Search

Background: The Prospective Lynch Syndrome Database (PLSD) collates information on carriers of pathogenic or likely pathogenic MMR variants (path_MMR) who are receiving medical follow-up, including colonoscopy surveillance, which aims to the achieve early diagnosis and treatment of cancers. Here we use the most recent PLSD cohort that is larger and has wider geographical representation than previous versions, allowing us to present mortality as an outcome, and median ages at cancer diagnoses for the first time.Methods: The PLSD is a prospective observational study without a control group that was designed in 2012 and updated up to October 2022. Data for 8500 carriers of path_MMR variants from 25 countries were included, providing 71,713 years of follow up. Cumulative cancer incidences at 65 years of age were combined with 10-year crude survival following cancer, to derive estimates of mortality up to 75 years of age by organ, gene, and gender.Findings: Gynaecological cancers were more frequent than colorectal cancers in path_MSH2, path_MSH6 and path_PMS2 carriers [cumulative incidence: 53.3%, 49.6% and 23.3% at 75 years, respectively]. Endometrial, colon and ovarian cancer had low mortality [8%, 13% and 15%, respectively] and prostate cancers were frequent in male path_MSH2 carriers [cumulative incidence: 39.7% at 75 years]. Pancreatic, brain, biliary tract and ureter and kidney and urinary bladder cancers were associated with high mortality [83%, 66%, 58%, 27%, and 29%, respectively]. Among path_MMR carriers undergoing colonoscopy surveillance, particularly path_MSH2 carriers, more deaths followed non-colorectal Lynch syndrome cancers than colorectal cancers.Interpretation: In path_MMR carriers undergoing colonoscopy surveillance, non-colorectal Lynch syndrome cancers were associated with more deaths than were colorectal cancers. Reducing deaths from non-colorectal cancers presents a key challenge in contemporary medical care in Lynch syndrome. Background: The Prospective Lynch Syndrome Database (PLSD) collates information on carriers of pathogenic or likely pathogenic MMR variants (path_MMR) who are receiving medical follow-up, including colonoscopy surveillance, which aims to the achieve early diagnosis and treatment of cancers. Here we use the most recent PLSD cohort that is larger and has wider geographical representation than previous versions, allowing us to present mortality as an outcome, and median ages at cancer diagnoses for the first time. Methods: The PLSD is a prospective observational study without a control group that was designed in 2012 and updated up to October 2022. Data for 8500 carriers of path_MMR variants from 25 countries were included, providing 71,713 years of follow up. Cumulative cancer incidences at 65 years of age were combined with 10-year crude survival following cancer, to derive estimates of mortality up to 75 years of age by organ, gene, and gender. Findings: Gynaecological cancers were more frequent than colorectal cancers in path_MSH2, path_MSH6 and path_PMS2 carriers [cumulative incidence: 53.3%, 49.6% and 23.3% at 75 years, respectively]. Endometrial, colon and ovarian cancer had low mortality [8%, 13% and 15%, respectively] and prostate cancers were frequent in male path_MSH2 carriers [cumulative incidence: 39.7% at 75 years]. Pancreatic, brain, biliary tract and ureter and kidney and urinary bladder cancers were associated with high mortality [83%, 66%, 58%, 27%, and 29%, respectively]. Among path_MMR carriers undergoing colonoscopy surveillance, particularly path_MSH2 carriers, more deaths followed non-colorectal Lynch syndrome cancers than colorectal cancers. Interpretation: In path_MMR carriers undergoing colonoscopy surveillance, non-colorectal Lynch syndrome cancers were associated with more deaths than were colorectal cancers. Reducing deaths from non-colorectal cancers presents a key challenge in contemporary medical care in Lynch syndrome. Funding: We acknowledge funding from the Norwegian Cancer Society, contract 194751-2017.

In this paper the focus is on the representations of “middle-aged” or “aging” women streamers in western media. I analyze discussions in Western online media around a case of Chinese DouYu live-streamer. “Qiaobiluo Dianxia,” as her streamer name goes, became a topic in Western media after a glitch in her live stream revealed her to be a middle-aged woman, rather than young woman she was assumed to be. The discussions are analyzed with critical discourse analysis. It is argued that the aging bodies of women, both their presence and absence, should be read and understood through toxic gaming culture and geek masculinity and the hegemonic discourse they constitute.

There are similarities in various aspects between the structure of music, which consists of measured sound and rhythm patterns, and logic, which is the criterion of right thought. The usûl, which determines the rhythmic patterns of the music, ensures that the work appears in a harmonious and aesthetic structure and that the listener can hear the work in the same structure. The rules of logic, on the other hand, allow correct reasoning and obtaining information objectively. It is accepted that logical thinking gives objectivity to the universal and necessary conceptualizations of things and the judgments formed by their combination.With the usûls (rhythm patterns) in Turkish music, as in logical thinking, tunes and melodies are transformed into harmonious sounds that are transferred within certain patterns. This study will search for the central question of how usûls, as a logical criterion, provide the possibility of giving an objective structure to the work and creating objective musical judgments in the listener, Ölçülü ses ve ritim kalıplarından oluşan müziğin yapısıyla doğru düşüncenin ölçütü olan mantık arasında çeşitli açılardan benzerlikler bulunmaktadır. Müziğin ritmik kalıplarını belirleyen usûl, hem eserin uyumlu ve estetik bir yapıda ortaya çıkmasını hem de dinleyeninde eserin aynı yapıda işitilmesini sağlar. Mantık kuralları ise doğru akıl yürütmeleri yapılmasını ve bilginin nesnel bir şekilde elde edilmesine imkan verir. Mantıksal düşünmenin şeylere dair evrensel ve zorunlu kavramsallaştırmalara ve bunların bir araya getirilmesiyle oluşan yargılara nesnellik kazandırdığı kabul edilir. Türk mûsikisindeki usûllerle, mantıksal düşünmede olduğu gibi, nağmeler ve melodiler belirli kalıplar halinde devreden uyumlu seslere dönüştürülür. Bu çalışmada mantıksal ölçüt olarak Türk mûsikisindeki usûllerin esere objektif bir yapı kazandırmasının ve dinleyicide objektif müzikal yargıları oluşturmasının imkanı araştırılacaktır.

