Search

Micro-enterprises, which refer to a subset of small and medium enterprises, represent over 95% of European enterprises. Nevertheless, little is known about micro-enterprises. Location is one of the key factors concerning the development of business, and several studies have indicated the differences between urban and sparsely populated areas. However, there is a lack of literature concerning the growth management priorities of micro-enterprises, especially those of micro-enterprises in sparsely populated areas. To address this gap in the literature, this multiple case study aims to answer the following research question: What are the critical managerial incidents that occur during the growth of service-based micro-enterprises in a sparsely populated area? The results of the case study showed that the highest priority of the owners-managers of the service-based micro-enterprises was related to human resources.

Micro-firms are a dominant group in every economy. However, in the current literature, little attention has been paid to this SME subgroup. Thus, new context-specific knowledge on the early stages of micro-firm growth is needed to strengthen business environments and to develop business support services. The aim of this study was to investigate the growth of independently owned technology- or service-based micro-firms in northern sparsely populated areas (NSPAs) in Finland. This domain has not been extensively studied. This study can be condensed into the following research questions: (1) How do the owner-managers of NSPA micro-firms evaluate their firms’ current stages of growth? and (2) How do the stage descriptions in the self-evaluation frameworks correspond with the experiences of the micro-firms’ owner-managers? This retrospective multiple-case study synthesised two empirically-based stage models into two self-evaluation frameworks—one for technology-based firms and one for service-based firms. We tested the two four-stage frameworks to describe current stages of 62 technology- or service-based micro-firms. First, we determined the current stage of growth for each micro-firm. Second, we explored the applicability of the self-evaluation frameworks to the experiences of the micro-firms’ owner-managers. The results indicated that the self-evaluation frameworks were a relatively good match for the growth experiences of each firm. Both frameworks may help researchers to provide more accurate data on the growth of technology- and service-based micro-firms.

In European countries, the majority of the total value of exports comes from small, medium-sized and large enterprises, because they tend to be the principal target groups of public-support actions related to exports. However, micro-sized enterprises are the most numerous in every European economy. In recent years, global digitalization has lowered the barriers to exporting for micro-enterprises, and as a result, their share of total exports have increased rapidly in many countries. In addition, their share of the total number of exporting enterprises has increased. For example, in Northern Finland, more than 50 percent of exporting enterprises are micro-enterprises. The aim of this study was to investigate the characteristics of exporting micro-enterprises in one northern sparsely populated area (NSPA). The micro-enterprises located in NSPAs tend to face context-specific challenges as they develop their businesses. Therefore, this study sought to provide context-specific knowledge, which is needed to strengthen business ecosystems and develop business-support services. To this end, the study focused on the 2015 statistical data from public archives and analysed all 49,411 active business identity codes registered in Northern Finland. The present study described how exporting micro-enterprises in Northern Finland differ a) from larger exporting enterprises and b) from non-exporting micro-enterprises. Differences in turnover, age, form of company, standard industrial classification (SIC 2008) and import status were analysed. The results showed that it is necessary to make micro-enterprises a specific target group of export-support actions, and as such its results can motivate policy-makers and providers of business services to specifically target micro-enterprises for export-support actions. This study was limited to official enterprise statistics from year 2015.

The majority of the total value of exports comes from small, medium-sized, and large companies for the reason that they tend to be the principal target group in public-support actions related to exports. However, micro-sized enterprises are the numerically dominant group in every economy. During recent years, micro-enterprises’ barriers for exports have lowered due to global digitalization. As a result, micro-enterprises’ share of total exports has increased rapidly in many countries. The aim of this explorative case study was to investigate micro-enterprises’ share of exporters in one northern sparsely populated area (NSPA). The micro-enterprises located in NSPAs tend to face context-specific challenges as they develop their business. This study seeks to provide context-specific knowledge needed to strengthen business ecosystems and develop business support services. The data in this study consists of publicly archived statistical data from 2015 of all active business identity codes registered in Northern Finland (49,411 pieces) were analysed. Based on this study, in total, 585 exporting enterprises are located in Northern Finland, of which almost 52% are micro-enterprises (302 pcs). In addition, the variation of micro-enterprises’ share of exporting enterprises at provincial, subregional and municipal levels is clarified. It is necessary to have micro-enterprises as a target group of export support actions. This study is limited to official enterprise statistics from 2015. The results of this study can motivate policy makers and public business service providers to consider micro-enterprises to be an essential target group of export support actions.

