Search

Risk profile is based on survey data collected in an EU funded PlantLibra project concerning Finland and information from scientific litterature on composition of plant food supplements (PFSs), toxicity of the compounds they contain and possible pharmacokinetic interactions of these compounds or substances in PFS with medication. There were no significant direct toxicological risks related to substances in PFS. However, many substances in PFSs (especially ginger and Equisetum arvense) were related to potential interactions with medications, especially with medications which are metabolised through CYP3A4. Since medications which are metabolised through CYP3A4 are used frequently among PFS user, the risk of intercations may be significant – especially warfarin with narrow therapeutic window. However, there is no strong evidence o finteractions between these PFSs and medications, since there from litterature there is mainly in vitro studies available. It should also be noted that manny used PFSs contained several plant subtances and that PFSs were used with several medications simultaneously.

Riskiprofiili perustuu EU-rahoitteisessa PlantLibra-projektissa kerättyn kyselyaineiston Suomea koskevaan osuuteen sekä kirjallisuudesta saatuun tietoon kasviravintolisien koostumuksesta ja niiden sisältämien yhdisteiden toksisuudesta sekä ominaisiin aineisiin mahdollisesti liittyvistä farmakokineettisistä yhteisvaikutuksista lääkeaineiden kanssa. Tarkastelltuihin ominaisiin aineisiin ei liittynyt merkittävää suoraa toksisuutta käytetyillä annoksilla. Sen sijaan moniin ominaisiin aineisiin (erityisesti inkivääri, peltokorte) liittyy merkittävä yhteisvaikutusten potentiaali, etenkin CYP3A4:n välityksellä metaboloituviin lääkeaineisiin. Koska CYP3A4:n kautta metaboloituvia lääkkeitä käytetään paljon, yhteisvaikutusten riski korostuu. Erityistä huolta liittyy varfariiniin (metaboloituu CYP2C9 ja osittain CYP3A4:n kautta), sillä sen terapeuttinen ikkuna on kapea (pitoisuudet veressä voivat helposti olla liian pieniä tai suuria). On kuitenkin huomattava, että vahvaa näyttöä farmakokineettisistä yhteisvaikutuksista on vähän, sillä käytettävissä on lähinnä in vitro -tutkimuksia kasviravintolisien sisältämien ominaisten aineiden ja lääkeaineiden välillä. Lisäksi on huomattava, että useat kasviravintolisät sisälsivät useasta kasvista peräisin olevia ominaisia aineita ja että kasviravintolsien käyttäjät käyttivät usein useita valmisteita yhdessä lääkkeiden kanssa. Riskprofilen bygger på den del som gäller Finland av det enkätmaterial som samlats in inom det av EU finansierade projektet PlantLibra och på ur litteraturen erhållen information om de vegetabiliska kosttillskottens sammansättning och toxiciteten hos föreningarna som de innehåller och de farmakokinetiska samverkningarna med läkemedel som eventuellt hänför sig till de kännetecknande ämnena. Till de granskade kännetecknande ämnena hänförde sig inte någon betydande direkt toxicitet med de doser som användes. Till många kännetecknande ämnen (särskilt ingefära, åkerfräken) hänför sig däremot en betydande potential av samverkningar, i synnerhet med läkemedel som metaboliseras via CYP3A4. Eftersom det används en hel del läkemedel som metaboliseras via CYP3A4, understryks risken för samverkningar. Särskild oro väcker varfarinet (metaboliseras via CYP2C9 och delvis via CYP3A4) eftersom dess terapeutiska fönster är smalt (halterna i blodet kan lätt bli för låga eller höga). Det är ändå skäl att beakta att det endast finns blygsamma bevis på de farmakokinetiska samverkningarna, eftersom vi främst har tillgång till in vitro-undersökningar av samverkningarna mellan de kännetecknande ämnena som vegetabiliska läkemedel innehåller och läkemedlen. Det är också skäl att beakta att flera vegetabiliska kosttillskott innehöll kännetecknande ämnen som härstammar från flera växter och att de personer som använde vegetabiliska kosttillskott ofta använde flera preparat tillsammans med läkemedel. Risk profile is based on survey data collected in an EU funded PlantLibra project concerning Finland and information from scientific litterature on composition of plant food supplements (PFSs), toxicity of the compounds they contain and possible pharmacokinetic interactions of these compounds or substances in PFS with medication. There were no significant direct toxicological risks related to substances in PFS. However, many substances in PFSs (especially ginger and Equisetum arvense) were related to potential interactions with medications, especially with medications which are metabolised through CYP3A4. Since medications which are metabolised through CYP3A4 are used frequently among PFS user, the risk of intercations may be significant – especially warfarin with narrow therapeutic window. However, there is no strong evidence o finteractions between these PFSs and medications, since there from litterature there is mainly in vitro studies available. It should also be noted that manny used PFSs contained several plant subtances and that PFSs were used with several medications simultaneously.

