Search

Toukokuussa osallistuin kokoukseen, joka oli omalla tavallaan havahduttava. Esihenkilö oli kutsunut omaan ryhmäänsä kuuluvat henkilöt läsnäkokoukseen, jonka aluksi hän pyysi meitä esittäytymään muille ja kertomaan omista tehtävistämme. Ajatuksena oli esittäytymisen ja tiedon jakamisen avulla parantaa tietoisuutta kunkin kollegan asiantuntemuksesta ja osaamisesta, jotta yhteistyö ja avun pyytäminen tarvittaessa olisi helpompaa. Muita kuunnellessa ainakin itselleni tuli tunne, että en kovinkaan tarkasti tiennyt tai muistanut mitä kaikkea kollegani tekevät, vaikka niin olin kuvitellut. Tehtävien ja osaamisen kirjo oli varsin laaja ja jokaisella hieman omanlaisensa. Puheenvuorojen aikana tuli tietoon muutakin, kuten se, että joillakin tehtävät olivat muuttuneet melko äskettäin ja asioissa riitti vielä opettelemista. Tiedon jakamisen ohessa myös ymmärrys toistemme tilanteesta tuntui lisääntyvän

Viime syksynä Suomen tieteellisen kirjastoseuran kaksi työryhmää järjestivät yhteistyössä kaikille avoimen tulevaisuustyöpajan. Etäyhteydellä toteutettu työpaja eteni SITRAn kehittämän konseptin mukaisesti. Tavoitteena oli lisätä kykyä kuvitella erilaisia tulevaisuuksia sekä ideoida toimenpiteitä toivotun tulevaisuuden toteutumiseksi. Työpajassa hahmoteltiin tulevaisuutta vuonna 2050, joten osallistujilla oli mahdollisuus irtautua kunnolla nykyhetkestä ja käyttää mielikuvitusta varsin etäiseltä tuntuvan tulevaisuuden visioimiseen

Signum siirtyi pääosin verkkoon ja lakkasi tulemasta kotiin kannettuna vuonna 2022. Samana vuonna otettiin käyttöön lehden uutiskirje. Toimiiko seuran lehti verkkolehtenä vai kaikkosivatko lukijat ja jäsenet muutoksen myötä? Tilastojen perusteella muutos vaikuttaa lupaavalta.

Signum muuttui vuoden 2022 alussa pääosin verkkolehdeksi, vain tämä vuoden viimeinen numero julkaistaan myös painettuna. Vuosi toi muutoksia sekä lehden julkaisemisesta vastaavalle toimituskunnalle että lehden lukijoille. Tässä artikkelissa kuvataan lyhyesti, mitä muutoksia Signumin osalta tapahtui tänä vuonna sekä palautetaan mieleen, millaista sisältöä lehden numeroissa 1—3 tarjottiin.

Erilaiset lukutaidot ovat vahvasti edustettuina Oulun yliopiston informaatiotutkimuksen opetuksessa ja tutkimuksessa. Informaatiolukutaidon lisäksi tutkimusta tehdään muun muassa terveystiedon ja energiatiedon lukutaitojen parissa. Oulun kurssitarjonnassa on pyritty huomioimaan myös korkeakoulukirjastojen uusiin palveluihin liittyviä osaamistarpeita.

Non

Gottfried Wilhelm Leibnizia (1646–1716) on usein kutsuttu universaalineroksi. Luonnehdinta on varsin osuva ottaen huomioon Leibnizin intressien laajuuden, hänen luovan panoksensa monille eri aloille ja metafyysis-kulttuurisen vision, joka kajasti kaikkien hänen hankkeidensa, niin teoreettisten kuin käytännöllistenkin, taustalla. Leibniz tunnetaan nykyään ennen kaikkea filosofina ja matemaatikkona, mutta ei juurikaan siitä, että hän toimi suuren osan elämästään kahden eri kirjaston hoitajana: Hannoverin herttuallisen kirjaston ja edelleen maineikkaan, Wolfenbüttelissä sijaitsevan Herzog August Bibliothekin. Tämä katsausartikkeli esittelee Leibnizin kirjastouraa ja hänen kirjastonhoitoa koskevia näkemyksiään, jotka eivät omana aikanaan olleet aivan tavanomaisia. Leibnizin universaalikäsityksen mukaan kirjasto ei nimittäin ole kirjoilla täytetty tila vaan heijastus koko inhimillisen tiedon tilasta. Artikkelissa luodaan katsaus aiheesta kirjoitettuun kansainväliseen tutkimuskirjallisuuteen ja Leibnizin kirjastonhoitoa käsitteleviin muistoihin.

