Search

Ruokapalvelut voivat pienentää ilmastovaikutuksiaan lisäämällä kasvisruokien osuutta tarjotuista aterioista. Joukkoruokailun muuttuminen kasvisvoittoisemmaksi edellyttää ruokien kulttuuristen merkitysten muuttumista ja kasvisruoan erityisruokavalio- ja kevytlounasmerkityksen purkautumista. Hankkeessamme kehitettiin 30 vegaanista, pienen ilmastovaikutuksen pääruokareseptiä ruokapalveluiden käyttöön. Osana reseptien testausta toteutimme asiakaskyselyn yhdeksässä lounasravintolassa, joihin sisältyivät viisi peruskoulun ja toisen asteen oppilaitoksen ravintolaa, kaksi opiskelijaravintolaa, henkilöstöravintola ja sairaalan ravintola. Tässä artikkelissa tarkastelemme, millaisia merkityksiä ruokapalveluiden asiakkaat liittävät kasvis- ja liharuokiin sekä millaisia tunnesitoumuksia ja normatiivisia käsityksiä niihin kytkeytyy. Argumentoimme Sara Ahmedin (2014) affektiivista normeihin investointia analysoivan lähestymistavan avulla, että on oleellista nähdä ruokakysymys yksilöllisten valintojen tai kognitiivisten prosessien sijaan kysymyksenä yhteiskunnallisista ja kulttuurisista normeista, joihin investoidutaan affektiivisesti ja toiston avulla. Artikkelimme avaa sekä moniaistillista, muistojen ja tottumusten vahvistamaa affektiivista liharuokiin kiinnittymistä ja siten syitä ruokavaliomuutoksen haastavuuteen, että kasvisruoan uusien merkitysten muotoutumispotentiaalia lounasruokailussa. Affektiivisiin investointeihin liittyvän sukupuolittuneisuuden lisäksi nostamme ilmastokestävyydestä käytävään keskusteluun ruokaan liittyvän nationalismin, kulttuurisen omimisen ja eksotisoinnin. Tarjotessaan aterian noin kolmasosalle väestöstä päivittäin ruokapalveluilla on merkittävä potentiaali ruokaan liittyvien normien uudelleenmuotoutumisessa sekä ilmastokestävän ruokakulttuurin edistämisessä. Ruokapalvelujen mahdollisuuksiin tarjota täyttäviä, proteiinipitoisia ja maukkaita kasvispohjaisia ruokia tulisikin keskittää resursseja., Food services can reduce their climate impact by increasing the share of plant-based food in meals served. Transitioning to increased plant-based eating in large catering settings requires a change in the cultural meanings attached to food. Our project developed 30 vegan, low-impact main course recipes for food services. As part of testing the recipes, we conducted a customer survey at nine lunch restaurants. In this article, we examine the meanings that food service customers assign to vegan and meat lunches. Using Sara Ahmed’s (2014) approach to affective investments, we argue that it is essential to see this food issue as a question of social and cultural norms invested affectively and through repetition. Our article suggests that individuals have an affective attachment to meat, which is defined by habit and multisensory processes, thereby resulting in normative, yet unsustainable, meat-centric eating practices. However, our article also demonstrates the formation of new meanings of vegan foods where, for instance, experimenting with plant-based eating creates potential for a dietary change. In addition to the gendered nature of affective investments, we touch upon food-related nationalism, cultural appropriation, and exoticization in the debate on climate- sustainable food cultures.

By conducting a queer theoretical reading of Donna Haraway’s work on dogs, this paper develops queer feminist animal studies by focusing on the critique and rethinking of anthropocentric family and relationship norms. Starting with Haraway’s proposal in Staying with the Trouble to “make kin, not babies” and to question the link between genealogy and kin, this paper reads Haraway’s dog stories as queer feminism. The paper argues that Haraway’s thinking aligns with queer feminist scholarship that questions the link between sex and reproduction also in nonhuman animal lives and that recognizes the value of alternatives to compulsory sexuality and couple normativity, such as Angela Willey’s ethics of antimonogamy. By conceptualizing a romantic, non-sexual relationship with a dog, Haraway’s texts destabilize normative ideals of significant relationships between adults and present an alternative to the anthropocentric understandings of intimacy and family. The paper suggests that initiating a discussion about these alternative relationship constellations in the context of feminist animal studies makes it possible to build connections between critical perspectives in animal studies and queer and sexuality studies in order to develop alternatives to couple normative, racialized, class-based, and anthropocentric family and relationship norms.