Among consumers there is an increasing interest and concern about the ways food is produced. This calls for the poultry industry to differentiate their products and production methods to directions valued by the consumers. In this study we use choice experiment to analyse the importance of broiler production method and the country of origin for the Finnish consumers. In the experiment, we offer several alternatives for regular broiler, including products that have been produced using organic methods, as well as products produced by emphasising animal welfare or consumer health aspects. The conditional logit model of consumer preferences for broiler meat in Finland revealed the very strong positive perceptions of domestically produced broiler products. Although the effect of production method was minor it also had an impact on consumer choice behaviour, particularly emphasising animal welfare in production increased the choice probability. The latent class analysis revealed the heterogeneity of consumer preferences but did not facilitate profiling the consumer groups based on socioeconomic data.

Tutkimuksen tavoitteena oli tuottaa yleistettävää tietoa kuluttajien ja päättäjien suhtautumisesta lähi- ja luomuruokaan ja siten edesauttaa elintarvikealan pk-sektorin toimintaedellytyksiä. Tutkimuksen taustalla on keskustelu elintarvikkeiden turvallisuudesta, laadusta ja tuotantomenetelmistä sekä lähi- ja luomuruoan tarjoamista uusista mahdollisuuksista yrittäjille ja kuluttajille. Tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää mm. tuotekehityksessä, markkinoinnissa ja elintarviketuotannon strategioiden suunnittelussa. Hankkeen ovat toteuttaneet yhteistyössä Kuluttajatutkimuskeskus, MTT taloustutkimus ja VTT Elintarvikkeiden biotekniikka. Tutkimuksen aineistot kerättiin kolmella Internet-kyselyllä marraskuussa 2004. Kuluttaja-aineisto (N = 2 429) on edustava otos suomalaisista Internetin käyttäjistä. Päättäjäaineisto koostuu kahdesta kyselystä, jotka lähetettiin kaikkiin Suomen kuntiin. Ensimmäinen oli suunnattu kunnanjohdolle (N = 144) ja toinen suurkeittiöiden edustajille (N = 212). Kyselyissä käsiteltiin mm. lähiruoan määrittelyä, lähi- ja luomuruokaan liitettyjä mielikuvia ja ominaisuuksia, lähi- ja luomuruoan käyttöä ja siihen vaikuttavia tekijöitä sekä elintarviketalouden tulevaisuutta. Tutkimuksen tulokset osoittavat, että sekä lähi- että luomuruokaan suhtaudutaan hyvin myönteisesti, joskin käsite "lähiruoka" koetaan epämääräisenä. Lähi- ja luomuruoka arvioidaan joiltakin ominaisuuksiltaan hieman tavanomaista suomalaista ruokaa paremmiksi. Lähiruokaa pidetään enemmän kotiseudun yrittäjiä tukevana ja sen raaka-aineiden jäljitettävyys koetaan helpompana. Toisaalta lähiruoka on vaikeampi tunnistaa kaupassa. Kalliimpana pidetty luomuruoka arvioidaan ympäristövaikutuksiltaan ja puhtaudeltaan lähiruokaa paremmaksi. Lähi- ja luomuruoan käyttöä rajoittavat tuotteiden korkea hinta ja saatavuus. Kunnallisissa ruokapalveluissa määrärahojen riittävyys koetaan erityisesti luomuruoan käytön esteeksi. Lähiruoan käytön edistäminen edellyttää sen napakampaa profiloimista suhteessa muuhun ruokaan. Lähiruoassa kuluttajille tärkeitä ominaisuuksia ovat hyöty itselle, hyvinvoinnille ja yhteiskunnalle. Sekä kuluttajille että päättäjille ovat merkityksellisiä myös lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset ja oman alueen elinvoimaisuus. Tutkimus osoittaa, että kiinnostus etenkin lähiruokaa kohtaan ei ole mikään marginaaliilmiö vaan kotimainen luomuruoka ja paikallinen lähiruoka voisivat hyvin löytää paikkansa niin kuluttajien ostoskoreissa kuin kunnallisissa ruokapalveluissa. Käsitykset elintarviketalouden tulevaisuudesta kertovat, että samat vastaajat uskovat osittain sekä globalisaation lisääntymiseen että lähi- ja luomuruokakulttuurin nousuun. Näin ollen globaali ja lokaali eivät välttämättä ole toisensa poissulkevia ilmiöitä, vaan niiden yhteensovittaminen on mahdollista. Globaalin ja lokaalin rinnakkaiselo ja vuoropuhelu on mahdollista myös Suomessa.