Search

This study is part of an international research collaboration aimed at identifying current and future trends and issues in technology education in Belgium, Finland, Japan and the USA. The three-round Delphi method was utilised to solicit information from technology education stakeholders in Finland from November 2019 to April 2020. The panel of experts (N=31) comprised technology education teacher educators, researchers and experts of the national LUMA (STEM) 2020 programme and technology education developers. During the Delphi process both quantitative and qualitative approaches were utilized in gathering information and analysing the findings. In this article the focus is on comparing the most relevant trends and issues identified by craft and technology education professionals after Round 3. The data were analysed using qualitative content analysis. These findings reveal the unclear role of technology education in Finland and the need for a clear definition for it on the national curriculum level. peerReviewed

Pandemianaikaiset opetusjärjestelyt ovat synnyttäneet runsaasti keskustelua pandemianjälkeisistä opetus- ja opiskelumuodoista. Tässä julkaisussa esittelemme Jyväskylän yliopistolla kehitettyä tutkimuspohjaista mallia monimuotoiselle oppimiselle, opetukselle ja ohjaukselle. Sitä voi hyödyntää suunniteltaessa opettajien ja opiskelijoiden yksilölliset tilanteet huomioivia joustavia ratkaisuja. Teaching arrangements during the pandemic have generated a lot of discussions on post-pandemic modes of teaching and learning. In this publication, we present a research-based model for blended learning, teaching and supervision, created at the University of Jyväskylä. The model can be used when planning flexible solutions that take into account the individual situations of teachers and students. nonPeerReviewed