The European Commission’s Entrepreneurship 2020 Action Plan names school-based entrepreneurship education as a key issue for ensuring the development of the European welfare. Accordingly, the Finnish Ministry of Education and Culture announced national guidelines to ensure it reaches its entrepreneurship education objectives by 2015. To comply with these guidelines, the various Finnish regions have initiated targeted development actions for improving entrepreneurship education. Practitioners and researchers share a common understanding of the central elements that a coherent entrepreneurship education pathway should include. This study aims to analyse how these central elements are incorporated at various education levels. This is a cross-sectional multiple-case study based on a semi-structured web-based questionnaire. It takes various education levels, including the comprehensive-school level, the secondary-school level and the polytechnic school and university levels, as its units of analysis and seeks to form a comprehensive picture of the entrepreneurship education pathway in Northern Finland. The questionnaire was sent to headmasters and education managers at the comprehensive- and secondary-school levels, as well as education planners and study advisors (n=67). The data revealed that a coherent entrepreneurship education pathway is not being realized in the target region. This is because the resources for teaching entrepreneurship education are not optimally allocated between the elements. For example, some elements are repeated at almost all levels of entrepreneurship education, while others are nearly absent. This study highlights the need for strategic joint action. Additionally, this paper discusses gaps in the entrepreneurship education pathway and suggests action for developing a joint strategy for meeting the entrepreneurship education objectives.

The aim of this study was to investigate the characteristics of enterprises, especially microenterprises, in Northern Finland based on the statistical data. The report is based on the year 2015 data and it is part of the Micro-enterprise Growth Platform project that is financed by the Council of Oulu Region as a European Regional Development Fund (ERDF) project. This report presents statistical information of the enterprises in Northern Finland. Statistical data was purchased from Bisnode Finland Ltd. The data (collected 27 Oct 2015) consists of 49 411 business identity codes registered in Northern Finland in one of the following regions: Kainuu, Lapland and North Ostrobothnia. Closer analysis include business identity codes of the companies that had key information (industrial classification, number of personnel, sales) in the statistical data. The final data contains 47 519 business IDs, which were analyzed in this report using the following variables: legal form, number of employees, turnover, industry, import and export activities and registration year. In Northern Finland almost 96% of companies are micro-enterprises having less than 10 employees. Majority of the micro-enterprises (95.5%) employ less than 5 persons. The share of SMEs in Northern Finland is 99.94%. There are just a few big companies (having 250 or more employees) in Northern Finland (0.06 %). The most common category (25.5 %) of activity (SIC 2008) is a forestry and logging (SIC 02). Approximately 82% of the companies have less than EUR 200 000 sales per year. Almost 43% of the companies having over one million euros turnover are micro-sized enterprises, and 24.4% of the companies having over two million turnover are micro-enterprises. There are 1 724 import companies and 585 export companies in Northern Finland. Almost 52% of the export companies and almost 68% of the import companies are micro-sized in Northern Finland. The average age of the companies in Northern Finland is about 11.5 years. The most common form of the Northern Finland businesses is Private trader (60% of the companies), as well as a Limited company (31%). Almost 88% of Limited companies are micro-sized companies. There were approximately 71.3 companies per 1 000 inhabitants in Northern Finland in 2015. In Northern Finland approximately 3.9 new enterprises were founded per 1 000 inhabitants in 2015 (5.15 per 1 000 inhabitants in Finland as total). In the same year about 3.54 companies per 1 000 inhabitants were closed in Northern Finland (4.68 per 1 000 inhabitants in Finland). A good example of the potential that exists in micro-enterprises in Northern Finland, is the fact that about 96% of the companies that do not export are micro-sized companies. It is necessary to have the micro-enterprises as the essential target group in the enhancing activities of export. Tiivistelmä Tässä raportissa esitetään tilastotietoihin pohjautuvat perustiedot Pohjois-Suomessa toimivista yrityksistä ja erityisesti mikroyrityksistä. Raportti pohjautuu vuoden 2015 tietoihin (poimintapäivä 27.10.2015) ja on osa Mikroyritysten kasvualusta -hankkeen toteutusta, jota Pohjois-Pohjanmaan liitto rahoittaa Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeena. Tilastoaineiston tietolähteet ovat Kaupparekisteri, YTJ-tietokanta ja Tilastokeskus. Pohjois-Suomen 47 519 yrityksestä lähes 96 % (45 532 kpl) on alle 10 henkilöä työllistäviä mikroyrityksiä. Valtaosa mikroyrityksistä (95,5 %) työllistää alle 5 henkilöä (43 500 yritystä). Pk-yritysten osuus Pohjois-Suomen yrityksistä on 99,94 %. Suuria yrityksiä Pohjois-Suomen yrityksistä on 0,06 %. Yritysten yleisin toimialaluokka on Metsätalous ja puunkorjuu, johon on luokiteltu noin 25,5 % Pohjois-Suomen yrityksistä. Noin 82 %:lla yrityksistä liikevaihto on alle 200 000 euroa. Yli miljoonan euron liikevaihdon omaavista yrityksistä lähes 40 % on mikroyrityksiä. Yli 2 miljoonan euron liikevaihdon omaavista yrityksistä lähes neljännes (24,4 %) on mikroyrityksiä. Pohjois-Suomessa on Tilastokeskuksen määritelmän mukaisia tuontiyrityksiä 1 724 kpl ja vientiyrityksiä 585 kpl. Pohjois-Suomen vientiyrityksistä lähes 52 % ja tuontiyrityksistä lähes 68 % on mikroyrityksiä. Pohjois-Suomen yritysten keski-ikä on noin 11,5 vuotta. Pohjois-Suomen yritysten yleisimpiä yhtiömuotoja ovat toiminimi, joita on noin 60 % yrityksistä sekä osakeyhtiö, joita on noin 31 % yrityksistä. Osakeyhtiöistä lähes 88 % on mikroyrityksiä. Pohjois-Suomessa oli vuonna 2015 keskimäärin 71,3 yritystä 1 000 asukasta kohti. Vuonna 2015 Pohjois-Suomessa aloitti 1 000 asukasta kohti keskimäärin 3,9 yritystä ja koko Suomessa 5,15 yritystä. Samana vuonna Pohjois-Suomessa lopetti 1 000 asukasta kohti keskimäärin 3,54 yritystä ja koko Suomessa 4,68 yritystä. Mikroyrityksissä olevaa potentiaalia kuvaa hyvin esimerkiksi se, että niistä yrityksistä, jotka eivät Pohjois-Suomessa harjoita vientiä, noin 96 % on mikroyrityksiä (45 230 kpl). Suomen kilpailukyvyn kannalta onkin välttämätöntä nostaa mikroyritykset vienninedistämistoimien keskeiseksi kohderyhmäksi.