Although mobile payments have gained considerable attention in academic research, there still are major gaps in our more in-depth understanding of the antecedents of their acceptance and use. In this study, we aim to address these gaps by examining the potential gender and age differences in the use intention of mobile payments and its antecedents in terms of the effects of the antecedent factors on use intention as well as the antecedent factors and use intention themselves while also considering the critical prerequisite of measurement invariance. Moreover, through a careful selection of the compared age groups, we extend the examination to cover also the potential generational differences between digital natives and digital immigrants. As the data for the study, we use the responses to an online survey that were collected from Finnish consumers in May 2020 and are analysed by using structural equation modelling (SEM). In terms of gender, we find no differences in the effects of the antecedent factors on use intention but find women to perceive the use of mobile payments as both less easy and less secure than men. In turn, in terms of age and generation, we find the effect of social influence on use intention to be stronger for younger users representing digital natives, whereas older users representing digital immigrants were found to perceive the use of mobile payments as less easy. Finally, we discuss these findings in more detail from both theoretical and practical perspectives. peerReviewed

Teacher telling can support but also hinder learning. In inquiry activities, telling that removes productive struggle may be problematic. In this study, different aged students experimented in a digital learning environment to build rules for a balance beam. We examined how the amount of teacher telling vary according to students’ age and the sophistication level of the rule. We collected video data from 21 pre-service teachers when each of them guided eight, 10, and 12 year old students. We found that the amount of teacher telling generally was not related to students’ age. However, when considering teacher guidance for more sophisticated rules, teacher telling was related to students’ age. Thus, the focus of the guidance is an essential factor affecting telling and teachers may have pressure for guiding students towards a high-level product. This work was funded by the Academy of Finland (project number 318010).

Tämän tutkielman on tarkoitus tutkia koronaviruksen aiheuttaman pandemian vaikutusta suomalaisten sijoittajien käyttäytymiseen. Koronaviruspandemia on ajankohtainen yhteiskuntaa koskeva ilmiö, jota ei olla laajasti vielä ehditty tutkia. Tutkimuksen pääasiallinen tavoite on selvittää, onko koronaviruspandemialla on ollut vaikutuksia sijoittajien käyttäytymiseen, ja mikäli on, niin mitä vaikutuksia sijoittajien keskuudessa on esiintynyt. Jatkotutkimuskysymyksien on määrä selvittää, onko sijoittajien iällä, varallisuustasolla tai markkinoilla esiintyvillä psykologisilla harhoilla ollut vaikutusta heidän käyttäytymiseensä koronapandemian aikana. Tutkielma koostuu rakenteeltaan kuudesta pääluvusta. Ensimmäinen luku pitää sisällään johdannon tutkittavaan aihealueeseen sisältäen tutkimuskysymykset, tutkimusmenetelmät sekä tutkimuksen rajaukset. Toinen ja kolmas luku ovat teorialukuja, jotka yhdessä muodostavat tutkimuksen teoreettisen viitekehyksen. Neljännessä luvussa käydään läpi suomalaisten sijoittajien erityispiirteitä sekä esitellään koronaviruksen vaikutuksia yhteiskuntaan sekä talouteen. Viides luku sisältää tutkimuksen empiirisen aineiston, jossa analysoidaan ja käydään hankittu empiria läpi. Kuudes ja viimeinen luku on tulosluku, jossa vedetään yhteen empiriaosuudessa esiin nousseet tulokset. Tutkimus on menetelmältään kvalitatiivinen, jossa empiirinen aineisto on kerätty viidelle sijoitusammattilaiselle pidetyn teemahaastattelun avulla. Kvalitatiivinen lähestymistapa on perusteltu johtuen tutkittavan ilmiön moniselitteisestä luonteesta. Teemahaastattelut valikoituivat parhaaksi menetelmäksi kerätä empiriaa, sillä ne jättävät tilaa haastateltavien omille mielipiteille. Haastatellut sijoitusammattilaiset ovat kaikki kokeneita alallaan sekä toimivat eri puolilla finanssimarkkinoita, jonka perusteella heitä pyydettiin mukaan tutkimukseen. Tutkimuksen tulokset osoittavat, että koronaviruspandemialla on ollut vaikutusta sijoittajien käyttäytymiseen. Markkinoiden romahduksen aikaan sijoittajien keskuudessa esiintyi epävarmuutta, mutta sijoittajien luottamus palasi takaisin kurssien kääntyessä nopeasti nousuun. Erityisesti sijoittajien aktiivisuuden voidaan nähdä kasvaneen pandemian myötä, minkä lisäksi on nähtävissä uusien sijoittajien määrän merkittävä kasvu. Tulokset iän vaikutuksesta pandemian aikana oli ristiriitaiset, mutta voidaan todeta iän olleen ainakin jollain tasolla merkitsevä tekijä, mikä on näkynyt etenkin nuorten sijoittajien toiminnassa. Varallisuustaso voidaan nähdä olleen merkitsevä tekijä pandemian aikana, mutta sen vaikutus todettiin olevan enimmäkseen mahdollistava. Tutkimuksen mukaan myös psykologisia harhoja kuten laumakäyttäytymistä ja yliluottamusta on esiintynyt ainakin jollain tasolla pandemian aikana sijoittajien käyttäytymisessä.

