Search

The purpose of the study was to evaluate technical efficiency in smallholder rice production and how it relates to the production system and participation in agricultural microcredit in Northern Ghana. Smallholder farmers play an important role in agricultural production in Ghana and account for about 80 percent of domestic food production. However, smallholders continue to face challenges concerning access to and utilization of production resources thus constraining their productivity and efficiency. Research has shown that raising the productivity and efficiency of smallholder farmers requires an improvement in access to and utilization of agricultural inputs particularly microcredit, fertilizer and irrigation. Available statistics show that while global food production is on the increase, many developing countries particularly in Sub-Saharan Africa continue to face the challenge of inadequate food production. The critical factors limiting agricultural production in most of these countries include resource constraints, over-reliance on rainfall, low uptake of improved technologies, weak and poorly developed input and output markets, weak extension service and inadequate government support for agriculture. This thesis, based on four articles, used data from a farm household survey conducted in 2014 involving 300 smallholder rice-producing households in Northern Ghana. The empirical analysis used both parametric and non-parametric frontier approaches to estimate efficiency. The study also used propensity score matching to account for self-selection arising from non-randomness in assignment of participants into irrigation and microcredit. Probit analysis was used as the selection model to estimate participation in microcredit and irrigation. In article I, the study estimated technical efficiency and its determinants using an extended Cobb-Douglas stochastic frontier production function. Mean technical efficiency was 63.8 percent, indicating considerable scope for imp, Monissa kehitysmaissa ruokaturva ja köyhyys ovat haasteita, joihin vaikuttavat sekä alhaiset viljelykasvien satotasot että alhainen tuotannon tehokkuus. Tässä tutkimuksessa määritettiin riisin pientuotannon tekninen tehokkuus ja se, miten tekninen tehokkuus kytkeytyy keinokastelun ja mikroluottojen käyttöön Pohjois-Ghanassa. Tutkimus toteutettiin haastattelemalla 300 riisin pientuottajan vuonna 2014. Empiirisessä tutkimuksessa sovellettiin niin parametrisia kuin ei-parametrisia rintamamenetelmiä teknisen tehokkuuden määrittämiseen. PSM menetelmää käytettiin otettaessa huomioon mahdollinen valikoitumisharha, joka aiheutuu haastateltavien ei-satunnaisesta valikoitumisesta keinokastelun ja mikroluoton käyttäjiksi. Ensimmäisessä artikkelissa teknisen tehokkuuden asteeksi määritettiin 63,8 prosenttia, joten viljelijöiden on mahdollista parantaa huomattavasti panosten hyväksikäyttöä olemassa olevalla nykyteknologialla. Keinokastelulla ja kahden sadon tuottamisella yhden sijaan on yhteys korkeampaan tuottavuuteen. Myös alueiden välillä oli havaittavissa tuottavuuseroja. Toisen artikkelin tulokset osoittivat, että mikroluottojen ja teknisen tehokkuuden välillä ei ollut tilastollisesti merkitsevää riippuvuutta, mikä saattoi olla yhteydessä mikroluottojen pieneen kokoon. Alueiden välillä oli eroja myös mikroluottojen käytössä. Kolmannen artikkelin mukaan keinokastelua käyttävät olivat 9,2 prosenttiyksikköä tehokkaampia kuin pientuottajat, jotka viljelivät pelkästään sateiden varassa. Ero oli tätäkin suurempi, jos valikoitumisharhaa ei otettu huomioon ja jos tuotantoteknologiasta tehty oletus ei ollut oikea. Neljännessä artikkelissa pientuottajien keskimääräiseksi skaalatehokkuudeksi saatiin 69,5 prosenttia. Suuret tuottajat olivat skaalatehokkaampia kuin pienet. Tämä viittaa siihen, että on olemassa mahdollisuus parantaa panos-tuotossuhdetta tuotannon mittakaavaa kasvattamalla. Kaiken kaikkiaan tutkimuksen tulokset osoittavat, että pientuottajien tuotannossa on huomattavaa te