Tiivistelmä Yrittäjyyskasvatuksen kehittäminen Pohjois-Pohjanmaalla (Ely/ESR) -hankkeessa käytetään yrittäjyyskasvatuksen nykytilanteen hahmottamiseksi ja tulevien toimenpiteiden ja koulutusten suunnittelun pohjana Lappeenrannan teknillisen yliopiston kehittämää Yrittäjyyskasvatuksen mittaristoa. Tässä opettajan itsearviointityökalussa yrittäjyyttä käsitellään laaja-alaisesti. Eri teemoja ovat yritysyhteistyö, yrittäjyys opetuksessa, yrittäjänä toimimista tukevat pedagogiset ratkaisut ja niiden arviointi, yrittäjämäisten valmiuksien ohjaaminen sekä minä itse yrittäjyyden edistäjänä työyhteisössäni Hankkeen käyttöön saadaan mittariston tuloksia halutuilla kriteereillä alueellisesti kouluasteittain. Tässä esityksessä keskitytään Pohjois-Pohjanmaan tuloksiin vertaillen yrittäjyyden näkymistä ammatillisen toisen asteen opetuksessa kaupungissa (=Oulu) ja maaseutumaisilla harvaan asutuilla alueilla (= muu Pohjois-Pohjanmaa). Alustavat mittaristosta saadut tulokset ovat herättäneet kysymyksiä joihin tarvitaan lisäselvitystä. Pohjois-Pohjanmaalla ammatillisen toisen asteen mittaristoon vastasi 68 (5 %) henkilöä 1 335 opettajasta, joka on vastaava osuus kuin koko Suomessa, 678 (5 %) 13 682 opettajasta (Tilastokeskus 2013). Vastausten edustavuutta alueesta voidaan pitää kohtuullisena. Tarkasteltaessa mittaristosta saatuja tietoja teemassa Yrittäjyys opetuksessa, näyttävät muun Pohjois-Pohjanmaan tulokset positiivisilta kaupunkialueeseen verrattuna. Yrittäjyys opetuksessa -teemaan sisältyy neljä kysymystä: Montako kertaa opettaja on 1) mahdollistanut oppijoiden yritys- tai työelämälähtöisen projektin, 2) teettänyt liikeideatehtävän, 3) mahdollistanut että oppijat ovat ideoineet markkinointi- tai muuta materiaalia yritykselle ja 4) mahdollistanut oppijoiden harjoitusyrityksen tai oman yrityksen kehittämisen. Näiden kysymysten vastauksia tarkasteltaessa havaittiin eroja kaupunkialueen ja maaseutumaisen alueen vastausten välillä. Suurinta poikkeama oli kysymyksessä: Montako kertaa opettaja on mahdollistanut harjoitusyrityksen tai oman yrityksen kehittämisen viimeisen puolen vuoden aikana. Vastausten keskiarvo osoitti, että maaseutumaisilla alueilla tämä on toteutunut keskimäärin 2 kertaa useammin kuin kaupungissa. Vastausten ero herättää mielenkiintoisia kysymyksiä. Onko mahdollisesti niin, että kaupunkialueen isommissa yksiköissä yritysyhteistyö on määritelty vain joidenkin opettajien tehtäväksi tai löytyykö selittävä tekijä vastaajien ikäjakaumasta tai vastaajan oppiaineryhmästä, jossa vastaaja opettaa. Onko kaupunkialueen vastaajissa mahdollisesti enemmän henkilöitä, joilla ei ole opetustehtäviä? Tämä rajalliseen vastaajien määrään perustuva esiselvitys on herättänyt lisää kysymyksiä ja jatkotutkimuksen aiheita. Jatkossa olisi aiheellista selvittää onko Pohjois-Pohjanmaan vastaajien muilla taustatekijöillä vaikutusta vastauksiin. Jatkossa tämän tutkimuksen tuloksia olisi hyvä verrata muun samansuuntaisen kaupunki-maaseutu -rakenteen omaavan alueen tuloksiin. Maaseutumaisen harvaan asutun alueen ja kaupunkimaisen alueen toimintaympäristöjen erilaisuus vaikuttaa myös ammatillisen koulutuksen yrittäjyyskasvatuksen toteuttamiseen, jonka vuoksi eroja lienee löydettävissä.

