commonly used medium for the interaction between a user and a device. Response to user's action is often indicated visually on the screen after a certain delay. This interface latency is inherent in any computer system. Studies indicate that the latency has a major contribution on how users perceive the interaction with the device. While modern commercial touchscreen devices manifest latencies ranging between 50 ms and 200 ms, research indicates that the user performance for tapping tasks deteriorates at considerably lower levels and users are able to discern the latency as low as 3 ms. In this Thesis we present a novel solution for Android operated mobile devices to expose factors behind the feedback latency of a tap event. We start by reviewing the main components of the Android operating system. Next we describe the internal system elements which partake in the interaction between the user's touch input event and its corresponding visual presentation on the screen of the device. Propelled by the obtained information, we implement an affordable, fully automated system that is capable of collecting both temporal and environmental data. The constructed measurement system provided revealing results. We discovered that most of the feedback latency on a mobile device is accumulated by the internal components which are involved in presenting the visual feedback to the user. We also identified two main user action patterns which impose a huge effect upon system's responsiveness. Firstly, the location of touch is reflected in the amount of feedback latency. Secondly, the interval between two consecutive touch events might cause even unexpected results. Our study demonstrated that the latency can vary a lot between different devices by ranging from no effect on one device to a five-fold difference on another device. The study concludes that, despite the feedback latency is affected by multiple factors, the latency can be measured very precisely with the, Kosketusnäyttö on yleisesti käytetty kanava käyttäjän ja laitteen välisessä vuorovaikutuksessa. Järjestelmän palaute käyttäjän antamaan syötteeseen esitetään usein visuaalisesti laitteen näytöllä. Vasteen tuottamisessa syntyy kuitenkin jonkin verran viivettä eli latenssia. Tutkimusten mukaan viiveellä on suuri vaikutus käyttäjäkokemukseen. Nykyisten kosketuslaitteiden latenssi vaihtelee yleensä 50 ja 200 millisekunnin välillä. Kosketuspohjaisten tapahtumien suorittamisen on todettu heikentyvät jo huomattavasti pienemmän viiveen johdosta ja jopa alle kolme millisekuntia kestävä viive on vielä havaittavissa. Tässä diplomityössä esitetään Android-pohjaisille mobiililaitteille luotu edullinen järjestelmä, jonka avulla pystytään mittaamaan käyttäjän näytölle luoman kosketuksen ja sitä vastaavan järjestelmän antaman visuaalisen palautteen välistä viivettä. Työssä esitetellään ensin Android-käyttöjärjestelmän komponentit, jotka osallistuvat tämän tapahtumaketjun suorittamiseksi vaadittaviin toimintoihin. Tietojen pohjalta luodaan järjestelmä, jolla voidaan kerätä automaattisesti dataa viiveen eri syntykohdista ja sen ympäristöön littyvistä seikoista. Datan avulla pystytään aiempaa paremmin arvioimaan viiveen syntyyn vaikuttavia tekijöitä. Saatua tietoa voidaan hyödyntää yleisesti viiveen hallitsemiseen tähtääviin toimenpiteisiin ja siten lopulta käyttäjäkokemuksen parantamiseen. Järjestelmällä mitatuista tuloksista selviää, että suurin osa tapahtumaketjun latenssista syntyy käyttäjälle esitettävän visuaalisen palautteen vaatimiin toimenpiteisiin. Lisäksi työ tuo esille kaksi käyttäjän syötteen antamiseen liittyvää toimintatapaa, joilla on suuri vaikutus latenssiin. Kosketuksen sijainti ruudulla ja kahden peräkkäisen kosketuksen välinen aika vaikuttavat vasteaikaan. Latenssi ei aina muodostu suoraviivaisesti ja se voi ilmentää jopa yllättäviä piirteitä eri laitteiden välillä: toimintatapa yhdessä laitteessa ei vaikuta tulokseen, mutta saattaa toisessa laitteessa näkyä monin

In this paper we measure the step-wise latency in the pipeline of three kinds of interactive mobile video applications that are rapidly gaining popularity, namely Remote Graphics Rendering (RGR), Mobile Augmented Reality (MAR), and Mobile Virtual Reality (MVR). The applications differ from each other by the way in which the user interacts with the application, i.e., video I/O and user controls, however in all the user experience is highly sensitive to end-to-end latency. Long latency between a user control event and display update renders the application unusable. Hence, understanding the nature and origins of latency of these applications is of paramount importance. We show through extensive measurements that control input and display buffering have a substantial effect on the overall delay. Our results shed light on the latency bottlenecks and the maturity of technology for seamless user experience with these applications. © 2017 ACM.