Avointa julkaisemista edistetään tarjoamalla siihen tutkijan kannalta merkityksellisiä kannustimia. Lisäksi tulee tarjota riittäviä ja monipuolisia palveluita julkaisemisen tueksi.

Kontrolloitu digitaalinen lainaaminen (Controlled Digital Lending, CDL) on lainauskäytäntö, jonka mukaan elektroninen ja Internetissä toimiva kirjasto voi täysin laillisesti digitoida omistamansa kirjan ja lainata digitoitua kappaletta elektronisesti niin, että koko ajan ainoastaan yksi kappale on lainassa tai lainattavissa. Tämän käytännön uranuurtajana on toiminut Internet Archive, mutta se on saanut myös seuraajia, joista tässä artikkelissa esitellään yksi, Digital Theological Library.

Julkaisujen rinnakkaistallennus on yksi tärkeä keino tieteellisen tiedon tuomisessa kaikkien kiinnostuneiden ulottuville. Rinnakkaistallennukseen on Suomessa viime vuosina panostettu yhä enemmän. Tässä artikkelissa kuvataan erilaisia keinoja, joilla rinnakkaistallenteiden määrää on lisätty kirjoittajien edustamissa yliopistokirjastoissa.

Koronaviruspandemian asteittain hiipuessa on paluu normaalimpaan arkeen alkanut. Toisaalta pandemian aikana tapahtuneet muutokset työssä ovat tulleet jäädäkseen. Muutoksiin sopeutuminen voi viedä oman aikansa. Hybridityö eli etä- ja lähityönyhdistelmä vaatii vielä totuttelua, ja muutokseen liittyviä haasteita ja mahdollisuuksia joudutaan pohtimaan sekä yksilöllisesti että työyhteisön kannalta.

Syyskuun puolivälissä Tampereelle kokoontui lähes 200 osallistujaa KINE 2022 -tapahtumaan. Päivät toivat yhteen niin kirjastosektorit kuin eri puolella Suomea toimivat kirjastotkin. Päivien teemaa Kestävä ja avoin kirjasto käsiteltiin rohkeasti huippuasiantuntijoiden esityksissä ja paneeleissa. Tässä kirjoituksessa syvennymme päivien avoimen tiedon ja tieteen osuuteen ja arvioimme tulevaisuuden kirjastoyhteistyön lähtökohtia.

A serendipitious event in everyday life is common: it means unexpected information that yields some unintended information and potential value later on. Serendipity as a word has been around for hundreds of years. As a studied concept it is rather recent. Serendipity is not just the unexpected information or experience but rather the ability to recognize and do something with it. Serendipitious discovery of information is different from purposive or known item search as it is more complicated and lasts much longer. The discovery of information by chance or accident is still looking it’s explicit place in models and frameworks of information behaviour. It is still not clear what constitutes the core of the research area of serendipity in information behaviour. The qualities of interaction among people, information, and objects differ in physical vs. digital environments. The bisociation, a creative association between different peaces of information may be computer supported. This article presents an overview of the research study of serendipity in information seeking behaviour. We explore serendipity mainly in the digital information environment. As a setting for our study we use six main drivers of serendipity research relating to digital enviroments presented in McCay-Peet and Toms (2017). The drivers are: 1. Theoretical understanding of the phenomen of serendipity, 2) physical vs digital, 3) information overload, 4) filter bubbles, 5) user experience, and 6) user strategies. A new refined temporal model of information encountering by Erdelez and Makri (2020) is also presented in this article. The model presents a framework for better understanding of the temporal dimension of the information acqusition. At a macro level the model positions information encountering within contextual factors related for user, information, task and environment related characteristics.

Maija-Leena Huotari ja Mirja Iivonen kirjoittivat vuonna 2004 Informaatiotutkimus-lehteen artikkelin yliopistokirjastoista strategisina kumppaneina, joilla on tärkeä rooli yliopistojen tietoprosesseissa. Strategisella kumppanuudella tarkoitetaan määritelmän mukaan kahden tai useamman toimijan välistä toimintamallia, jossa osapuolet tekevät toisiaan täydentäviä, molempia hyödyttäviä toimenpiteitä ja investointeja pitkäjänteisessä yhteistyösuhteessa. Huotarin ja Iivosen artikkelissa yliopistokirjastoilla nähtiin paljon mahdollisuuksia, mutta myös haasteita. Ollakseen uskottavia kumppaneita kirjastojen olisi kyettävä kohtaamaan käyttäjien laajenevat vaatimukset, omaksumaan nopeasti teknologiset ja muut innovaatiot sekä ennakoimaan proaktiivisesti muutoksiamarkkinoilla.

