Search

We test for bias and efficiency of the ECB inflation forecasts using a confidential dataset of ECB macroeconomic quarterly projections. We investigate whether the properties of the forecasts depend on the level of inflation, by distinguishing whether the inflation observed by the ECB at the time of forecasting is above or below the target. The forecasts are unbiased and efficient on average, however there is evidence of state dependence. In particular, the ECB tends to overpredict (underpredict) inflation at intermediate forecast horizons when inflation is below (above) target. The magnitude of the bias is larger when inflation is above the target. These results hold even after accounting for errors in the external assumptions. We also find evidence of inefficiency, in the form of underreaction to news, but only when inflation is above the target. Our findings bear important implications for the ECB forecasting process and ultimately for its communication strategy.

We measure the tone (sentiment) of the ECB's Governing Council regarding economic outlook at the time of each monetary policy meeting and use this information together with the Eurosystem/ECB staff macroeconomic projections to directly estimate the Governing Council's loss function. Our results support earlier, more indirect findings, based on reaction function estimations, that the ECB has been either more averse to inflation above 2% ceiling or that the de facto inflation aim has been considerably below 2%. Our results suggest further that an inflation aim of 2% combined with asymmetry is a plausible specification of the ECB's preferences.

We estimate the ECB's monetary policy reaction function by using real time Eurosystem/ECB staff macroeconomic projection data, which are presented to the ECB's Governing Council when it assesses the monetary policy stance in the euro area. Alternative specifications of the reaction function account for a possible credibility loss due to persistent deviations of past inflation from the ECB's inflation target. The results provide support for two alternative interpretations of the definition of price stability. First, the ECB dislikes inflation rates above two percent more than rates below two percent. Second, the ECB policy responses to past inflation gaps are symmetric with respect to a target of 1.6 - 1.7 percent. The out-of-sample predictions of the reaction function based on the second interpretation of the definition of price stability track well an estimated shadow interest rate during the zero lower bound period.

Only abstract. Paper copies of master’s theses are listed in the Helka database (http://www.helsinki.fi/helka). Electronic copies of master’s theses are either available as open access or only on thesis terminals in the Helsinki University Library. Vain tiivistelmä. Sidottujen gradujen saatavuuden voit tarkistaa Helka-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka). Digitaaliset gradut voivat olla luettavissa avoimesti verkossa tai rajoitetusti kirjaston opinnäytekioskeilla. Endast sammandrag. Inbundna avhandlingar kan sökas i Helka-databasen (http://www.helsinki.fi/helka). Elektroniska kopior av avhandlingar finns antingen öppet på nätet eller endast tillgängliga i bibliotekets avhandlingsterminaler. Tutkielman tavoitteena on ollut selvittää ekonometrisin menetelmin, mikä on maakohtaisten alueellisten ominaisuuksien vaikutus Suomessa pääkonttoriaan pitävän paperiteollisuuden ulkomaisten suorien investointien kohdemaan valintaan. Näitä valintoja on tutkittu ehdollisen logit-mallin avulla. Menetelmää soveltaen laadituilla malleilla on pyritty selvittämään, mitkä maakohtaiset alueelliset ominaisuudet investointien mahdollisissa kohdemaissa ovat lisänneet tai vähentäneet tilastollisesti merkitsevästi paperiteollisuusyritysten alttiutta hankkia tai ylläpitää tuotantokapasiteettia tietyssä maassa. Investointien kohdemaan valintaan vaikuttaviksi alueellisiksi ominaisuuksiksi on katsottu tässä yhteydessä maassa kohdattua kysyntää edustava markkinapotentiaali, paperiteollisuuden tuotannon panoskustannukset sekä yritysverotuksen voimakkuus. Tutkielman analyysissä on katsottu mahdollisiksi, toisilleen vaihtoehtoisina olleiksi investointien kohdemaiksi Ruotsi, Saksa, Ranska, Kanada ja Yhdysvallat. Tutkielman empiirisen tarkastelun teoreettisena viitekehyksenä käytetään uusklassista teollisuuden sijaintiteoriaa, joka tulkitsee tuotantolaitosten sijainnin valinnan voiton maksimoinnin ongelmaksi. Tämä oletus mahdollistaa ehdollisen logit-mallin käytön sijainnin valinnan mallintamisessa. Tutkimustulosten arvioinnin ja vertailun mahdollistamiseksi perehdytetään lukijaa aiempiin, FDI-investointien kohdemaan valintaa sekä paperiteollisuuden ulkomaisten investointien vaikuttimia koskeneisiin empiirisiin tutkimuksiin. Lisäksi esitellään lyhyesti Suomessa pääkonttoriaan pitävän paperiteollisuuden FDI-investointien historiaa. Tehdyssä analyysissä havaittiin tilastollisesti merkitseviksi FDI-investoinnin kohdemaan valintaa selittäviksi muuttujiksi mm. korkea bruttokansantuotteen arvo, kevyt yritystulojen verotus, paperiteollisuuden energian panoskustannusten supistuminen sekä hieman yllättäen paperiteollisuuden raaka-aineen sekä työpanoksen yksikkökustannusten kasvu. Viimeksi mainittua ilmiötä selitettiin sillä, että tuotantopanosten matalat hinnat eivät välttämättä merkitse yritykselle matalia panoskustannuksia. Myös panosten tuottavuus on otettava huomioon investointien sijaintipäätöksiä tehtäessä, jolloin kansainvälistyvien yrityksien sijaintipäätösten ja kasvavien työvoimakustannusten yhteyden voitaneen olettaa johtuvan paperiteollisuuden korkean tuottavuuden työvoiman tarpeesta. Lisäksi paperiteollisuuden voimakas riippuvuus puuraaka-aineesta sekä pyrkimys sijoittua lähelle tuotteiden loppumarkkinoita saattavat selittää teollisuuden valmiutta investoida myös alueille, joilla raaka-aineen hinta on nousussa. Tutkielman laatimisessa merkittävimmät lähteet ovat olleet seuraavat artikkelit: Crozet, M., Mayer, T., Mucchielli, J.-L. (2004): How do firms agglomerate? A study of FDI in France. Regional Science and Urban Economics, 34, 27–54. Wheeler, D., Mody, A. (1992): International investment location decisions. The case of U.S. firms. Journal of International Economics, 33, 57–76. Devereux, M., Griffith, R. (1998): Taxes and the location of production: evidence from a panel of US multinationals. Journal of Public Economics, 68, 335–367.