Ilmakuvausjournalismin uudet ulottuvuudet: Drooneista satelliitteihin -tutkimus- ja kehityshankkeen (DroSat) loppuraportissa kerrotaan projektin tärkeimmät tulokset. Hanke toteutettiin vuosien 2020–2021 aikana Jyväskylän yliopiston kieli- ja viestintätieteen laitoksella Media-alan tutkimussäätiön rahoituksella. Muun muassa koronapandemian takia alunperin yksivuotiseksi tarkoitettu hanke venyi käytännössä monivuotiseksi. Tutkimusaineiston kerääminen, live-etäkoulutuksen pilotointi sekä ensimmäinen tutkimusjulkaisu ajoittuivat vuoteen 2020. Tutkimustulosten esittely alan tieteellisissä konferensseissa tapahtui kuitenkin pääasiassa vasta vuoden 2021 aikana, ja tutkimustulosten tieteellinen julkaiseminen jatkuu yhä vuonna 2022. Drosat-projektin päätavoitteena on ollut nostaa suomalainen ilmakuvausjournalismin tutkimus maailman kärkeen. Samalla tarkoituksena on ollut auttaa etenkin pieniä ja keskisuuria sanomalehtien toimituksia hyödyntämään uusia visuaalisia ilmakuvausjournalismin muotoja ja käytäntöjä. DroSat-hanke kiinnittyi vuonna 2020 osaksi laajempaa kansainvälistä tutkimusverkostoa Journalism from above, jota koordinoi ruotsalainen Sundsvallin Mittuniversitetet. Hankkeen droonijournalismin tutkimus keskittyi suomalaisten sanomalehtien toimitusten käytäntöihin. Keskeisenä tuloksena oli, että kamerakoptereiden käyttö on yleistynyt nopeasti suomalaisissa sanomalehdissä 2010-luvun puolenvälin jälkeen; vuoteen 2020 mennessä droonikuvia ja -videoita oli hyödyntänyt jo noin kaksi kolmasosaa sanomalehdistä. Droonien käyttö on myös arkipäiväistynyt, niitä käytettiin vuonna 2020 jo vähintään viikoittain toimituksissa. Ilmakuvausaiheina korostuivat kaupunkikuvan muutokset, etenkin erilaiset työmaat, mutta aihevalikoima oli kaiken kaikkiaan jo varsin laaja. Videokuvan käyttö oli vielä yllättävän vähäistä Helsingin Sanomia lukuunottamatta. Euroopan unionin uudet droonisäännökset alkavat vaikuttamaan droonijournalistiseen työhön vuoden 2022 alusta alkaen. Ne tuovat joitakin tiukennuksia droonien käyttöön, muun muassa matalamman sallitun lentokorkeuden (120 m) ja pakollisen verkkokokeen. Satelliittijournalismin tutkimus keskittyi kartoittamaan satelliittikuvien ja paikkatietojen hyödyntämistä eri puolilla maailmaa. Tutkimuksessa haastateltiin satelliittijournalisteja ja yhtä satelliittikuvia analysoivaa asiantuntijaa viidestä maasta: Isosta-Britanniasta, Norjasta, Saksasta, Suomesta ja Yhdysvalloista. Lisäksi kerättiin laaja satelliittijournalistinen aineisto ja tehtiin kaksi ulkomaanuutisointiin liittyvää tapaustutkimusta. Keskeisenä tuloksena oli, että satelliittikuvien saatavuus ja hyödynnettävyys on koko ajan parantunut. Satelliittien välittämät data-aineistot ovat tuoneet uusia mahdollisuuksia etenkin ulkomaanjournalismiin ja tutkivaan journalismiin. Satelliittidatan käytön suurimpana ongelmana on ollut kuvien analysointi. Siihen on tarvittu usein toimitusten ulkopuolisten asiantuntijoiden apua. Tutkiviin projekteihin erikoistunut Bellingcat-verkosto on ollut yksi satelliittidatan hyödyntämiseen edelläkävijöistä. Suomessa satelliittikuvien käyttö journalismissa on ollut vielä vähäistä. This final report for “New dimensions in aerial photography and filming for journalism: from drones to satellites (DroSat)” portrays the main findings of the project. The project was conducted in the years 2020-2021 at the Department of Language and Communication Studies at the University of Jyväskylä and it was funded by the Media Industry Research Foundation of Finland. Due to for example the Covid-19 pandemic, the project that was originally intended to be done in one year turned out to take several years in practice. The collection of research materials, the pilot version of the live-distance training and also the first research publication occurred in 2020. The presentation of the research results in international conferences happened in 2021, and further publications will still be published in 2022. The main goal of the DroSat-project has been to bring Finnish research on aerial photography and filming in journalism to the forefront on a global level. At the same time, the intention has been to help particularly small and middle sized newspaper newsrooms to better utilize the new forms and practices of aerial journalism. The DroSat project became linked in 2020 to the larger international research network Journalism from above, which was coordinated by the Swedish Sundsvall Mittuniversitet. The drone journalism research for the project was focused on the practices of Finnish newsrooms. A central result was that the use of drones has rapidly become more common after the mid-2010s, and by the year 2020 drone photography and videos had been utilized by approximately two thirds of the newspapers. Drone use in newsrooms has also become more routine, in the year 2020 they were used at least weekly. Of the topics of aerial photography, prominent were changes in the cityscape, particularly construction projects of various kinds, but the range of topics was quite vast. The use of video was still surprisingly rare apart from the Helsingin Sanomat. The new drone regulations of the European Union will affect the Finnish drone journalism starting from the year 2022. They bring some more restrictions on the use of drones, including a lowering of the maximum allowed flight height (120m) and an obligatory online exam. The research on satellite journalism focused on mapping the use of satellite pictures and locational data around the World. Satellite journalists and one satellite picture expert were interviewed from five countries: the UK, Norway, Germany, Finland, and the US. In addition, a large satellite journalistic corpus was gathered and there were two case studies focusing on international news. The central result was that the availability and usability of satellite imagery has been constantly improving. Satellite-produced data have brought new opportunities particularly for international news and investigative journalism. The biggest problem of satellite materials has been interpreting the images. This has often called for help from experts outside the newsrooms. Bellingcat, a network specializing in investigative projects, has been one of the pioneers in utilizing satellite data. In Finland, the use of satellite data in journalism has remained rare. nonPeerReviewed

This thesis applies several econometric methods to a selection of country panels to study how growth is influenced by financial development and government debt. The first part presents the thesis discussion, including a synthesis on financial development, government debt, money supply, and economic growth. The second part deepens the discussion with three stand-alone essays. The first essay models how financial development affects growth through utilization of technological innovation. Based on explicit modeling of the innovation channel of finance, the results show a significant and positive sign for the interaction term between the measure of a country's own innovation and financial development in the most important specifications. This suggests that the innovation channel of finance is likely to be positively relevant to growth. The second essay examines effects of venture capital investment on economic growth in a similar framework. The findings demonstrate that the interaction of venture capital with innovation has a positive and statistically significant coefficient. Further, the joint impact related to venture capital and its interactions is positive in most specifications, suggesting that venture capital is probably a relevant factor for growth. The third essay delves deeply in the effects of general government debt and general government external debt on growth of real GDP. It explores the long-standing endogeneity problem, includes other relevant debt concepts besides government total debt, revisits the issue whether there are threshold values for the government debt ratio, examines the effect of debt on GDP components and structure, uses timely and extensive datasets and extensive robustness analysis, and runs meta-regressions of the results of this and a many of other studies. Even with correction for endogeneity, the study finds modest evidence of a negative and significant growth impact for government debt. The evidence is not robust over all samples and specifications. The final essay also reports evidence of a negative and significant effect of government external debt in the sample of developed economies. The findings overall comport with those of recent papers that conclude that there is no universal threshold value for a government debt ratio that would hold across all countries. Further, government debt appears to decrease the private-investment-to-GDP ratio, but increases the GDP ratio for household consumption. The meta-regression analysis shows that the study's results on how specification features affect the estimate of the government debt coefficient are broadly in line with those of other studies.