The aim of this study is to investigate preconditions and opportunities to implement an international mentor network for Finnish export companies in target markets. This feasibility case study examines possibilities for international business mentor network in two potential target areas. From the perspective of the feasibility study, it is necessary to explore the mentoring on the international context in order to achieve sufficient understanding of the conditions for mentoring relationships and requirements of building functioning mentor network. It is also necessary to produce a basic understanding of the expectations related to mentoring in various international target markets. The research problem can be condensed in two research questions: 1) What kind of business mentoring service concepts and business models exist in the case areas? 2) What kind of opportunities and challenges occur in the case areas in terms of launching business mentoring network for Finnish companies? In this study the first target area is San Diego area in Southern California, which is an example of globally significant target market far away from Finland. The second target area is Tromsø in Northern Norway, which is an example of a geographically and culturally nearby market with significant growth potential. According to the results, in Southern California informal business mentoring is an integral part of the business culture in the area. There are also mentoring programs that are based on both a voluntary and a receive compensation. In the business mentoring, the essential point is the way, in which both parties will benefit from cooperation. Although the mentors will work on a voluntary basis, operation of mentor network is not voluntary activity. That requires support mechanisms. In the Tromsø region, it is typical that mentoring is mainly directed to assist and encourage young entrepreneurs and their start-up companies. Business models of formal business mentoring programs are based on public funding in Northern Norway. The establishment of global business mentoring network should be created as an essential part of the existing export services at national level. There should be synergy benefit for Finnish companies and their existing strengths in the operating area of global business mentoring network. The key challenge is to find individuals who want to offer their time to mentoring and get them committed. Another main issue, in order to organize the global business mentoring network, is to acquire sufficient resources to support the actions. The establishment of global business mentoring network requires reciprocity, a network operating and benefiting in both directions. Tiivistelmä Tutkimuksen tavoitteena on selvittää ennakkoehtoja ja mahdollisuuksia toteuttaa kansainvälinen mentoriverkosto suomalaisten vientiyritysten kohdemarkkinoille. Tämä on kansainvälisen yritysmentoriverkoston toteutettavuutta valmisteleva tapaustutkimus, jossa tarkastellaan kahta potentiaalista suomalaisten yritysten kohdemarkkina-aluetta. Toteutettavuustutkimuksen näkökulmasta on tarpeen tutkia yritysmentorointia kansainvälisissä yhteyksissä, jotta saadaan aikaan riittävä ymmärrys niistä mentorointisuhteiden edellytyksistä, jota toimivien verkostojen rakentaminen edellyttää. On myös tarpeen tuottaa perustason ymmärrystä niistä odotuksista, jotka liittyvät mentorointiin erilaisissa kansainvälisissä kohdemarkkinoissa. Tutkimusongelma voidaan tiivistää kahteen tutkimuskysymykseen: 1) Millaisia yritysmentoroinnin palvelukonsepteja ja liiketoimintamalleja on olemassa tapausalueilla? 2) Millaisia mahdollisuuksia ja haasteita tapausalueiden mentoriverkostot tarjoavat suomalaisia yrityksiä palvelevan mentoritoiminnan käynnistämiselle? Ensimmäinen kohdemarkkina on San Diegon alue Etelä-Kaliforniassa, joka on esimerkki Suomesta kaukana sijaitsevasta, globaalisti merkittävästä kohdemarkkinasta. Toinen kohdemarkkina-alue on Tromssa Pohjois-Norjassa, joka on esimerkki maantieteellisesti ja kulttuurisesti läheisestä markkinasta, jossa on merkittäviä kasvumahdollisuuksia. Tulosten mukaan Etelä-Kaliforniassa epämuodollinen yritysmentorointi on erottamaton osa alueen liiketoimintakulttuuria. Alueella on myös mentorointiohjelmia, jotka pohjautuvat sekä vapaaehtoisuuteen että korvausta vastaan tapahtuvaan yritysmentorointiin. Keskeistä on se, millä tavoin molemmat osapuolet hyötyvät yhteistyöstä. Vaikka mentorit toimisivatkin vapaaehtoisuuden pohjalta, itse mentoriverkoston toiminta ei ole vapaaehtoistoimintaa. Sitä varten tarvitaan tukimekanismi. Tromssan alueen yritysmentoroinnille on tyypillistä, että mentorointi on suunnattu pääasiassa auttamaan ja edistämään nuorten yrittäjien start-up -yrityksiä. Pohjois-Norjassa muodollisten mentoriohjelmien liiketoimintamallit pohjautuvat julkiseen rahoitukseen. Mentoriverkoston toiminta-alueella tulisi olla synergia olemassa oleviin suomalaisten yritysten vahvuuksiin. Keskeisenä haasteena on löytää ja sitouttaa ne henkilöt, jotka haluavat tarjota aikaansa mentoritoiminnalle sekä hankkia riittävät resurssit mentoroinnin organisointiin. Mentoritoiminta tulisi rakentaa osaksi olemassa olevaa viennin edistämisen palvelutarjontaa kansallisella tasolla. Globaalin mentoriverkoston perustaminen vaatii toimiakseen vastavuoroisuutta eli molempiin suuntiin toimivan verkoston.