Although showrooming behaviour is a characteristic aspect of modern omnichannel retailing, our understanding of its antecedents remains limited. In this study, we aim to address this gap in prior research by examining how showrooming behaviour is affected by three different kinds of perceived consumer capabilities: general online shopping skilfulness, mobile online shopping skilfulness, and multichannel self-efficacy. The examination is done by utilising data from 1,024 Finnish consumers, which was collected with an online survey in 2021 and is analysed with structural equation modelling (SEM). In summary, we find mobile online shopping skilfulness to have a strong positive effect on showrooming behaviour, the total effect of general online shopping skilfulness to be statistically not significant, and the effect of multichannel self-efficacy to be negative. In addition, we find several interesting gender and age differences. We conclude the paper with a detailed discussion of the findings from both theoretical and practical perspectives. peerReviewed

There is a need for research on the effect of different types of model progressions and learner age on learning and engagement in inquiry-based science settings. This study builds on the Scientific Discovery as Dual Search model to introduce less specific implicit model progression and compares them to the traditional explicit model progression. The data come from Finnish 8-, 10-, and 12-year-olds collaboratively using two different configurations of an inquiry-based learning environment about balance. Balance scale tasks were used to assess learning. Students also rated their situation-specific engagement. Both types of model progressions were beneficial for learning but there was no difference in the normalized change scores between them. The 12-year-olds had a higher normalized change score than the 8-year-olds. There were no differences in situation-specific engagement between the two types of model progression. These results suggest that implicit model progression offers a way to provide less specific guidance and a more open learning environment for primary-aged learners compared to the more specific explicit model progression. peerReviewed

Tooth loss adversely affects patients’ quality of life and causes inevitable changes in the mandibular morphology. Polymethyl methacrylate (PMMA) is the most frequently used material of removable dentures. Denture stomatitis (DS) is a common clinical finding among denture wearers, particularly patients with debilitating diseases. Several fillers and nanofillers have been used to improve the physical, mechanical, antifungal, and antimicrobial properties of PMMA. The aim of the present retrospective cross-sectional study was to determine the prevalence of tooth loss and the commonly used prosthetic constructions in 479 adult patients at the Department of Substitutive Dental Sciences (SDS), College of Dentistry, University of Dammam, currently Imam Abdulrahman Bin Faisal University, Dammam. The influence of tooth loss on mandibular morphology was studied by using cone-beam computed tomographic (CBCT) scans of 101 patients. The effect of addition of thymoquinone (TQ) and nanodiamonds (NDs) to PMMA on the flexural and surface properties of PPMA and their antifungal influence was tested through in vitro studies. Edentulousness was recorded in 6%, a single edentulous arch in 8%, and partial edentulousness in 74% of the patients. Age and diabetes were significantly associated with edentulousness. Males had a significantly higher number of missing teeth compared to females. Kennedy class III was most common in the upper and lower jaw and was treated more often with fixed partial denture (FPD) than with removable partial denture (RPD). Larger gonial angle (GA) of the mandible was found in edentulous patients, in females and in older compared to dentate patients, males and younger patients. The addition of TQ to PMMA at low concentration did not significantly change the flexural strength, elastic modulus or surface properties of PMMA. The addition of NDs to PMMA significantly reduced surface roughness and the Candida albicans (C. albicans) count. Edentulousness increased in old age and caused changes in mandibular morphology. TQ addition at low concentration did not change the flexural and surface properties of PMMA. NDs decreased the surface roughness of PMMA and Candida albicans adhesion, which could help in the prevention of denture stomatitis. Tiivistelmä Hampaattomuus vaikuttaa potilaiden elämänlaatuun ja aiheuttaa alaleuan muodon muutoksia. Hampaattomuutta ja hammaspuutoksia voidaan hoitaa purennan kuntoutuksella irtoproteeseilla ja kiinteällä protetiikalla. Polymetyylimetakrylaatti (PMMA) on yleisimmin käytetty irtoproteesien materiaali. Suun sieni-infektio, proteesistomatiitti, on yleinen kliininen löydös proteesipotilailla ja erityisesti potilailla, joilla on yleiskuntoa heikentäviä sairauksia. Erilaisia lisämateriaaleja on käytetty parantamaan PMMA:n fysikaalisia, mekaanisia ja antimikrobisia ominaisuuksia. Tämän retrospektiivisen poikittaistutkimuksen tarkoituksena oli kartoittaa hampaattomuuden ja hammaspuutosten esiintyvyys ja toteutetut proteettiset hoidot 479 saudiarabialaisella aikuispotilaalla, jotka oli hoidettu Dammanin yliopiston hammaslääketieteen laitoksella. Hammaspuutosten vaikutusta alaleuan muotoon tutkittiin 101 potilaan kartiokeilatietokonetomografia (KKTT) kuvista. Tymokinonin (thymoquinone, TQ) ja nanotimanttien (ND) lisäyksen vaikutusta PPMA:n taivutuslujuuteen ja pintaominaisuuksiin sekä niiden antimikrobisia ominaisuuksia tutkittiin in vitro kokein. Täydellistä hampaattomuutta oli 6 %:lla, ylä- tai alaleuan hampaattomuutta 8 %:lla ja osittaista hampaattomuutta 74 %:lla potilaista. Hampaattomuutta lisäsivät merkittävästi potilaan ikä sekä yleissairauksista diabetes. Miehillä oli merkittävästi enemmän omia hampaita jäljellä kuin naisilla. Hammaspuutosten sijainnin luokittelussa Kennedyn luokka III oli yleisin sekä ylä- että alaleuassa ja puutos oli useammin hoidettu kiinteällä siltaratkaisulla kuin irrotettavalla osaproteesilla. Alaleuan leukakulma oli hampaattomilla, naisilla ja vanhemmilla potilailla suurempi kuin hampaallisilla, miehillä ja nuoremmilla potilailla. Alhainen TQ-pitoisuus ei merkittävästi muuttanut PMMA:n taivutuslujuutta, kimmomoduulia eikä sen pintaominaisuuksia. Nanotimanttien lisäys vähensi merkittävästi PMMA:n pinnankarheutta ja Candida albicans-kasvustoa. Tutkimus osoitti, että hampaattomuus lisääntyi iän myötä ja aiheutti alaleuan muodon muutoksia. Alhainen TQ-pitoisuus ei muuttanut PMMA:n taivutuslujuutta tai pintaominaisuuksia. Nanotimantit alensivat PMMA:n pinnankarheutta ja Candida albicansin kiinnittymistä siihen, mistä voisi olla apuna proteesistomatiitin ehkäisyssä.