The emphasis in crop damage compensation in the EU is moving from government-run programmes and disaster relief to insurances based on public private partnership (PPP). Before 2015 member states had the opportunity to finance crop insurance premium subsidies from national budget under Article 68 of Pillar one regulation. From 2015 onwards, member states have had the option to co-finance premium subsidies with the EU under the conditions defined in the regulation (EU) No 1305/2013 on support for rural development. A publicly funded and administered Crop Damage Compensation (CDC) scheme was designed to cover yield losses in Finland. As a result of European Commission objection and obvious deficiencies in the CDC system, the programme was abolished in the end of 2015. The objetives of this thesis were to 1) study farmers preferences and willingness to pay (WTP) for crop insurance attributes, 2) reveal the effects of the price anchoring problem in crop insurance, 3) provide guidelines for government disaster relief in combination with crop insurances, 4) investigate the factors underlying crop insurance uptake and 5) study the feasibility of index crop insurance based on area yields in Finland. The research results were expected to benefit farmers, the government and insurance companies. An extensive farm survey was conducted to reveal Finnish farmers demand and WTP for crop insurance. Choice Experiment (CE) method was used. In addition, a split sample approach was applied to the price anchoring problem and to examine the effect of government disaster relief on crop insurance schemes. The obtained results revealed that there is demand for crop insurance in Finland. An insurance product was chosen in 46.5% of the cases in the entire CE dataset. Price of insurance is the main factor affecting the choice to insure and the demand was found to be inelastic over the whole price range. The median WTP of Finnish farmers for a 10% increase in the deductible was -1.60 Euros/ha, a, Painopiste satovahinkojen korvaamisesta on Euroopan unionissa (EU) siirtymässä katastrofiavusta satovakuutuksiin ja satovakuutusmaksujen valtion tukeen. Ennen vuotta 2015 satovakuutuksia on voinut tukea kansallisesta budjetista osana YMP:n ensimmäistä pilaria. Vuodesta 2015 alkaen jäsenvaltioilla on ollut mahdollisuus ottaa käyttöön EU:n ja jäsenmaiden yhteisesti rahoittaman asetuksen (EU) No 1305/2015 mukaisen vakuutusmaksutuen osana maaseudun kehittämistä. Suomessa julkisesti rahoitettu ja hallinnoitu satovahinkojen korvausjärjestelmä oli suunniteltu kattamaan viljelijöiden satomenetykset. Euroopan komission vastustuksen ja järjestelmän ilmeisten puutteiden vuoksi ohjelma lakkautettiin vuonna 2015. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli 1) selvittää viljelijöiden preferenssit ja maksuhalukkuus satovakuutuksista, 2) paljastaa hinta-ankkuroinnin vaikutus maksuhalukkuuteen, 3) antaa suosituksia valtion katastrofiavulle, 4) tutkia satovakuutuksen ostamiseen vaikuttavia tekijöitä ja 5) tutkia aluesatoihin perustuvan indeksivakuutuksen toimivuutta Suomessa. Tutkimusaineisto kerättiin viljelijäkyselyllä kysynnän ja viljelijöiden maksuhalukkuuden selvittämiseksi. Tutkimuksessa sovellettiin valintakoemenetelmää. Tutkimustulokset osoittivat, että satovakuutuksille on kysyntää Suomessa. Vakuutustuote valittiin 46,5 % tapauksista koko valintakoeaineistossa. Vakuutustuotteiden kysyntä riippuu tuotteiden hinnasta, mutta hintajousto on pieni koko hintavälillä. Suomalaisten viljelijöiden maksuhalukkuuden mediaani omavastuun kasvattamisesta 10 prosentilla oli -1,60 euroa. Odotettavissa olevien korvausten mediaani maksuhalukkuus oli 3,40 euroa, kun korvausta korotettiin 100 eurolla/hehtaari. Tulokset viittaavat siihen, että Suomessa kehittymässä oleviin satovakuutusten markkinoihin vaikuttaa tieto satovakuutusten hintatasosta. Tutkimuksessa myös havaittiin, että valtion tarjoama katastrofiapu pienentää viljelijöiden maksuhalukkuutta satovakuutuksista. Useat viljelijää ja maatilaa koskev