Cloud gaming is a relatively new paradigm in which the game is rendered in the cloud and is streamed to an end-user device through a thin client. Latency is a key challenge for cloud gaming. In order to optimize the end-to-end latency, it is first necessary to understand how the end-to-end latency builds up from the mobile device to the cloud gaming server. In this paper we dissect the delays occurring in the mobile device and measure access delays in various networks and network conditions. We also perform a Europe-wide latency measurement study to find the optimal server locations and see how the number of server locations affects the network delay. The results are compared to limits found for perceivable delays in recent human-computer interaction studies. We show that the limits can be achieved only with the latest mobile devices with specific control methods. In addition, we study the expected latency reduction by near future technological development and show that its potential impact is bigger on the end-to-end latency than that of replication of the service and server placement optimization. © 2017 Association for Computing Machinery.

Mobile cloud gaming has recently gained popularity as a result of improvements in the quality of internet connections and mobile networks. Under stable conditions, current LTE networks can provide a suitable platform for the demanding requirements of mobile cloud gaming. However, since the quality of mobile network connections constantly change, the network may be unable to always provide the best possible service to all clients. Thus, the ability to adapt is necessary for a mobile cloud gaming platform in order to compensate for changing bandwidth conditions in mobile networks. One approach for doing this is to change the quality of the video stream to match the available bandwidth of the network. This thesis evaluates an adaptive streaming method implemented on a mobile cloud gaming platform called GamingAnywhere and provides an alternative approach for estimating the available bandwidth by measuring the signal strength values of a mobile device. Experimentation was conducted in a real LTE network to determine the best approach in reconfiguring the encoder of the video stream to match the bandwidth of the network. The results show that increasing the constant-rate-factor parameter of the video encoder by 12 reduces the necessary bandwidth to about half. Thus, changing this video encoder parameter provides an effective means to compensate for significant changes in the bandwidth. However, high values of the constant-rate-factor parameter can considerably reduce the quality of the video stream. Thus, the frame rate of the video should be lowered if the constant-rate-factor already has a high value., Mobiilipilvipelaaminen on viimeaikoina kerännyt suosiota parantuneiden internet yhteyksien ja mobiiliverkkojen ansioista. Normaali olosuhteissa nykyiset LTE verkot tarjoavat sopivan alustan mobiili pilvipelaamisen koviin vaatimuksiin. Mobiiliverkkojen yhteyden laatu kuitenkin vaihtelee jatkuvasti ja kaikille käyttäjille ei voida aina tarjota parasta mahdollista yhteyttä. Mukautuminen vaihtelevaan yhteyden laatuun on siis tarpeellista pilvipelaamisalustalle. Tämän voi tehdä esimerkiksi muuttamalla videon kuvanlaatua sopivaksi käytössä olevaan kaistaan. Tässä työssä arvioidaan GamingAnywhere alustalle toteutettu mukautuva videon toistomenetelmä ja esitellään vaihtoehtoinen tapa arvioida käytettävissä olevaa kaistaa mittaamalla mobiilisignaalin vahvuutta mobiililaitteessa. Aidossa LTE verkossa suoritettujen kokeiden avulla selvitettiin paras tapa konfiguroida video enkooderi mukautumaan käytettävissä olevaan kaistan määrään. Tuloksista selviää, että constant-rate-factor-parametrin arvon nostaminen kahdellatoista laskee tarvittavan kaistan määrän noin puoleen. Se on siis tehokkain tapa mukautua merkittäviin muutoksiin kaistan leveydessä. Liian suuret constant-rate-factor-parametrin arvot kuitenkin heikentävät kuvanlaatua merkittävästi, joten kuvataajuutta voi myös alentaa jos parametrin arvo on jo liian suuri.

Mobile game market is increasing in popularity year after year, attracting a wide audience of independent developers who must endure the competition of other more resourceful game companies. Players expect high quality games and experiences, while developers strive to monetize. Researches have shown a correlation between some features of a game and its likelihood to succeed and be a potential candidate to enter the top grossing lists. This thesis focuses on identifying the trending features found on the current most successful games, and proposes the design of a scalable, flexible and modular backend application which integrates all the services needed for fulfilling the common needs of a mobile online game. A microservice oriented architecture have been used as a basis for the system design, leading to a modular decomposition of features into small, independent, reusable services. The system and microservices design comply with the Reactive Manifesto, allowing the application to reach responsiveness, elasticity, resiliency and asynchronicity. For its properties, the application is suitable to serve on a cloud environment covering the requirements for small games and popular games with high load of traffic and many concurrent players. The thesis, in addition to the application and microservices design, includes a discussion on the technology stack for a possible implementation and recommended setup for three use case scenarios.