Purpose To compare 3-year myopic progression between Finnish and Singaporean children. Methods Myopic progression was compared between 9-year-old (mean age 9.7 ± 0.4 years, n = 92) and 11-year-old (mean age 11.7 ± 0.4 years, n = 144) Finnish (Finnish RCT) children and Singaporean children matched by age and refraction (SCORMMatched, n = 403) and 7- to 8-year-old Singaporean children matched only by refraction (SCORM Young, n = 186). Spherical equivalent (SE) was between −0.50 and −3.00 D. Refraction with cycloplegia was controlled annually for 3 years. Information on parental myopia, mother’s education, time spent on near-work and outdoor time was gathered by parental questionnaire. Results Three-year myopic progression was −2.08 ± 0.96 D and −1.30 ± 0.69 D in the Finnish RCT and Singaporean SCORM Matched 9-year-olds, respectively, and −1.34 ± 0.78 D, and −0.52 ± 0.44 D in the 11-year-olds, respectively (p

In online shopping, product returns are very common. In order to reduce them, one must first understand who are making them and why are they being made. In this study, we aim to address these questions by examining product return behaviour from a consumer-centric rather than the more traditional product-centric, retailer-centric, and order-centric perspectives. More specifically, we focus on the effects of four demographic characteristics of consumers (i.e., gender, age, education, and income) as well as their payment method preference on their product return frequency and product return reasons. As the data, we use the responses from 560 Finnish online consumers, which were collected with an online survey and are analysed both quantitatively and qualitatively. We find gender, age, payment method preference, and average online shopping frequency to affect average product return frequency, whereas product return reasons were found to be affected by only gender and average product return frequency. peerReviewed

Active ageing is a dominant but disputed discourse in the field of ageing. Since it is usually associated with the third age, this article will focus on the active ageing of older adults who need care and services, who are known as the fourth agers. Our data consists of interviews collected from 16 older adults. We analysed the data through content analysis that was guided by the Active Ageing Index (AAI) that is a measuring tool concerning active ageing. According to our results, active ageing during the fourth age can be understood through the lens of small actions and precarity. Although some actions had to be given up or modified, participants were active in various ways, and help from other people and from services was essential. Based on our results, there is a need for further discussion about theorisation and defining active ageing for fourth agers. peerReviewed

Lynch syndrome (LS) results from pathogenic variants in the mismatch repair (MMR) genes and is the most common hereditary cancer syndrome, affecting an estimated 1 in 300 individuals. Pathogenic variants in each of the MMR genes path_MLH1, path_MSH2, path_MSH6, and path_PMS2 result in different risks for cancers in organs including the colorectum, endometrium, ovaries, stomach, small bowel, bile duct, pancreas, and upper urinary tract. Accurate estimates of these risks are essential for planning appropriate approaches to the prevention or early diagnosis of cancers but the robustness of previous studies has been limited by factors including retrospective design,1,2 lack of validation in independent cohorts,3-5 and inconsistent classification of genetic variants. Unexpected findings from previous studies have included path_MLH1 and path_MSH2 carriers appearing to have a lifetime risk of colorectal cancer (CRC) of approximately 50%, despite surveillance colonoscopy,6-8 and that shorter intervals between colonoscopies do not seem to reduce the incidence of CRC in LS.9,10 These findings challenge the assumptions that CRC in LS usually develops from a noninfiltrative adenoma precursor and that CRC can be prevented by colonoscopic detection and removal of adenomas in the colon and rectum. Additionally, previous studies in the Prospective Lynch Syndrome Database (PLSD) have shown no increase in cancer risk in path_PMS2 carriers before 40 years of age and, although observation years were limited in older path_PMS2 carriers, LS-associated cancers other than endometrial and prostate were not observed.6-8 In this study we collected prospective data from a new large cohort of path_MMR carriers to validate previous findings from PLSD. We also updated information on the original cohort to ensure consistent classification of pathogenicity of MMR gene variants. We then combined both data sets, providing larger numbers that allowed us to derive more precise risk estimates for cancers in LS categorized by gene and gender.

It has been commonly assumed that Zika virus (ZIKV) infection confers long-term protection against reinfection, preventing ZIKV from re-emerging in previously affected areas for several years. However, the long-term immune response to ZIKV following an outbreak remains poorly documented. We compared results from eight serological surveys before and after known ZIKV outbreaks in French Polynesia and Fiji, including cross-sectional and longitudinal studies. We found evidence of a decline in seroprevalence in both countries over a two-year period following first reported ZIKV transmission. This decline was concentrated in adults, while high seroprevalence persisted in children. In the Fiji cohort, there was also a significant decline in neutralizing antibody titres against ZIKV, but not against dengue viruses that circulated during the same period., eLife digest Since the Zika virus first emerged in the Pacific Islands in 2007, it has caused many outbreaks in the Pacific and Latin America. Some scientists thought that after exposure to the virus people would develop long-term immunity to it, reducing the number of outbreaks in the future. Several studies supported this idea. These studies showed that many people recently infected with Zika developed antibodies in their blood that might protect them from becoming ill during future outbreaks. But it was not clear how long this protection would last. To better understand how immunity to the Zika virus changes over time, Henderson, Aubry et al. combined data from eight surveys that collected blood samples at different time points during Zika outbreaks in French Polynesia and Fiji. The analysis showed that the proportion of people with detectable antibodies against the Zika virus increased in both countries after the outbreaks. In children these immune responses persisted for years, but antibody levels declined over time in adults. By contrast, antibodies to the closely related dengue virus did not wane over time in individuals tested for both viruses in Fiji in 2013, 2015 and 2017. The data suggest that immunity against the Zika virus may not last as long as previously thought, which could affect the chances of future outbreaks. The findings may also have implications for researchers studying the virus, because the number of people with antibodies against the virus is not a good estimate of how many people were initially infected. More studies are needed to understand immunity to Zika virus over time and how it may affect future outbreaks.

Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää vaikuttaako henkilön ikä havaintoon hänen mielestään ja moraalisesta roolistaan. Mielen havaitsemisella tarkoitetaan, missä määrin henkilöllä nähdään olevan mielentiloja: näemmekö hänellä kykyä päätöksentekoon ja tarkoitukselliseen toimintaan (toimijuus) ja havaitsemmeko hänellä yksilöllisen sisäisen maailman ja kyvyn tuntea tunteita (kokijuus). Havaitun mielen perusteella arvioimme henkilön moraalisen luonteen kahden moraalisen roolin kautta: moraalitoimijuuden ja moraalikokijuuden. Tämä tarkoittaa, että havaitessamme henkilön kykenevän toimijuuteen, koemme hänet myös moraalisesti vastuullisena (moraalitoimijuus) ja arvioidessamme henkilöllä olevan kokijuutta, näemme hänet herkemmin moraalisesti haavoitettavissa olevana (moraalikokijuus).Tässä tutkimuksessa henkilöitä arvioitiin neljässä ikäryhmässä: nuoret aikuiset, keski-ikäiset sekä kolmannessa ja neljännessä iässä olevat ikäihmiset. Ikääntyneiden osalta mielen havaitsemista ja moraalista roolia ei ole aiemmin tutkittu. Ensimmäiseksi tutkimuksessa kysyttiin, vaikuttaako henkilön ikä hänen mielensä havaitsemiseen. Aikaisempien tutkimusten perusteella oletettiin, että ikäihmisillä (kolmas ja neljäs ikä) ja nuorilla aikuisilla havaitaan vähemmän toimijuutta kuin keski-ikäisillä henkilöillä ja enemmän kokijuutta kuin keski-ikäisillä henkilöillä. Toiseksi tutkimuksessa kysyttiin, vaikuttaako arvioinnin kohteena olevan henkilön ikä hänestä tehtyihin moraalisen luonteen arvioihin. Aiempien tutkimusten perusteella oletettiin, että ikäihmiset ja nuoret aikuiset roolitetaan enemmän moraalisiksi kokijoiksi kuin keski-ikäiset henkilöt. Kolmanneksi tutkimuksessa tarkasteltiin, onko mielen havainnoilla yhteys arvioituihin moraalisiin rooleihin, ja lisäksi tarkasteltiin minkälainen yhteys moraalisilla rooleilla on toisiinsa. Tutkimus toteutettiin internet-pohjaisella kyselyllä. Analyysissä mukana oli 58 tutkittavaa, joiden mediaani-ikä oli 25.50 vuotta (vaihteluväli 20–62 vuotta) ja joista 86.2 % (n = 50) oli naisia sekä 13.8 % (n = 8) miehiä. Kukin tutkittavista arvioi kuvaärsykkeiden pohjalta neljää eri ikäistä henkilöä (nuori aikuisuus, keski-ikä, kolmas ikä ja neljäs ikä) tämän mielellisyyden ja moraalisen roolin osalta. Tehtävänä oli arvioida kuinka paljon kukin 18:sta väitteestä kuvaa esitettyä henkilöä viisiportaisella asteikolla (vähän – paljon). Mielen havaitsemista arvioitiin Wardin, Olsenin ja Wegnerin (2013) mittarilla, ja moraalisen roolin mittarin väittämät koottiin eri tutkimuksissa käytetyistä moraalista roolia arvioivista kysymyksistä. Mielen havaitsemisen osalta havaittiin, että ikä vaikuttaa arvioon kokijuudesta, mutta ei toimijuudesta. Iän vaikutus kokijuuteen näkyi niin, että nuorilla aikuisilla havaittiin enemmän kokijuutta kuin keski-ikäisillä ja kolmannen iän henkilöillä. Moraalisen roolin osalta tutkimuksessa havaittiin, että ikä vaikuttaa arvioon moraalikokijuudesta, mutta ei moraalitoimijuudesta. Iäkkäimmillä nähtiin kaikkia muita ryhmiä enemmän moraalikokijuutta, ja keski-ikäisillä nähtiin muita ryhmiä vähemmän moraalikokijuutta. Lopuksi tarkasteltiin mielen havaitsemisen ja moraalisen roolin välisiä yhteyksiä: oletusten mukaisesti mielen havaitseminen oli yhteydessä moraaliseen rooliin ja lisäksi moraalisen roolin arviot olivat yhteydessä toisiinsa. Tämä tutkimus oli ensimmäinen, jossa tarkasteltiin ikääntymisen vaikutusta sekä mielen havaitsemiseen että moraaliseen rooliin. Etenkin moraalikokijuus näyttäytyi keskeisenä tekijänä ikäihmisten mielen arvioinneissa – hoivasukupolven näkökulmasta ikäihminen havaittiin moraalisesti haavoittuvaisena kohdehenkilönä. Ikäihmisiä on aikaisemmissa tutkimuksissa usein tarkasteltu yhtenä ikäryhmänä, mutta kolmannen iän ja neljännen iän eroavuutta puoltaa havainto, että neljännen ikäisillä havaittiin kolmannen ikäisiäkin enemmän moraalikokijuutta. Tämä tutkimus tukee näkemystä, että moraalisuus on keskeinen ominaisuus toisia ihmisiä ja heidän mieltään arvioitaessa.