Kotieläintalouden eettisyys ja eläinten hyvinvointi on ollut vahvasti esillä yhteiskunnallisessa kes-kustelussa. Tässä tutkimuksessa tarkasteltiin lihasikojen hyvinvoinnin ja tuotannon taloudellisen tuloksen välistä yhteyttä. Tutkimus koostuu kahdesta aineistosta: Welfare Quality-menetelmällä saadusta hyvinvointiaineistosta ja katetuottomenetelmällä hankitusta talousaineistosta. Tutkimus-aineiston tilat ovat jossain määrin valikoituneita, koska mm. hyvinvointimittauksien kohteena ol-leita tiloja ei ole valittu satunnaisesti. Tutkimuksen tilat edustavat hyvinvoinniltaan hyvää tai erit-täin hyvää tasoa. Aineistoa analysoitiin korrelaatiota, ristiintaulukointia ja regressioanalyysia hyväksi käyttäen. Tutkimuksessa tarkasteltiin vain hyvinvoinnin ja taloudellisen tuloksen välistä yhteyttä. Syy-seuraussuhteita ei tässä tutkimuksessa tarkasteltu. Tutkimuksessa havaittiin viitteitä positiivisesta yhteydestä paremman hyvinvoinnin ja taloudelli-sen tuloksen välillä. Tilastollinen merkitsevyys on heikko hyvinvoinnin kokonaisarvosanan ja taloudellisen tuloksen välillä. Myös hyvinvoinnin osa-alueiden ja taloudellisen tuloksen välisen yhteyden tilastollinen merkitsevyys on heikko. Tilastollisesti merkitseviä tuloksia saadaan jonkin verran, kun tarkastellaan WQ:n kriteerien eli yksittäisten hyvinvointitekijöiden ja taloudellisen tuloksen välistä yhteyttä. Tulokset antavat viitteitä siitä, että taloudellista tulosta voidaan parantaa panostamalla ruokintaan, riittävään nippojen määrään, sikojen vaurioiden ja sairauksien ehkäisyyn sekä hyvään hoitaja-eläinsuhteeseen, vaikka tilan hyvinvoinnin tason olisi arvioitu olevan hyvä. Työkustannuksen havaittiin olevan erityisen mielenkiintoinen kustannuserä. Se on yhteydessä sekä tuotannon taloudelliseen tulokseen että hyvinvointiin. Tämän tutkimuksen tulokset tukevat aikaisempia samantyyppisiä tutkimuksia. Taloudellisen tu-loksen ja lihasikojen hyvinvoinnin välinen positiivinen yhteys ei kuitenkaan ole kovin vahva, mut-ta aineiston pienuus

Maanvuokraus on yleistynyt viime vuosikymmeninä nopeasti Suomessa, mutta siitä huolimatta vuokrahintoja ei toistaiseksi ole tilastoitu säännöllisesti. Tässä tutkimuksessa tutkitaan niitä tekijöitä, jotka vaikuttavat pellon vuokrahintaan Suomessa. Tutkimuksen teoreettisen osuuden tavoitteena on selvittää, miten vuokrahinta muodostuu vuokramarkkinoilla ja mitkä ovat niitä tekijöitä, jotka teorian mukaan vaikuttavat hinnan muodotukseen. Tutkimuksessa perehdytään myös maatalouden toimintaympäristöön ja maatalouspolitiikkaan. Empiirisen osuuden tavoitteena on kartoittaa niitä tekijöitä, jotka vuokraviljelijän näkökulmasta vaikuttavat vuokrahinnan muodostumiseen. Lisäksi tavoitteena on selvittää keinoja, joilla vuokraviljelijä voi itse vaikuttaa hinnan muodostumiseen ja miten vuokraviljelijät arvioivat nykyistä vuokrahintatasoa. Tutkimusta varten on suoritettu sekä kyselytutkimus että haastattelututkimus. Tutkimuksessa on haastateltu pellon vuokramarkkinoilla pitkään toimineita viljelijöitä, joiden haastatteluihin tutkimuksen tulokset perustuvat. Haastattelututkimuksen esitutkimusluonteisena pohja-aineistona on käytetty kyselytutkimuksen tuottamia viitteitä niistä tekijöistä, jotka ovat yhteydessä maksettuun vuokrahintatasoon. Tutkimus etenee pohja-aineiston kvantitatiivisesta analyysista haastattelujen kvalitatiiviseen analyysiin. Tulosten perusteella voidaan todeta, että vuokrahintaan vaikuttavia tekijöitä ovat tilan sijainti, peltojen sijainti ja ominaisuudet, tilan tuotantosuunta, viljelijän ikä, osapuolten keskinäiset suhteet, liiketaloudelliset tekijät, maanomistajan tausta sekä vuokraviljelijän oma toiminta ja tavoitteet. Etenkin tuotantosuunnalla ja viljelijän iällä arvioitiin haastattelujen perusteella olevan vaikutusta maksettuun vuokrahintaan. Vuokraviljelijän oma maine viljelijänä sekä sosiaaliset suhteet maanomistajaan arvioitiin haastattelujen perusteella myös tärkeiksi vuokrahintaan vaikuttaviksi tekijöiksi. Tämän tutkimuksen perusteella ei kuitenkaan voida