The aim of this study is to describe public business advisory services, service structure and services for early-stage technology intensive companies, and the best practices in Oulu South region. Best practices of services are clarified from providers’ perspective. The study focuses on public business advisory services in three subregions of Oulu South, Nivala-Haapajärvi subregion, Haapavesi-Siikalatva subregion and Ylivieska subregion. Case study was chosen as a methodological approach to answer the research questions. Data was collected by interviewing public business advisory service representatives. Data collection was carried out using interviews, surveys and public archives. The empirical data was collected from the three subregions of Oulu South in late 2011 and early 2012. Theoretical description of early-stage technology intensive companies in early stages is used in this study as a framework to describe and classify provided services. Based on the interviews the public business advisory services can be described through four main characteristics. Due to various administrative solutions the services have been organised differently from one subregion to another. The importance of personal contacts and trust were highlighted as important characteristics of successful services. The tailoring and productisation are an integral part of the provided services. In addition, public business advisory services have an important role as intermediary actor, especially when public business financing is concerned. Based on the interviews, many of the best practices encompass the flexibility and understanding of accessibility and ongoing processes of customer enterprises. Moreover, a functional division of tasks and meaningful networking, both internally and externally, are important characteristics. Tiivistelmä Tämä tutkimus kuvaa Oulun Eteläisen alueen kuntataustaisten yrityspalveluiden organisoinnin, palvelurakenteen, palvelut varhaisen kehitysvaiheen teknologiaintensiivisille yrityksille sekä yrityspalveluiden parhaat käytänteet. Parhaita käytänteitä tarkastellaan tarjoajanäkökulmasta. Tutkimus kohdistuu Oulun Eteläisen kolmen seutukunnan, Nivala-Haapajärven, Haapaveden-Siikalatvan sekä Ylivieskan seutukuntien alueella toimiviin kuntataustaisiin julkisiin yrityspalveluihin. Tapaustutkimus valittiin metodologisena lähestymistapana vastaamaan asetettuihin tutkimuskysymyksiin. Aineiston kerääminen tapahtui yrityspalveluita edustavien asiantuntijoiden haastatteluilla, kyselyillä ja julkisia tietokantoja hyödyntäen. Empiirinen tutkimusaineisto kerättiin Oulun Eteläisen alueen kolmesta seutukunnasta vuoden 2011 lopulla ja vuoden 2012 alkupuolella. Teknologiaintensiivisten yritysten varhaisten kehitysvaiheiden kuvausta käytetään tässä tutkimuksessa viitekehyksenä yrityksille tarjottavien palveluiden kuvauksessa ja luokittelussa. Haastattelujen perusteella julkisten yrityspalveluiden järjestämistä Oulun Eteläisen alueella voidaan kuvailla neljällä pääpiirteellä. Palvelut on järjestetty usean eri hallinnollisen ratkaisun kautta, joiden johdosta kaikkien tutkittujen seutukuntien alueella palveluiden organisointi on toteutettu toisistaan poikkeavasti. Palveluiden onnistumisessa korostetaan henkilökohtaisten yhteyksien tärkeyttä, vuorovaikutus yrittäjään henkilökohtaisella tasolla rakentaa luottamusta. Palvelujen räätälöinti ja tuotteistaminen ovat olennainen osa tutkittujen yrityspalveluiden tarjontaa. Lisäksi julkisilla yrityspalveluilla on tärkeä rooli välittäjäorganisaatioina, etenkin julkisen yritysrahoituksen hankinnan näkökulmasta. Tapaustutkimushaastattelujen perusteella monet parhaat käytänteet pitävät sisällään joustavuutta ja asiakkaan meneillään olevan prosessin ja lähestyttävyyden ymmärtämystä. Toimiva työnjako ja tarkoituksenmukainen verkostoituminen, sekä sisäisesti että ulkoisesti, kuuluvat myös parhaiden käytänteiden pääpiirteisiin.