Tarkastelen valinnaisten opintojen tutkielmassani kymmenen eri vahvistussanan käyttöä brittienglannissa. Vahvistussanat ovat adverbeja, joita käytetään vahvistamaan sanojen merkityksiä. Aikaisemman tutkimuksen perusteella vahvistussanat very, really, so ja pretty ovat suosituimpia englannin kielen eri varieteeteissa. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää, miten näiden kymmenen vahvistussanan käyttö muuttuu kahdenkymmenen vuoden aikana ja millaisia eroja niiden käytössä voidaan huomata miesten ja naisten sekä eri ikäryhmien välillä. Tutkielman teoreettinen viitekehys rakentuu vahvistussanojen käsitteistön ja historian ympärille. Tämän lisäksi käsitellään aikaisempaa sosiolingvististä tutkimusta eri sukupuolten ja ikäryhmien kielenkäytön näkökulmasta. Aikaisempien tutkimustulosten perusteella voidaan päätellä, että eri sukupuolten ja ikäryhmien välillä on eroavaisuuksia vahvistussanojen käytössä ja että kieliyhteisön suosimat muodot voivat vaihdella nopeasti. Tutkimusaineistona tutkielmassa on käytetty British National Corpus -korpuksen 1994- ja 2014-versioita. Tutkimusaineisto on rajattu vapaamuotoisen puhutun kielen osuuteen, jotta vahvistussanoja ja niiden muutoksia voidaan tarkastella ainoastaan spontaanissa puhutussa kielessä. Tutkimustulokseni osoittavat, että vahvistussanojen käyttö muuttuu tarkastellun kahdenkymmenen vuoden aikana. Vahvistussanojen käyttö on yleisempää vuonna 2014, mikä on merkki kielenkäytön muuttumisesta vuosien aikana. Vahvistussanat very, really ja so ovat suosituimpia sekä 1994- että 2014-korpusversioissa, mutta niiden käyttö muuttuu selkeästi kahdenkymmenen vuoden aikana. Vahvistussana very on suosituin vuonna 1994, mutta putoaa toiselle sijalle vuonna 2014 vahvistussanan really noustessa kolmannelta sijalta selvästi eniten käytetyimmäksi vahvistussanaksi vuonna 2014. Tämä muutos on erityisen selkeä naisten puheessa, mikä osoittaa naisten ohjaavan vahvistussanojen käytössä tapahtuvia muutoksia. Tutkimustulokseni osoittavat eroja myös miesten ja naisten ja eri ikäryhmien välillä. Vahvistussanojen käyttö on yleisempää naisten puheessa, mutta yksittäisten vahvistussanojen välillä huomataan eroja. Really ja so ovat yleisempiä naisten puheessa, kun taas pretty on suositumpi miesten puheessa. Vahvistussanojen käyttö on yleisesti suositumpaa nuorten puheessa, mutta eri ikäryhmien vertailu osoittaa myös eroavaisuuksia ryhmien välillä. Very on suosittu monessa ikäryhmässä vuonna 1994, mutta vuonna 2014 sen käyttö on yleisintä vain vanhempien puhujien keskuudessa. Nuoret puhujat sen sijaan suosivat sanoja really ja so molemmissa korpusversioissa. Ikäryhmien välinen vertailu osoittaa, että nuoret puhujat saattavat omaksua helpommin uusia vahvistussanoja puheeseensa, kun taas vanhemmat ikäryhmät saattavat viedä käyttämänsä vahvistussanat mukanaan ikääntyessään. Tutkimustulosteni ja aiemman tutkimuksen välillä on suuria yhtäläisyyksiä. Very-sanan lasku really-sanan noustessa on huomattu monessa aiemmassa tutkimuksessa. Tämän lisäksi naisten on tutkittu käyttävän vahvistussanoja enemmän kuin miesten, ja erityisesti vahvistussanojen so ja really on huomattu olevan selkeästi suositumpia naisten kielenkäytössä. Tutkimustulokseni ovat myös linjassa aiemman tutkimuksen kanssa siinä, että vahvistussanojen käyttö on yleisempää nuorten puheessa.

Discussions concerning if and how immigrants should acculturate into Finnish society have become popular especially in the aftermath of the refugee crisis. Despite the abundance of research on acculturation preferences of majority members towards immigrant groups, research on the stability of majority acculturation preferences in adolescence does not exist. In a sample of early (11–13 years, n = 157), middle (14–16 years, n = 362) and late (17–19 years, n = 279) adolescents, this study investigated the stability of acculturation preferences as adolescents age, and the extent to which men and women differed. Contrary to expectations, results indicated support for integration increased with age while support for assimilation decreased with age. Moreover, women were more supportive of integration and less supportive of assimilation when compared to men. Implications and future directions are discussed.

We construct multi-country employer-employee data to examine the consequences of last-in, first-out rules. We identify the effects by comparing worker exit rates between different units of the same firms operating in Sweden and Finland, two countries that have different seniority rules. We observe a relatively lower exit rate for more senior workers in Sweden in the shrinking firms and among the low-wage workers. These empirical patterns are consistent with last-in, first-out rules in Sweden providing protection from dismissals for the more senior workers among the worker groups to whom the rules are most relevant. Similarly, we observe a steeper seniority-wage profile in Sweden, suggesting that last-in, first-out rules may also be beneficial for more senior workers in terms of compensation. peerReviewed

OBJECTIVE: The aim of this study was to investigate the level and predictors of work disability in different age groups. METHODS: We followed young (18 to 34 years), middle-aged (35 to 50 years), and aging (>50 years) employees (n¼70,417) for 7 years (2005 to 2011) for all-cause and cause-specific work disability (sickness absence and disability pension). Using negative binomial regression, we obtained both relative risk estimates and absolute rates, that is, days of work disability per person-year. RESULTS: The greatest relative difference in all-cause, and specifically depression-related work disability, was between young women and young men, and between employees with low versus high levels of education. Aging employees with a low education and chronic somatic disease had the highest levels of musculoskeletal disorder related work disability. CONCLUSIONS: The predictors of work disability vary by age and diagnosis. These results help target age-specific measures for the prevention of permanent work disability.