Tutkielman tavoitteena oli selvittää, miten kuluttajat selviytyvät elintarvikkeisiin liittyvistä tuote- ja palvelupettymyksistä. Aihetta tarkasteltiin huomioimalla sekä kuluttajien selviytymisstrategiat että niihin johtaneet kognitiot ja emootiot. Teoreettisen lähtökohdan muodosti tekijän mukaelma Stephensin ja Gwinnerin (1998) kognitiivis-emotionaalisesta valituskäyttäytymisen mallista. Tarkoituksena oli tarkastella myös sitä, kuinka hyvin malli soveltuu tutkimusaiheeni mukaiseen kontekstiin. Aiheen merkittävyys liittyy kuluttajien ymmärtämiseen, mikä on tärkeää, kun pyritään onnistuneeseen reklamaatiojohtamiseen ja pitkäaikaisiin asiakassuhteisiin. Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisella tutkimusotteella. Aineisto kerättiin haastattelemalla kahdeksaa henkilöä, jotka valittiin harkinnanvaraisella otannalla. Lähtökohtana oli, että haastateltavat ovat kokeneet ainakin yhden elintarvikkeisiin liittyvän tuote- tai palvelupettymyksen. Haastattelu oli puolistrukturoitu teemahaastattelu, joka pyrittiin pitämään mahdollisimman avoimena haastateltavien omalle kerronnalle. Analysointi tapahtui Giorgin fenomenologisen aineiston viisivaiheista mallia mukaillen. Kognitiivis-emotionaalinen malli soveltui hyvin tutkimusaiheen tarkasteluun. Ennakko-odotuksista oli havaittavissa pyrkimystä niin sanottuun normaalitasoon. Joissakin tapauksissa esimerkiksi hinta tai aiemmat kokemukset saattoivat nostaa odotustasoa. Tapahtuman merkittävyyttä ajatellen hinnalla oli kaksisuuntainen vaikutus. Merkittävyyteen vaikuttivat myös esimerkiksi tilannetekijät. Kukaan ei nähnyt omassa toiminnassaan selkeää syytä sille, miksi virhe tapahtui, vaan syy nähtiin esimerkiksi ulkopuolisessa henkilössä tai prosesseissa. Pääosin oma selviytymispotentiaali miellettiin hyväksi, mutta sitä ei aina hyödynnetty. Tapahtumat synnyttivät tunteita vihasta huvittuneisuuteen. Haastatteluissa tuli esiin esimerkkejä sekä ongelma- ja tunnekeskeisestä selviytymisestä että välttelevästä käyttäytymisestä. Usein ne esiintyi

Tämän tutkielman tavoitteena on uutisten kautta tehty ruokatrendin kuvaaminen ja sen kehityksen seuranta. Esimerkkitapaukseksi on otettu vähähiilihydraattinen ruokavalio karppaus ja sen uutisointi valituissa medioissa. Tutkimuksessa etsitään vastausta tutkimuskysymykseen, miten nämä uutiset käsittelevät ruokatrendiä sen elinkaaren aikana. Alaongelmiksi määriteltiin, uutisten vaikutus ruokatrendiin ja miksi yritysten olisi niin tärkeä yrittää tunnistaa ruokatrendejä. Näihin kolmeen tutkimuskysymykseen saatiin tutkielman teorian ja aineiston avulla vastaukset. Teoriassa avattiin trendin ja median käsitteitä. Aluksi selvitettiin, mikä on trendi ja miten se leviää ympäristössään. Tämän jälkeen siirryttiin avaamaan sitä, miksi trendien ennakointi on niin tärkeää liiketoiminnan kannalta. Teorian media osuudessa pyrittiin saamaan selville, miten media toimii mielipiteiden muokkaajana ja vaikuttaa toiminnallaan trendeihin. Tutkimuksessa menetelmänä käytettiin sisällönanalyysiä, jonka avulla aineisto ensin kvantifioitiin. Tämän jälkeen aineisto käsiteltiin myös kvalitatiivisesti, jotta se saatiin hyödynnettyä mahdollisimman hyvin. Aineistona toimi Helsingin Sanomien ja YLE:n Internet-sivuilla tapahtunut uutisointi vuosina 2010–2013. Aineistoon kertyi 168 kappaletta uutisia karppauksesta ja siihen liittyen. Tutkimuksen perusteella voidaankin todeta, että karppaus on ainakin enemmän kuin villitys, koska se ehti vaikuttaa niin moneen ihmiseen ja niin laajasti ympäristöönsä tämän neljän seuranta vuotensa aikana. Teoriaosassa villityksen ja trendin eroksi määritellään se, että villitys vaikuttaa vain muutamiin ihmisiin lyhyessä ajassa, kun trendi vaikuttaa moniin ihmisiin pidemmällä aikavälillä. Voidaan myös todeta, että tutkimuksen yksi tärkeimmistä tuloksista oli se huomio, kuinka laaja-alainen ja vahva trendi karppaus loppujen lopuksi oli. Aineiston uutisista välittyi hyvin se, miten trendi ehti vaikuttaa elinkaarensa aikana ympäristöönsä varsin laajasti. Karppaus ehti vaikutt