Multiplayer online gaming has become a massive part of the game industry. Games that use network connections are known to be vulnerable to communication problems like latency, jitter and packet loss. These problems may cause players to suffer from delayed responsiveness or weird game entity behaviors. Games typically fight against network problems by using consistency maintenance methods which need to perform a balancing act between the game's consistency and responsiveness. A huge variety of techniques exists, but there has not been a clear guideline about how a suitable technique should be selected. This Thesis proposes a categorization for the consistency maintenance techniques based on their ability to handle time or data. Categorization is also evaluated with a user study by implementing a single technique from each category and testing them with a simple game. Results from the evaluation are further used to form an analysis for each proposed category. Analysis is used to make small conclusions about the advantages and disadvantages for each category together with a suggestion of how to balance with the consistency-responsiveness ratio to maintain the playability of the game. Pessimistic techniques are considered to provide good consistency in the cost of responsiveness and vice versa for optimistic techniques. PPT is considered as a good solution for a game that does not require real-time simulation, while PDT works well with a game that requires high consistency and may tolerate long response times. OPT is considered as a suitable solution for a game which contains easily predictable shared state entities and ODT is recommended for a game that contains clear decision points., Verkkomoninpelit ovat nousseet massiiviseksi osaksi peliteollisuutta. Verkkoyhteyksiä käyttävät pelit ovat tunnettuja siitä, että ne kärsivät helposti yhteyteen liittyvistä ongelmista kuten viiveestä, yhteyden huojunnasta ja pakettihävikistä. Nämä ongelmat voivat aiheuttaa pelin reagointikyvyn heikkenemistä tai pelissä esiintyvien objetien erikoista käyttäytymistä. Pelit kamppailevat verkon ongelmia vastaan yleensä käyttämällä erilaisia yhteneväisyydenhallintamenetelmiä, jotka tasapainottelevat pelin yhteneväisyyden ja reagointikyvyn välillä. Laaja valikoima erilaisia tekniikoita on jo saatavilla, mutta niiden valintaan liittyvää selkeää ohjeistusta ei ole vielä kehitetty. Tämä työ esittää tavan luokitella yhteneväisyydenhallintatekniikat perustuen niiden kykyyn hallita aikaa tai tietoa. Tuloksena syntyneet kategoriat myös testataan käyttäjätestauksessa pienen pelin avulla, johon toteutetaan yksi tekniikka jokaisesta kategoriasta. Testauksen tuloksista muodostetaan analyysi jokaiselle ehdotetulle kategorialle. Lopuksi analyysiä käytetään esittämään pieniä johtopäätöksiä jokaisen kategorian vahvuuksista ja heikkouksista. Lisäksi esitetään ehdotus siitä, miten yhteneväisyyden ja reagointikyvyn tasapainottelukertoimia on mahdollista hyödyntää pelin pelattavuuden ylläpidossa. Pessimististen tekniikoiden päätellään tuottavan hyvää yhteneväisyyttä alennetun reagointikyvyn kustannuksella, kun taas optimiset tekniikat mahdollistavat nopean reagointikyvyn alennetun yhteneväisyyden kustannuksella. PPT toimii hyvin sellaisten pelien kanssa, jotka eivät vaadi reaaliaikasimulaatiota. PDT puolestaan toimii hyvin niiden pelien kanssa, jotka vaativat korkean yhteneväisyyden ja pystyvät hyväksymään pitkän reagointiajan. OPT toimii hyvin, mikäli pelin jaetun tilan objektit ovat helposti pääteltävissä. ODT:ta puolestaan suositellaan käytettäväksi, kun pelin päätöksentekopisteet ovat helposti määritettävissä.