In this study, we analyzed the barriers to technology-supported intergenerational innovation to understand better how young and old can collaborate towards global innovations. Researchers in different disciplines have already identified various barriers to intergenerational collaboration. However, barriers are changing depending on the context of collaboration, and difficulties still exist to support intergenerational innovation in global settings. Therefore, we investigated the barriers that emerge when people work with someone decades older or younger. The results of our study have shown what barriers are influenced by age, what barriers exist only for senior and younger adults. The study theoretically contributes to deepening the Information Systems (IS) community's understanding of the barriers to intergenerational innovation that need to be considered when developing systems for global innovation. nonPeerReviewed

The study offers an insight into the history of one of the four ethnic groups in the Sierra Nevada de Santa Marta / Colombia that still tries to maintain its cultural identity against the pressure of the majority population. The first part consists of a study published in 1995 that deals with the mission of the Capuchin friars founded in 1916 and closed down in 1982.This study is based on research work in the archives and personal communication with the religious authorities (Mamu) of the Arhuacos / Iku. It focusses on the mutual perception of the Mamu and the missionaries and the religion of the Arhuacos / Iku. After 1997 the author had to cancel any further planned visits because apart from the guerrilla that had been there before the paramilitaries started their activities. The second part concentrates on the development during the last twenty years and the challenges of today. On the one hand the jurisdiction of the constitutional court based on the new constitution of 1991 has strengthened the position of the Arhuacos. On the other hand, the constitution introduced new regulations between government institutions and the ethnic groups as far as their autonomy is concerned. It is not easy for the ethnic groups to adjust to them. During his visit in 2018 the author was accompanied by Javier Rodriguez, a former Capuchin friar who had later worked for the government department of environment and development in the Sierra Nevada. Discussions with him allowed the author to reconsider and – if necessary – supplement his perceptions and interpretation of Arhuaco / Iku religion. Finally, there is a detailed description of how the author acquired his knowledge of Arhuaco life and religion during his visits between 1993 and 1997.

Koulua käyvien lasten ja varhaisnuorten luokittelu järjestysnumeroituihin luokkiin on vuosisatoja vanha, itsestään selvä käytäntö. Sitä ei ole juurikaan kasvatustieteellisessä tutkimuksessa problematisoitu. Tässä tutkielmassa jako vuosiluokkiin nähdään yhtenä esimerkkinä kouluinstituutioon liittyvistä, luonnollistuneista käytänteistä, joihin kietoutuu laajempi tieteellinen asiantuntijadiskurssi ja sen legitimoima hallinta. Jako iän mukaisiin koululuokkiin rakenteistaa niin lapsuutta ja varhaisnuoruutta kuin opettajan työtä, ja voi olettaa, että ikähierarkian oppimisella on paitsi arkipäiväisiä, myös laajempia yhteiskunnallisia vaikutuksia ja seurauksia. Pro gradussa tehdään vuosiluokan näkymättömyys näkyväksi teoretisoimalla vuosiluokkajärjestelmää historiallisena, kontigenttina koulutuksellisen hallinnan rakenteena, joka on muodostunut ja pysynyt voimassa suhteissa kasvatustieteelliseen tiedonmuodostukseen ja muihin instituutioihin. Tutkielmassa luodaan teoreettinen perusta koululuokkajärjestelmän historialliselle tutkimukselle Michel Foucault’n filosofian ja kriittisen historiankirjoituksen viitekehyksessä. Foucault’n tiedonarkeologian käsitteistö osoittautuu vuosiluokkajärjestelmän tutkijalle hyödylliseksi työkalupakiksi, josta löytyy välineitä nykyisyyden kannalta merkitykselliseen, instituutiohistorialliseen koulun tutkimukseen. Tutkielman kritiikki ei kohdistu itse vuosiluokkajärjestelmään sinänsä, vaan sen näkymättömyyteen kasvatustieteellisessä tutkimuksessa. Vuoden 2014 opetussuunnitelman uudistukset ajankohtaistavat ja mahdollistavat myös vuosiluokkajärjestelmän luonnollisuuden purkamisen. Näin avautuu tila koulun ikäjärjestystä koskevalle keskustelulle.

This study investigated the relationships among company average age, company work ability, and company performance by examining (a) the effects of employee average use of selection, optimization, and compensation (SOC) personal strategies and high-involvement work practices (HIWPs) on employee work ability; (b) the buffering effects of both employee average use of SOC and HIWPs on the negative relationship between company-level average age of employees and employee work ability; and (c) the link between company average age and company performance as mediated by company work ability. Analysis was conducted on data from 70 Finnish companies in the retail and metal industries and their 889 employees. Results showed that company average age was negatively related to company work ability, which in turn was positively related to company performance assessed by company managers. HIWPs were positively related to company work ability. Employee average use of SOC strategies buffered the negative effect of company average age on company work ability. Theoretical and practical implications of these findings are discussed.

The present study aimed at examining differences in motor competence (MC) in children aged 6 to 9 years old in northern, central, and southern European regions using the Körperkoordinationstest für Kinder (KTK). The secondary aim of the study was to examine interactions between region and children's age, sex and weight status (determined as healthy weight or overweight/obese). Data was pooled from independent studies conducted in Finland (mean age 7.81 ± 1.19 years, n = 690), Belgium (mean age 8.25 ± 1.09 years, n = 1,896) and Portugal (mean age 8.31 ± 1.02 years, n = 758) between 2008 and 2016. Cross-cultural differences in MC and interaction effects were tested using ANOVAs and ANCOVAs. Age, sex and BMI percentile were used as covariates. Geographical region significantly explained 19% of the variance in MC, while BMI (5%), sex (3%) and age (0.3%) were significant covariates. The interaction effect of region and age (5%), region and sex (0.6%) and region and BMI (0.2%) on MC was also significant. Cross-cultural differences in children's MC seem to increase substantially across 6 to 9 years, independent of the prevalence of overweight or obesity. Girls slightly underperformed in MC compared to boys in regions where the overall level of MC was lower. On the other hand, the association between body weight status and MC seems relatively consistent across the cultures. Future cross-cultural studies should further explore the influence of individual (e.g. physical activity) and environmental (e.g. physical activity and sport policy) factors on MC development. info:eu-repo/semantics/publishedVersion

Male ornaments function as honest cues of male quality in many species and are subject to intra- and intersexual selection. These ornaments are generally studied during peak expression, however their size outside the breeding season may determine ultimate ornament size and costliness, and as such reproductive success. We investigated whether male black grouse Lyrurus tetrix eye comb size was related to age, condition and measures of male dominance before and during the breeding season. Total combined eye comb size began to increase ~70 d before the start of the breeding season. Adult males (aged ≥ 2 yr old) had consistently larger eye combs than younger males (1 yr old) both before and during the breeding season. Heavier and more dominant adult males (attending the lek more frequently and successfully reproducing) had larger eye combs. For younger males, those that were heavier had larger eye combs. Additionally, males that spent more time on the lek showed increased eye comb size as the breeding season approached. Overall we find that ornament size is positively related to dominance and condition before and during the breeding season. Since dominance is accrued through year-round interactions in many species, the ability to maintain larger signals over prolonged periods, including outside of the breeding season, is likely to be beneficial for adults. For younger males, it is likely that they cannot sustain or are constrained from producing larger eye combs over long periods of time. They therefore prioritise growth of their ornaments later, and according to the amount of time they spend on the lek.