Asennoituminen ruokaan on jo pitkään ollut muutoksen alla ja ajatus ruoasta polttoaineena on antanut tilaa uudelle käsitykselle, jossa nautinto on sallittua. Suomalainen ruokakulttuuri on modernisoitunut ja se on muuttumassa kohti yhdentyvää eurooppalaista ruokapöytää. Suomalainen ruokakulttuuri on kuitenkin kehittynyt myöhemmin ja hitaammin verrattuna muihin Euroopan ruokakulttuureihin. Tämän tutkimuksen perusteella tietyt ruokakulttuuriin liittyvät käyttäytymis- ja ajatusmallit elävät edelleen tiukassa, vaikka kehitys onkin ollut voimakasta. Tämän Pro gradu-tutkimuksen tarkoitus on kartoittaa millaisia ajatuksia suomalaisilla on ruokakulttuuristamme ja minkälaisia asenteita siihen liittyy. Tutkimus toteutetaan käyttäen aineistona yhtä merkittävää sosiaalisen median ilmentymää, blogeja ja niiden kommentteja. Blogien lukumäärä kasvaa jatkuvasti niiden ollessa yhteiskunnallisestikin merkittävä median muoto. Blogit ovat avoimia kommentoinnille, mikä tekee niistä hyvin vuorovaikutteisia ja näin ollen ne ovat myös hyvä kanava hahmottaa ihmisten ajatuksia ja asenteita tutkittavasta ilmiöstä. Tämän tutkimuksen aineisto kerättiin syksyllä 2013 viiden suomalaisen ruokablogin merkinnöistä viimeisen vuoden ajalta lukijoiden kommentit huomioiden. Kommenttien mukaan ottaminen teki aineistosta kattavamman ja edustavamman. Tutkimuksen teoriataustana on käsitteitä ruokakulttuurista, ruoan sosiologiasta, ruoan valintaan liittyvistä teorioista ja ruokakulttuurin muokkautumisesta. Teoriassa huomioidaan myös suomalaisen ruoka- ja ravintolakulttuurin historia ja kehittyminen, suomalaisen ruokakulttuurin ulottuvuudet sekä pohdintaa kansallisesta identiteetistä ja -omakuvasta sekä suomalaisuudesta. Ruokablogeista koostetun tekstiaineiston analysointi toteutettiin kvalitatiivisen teoriaohjaavan sisällönanalyysin avulla. Analyysiprosessissa aineistosta muodostui neljä kategoriaa, joihin aineiston analyysiyksiköt pääosin liittyivät: ravintolakulttuuri Suomessa, elintarvikkeiden valikoima, s

Tutkimuksen tavoitteena oli tutkia eroja Y-sukupolven ja aiempien sukupolvien käsityksissä aineettomasta palkitsemisesta ja työn palkitsevuudesta. Aineettomalla palkitsemisella ja työn palkitsevuudella käsitetään erilaisia ei-rahallisia palkitsemisen keinoja tai työn palkitsevuuteen vaikuttavia tekijöitä, kuten työsuhteen laatu, työn organisointi, johtaminen sekä kehittymis- ja koulutusmahdollisuudet. Tutkimuksen kyselylomake tehtiin tämän teoriakehyksen ympärille. Tutkimus suoritettiin kyselytutkimuksena toukokuussa 2013. Kyselylomake lähetettiin yhteensä 1946 toimihenkilölle suuressa suomalaisessa yrityksessä. Otantamenetelmä oli harkintaan perustuva ja käsitti noin kaksi kolmasosaa koko yrityksen henkilöstöstä. Kyselyn vastausprosentti oli 46. Tutkimuksen tuloksien analyysissä käytettiin parametrisiin menetelmiin lukeutuvista keskiarvostesteistä t-testiä. Faktorianalyysin kautta muodostettiin lisäksi summamuuttujat, jotka analysoitiin vastaavasti kuin yksittäiset muuttujat. Tutkimuksen tuloksena havaittiin, että eroa Y-sukupolven ja aiempien sukupolvien käsityksissä oli yhteensä 14 muuttujassa. Aiemmat sukupolvet pitivät keskimäärin tärkeämpänä sitä, että työsuhde on vakituinen, varma ja turvattu. Aiemmat sukupolvet arvostivat myös enemmän sitä, että työ on haastavaa ja itsenäistä, ja että on mahdollisuus etätyöhön ja työaikajoustoihin. Myös se, että työtä tehdään hyvän ja tärkeän asian eteen, ja että sillä on yhteiskunnallista merkitystä, oli aiemmille sukupolville tärkeämpää. Niin ikään yrityksen arvojen sopiminen yhteen omien arvojen kanssa oli heille tärkeämpää. Y-sukupolvi piti tärkeämpänä ainoastaan sitä, että työssä on hyvät etenemismahdollisuudet, uralla eteneminen on nopeaa, ja että työssä on hauskaa. Summamuuttujittain tehty analyysi tuki näitä tuloksia. Useat tekijöistä, joissa eroja sukupolvien välillä oli, eivät kuitenkaan olleet kummankaan ryhmän tärkeimpinä pitämien asioiden joukossa. Tärkeimpiä tekijöitä olivat oikeudenmukainen kohtelu, vakinainen