Recent expanding rise of mobile device users for cloud services leads to resource challenges in Mobile Network Operator's (MNO) network. This poses significant additional costs to MNOs and also results in poor user experience. Studies illustrate that large amount of traffic consumption in MNO's network is originated from the similar requests of users for the same popular contents over Internet. Therefore such networks suffer from delivering the same content multiple times through their connected gateways to the Internet backhaul. On the other hand, in content delivery networks (CDN), the delay caused by network latency is one of the biggest issues which impedes the efficient delivery and desirable user experience. Cooperative caching is one of the ways to handle the extra posed traffic by requesting popular contents repeatedly in MNO's network. Furthermore Mobile-Edge Computing (MEC) offers a resource rich environment and data locality to cloud applications. This helps to reduce the network latency time in CDN services. Thus in this Thesis an aggregation between Cooperative Caching and MEC concept has been considered. This Thesis demonstrates a design, implementation and evaluation for a Mobile-Edge computing Cooperative Caching system to deliver content to mobile users. A design is presented in a failure resilient and scalable practice using a light-weight synchronizing method. The system is implemented and deployed on Nokia Networks Radio Application Cloud Servers(Nokia Networks RACS) as intelligent MEC base-stations and finally the outcome of the system and the effect on bandwidth saving, CDN delay and user experience are evaluated.

Mobile phones have evolved from feature phones to smart phones with processing power that can compete with personal computers ten years ago. Nevertheless, the computing power of personal computers has also multiplied in the past decade. Consequently, the gap between mobile platforms and personal computers and servers still exists. Mobile Cloud Computing (MCC) has emerged as a paradigm that leverages this difference in processing power. It achieve this goal by augmenting smart phones with resources from the cloud, including processing power and storage capacity. Recently, Mobile Edge Computing (MEC) has brought the benefits from MCC one hop away from the end user. Furthermore, it also pro- vides additional advantages, e.g., access to network context information, reduced latency, and location awareness. This thesis explores the advantages provided by MEC in practice by augmenting an existing application called Human-Centric Positioning System (HoPS). HoPS is a system that relies on context information and information extracted from a photograph of signposts to estimate a user’s location. This thesis presents the challenges of enabling HoPS in practice, and implement strategies that make use of the advantages provided by MEC to tackle the challenges. Afterwards, it presents an evaluation of the resulting system, and discusses the implications of the results. To summarise, we make three primary contributions in this thesis: (1) we find out that it is possible to augment HoPS and improve its response time by a factor of four by offloading the code processing; (2) we can improve the overall accuracy of HoPS by leveraging additional processing power at the MEC; (3) we observe that improved network conditions can lead to reduced response time, nevertheless, the difference becomes insignificant compared with the heavy processing required., Utvecklingen av mobiltelefoner har skett på en rusande takt. Dagens smartphones har mer processorkraft än vad stationära datorer hade för tio år sen. Samtidigt så har även datorernas processorer blivit mycket starkare. Därmed så finns det fortfarande klyftor mellan mobil plattform och datorer och servrar. Mobile Cloud Computing (MCC) används idag som en hävstång för de olika plattformernas processorkraft. Den uppnår detta genom att förbättra smartphonens processorkraft och datorminne med hjälp från datormolnet. På sistånde så har Mobile Edge Computing (MEC) gjort så att förmånerna med MCC är ett steg ifrån slutanvändaren. Dessutom så finns det andra fördelar med MEC, till exempel tillgång till nätverkssammanhangsinformation, reducerad latens, och platsmedvetenhet. Denna tes utforskar de praktiska fördelarna med MEC genom att använda tillämpningsprogrammet Human-Centric Positioning System (HoPS). HoPS är ett system som försöker att hitta platsen där användaren befinner sig på genom att använda sammanhängande information samt information från bilder med vägvisare. Tesen presenterar även de hinder som kan uppstå när HoPS implementeras i verkligheten, och använder förmåner från MEC för att hitta lösningar till eventuella hinder. Sedan så utvärderar och diskuterar tesen det resulterande systemet. För att sammanfatta så består tesen av tre huvuddelar: (1) vi tar reda på att det är möjligt att förbättra HoPS och minska svarstiden med en fjärdedel genom att avlasta kodsprocessen; (2) vi tar reda på att man kan generellt förbättra HoPS noggrannhet genom att använda den utökade processorkraften från MEC; (3) vi ser att förbättrade nätverksförutsättningar kan leda till minskad svarstid, dock så är skillnaden försumbar jämfört med hur mycket bearbetning av information som krävs.