The aim of this study is to explore budget planning in the euro area countries in 2004-2014. Our analyses are based on annual real-time data from the IMF World Economic Outlook publications. As forecasts made by different institutions are strongly correlated, our dataset reasonably reflects information available for policy makers in real-time. We examine whether real-time forecasts of overall budget balance, real GDP growth and output gap have been systematically biased. We also analyse forecast accuracy of potential output growth, which we construct using different vintages of real-time data. Our results indicate systematic biases in forecasts. Further, we study how real-time macroeconomic conditions affect budget planning. For comparison, we also consider how ex post economic conditions and ex post budget balance developments are related. We find robust evidence of mean reversion in budget balances, in both real-time and revised data. Mean reversion is related only to negative budget balances, and it is systematically stronger with respect to revised information. Finally, we analyse errors in budget balance forecasts. We provide robust evidence that revisions to current budget balance have contributed to errors in budget balance forecasts. We also find that forecasted macroeconomic conditions (potential output growth and real GDP growth) and their revisions have affected errors in budget balance forecasts. Overall, our results indicate that real-time uncertainty and revisions materially affect budget planning.

This paper models the effects of financial development on economic growth through better or more efficient utilization of technological innovations. The model is based on the endogenous growth theory of Aghion and Howitt and its derivatives, especially the growth model of Aghion, Howitt and Mayer-Foulkes, which covers the effect of financial development on convergence. The main contribution of this paper is to model the innovation channel of finance explicitly. The paper focuses particularly on the interaction term between the measure of own innovation and financial development. As countries approach the technological frontier, own innovation becomes more important to sustain a high growth rate. An adequate level of financial development is needed to realize the full potential of own innovation for economic growth. The data covers the period 1960 2007 for anvanced economies, emerging markets and some other countries for which data are available. In estimation of the model, different regression specifications for the data panel are applied. The robustness of the results is also tested in several ways. The results show a significant and positive sign for the interaction term between the measure of own innovation and financial development in the most important configurations. This suggests that the innovation channel of finance is likely to have a positive role to play in economic growth.