Tässä tutkielmassa tarkoituksena oli tutkia ruoan verkkokauppojen asiakasarvon tuotantoa ja liiketoimintamalleja. Asiakasarvon sisältöä ja piirteitä tutkimalla selvitetään millaisten ominaisuuksien kautta ruoan verkkokaupat välittävät arvoa asiakkailleen ja millaiset liiketoimintamallit ovat tämän arvontuotannon takana. Näitä asiakkaille arvoa luovia arvotekijöitä voivat olla sekä strategiset että tekniset tekijät, mutta niiden täytyy tuottaa hyötyä asiakkailleen, jotta ruoan verkko-ostaminen olisi mielekästä ja relevantti vaihtoehto fyysiselle ruokakaupalle. Tutkimustuloksia voidaan hyödyntää liike-elämässä suunniteltaessa ja rakentaessa ruoan verkkokauppaa. Tulokset auttavat esimerkkiyritysten avulla ymmärtämään asiakasarvon lähteitä muuttuvassa päivittäistavarakaupan kentässä, jossa sähköisellä asioinnilla ja monikanavaisuudella on koko ajan kasvava merkitys. Lisäksi tuloksia voidaan hyödyntää tiedeyhteisössä jatkotutkimuksen pohjana ja ajatusten herättäjänä. Asiakasarvon ja liiketoimintamallin yhdistäminen kuluttajille tarjottavan hyödyn paremmaksi ymmärtämiseksi on tässä tutkielmassa ainutlaatuinen näkökulma. Tämän tutkimuksen tutkimusstrategia on vertaileva laadullinen tapaustutkimus, jossa tutkitaan valittuja yrityksiä sellaisina kuin ne ovat tarkasteluhetkenä. Vertailevaan tapaustutkimukseen olen valinnut kolme maailmanlaajuisesti menestyksekästä ruoan verkkokauppaa, joita ovat Tesco, Ocado, Leshop sekä Suomesta S-ryhmän verkkokauppa. Analyysin kohteena ovat pääasiassa yritysten verkkokaupat ja sivustot, mutta lisäksi käytetään alan aikakauslehtien artikkeleita sekä yritysten vuosiraportteja, tiedotteita ja vuosikertomuksia. Tutkimustulosten perusteella ruoan verkkokaupat tuottavat arvoa moninaisilla ominaisuuksilla ja lähteillä, joiden takana toimii erilaisia liiketoimintamalleja. Esimerkiksi kotiinkuljetus oli kaikilla yrityksillä mahdollinen toimitusvaihtoehto ja joissain tapauksissa toimitus oli ilmainen. Tärkeimmät asiakasarvon tekijät liittyvät ajansää

Sosiaalisen median hyödyntäminen brandiviestinnässä nähdään kasvavana suuntauksena. Sosiaalisen median käytön yleistyminen on johtanut muutoksiin yritysten liiketoimintaympäristössä. Brandiviestinnän suunnittelun pääpainopiste on siirtynyt perinteisistä markkinointimenetelmistä Internetiin ja sosiaaliseen mediaan. Markkinointiviestiväylän tai -väylien valinnasta on samalla tullut yksi merkittävimmistä yritysten brandiviestintästrategiaa koskevista päätöksistä. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää, miten kuluttajat suhtautuvat brandiviestintään ruokablogeissa. Tutkimuksessa tarkastellaan ruokablogien toiminnallisuuden ja käyttökulttuurin sopivuutta brandiviestinnän välineeksi. Brandiviestinnän toimivuuden mittarina käytetään kuluttajien suhtautumista brandiviesteihin. Tutkimuksen lähestymistavaksi valittiin kvalitatiivinen tutkimusmenetelmä. Tutkimusaineiston keräämisessä käytettiin aineistotriangulaatiota. Aineisto kerättiin havainnoimalla ja teemahaastatteluilla. Havainnoinnilla kerätty aineisto koostuu ruokablogien keskustelualustojen kommenteista. Havainnoinnin lisäksi haastateltiin 11 ruokablogin seuraajaa. Aineistosta selvisi, että kuluttajien motiivit seurata ruokablogeja ovat yksilöllisiä. Nämä motiivit vaikuttavat siihen, miten kuluttajat suhtautuvat brandiviestintään ruokablogeissa. Ruokablogien selailu ei ole kuluttajille pelkästään ajanvietettä, vaan niistä etsitään myös tietoa, mielipiteitä, kokemuksia ja tukea ostopäätöksille. Kuluttajat osallistuvat brandiviestintään ruokablogeissa. Blogien brandiviestin arvo perustuu pitkälti kuluttajien omaan toimintaan. Haastateltavat kokivat brandiviestinnän vaikuttavan heidän mielikuviin ja käsityksiin brandista, mikäli heillä ei ollut aiempaa omakohtaista kokemusta brandista. Brandiviestin ja sen lähettäjän tunnistaminen koettiin vaikeaksi. Brandiviestinnän nähtiin olevan olennainen osa ruokablogien sisältöä ja toimintaa. Parhaassa tapauksessa ruokablogit ovat tehokas brandiviestintäväylä. Kuluttajista on tullut