The aim of this study was to investigate the characteristics of enterprises, especially micro-enterprises, in Oulu South region based on the statistical data. The report is based on the year 2011 data and it is part of the Micro Entrepreneurship Research and the Development of RDI in the Oulu South Region (MikroY) project. In the future, the report serving Oulu South region is to be published on a regular basis. This report presents statistical information of the enterprises in Oulu South region. Statistical data was purchased from Bisnode Finland Oy. The data (collected 28 Oct 2011) consists of 12 178 business identity codes registered in Oulu South region in one of the following municipalities: Alavieska, Haapajärvi, Haapavesi, Kalajoki, Kärsämäki, Merijärvi, Nivala, Oulainen, Pyhäjärvi, Pyhäntä, Reisjärvi, Sievi, Siikalatva ja Ylivieska. Closer analysis include business identity codes of the companies that had key information (industrial classification, number of personnel, sales) in the statistical data. The final data contains 4 597 business IDs, which were analyzed in this report using the following variables: legal form, number of employees, turnover, industry, import and export activities and registration year. The most common form of the Oulu Southern businesses is Private trader (53 % of the companies), as well as a Limited company (30 %). Almost 95 % of companies are micro-enterprises having less than 10 employees. Approximately 74 % of the companies have less than EUR 200 000 sales per year. Almost 44 % of the companies having over one million euros turnover are micro-sized enterprises. The most common category (10 %) of activity (SIC 2008) is a specialized construction activities (SIC 43). There are 241 import companies and 80 export companies in Oulu South region. Almost 34 % of the export companies and over 64 % of the import companies are micro-sized in Oulu South region. The average age of Oulu South region’s companies is about 13 years. Characteristics of enterprises is described by comparing the data of three sub-regions in the Oulu South region. The characteristics of enterprises in the sub-regions is very similar. Variation in terms of industrial classification, number of personnel and sales of the companies is low between the sub-regions. The variation is higher at the municipal level. Tiivistelmä Tämän työn tavoitteena oli selvittää tilastotietojen pohjalta Oulun Eteläisen alueella toimivien yritysten ja erityisesti mikroyritysten perustiedot. Raportti pohjautuu vuoden 2011 tietoihin ja on osa Mikroyrittäjyyden tutkimus ja Oulun Eteläisen TKI-toiminnan kehittäminen (MikroY) -hankkeen toteutusta. Jatkossa Oulun Eteläisen aluetta palveleva yrityskuva on tarkoitus julkaista säännöllisesti. Tässä raportissa esitetään tilastotietoihin pohjautuvat perustiedot Oulun Eteläisen alueella toimivista yrityksistä. Yritysaineisto hankittiin MikroY-hankkeelle kilpailutuksen jälkeen Bisnode Finland Oy:ltä. Aineisto sisältää 12 178 Y-tunnusta, joiden pääpaikka sijaitsee Oulun Eteläisen alueella, eli jossakin seuraavista kunnista: Alavieska, Haapajärvi, Haapavesi, Kalajoki, Kärsämäki, Merijärvi, Nivala, Oulainen, Pyhäjärvi, Pyhäntä, Reisjärvi, Sievi, Siikalatva ja Ylivieska. Yritysaineiston poimintapäivä on 28.10.2011 ja sen tietolähteet ovat Kaupparekisteri, YTJ-tietokanta ja Tilastokeskus. Tarkempaa analyysia varten yritysaineistosta karsittiin pois 1 466 ei-yritysmuotoista y- tunnusta sekä 6 115 sellaista yritysmuotoista (avoin yhtiö, osuuskunta, kommandiittiyhtiö, osakeyhtiö tai toiminimi) y-tunnusta, joilta puuttui yksi tai useampi seuraavista keskeisistä tiedoista: toimialatieto, henkilöstötieto ja liikevaihtotieto. Karsinnan jälkeen aineistoon jäi jäljelle 4 597 yritysmuotoista y-tunnusta, jotka on tässä raportissa analysoitu seuraavien muuttujien avulla: yhtiömuoto, henkilöstömäärä, liikevaihto, toimiala, tuonti- ja vientitoiminta ja rekisteröintivuosi. Oulun Eteläisen alueen yritysten yleisimpiä yhtiömuotoja ovat toiminimi, joita on noin 53 % yrityksistä sekä osakeyhtiö, joita on noin 30 % yrityksistä. Lähes 95 % yrityksistä on alle 10 henkilöä työllistäviä mikroyrityksiä. Noin 74 %:lla yrityksistä liikevaihto on alle 200 000 euroa. Yli miljoonan euron liikevaihdon omaavista yrityksistä lähes 44 % on mikroyrityksiä. Yritysten yleisin toimialaluokka on erikoistunut rakennustoiminta (TOL 43), johon on luokiteltu noin 10 % Oulun Eteläisen alueen yrityksistä. Aineiston tietojen mukaan Oulun Eteläisen alueella tuontia harjoittaa 241 yritystä ja vientiä 80 yritystä. Oulun Eteläisen alueen vientiyrityksistä lähes 34 % ja tuontiyrityksistä yli 64 % on mikroyrityksiä. Oulun Eteläisen alueen yritysten keski-ikä on noin 13 vuotta. Oulun Eteläisen alueen seutukunnissa on hyvin samankaltainen yritysrakenne. Yritysten henkilöstö-, liikevaihto- ja toimialaluokkien seutukunnittainen vaihtelu on vähäistä. Kuntatasolla vaihtelua on selvästi enemmän.