Ikonen, Pasi Päiviö 2010. Hunajaperusteisen urheilujuoman siedettävyys, käyttäjäkokemukset ja fysiologiset vaikutukset juoksu- ja polkupyöräergometrikuormituksissa. Liikuntafysiologian kandidaatin tutkielma. Liikuntabiologian laitos, Jyväskylän yliopisto. 57s. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää fruktoosia ja glukoosia sisältävän hunajaperusteisen urheilujuoman siedettävyyttä, käyttäjäkokemuksia ja fysiologisia vaikutuksia juoksu- ja polkupyöräergometrikuormituksissa suhteessa kaupalliseen, pelkästään glukoosia sisältävään urheilujuomaan ja veteen. Koehenkilöinä juoksuryhmässä oli juoksun harrastajia (n=8), joista naisia oli kuusi ja miehiä kaksi. Pyöräilyryhmässä koehenkilöinä oli pyöräilyn harrastajia (n=10), joista miehiä oli kahdeksan ja naisia kaksi. Molemmissa ryhmissä koehenkilöt suorittivat kolme kestävyyskuormitusta (juoksu 90 min ja pyöräily 75 min) kahden viikon aikana ja jokaisella kerralla juotiin satunnaistetusti eri juomaa. Siedettävyyttä (ei ongelmia paljon ongelmia) ja käyttäjäkokemuksia (huono hyvä) selvitettiin kyselylomakkeella jokaisen kuormituskerran jälkeen asteikolla 0-10. Myös koettu rasituksen tunne (RPE) selvitettiin molemmissa ryhmissä. Juoksukuormituksissa mitattiin fysiologisista muuttujista sykkeen, veren glukoosi- ja insuliinipitoisuuksien sekä plasmatilavuuden muutokset kuormituksen aikana. Pyöräilykuormituksissa mitattiin syke ja hengityskaasujen perusteella arvioitiin energiankulutus sekä energianlähteiden käyttö. Mittaustulosten analysointi suoritettiin käyttäen SPSS- ja Excel-ohjelmistoja käyttäen. Varianssianalyysien (ANOVA) ja t-testien kautta tarkasteltiin muuttujien merkitsevyyksiä ryhmien välillä. Hunajaperusteinen urheilujuoma aiheutti juoksukuormituksissa vähemmän pahoinvointituntemuksia kuin kaupallinen urheilujuoma (0.82 ± 1.76 vs. 2.07 ± 2.86, p = 0.05) ja vesi aiheutti merkitsevästi vähemmän pahoinvointituntemuksia kuin urheilujuomat (0.43 ± 1.12, p = 0.036 ja p = 0.003). Käyttäjäkokemuksissa vesi koettiin tilastollisesti merkitsevästi miellyttävimmäksi nauttia (9.05 ± 1.87 vs. 7.30 ± 1.68 ja 6.88 ± 2.44). Pyöräilykuormituksissa ei havaittu eroja eri juomien välillä pahoinvointituntemuksissa eikä käyttäjäkokemuksissa. Juoksukuormituksien glukoosipitoisuuden mittauksissa urheilujuomat nostivat glukoosipitoisuutta veteen nähden merkitsevästi. Vettä juotaessa energianlähteiden käyttö pyöräilykuormituksessa erosi urheilujuomista ja viimeisen 30 min aikana hiilihydraattien käyttö energiaksi laski merkitsevästi (82.2 % vs. 77.1 %). Tutkimuksen johtopäätöksenä on että fruktoosia ja glukoosia sisältävä urheilujuoma oli siedettävyydeltään parempi kuin pelkkää glukoosia sisältävä urheilujuoma ja fysiologisilta vaikutuksiltaan urheilujuomat eivät eronneet toisistaan. Vesi koettiin miellyttävämmäksi nauttia kuin urheilujuomat, mutta fysiologisesti vesi ei takaa veren glukoosipitoisuuden ylläpitoa eikä hiilihydraattien oksidaatiota yhtä hyvin kuin urheilujuomat. Näin ollen, erityisesti juoksusuorituksen onnistumisen kannalta olisi oleellista löytää juoma, joka tarjoaa sekä lisäenergiaa että aiheuttaa vähän pahoinvointituntemuksia.

Pasi Ikonen 2006. Suunnistuksen lajianalyysi ja nuorten miessuunnistajien harjoittelun ohjelmointi. Valmennusopin jatkokurssin seminaarityö, Liikuntabiologian laitos, Jyväskylän yliopisto, 38s. Suunnistuksen lajianalyysissä selvitetään ne tekijät, jotka ensisijaisesti vaikuttavat suorituskykyyn ja tuloksiin. Suunnistus on fysiologisesti samantyyppinen kuin muutkin kestävyyslajit, mutta biomekaanisesti suunnistussuorituksen vaatimukset vaihtelevat suunnistusmaaston mukaan. Suunnistustaidon osuus suunnistussuorituksessa on merkittävä ja tuloksen lajissa määrää fyysisen ja psyykkisen suorituskyvyn yhdistelmä, psykofyysinen kapasiteetti. Urheilija-analyysissä selvitetään niitä tekijöitä, jotka nuorten miessuunnistajien harjoittelun ohjelmoinnin kannalta ovat tärkeitä. Harjoittelun ohjelmoinnissa on luotu harjoitussuunnitelmat urheilijoiden taustatekijöiden, harjoitustilanteiden ja tavoitteiden mukaan. Koska kyseessä on iso ryhmä eikä yksittäinen urheilija, on harjoittelun rytmitykselle vuosi-, viikko- ja päivätasolla laitettu suuri painotus. Myös harjoittelun tukitoimet ja harjoittelun tukitoimet ovat tässä suhteessa tärkeitä. Harjoittelun ohjelmoinnissa on pyritty luomaan kirjallisuuteen ja tieteelliseen näyttöön perustuva malli, jota mahdollisimman moni urheilija pystyy tuloksekkaasti toteuttamaan.