Search

Kiertotalouden edistäminen on 2010-luvun lopulla nostettu Suomessa keskeiseksi politiikkatavoitteeksi. Materiaalivirtojen sulkeutumista yleisellä tasolla kuvaavat kiertotalousmallit eivät kuitenkaan tarjoa selkeitä ohjenuoria siihen, millä tavoin ja kenen toimesta kiertotaloussiirtymä tapahtuu. Me kysymme tässä artikkelissa, mitä kiertotalouspilottien tutkimuksella voi oppia kiertotalouden edistämiseen liittyvistä laajemmista yhteiskunnallisista jännitteistä. Analyysimme kohteena on yhden kiertotalouden pioneeriyrityksen kamppailu lannan muuntamiseksi sikatalouden tuottamasta haitallisesta ylijäämästä hyödyntämiskelpoiseksi ravinnetuotteeksi ja energiantuotannon raaka-aineeksi. Tutkimme, millaisiin aineellisiin järjestyksiin toimijat törmäävät etsiessään ratkaisuja kiertotalouden peruskysymykseen, ylijäämäisten materiaalien muuntamiseen resurssiksi. Tarkastelemme kokeiltuja kiertotalousratkaisuja metabolisia suhteita uudelleen järjestelevinä teknologioina, jotka ovat poliittisia siinä mielessä, että ne pyrkivät avaamaan uusia tulevaisuuspolkuja intensiiviselle eläintuotannolle. Samalla ne törmäävät erilaisiin olemassa olevaa yhteiskunnallista järjestystä ylläpitäviin hallinnan teknologioihin ja kategorisointeihin, kuten ympäristötukijärjestelmään. Näiden törmäysten kautta paljastuu sellaisia kiertotaloussiirtymään liittyviä yhteiskunnallisia jännitteitä, jotka eivät artikuloidu poliittisilla areenoilla määrittelykamppailuina tai konflikteina. Väitämme, että konkreettisten kiertotalouspyrkimysten analyysi nostaa esille sen intressien, solidaarisuuksien ja historiallisten polkuriippuvuuksien kirjon, joka yleisen tason poliittisissa kiertotalousohjelmissa peittyy markkinointipuheen taakse., Circular economy has become one of the key targets of environmental policy in Finland within the recent years. The models of circular economy introduce a transition from take-make -dispose economy to closed material loops but do not provide clear guidelines of how the transition is supposed to be made. In this article, we ask what we can learn óf the broader societal tensions related to circular economy from individual pilots. We focus on the struggle of one pioneering company in Finland to turn the manure surplus of intensive pig farming into a resource for fertiliser and energy production. We investigate the novel circular economy solutions as political technologies which rearrange the existing metabolic relations thus opening up new pathways for intensive animal production. Simultaneoyusly, they also clash with various technologies of governance stabilising the existing status quo. These clashes manifest the underlying tensions of circular economy transition which do not articulate as open conflicts in public arenas. We claim, that to understand the multiplicity of potentially contested interests, solidarities and path dependencies included in the circular economy policies and actions, there is a need to carefully investigate the sociomaterial barriers and enablers that concrete circular economy projects encounter.

The aim of this article is in demonstrating how topological thinking can benefit from a complementary reading concerning the works of Bruno Latour and Manuel DeLanda. My entry to these discussions is the document Canned Dreams, directed by Katja Gauriloff in 2012. My claim in the article is that Gauriloff’s method of making a can of ravioli hybrid is in line with the strengths of Latour’s topological thinking by showcasing the actual associations between people, animals and machines around the globe that are required to produce a single can of ravioli for Finnish consumers. Concerning the assets of DeLanda, on the other hand, Gauriloff touches on the virtual organizing principles that affect not only how those actual relations between elements organize and maintain the loose entity they constitute but also how the subjectivities of the workers are affected by the mechanical processes of making the cans of ravioli. My claim in this article is that had the document reduced the making of a can topological to either actual or virtual, doing so would have resulted in an incomplete topological imaginary – which can be the case in other geographical research as well

published version, peerReviewed