Avoimen tieteen tuki rakentuu tutkimusorganisaatioissa monen toimijan yhteistyönä. Tutkimuslaitoksissa keskeisissä rooleissa ovat ylin johto, tutkimusjohtaja, yksittäiset tutkijat ja organisaation tietopalvelu tai muu tutkimuksen tuen yksikkö. Tutkimuslaitosten tietopalvelut ja erikoiskirjastot toimivat osana organisaationsa tutkimuksen tukea – avoin tiede on koko organisaation toimintakulttuurin asia.

ICOHTEC 2018: http://www.icohtec.org/w-annual-meeting/2018-saint-etienne/

Non

Kirja-arvostelu teoksesta Maria Forsman: Kirjavia muistoja. Elämääni kirjastojen ja tieteen maailmassa. Enostone 2020. 247 s. Yliopistokirjastoissa on jälleen kerran suuri murros meneillään. Huomattava määrä kokeneita, pitkän työuran tehneitä asiantuntijoita on jäämässä eläkkeelle. Monella eläkkeelle jäävällä kollegalla olisi varmasti paljon kerrottavaa. Maria Forsman on tämänkin ehtinyt tehdä ennen meitä – jäädä eläkkeelle ja kirjoittaa komeasta työurastaan muistelmakirjan.

50 vuotta. Se on joko lyhyt hetkinen historiankirjoissa tai pitkä aika, aivan riippuen siitä mitä ajalla mitataan. Ihmisen elämästä se on useimmiten yli puolikas. Vaikka nuoruus olisi puolen vuosisadan päässä, se vaikuttaa vahvasti koko loppuelämään.

Tavallisesti on ajateltu, että ilmaus ”apostoliset isät” syntyi 1600-luvun jälkipuoliskolla. Tuolloin alettiin koota yhteen kriittisiksi editioiksi ja käännöksiksi välittömästi apostolien ja Uuden testamentin ajan jälkeen vaikuttaneiden toisen vuosisadan kristillisten opettajien kirjoituksia. Ilmauksen syntyhistoria on kuitenkin pidempi ja monimutkaisempi. Yhtäältä se esiintyy satunnaisesti kirkollisissa teksteissä jo 600-luvun lopulla, toisaalta se ilmestyy englantilaiseen kirjallisuuteen jo reformaatioaikana. Puhe ”apostolisista isistä” kytkeytyy laajemmassa mielessä kysymykseen siitä, miten Uuden testamentin jälkeisiä kristillisiä kirjoittajia ja opettajia kutsuttiin.

Suomen tieteellinen kirjastoseura (STKS) toteutti touko–kesäkuussa kyselyn, jossa kartoitettiin jäsenistön näkemyksiä seuran lehdestä, Signumista, erityisesti sen julkaisemiseen painettuna tai elektronisena. Vastausten perusteella lehteä pidettiin tärkeänä jäsenetuna, mutta sen julkaisumuotoa ei nähty yhtä keskeiseksi asiaksi esimerkiksi jäsenyyden kriteerinä. Jäsenkyselyn vastausten perusteella STKS:n hallitus päätti syksyllä, että elektronista julkaisemista kokeillaan vuonna 2022 siten, että Signum ilmestyy verkkolehtenä (kolme numeroa) ja painettuna lehtenä (yksi numero).

This study examines open access availability and self-archiving policies of 336 Finnish peer reviewed journals and serials which are classified at levels 1 to 3 in national Publication Forum. The study concludes that 53 % of Finnish peer reviewed publication channels are open access and 12 % of non-open access publication channels have defined their green open access policy to allow self-archiving. 6 % of publications practice delayed open access model and 2 % hybrid model. The study also concludes that only a small group of Finnish peer reviewed journals meet the focal Plan S requirements. peerReviewed

Elokuussa järjestettiin korkeakoulujen opetuksen kehittämisestä kiinnostuneille Pedaforum-päivät. Päivillä keskusteltiin korkeakouluopetuksen ajankohtaisista asioista sekä erityisesti koronan vaikutuksesta opetukseen. Miten esityksissä näkyi se, että korkeakoulujen opetus siirtyi keväällä nopealla aikataululla etäopetukseksi? Helsingin yliopiston kirjaston Markku Roinila, Kimmo Koskinen ja Kati Syvälahti olivat mukana omalla esityksellään. Kirjaston asiantuntijoiden on hyödyllistä olla mukana Pedaforumissa seuraamassa pedagogiikan uusia ilmiöitä.

Kirjastoaineistojen vaihtoehtoinen saatavuus tuli Suomessa ajankohtaiseksi erityisesti viime vuonna, kun neuvottelut FinELib-kirjastokonsortion ja tiedekustantaja Taylor & Francisin kanssa kariutuivat. Sen seurauksena yliopisto- ja korkeakoulukirjastoilta katkesi pääsy Taylor & Francisin -lehtiin. Vaihtoehtoisella saatavuudella (alternative access) tarkoitan tässä yhteydessä tapoja saada käyttöön artikkeleita, jotka ovat kustantajan maksumuurin takana.