The recent discovery that myosin has two distinct states in relaxed muscle–disordered relaxed (DRX) and super-relaxed (SRX)–provides another factor to consider in our fundamental understanding of the aging mechanism in skeletal muscle, since myosin is thought to be a potential contributor to dynapenia (age-associated loss of muscle strength independent of atrophy). The primary goal of this study was to determine the effects of age on DRX and SRX states and to examine their sex specificity. We have used quantitative fluorescence microscopy of the fluorescent nucleotide analog 2′/3′-O-(N-methylanthraniloyl) ATP (mantATP) to measure single-nucleotide turnover kinetics of myosin in skinned skeletal muscle fibers under relaxing conditions. We examined changes in DRX and SRX in response to the natural aging process by measuring the turnover of mantATP in skinned fibers isolated from psoas muscle of adult young (3–4 months old) and aged (26–28 months old) C57BL/6 female and male mice. Fluorescence decays were fitted to a multi-exponential decay function to determine both the time constants and mole fractions of fast and slow turnover populations, and significance was analyzed by a t-test. We found that in females, both the DRX and SRX lifetimes of myosin ATP turnover at steady state were shorter in aged muscle fibers compared to young muscle fibers (p ≤ 0.033). However, there was no significant difference in relaxation lifetime of either DRX (p = 0.202) or SRX (p = 0.804) between young and aged male mice. No significant effects were measured on the mole fractions (populations) of these states, as a function of sex or age (females, p = 0.100; males, p = 0.929). The effect of age on the order of myosin heads at rest and their ATPase function is sex specific, affecting only females. These findings provide new insight into the molecular factors and mechanisms that contribute to aging muscle dysfunction in a sex-specific manner. peerReviewed

Aiemman tutkimustiedon perusteella luontoaltistuksella tiedetään olevan monia positiivisia vaikutuksia ihmisen hyvinvointiin. Tutkimuksissa on kuitenkin viitteitä siitä, että kaikki ihmiset eivät välttämättä hyödy luonnosta samalla tavoin, vaan jotkin tekijät kuten esimerkiksi ikä, sukupuoli tai luontosuuntautuneisuus saattavat vaikuttaa luonnon ja hyvinvoinnin väliseen yhteyteen. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, millaisia vaikutuksia psykologisia harjoitteita sisältäneellä ja ilman harjoitteita tehdyllä luontokävelyllä on elpymisen ja elinvoimaisuuden kokemuksiin ja kuinka ikä, sukupuoli ja luontosuuntautuneisuus vaikuttavat luontokävelyn ja elpymisen ja elinvoimaisuuden kokemuksien välisiin yhteyksiin. Lisäksi tarkastelun kohteena on elpymisen ja elinvoimaisuuden kokemuksien väliset yhteydet. Tutkimusaineisto kerättiin touko-syyskuun 2017 välisenä aikana Tampereen Hatanpään arboretumin puistoalueella Koneen säätiön rahoittamassa RestoWalk-hankkeessa. Tutkimukseen osallistui kaikkiaan 122 tutkittavaa, jotka jaettiin satunnaistamalla kolmeen kävelyryhmään; 1) ilman harjoitteita kävelyn suorittaneet 2) elpymisharjoitteita kävelyn aikana tehneet sekä 3) kontrolliharjoitteita kävelyn aikana tehneet. Tässä tutkimuksessa kiinnostuksen kohteena oli kävelyryhmät 1 ja 2. Kaikkiaan tutkittavia näissä kahdessa ryhmässä oli 80 ja keski-ikä aineistossa oli 41 ikävuotta, vaihteluvälin ollessa 22-63. Suuri osa tutkittavista (86 %) oli naisia. Tutkittavien elpymisen ja elinvoimaisuuden kokemuksia mitattiin ennen ja jälkeen luontokävelyn itsearviointeina kyselylomakkeella. Hypoteeseina tutkimuksessa oli, että luontokävely lisää elpymisen ja elinvoimaisuuden kokemuksia ja elpymisharjoitteita kävelyn aikana tehneillä nämä kokemukset ovat voimakkaampia, kuin niillä, jotka eivät kävelyn aikana harjoitteita suorittaneet. Iän, sukupuolen ja luontosuuntautuneisuuden oletettiin muuntavan luontokävelyn ja elpymisen ja elinvoimaisuuden kokemuksien välisiä yhteyksiä. Lisäksi elpymisen ja elinvoimaisuuden kokemuksien oletettiin olevan vahvassa yhteydessä keskenään. Tutkimuksen tulosten perusteella elpymisen ja elinvoimaisuuden kokemukset lisääntyivät luontokävelyn seurauksena molemmissa tarkastelluissa kävelyryhmissä. Kävelyryhmien välillä ei kuitenkaan ollut eroja, joten elpymisharjoitteilla ei näyttänyt olevan elpymistä tukevaa vaikutusta. Tarkastelluista taustamuuttujista yksikään ei ollut itsenäisessä yhteydessä elpymisen tai elinvoimaisuuden kokemuksiin, mutta niiden vakioimisen myötä elpymisen ja elinvoimaisuuden kokemuksien tilastollisesti merkitsevä ennen-jälkeen ero hävisi. Lisäksi havaittiin, että nuorilla tutkittavilla matala ja iäkkäillä korkea luontosuuntautuneisuus ennusti voimakkaampaa elpymisen ja elinvoimaisuuden kokemusta luontokävelyn jälkeen. Elpymisen ja elinvoimaisuuden kokemuksien havaittiin myös olevan vahvassa yhteydessä keskenään.