The aim of this Effectiveness Evaluation of Keskipiste-Leader’s Enterprise Financial Support was to get a comprehensive report of success of enterprise financial support process, and to evaluate the effectiveness and the importance of support to beneficiary enterprises in the short and long term. The Keskipiste-Leader, granting financial support to enterprises, is one of the rural development associations in Finland. It operates in the area of eight municipalities in the sub-regions of Nivala-Haapajärvi and Haapavesi-Siikalatva. The evaluation is focused to enterprises, which have received financial support during 2005–2009. This period covers the activities of two different program periods of the Keskipiste-Leader, 2000–2006 and 2007–2013. The evaluation was conducted by a questionnaire survey and case studies based on personal interviews, using the strengths of both approaches (mixed methods research). Based on the results of this effectiveness evaluation, the Keskipiste-Leader support process was considered a success. The beneficiaries were satisfied with service and customer orientation of the Keskipiste-Leader. The most negative experiences were connected to the application process and to the required paperwork and documents. Objectives set at the application stage for the financial support were achieved well from the perspective of beneficiaries. In addition, most of the entrepreneurs considered the financial support as a whole to be successful or very successful. Based on the results, the main feature of support has been its encouraging, supportive and complementary role. Motivation of an entrepreneur and entrepreneur’s confidence in the future were considered as the major effects obtained from the support. The support has also removed uncertainty and lowered the threshold to start business. Tiivistelmä Tämän Keskipiste-Leaderin yritystukien vaikuttavuusarvioinnin tavoitteena oli tehdä kattava selvitys yritystukiprosessin onnistumisesta sekä arvioida yritystukien vaikuttavuutta ja merkitystä tukia saaneille yrityksille lyhyellä ja pitkällä aikavälillä. Yritystukia myöntävä Keskipiste-Leader ry on yksi Suomen maaseudun kehittämisyhdistyksistä, joka toimii kahdeksan kunnan alueella Nivala-Haapajärven ja Haapaveden-Siikalatvan seutukunnissa. Arviointi kohdistettiin vuosina 2005–2009 yritystukea saaneisiin yrityksiin. Ajanjaksoon sisältyy kaksi eri ohjelmakautta, 2000–2006 ja 2007–2013. Keskipiste-Leaderin yritystukien vaikuttavuusarviointi toteutettiin sekä kyselytutkimuksena että henkilökohtaisiin haastatteluihin perustuvana tapaustutkimuksena hyödyntäen molempien lähestymistapojen vahvuuksia (nk. mixed methods research). Vaikuttavuusarvioinnin tulosten mukaan Keskipiste-Leaderin yritystukiprosessia pidettiin onnistuneena. Tuensaajat olivat tyytyväisiä Keskipiste-Leaderin palveluun ja asiakaslähtöisyyteen. Vähiten positiivisia kokemuksia liitettiin hakuprosessin vaatimaan paperityöhön ja asiakirjoihin. Yritystuelle hakuvaiheessa asetetut tavoitteet oli tuensaajien näkemyksien mukaan saavutettu hyvin. Lisäksi suurin osa yrittäjistä piti yritystukea kokonaisuutena hyvin tai erittäin hyvin onnistuneena. Tulosten perusteella yritystuen tärkein ominaisuus tuen saajille on ollut sen rohkaiseva, kannustava ja täydentävä merkitys. Suurimmat vaikutukset saadulla yritystuella koettiin olleen motivaatioon yrittäjänä toimimisessa sekä yrittäjän tulevaisuudenuskoon. Tuki on poistanut epävarmuutta ja esim. madaltanut kynnystä aloittaa yritystoimintaa.