Järjestyksessä 24. pohjoismainen workshop aiheesta bibliometriikka ja tutkimuspolitiikka (Nordic Workshop on Bibliometrics and Research Policy) järjestettiin Reykjavikissa 26.–27. marraskuuta 2019. Tarjolla oli monipuolinen kattaus muun muassa tutkijoiden arviointia, vastuullisuutta, tasa-arvonäkökohtia ja yhteiskunta- ja humanististen tieteiden tarkastelua. Helsingin yliopiston kirjastosta workshopiin osallistuivat Eva Isaksson ja Riku Hakulinen, joiden oma esitys käsitteli tutkijoiden rankinglistojen vastuullista ja vastuuttomuutta.

Avoin julkaiseminen on tutkijoille tuttua ja opinnäytteitä on avoimesti saatavilla verkossa. Open access -aineistojen käyttö opetuksessa on avoimen tieteen toteuttamista käytännössä. Tulevaisuudessa avoimet oppimateriaalit ovat entistä tärkeämpiä, koska ostettujen aineistojen hinnat nousevat. Avoin oppiminen voi tarkoittaa eri asioita eri oppimisen konteksteissa: se voi tarkoittaa kaikille mahdollisuutta oppia tai pedagogisia ratkaisuja, joissa toimijuus ja vastuu jakautuvat. Oppimateriaalien ja opetuksen työkalujen avoin saatavuus ajasta ja paikasta riippumatta on yksi näkökulma avoimeen oppimiseen. Jotta opettaja voi julkaista omia oppimateriaalejaan vapaasti verkossa, hän tarvitsee taitoja teknologiasta, pedagogiikasta ja sisällöstä sekä hänen täytyy tuntea tekijänoikeusasiat. Nykyisten perusohjelmistojen ja Creative Commons -lisenssien hallitseminen ovat lähtökohta tehdä avointa oppimateriaalia. Monet yliopistot julkaisevat verkossa avoimesti kokonaisia kursseja. Avoimet materiaalit ja kurssit parantavat opetuksen laatua ja tuovat näkyvyyttä sekä opettajalle että yliopistolle. Avointen oppimateriaalien käytön edistämiseksi on meneillään hanke, jossa tuotetaan kaikille koulutusasteille yhteinen digitaalinen palvelu, josta avoimia oppimateriaaleja voi hakea ja johon avoimia oppimateriaalejaan voi tallentaa., Open access publishing is familiar to researchers and many theses are openly available online. The use of open access materials in teaching is one way of putting open science into practice. Open learning materials will be even more important in the future as the prices of purchased materials increase. Open learning can mean different things in different learning contexts: it can refer both to the opportunity to learn for everyone or to pedagogical solutions where the agency and responsibility are divided. Open access to learning materials and teaching tools, regardless of time and place, is another aspect of open learning. In order to publish their own learning materials freely online, a teacher needs to have skills in technology, pedagogy and content, and be familiar with copyright issues. Mastering the existing basic software and Creative Commons licenses is the basis for creating open educational resources. Many universities openly publish complete courses online. Open materials and courses improve the quality of teaching and bring visibility to both the teacher and the university. To promote the use of open educational resources (OER), there is an ongoing project to build a digital service for all levels of education where open educational resources can be stored and searched for.

LIBER piti vuosikokouksensa kesäkuussa Dublinissa ja IFLA kutsui kirjastoalan elokuussa helteiseen Ateenaan. Molemmissa teemoina toistuivat avoin tiede sekä totuutta ja tietoa vaarantavat uhat. Esillä oli myös tarve uskaltaa: Teemaa tiivisti osuvasti IFLA:n puheenjohtaja Glòria Pérez-Salmerónin sanat: ”Älkää arastelko, olkaa rohkeita”.

Yhteiskunnallisen tiedon kirjastoverkosto järjesti toukokuussa työpajan, jossa koottiin tietoja kirjastoissa viime vuosina tapahtuneista muutoksista sekä organisaatioiden että kirjastotyön näkökulmasta. Työpajassa nousi esiin suuret muutokset sekä työn painottuminen verkkoviestintään yhä vahvemmin. Vertasimme työpajan tuloksia keväällä 2019 toteutettuun varsin laajaan kirjastoalan kyselyyn ja havaitsimme, että kyselyn tulokset olivat samansuuntaisia: 72 % vastaajista oli huolissaan kirjastoalan tulevaisuudesta.