Pilvipelaamisella tarkoitetaan pelien etäpelaamista kevyillä päätelaitteilla. Pelit suoritetaan pilvipalvelimilla ja videokuva lähetetään päätelaitteisiin verkon yli. Tämän ansiosta laitteita, joiden suorituskyky ei normaalisti riittäisi pelin suorittamiseen voidaan käyttää pelien pelaamiseen. Pilvipelaaminen on erittäin herkkä verkkoviiveille ja aikaisempi tutkimus on osoittanut nykyisen pilvi-infrastruktuurin riittämättömäksi kaikkein vaativimmille peleille. Tässä työssä esitetään hajautettu pilvipelaamisen malli keskittyen erityisesti cloudlettien eli pienten käyttäjän lähellä olevien pilvien käyttöön verkon laidoilla. Työtä varten luotiin cloudlet-mallia hyödyntävä prototyyppi etäpelaamista varten ja mitattiin käyttäjän kokema viive eri mobiiliverkoissa ja pilvipalveli- men sijainneissa. Mittaukset osoittivat, että cloudlettien avulla voidaan myös kaikkein vaativimpia pelejä suorittaa etänä verkon yli. Työssä mitattiin myös mobiililaitteiden virrankulutus pilvipelaamisen aikana. Erityisesti keskityttiin tutkimaan voisiko mobiililaitteen virrankulutusta vähentää käyttämällä ulkoista näyttöä pelaamiseen. Virtamittaukset osoittivat, että Wi-fi-verkkoon kytkettynä ja ulkoista näyttöä käyttäen voidaan pilvipelaamisen virrankulutusta vähentää huomattavasti mobiiliilaitteilla., Cloud gaming where the games are rendered on distant cloud servers and streamed to thin clients is currently gaining ground. It enables relatively weak computational devices such as mobile phones to be used to play games that normally couldn’t be run on the devices. Cloud gaming is very susceptible to latency though and previous research has shown that the current distant cloud infrastructure is not adequate especially for the most demanding games. This thesis proposes a more distributed cloud gaming infrastructure focus- ing on the use of cloudlets on the network edges. An open-source Cloudlet Remote Gaming Platform prototype is built using the cloudlet model and the response delay in different mobile networks and cloud server locations is measured. The study concludes that the use of cloudlets on network edges could benefit the QoE for the users especially when playing the most demanding fast-paced games. The power consumption of the mobile device in cloud gaming is also measured using different networks showing that by switching to Wi-Fi connection and by using external displays and game controllers the power consumption of the mobile device could be decreased on top of improving the QoE for the user.

Käyttöliittymän sovelluskehys tarkoittaa tässä työssä ohjelmistotyökalua, joka helpottaa graafisten käyttöliittymien kehittämistä ja tuo sen avulla kehitettäviin käyttöliittymiin (läpinäkyvästi) joitakin edistyksellisiä toiminnallisuuksia. Se tarjoaa havainnollisen keinon käyttöliittymien ulkoasun määrittelemiseen sekä erilaisia yleisiä käyttöliittymän kehittämisessä ja käyttöliittymälogiikan implementoimisessa tarvittavia palveluita. Tämän diplomityön aluksi työstettiin alustavista käyttöliittymän sovelluskehyksen vaatimuksista kunnollinen vaatimusmäärittely. Sitten kartoitettiin Java-kielelle saatavilla olevia käyttöliittymätyökaluja ja evaluoitiin työkaluista parhaat perusteellisesti vaatimusten näkökulmasta. Tämän jälkeen analysoitiin, mitkä käyttöliittymän sovelluskehykseltä vaadituista ominaisuuksista puuttuvat evaluoiduilta työkaluilta, ja tehtiin yksityiskohtainen tekninen suunnitelma nämä ominaisuudet sisältävästä järjestelmästä. Suunnittelun yhteydessä kirjoitettiin lisäksi jonkin verran prototyyppikoodia. Käyttöliittymätyökalujen kartoituksessa havaittiin, että työkaluja on olemassa hyvin paljon ja monenlaisia. Niistä on selvästi erotettavissa kaksi koulukuntaa: koodingenerointiin perustuvat työkalut ja jonkinlaista käyttöliittymien XML- kuvaiskieltä hyödyntävät, kuvauksen ajonaikaisesti käyttöliittymäksi piirtävät työkalut. Evaluoitavaksi valittujen työkalujen vahvuudet ja heikkoudet vaihtelevat paljon, eikä mikään ole selkeästi parempi muita; mitä tahansa niistä voitaisiin käyttää pohjana vaatimukset täyttävän käyttöliittymän sovelluskehyksen rakentamisessa. Kaikki evaluoidut työkalut perustuvat JFC/Swing-teknologiaan. Suunnitteluvaiheessa ratkaistuja ongelmia ovat käyttöliittymäikkunoiden hierarkian- ja sessionhallinta, käyttöliittymän jumiutumisen estäminen pitkään kestävän prosessoinnin aikana, virheidenhallinta, käyttöliittymäkomponenttien visuaalisten asetusten personointi, käyttäjän syötteen validointi, käyttöliittymän lokalisointiin liittyvät asi