a. Purpose: Entrepreneurs in northern sparsely populated areas face context-specific challenges, as they develop their businesses; this is due to limited resources, remoteness, and long distances. The purpose of this study is to describe and classify the main drivers and barriers these entrepreneurs have experienced before the establishment of the company and at the start-up stage. b. Design/methodology/approach: This is a sequential incident case study, focusing on sparsely populated areas in Northern Finland. The empirical data were gathered through semi-structured interviews with 25 entrepreneurs. The interviews were conducted face-to-face during the autumn of 2013. Multiple perspectives were analysed and evaluated, using an inclusive process, and the main findings were summarised. c. Findings: As a result, both internal and external drivers and barriers faced by the entrepreneurs prior to establishment of the company and at the start-up stage were described and classified (specifically, internal drivers and barriers are person-based, and external drivers and barriers are environment-based). This case study also seeks to find drivers and barriers from the entrepreneur’s perspective, in the context of northern sparsely populated areas. d. Research limitations/implications: This study is limited to interviewed case companies located in Northern Finland, to get an in-depth understanding of the phenomenon. e. Practical implications: Public business services can benefit from the results of this study when developing and tailoring their services. Also, the findings can be utilised by educational organisations located in northern sparsely populated areas, when encouraging students towards entrepreneurship. g. Originality/value: The current literature provides only limited information about the drivers and barriers experienced by entrepreneurs in northern sparsely populated areas. The scope of this study is focussed on the stages prior to establishment and start-up.

This study is part of the MikroY project. This paper focuses on operative competitive advantage, and the results of the paper of interest to export-oriented small and medium-sized enterprises (SMEs). This paper introduces a new technique that applies critical factor analysis alongside risk and opportunities analysis to measure and propose resource allocation for companies over the next couple of years. The research problem of this study can be summarised in the following research questions: 1) How should the K/T effect on operative SCA be evaluated? 2) How are the results for calculations regarding CFIs, SCA risk level and K/T evaluated? This research is based on seven cases located in the Oulu South region of Finland. The cases were selected from the manufacturing industry, including cases focusing on the manufacturing of wood products, machinery and equipment, and instruments and appliances. In this research report, the effect of knowledge and technology on SCA risk levels is investigated. The practical implication of this research is that it can help firms strike a balance in resource allocation for each attribute in changing environments on the basis of different levels of technology (Basic, Core or Spearhead). In this research report, seven case studies are investigated.

Purpose: This study describes the sources of essential knowledge for the innovation cases in three micro companies and analyses the knowledge dynamics in these cases. This study seeks to answer the following questions: What are the sources of essential knowledge for the innovation cases in the three micro companies selected? What kind of knowledge is required in these cases, and what phases can be identified in these innovation cases? These questions are answered through a multiple case study that uses the knowledge biography technique. Method: This is a multiple case study with holistic strategy. The unit of analysis is the innovation case. We analyse innovation cases in three micro companies operating in the Oulu South region. At the heart of the study is the knowledge biography technique, an innovative approach that provides a deeper understanding of knowledge dynamics in firms and regions. The empirical data was gathered through semi-structured interviews and public archives related to the case company. The interviews with key informants were mainly conducted face-to-face during fieldwork in 2013. The data was analysed using an inclusive and iterative process, and the main findings were summarised. Findings: We tracked the sources of essential knowledge for the three innovation cases and the knowledge dynamics of these cases were described by using the knowledge biography method. This study will serve as an interesting benchmarking tool for any public organisation that offers business services to companies. The findings suggest that public actors should pay more attention to the case-specific needs of innovative micro companies while developing their services. Value: In the future studies, it would be interesting to analyse more innovation cases using the knowledge biography technique and make comparisons among these cases.

Purpose: The aim of this study is to describe the progress of an innovation from an idea to the product in a micro company and analyse the knowledge dynamics of the process. This case study seeks to find answers to the following research questions: What is the progress of an innovation from an idea to the product like in a micro company? What kind of knowledge is needed for the innovation and what kind of phases can be identified in the progress? These research questions are answered through a single case study of the innovation. Method: This is a single case study with holistic strategy. The unit of analysis is the innovation case of a micro company operating in Oulu South Region. At the heart of the case study was the knowledge biography method that is an innovative approach providing a deeper understanding of knowledge dynamics in firms and regions. The empirical data was gathered via semi-structured interviews and public archive related to the case company. The interviews with key informants were mainly conducted face-to-face during fieldwork in 2008 and 2009. In an inclusive and iterative process the data was analysed and the main findings were summarised. Findings: The progress of a single innovation case and its knowledge dynamics was described by using the knowledge biography method. The phases of the innovation case were analysed through knowledge types and knowledge phases. This study provides an interesting bench-marking case for the managers of innovative micro companies and public development agencies. The findings support public actors to ask essential questions in developing their services. Value: In the future studies it would be interesting to open more innovation cases using the method of knowledge biography and make comparisons. In this case even the company found the findings useful for its purposes.