Suomessa maatiloilla on mahdollisuus sitoutua maatalouden ympäristötukeen. Ympäristötuki on EU:n osarahoitteinen tukimuoto, joka koostuu perustoimenpiteistä, lisätoimenpiteistä ja erityistukisopimuksista. Tuki määräytyy tuotantosuunnan, pinta-alan ja valittujen toimenpiteiden mukaisesti. Ympäristötuen tavoitteena on kestävä tuotanto, joka kuormittaisi ympäristöä nykyistä vähemmän. Ympäristötuen merkitys suomalaisten viljelijöiden tulonmuodostuksessa on huomattava. Maataloustukien valvonnalla selvitetään, ovatko edellytykset tuen maksulle riittävät. Valvontaa säätelevät koko EU:n alueella yhteiset kaikkia jäsenvaltioita koskevat säädökset. Suomessa maataloustukien valvontaa ohjaa ja hallinnoi Maaseutuvirasto (Mavi). Mavi kuuluu maa- ja metsätalousministeriön (MMM) alaisuuteen ja toimii Suomen maksajavirastona. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten (ELY-keskusten) tarkastajat tekevät varsinaiset maatiloilla tapahtuvat viljelijätukien valvonnat. Tukia hakeneista tiloista on valvottava vähintään 5 % vuosittain. Valvontamäärään vaikuttavat edellisen vuoden valvonnoissa aiheutuneet seuraamukset. Tutkimusaineisto koostuu maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskuksen (Tike) aineistosta. Aineisto sisältää ympäristötuen satunnaisotoksella vuosina 2007–2011 valvotut tilat (n=4306). Tutkimusote on kvantitatiivinen. Tutkimusaikana valvonnan huomautukset ja seuraamukset sekä perus- ja lisätoimenpiteisiin kasvoivat voimakkaasti. Suhteellisesti eniten puutteita perustoimenpiteessä oli pientareissa ja suojakaistoissa. Lisätoimenpiteissä eniten puutteita oli typpilannoituksen tarkentamisessa. Valvonnassa esiintyneet ongelmat (huomautukset ja seuraamukset) yhdistyvät tilastollisesti merkitsevällä tavalla alueeseen (ELY-keskus), tuotantosuuntaan ja tilakokoon, mutta eivät viljelijän ikään.

Uusilla jalostusmenetelmillä voidaan nopeuttaa karjan perinnöllistä edistymistä, mutta niiden käyttö myös lisää kustannuksia. Tässä tutkimuksessa selvitettiin genomisen valinnan ja sukupuolilajitellun siemenen käytön taloudellista kannattavuutta lypsykar-jatilalla. Tarkastelukulmana oli karjan sisäisen lehmävalinnan tehostaminen. Tutkimuksessa arvioitiin, saadaanko lisäpanostus jalostukseen nettotuottoina takaisin lyhyellä, viiden vuoden tarkasteluperiodilla. Tutkimus toteutettiin yhteistyössä Savonia ammattikorkeakoulun Maili-hankkeen kanssa ja tutkimuksessa oli mukana pohjoissa-volaisia maitotiloja C2-tukialueelta. Tiloja oli yhteensä 15 ja ne olivat noin 30-, 65- ja 130-lehmän karjoja. 30-lehmän karja edus-taa tämän hetken keskivertokokoa ja näillä tiloilla oli parsinavetta. Isommat karjat olivat automaattilypsyllä toimivia pihattoja. Läh-tötietoina käytettiin tilojen vuoden 2012 tuotosseurannan ja kirjanpidon tietoja. Tutkimustilojen keskituotos oli keskimäärin 9834 kg, jalostusarvojen ja odotusarvojen keskiarvo oli 4,2. Poistoprosentti oli tutkimustiloilla keskimäärin 29,8, vasikkakuolleisuus 7,5 prosenttia ja siemennyksiä yhtä poikimista varten tarvittiin keskimäärin 2,0. Tutkimusmenetelmänä käytettiin nettonykyarvolaskentaa, jossa nettokassavirrat diskontattiin nykyhetkeen, koska tulot ja menot kertyvät eri ajankohtina. Korkokantana käytettiin 5 prosenttia. Tarkastelussa käytettiin osittaisbudjetointia, jossa otetaan huomi-oon kassavirrat, joihin jalostusmenetelmät vaikuttavat. Lypsykarjalle genomisen valinnan käyttö aiheuttaa kustannuksia näyt-teidenoton ja -määritysten muodossa. Hyödyt puolestaan konkretisoituivat arvosteluvarmuuden paranemisena, joka vaikutti suo-raan perinnöllisen edistymisen suuruuteen. Tutkimuksessa käytettiin Illumina Bovine54K- ja Illumina Bovine3K-lastujen arvoste-luvarmuuksia, koska Illumina Bovine10K-lastun arvosteluvarmuus ei ollut tutkimushetkellä saatavilla. Hintoina on käytetty 54K- ja 10K-lastujen hintoja. 54K-lastua kutsutaan

Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää maatalousyritysten vakuuksien muodostumista Etelä-Pohjanmaan Osuuspankin suurimmilla maatiloilla sekä tutkia vaikuttaako konttori, velkamäärä, liikevaihto ja tuotantosuunta pellon vakuusarvoon. Tutkimuksen aineisto koostui pankin konttoreiden 145 velkaisimmasta maatilayrityksestä. Näiden tilojen vastuut olivat yli 350 000 euroa. Aineiston analysoinnissa käytettiin ristiintaulukointia, varianssianalyysia, t-testiä ja regressioanalyysiä. Maatalouden rakennekehitys on ollut voimakasta viimeisien vuosien aikana ja investoinnit ovat vaatineet yhä enemmän vierasta pääomaa. Vieraan pääoman kasvava määrä aiheuttaa haasteita pankeille. Suurten asiakasriskien takia pankkien riskienhallinnan täytyy olla kunnossa. Vakuudet ovat pankin kannalta tärkein riskienhallintakeino ja niiden merkitystä ei voi liikaa korostaa. Tutkimuksen teoriaosassa käsitellään maatalouden rakennekehitystä, rahoitusta, riskienhallintaa ja vakuuksia. Tutkimustilat jaettiin ryhmiin konttorin, tuotantosuunnan ja velkaisuuden mukaan. Tutkimustilojen vakuudet muodostuivat pellosta, metsästä, tuotantorakennuksesta, yrityskiinnityksestä ja muista vakuuksista. Pelto oli vakuutena 137 tilalla, metsä 132 tilalla, tuotantorakennus 131 tilalla, muu vakuus 131 tilalla ja yrityskiinnitys 92 tilalla. Laskennallista vakuusvajetta oli 45 tilalla. Tuotantosuunnittain tarkasteltuna pellon osuus vakuutena oli suurin kasvitiloilla ja kotieläintiloista maitotiloilla. Pienin pellon osuus oli siipikarjatiloilla, joilla oli puolestaan suurin rakennusten osuus. Velkamäärän mukaan tarkasteltuna tuotantorakennuksen osuus vakuuksista oli suurin ja pellon osuus pienin suurimmassa velkaluokassa. Myös vakuusvajeen määrä suurimmassa velkaluokassa oli suurin (10 %). Konttorin vaikutus pellon vakuusarvoon oli tilastollisesti erittäin merkitsevä varianssianalyysin mukaan. T-testin mukaan Jalasjärven konttorin alueella pellon arvostus oli tilastollisesti merkitsevästi alempi kuin muilla alueilla. Tuo

Verkkokauppojen ja verkko-ostamisen yleistymisen myötä verkko-ostamisen motiivien ymmärtäminen on korostunut. Tämän Pro Gradu -tutkielman tavoitteena oli selvittää, mitkä arvotekijät vaikuttavat kuluttajien halukkuuteen käyttää verkkokauppoja ja mitä mahdollisia eroja erilaisten kuluttajien välillä verkkokauppiaiden tulisi huomioida. Kyselylomakkeella toteutetun tutkimuksen pohjalta pyrittiin arvioimaan, mitkä tekijät ovat kuluttajille tärkeitä ja miten kuluttajat kokevat näiden tekijöiden toteutuvan verkkokaupassa. Tämän tiedon pohjalta pyrittiin tunnistamaan keskeisimmät erot erilaisten verkko-ostajien välillä ja mitä verkkokauppiaiden tulisi huomioida verkkokauppojen kehitystyössä. Aikaisempien verkko-ostamista käsittelevien tutkimusten perusteella tunnistettiin, että kuluttajien ostokokemukseen vaikuttaa niin utilitaristiseen arvoulottuvuuteen liitettävät tekijät kuin hedonistiseen arvoulottuvuuteen liitettävät tekijät. Utilitaristiseen arvoulottuuteen nähdään kuuluvan ostamisen tuomaan hyödyllisyyteen ja helppouteen liitettävät tekijät. Hedonistiseen arvoulottuvuuteen nähdään kuuluvan ostamisen tuomaan mielihyvään, inspiroitumiseen ja sosiaalisuuteen liittyvät tekijät. Tutkielman empiirinen aineisto kerättiin kesällä 2013 S-ryhmän Yhteishyva.fi – sivustolla julkaistulla kyselylomakkeella. Tutkimuksen pohjalta voidaan todeta, että utilitaristiset motiivit ostamiselle korostuvat edelleen hedonistia motiiveja vahvemmin verkko-ostamisessa. Vastaajille mahdollisuus tehdä ostoksia silloin kun itselle sopii, verkkokauppojen alhaisemmat hinnat ja verkkokauppojen laaja valikoima ovat edelleen tärkeimmät arvotekijät verkko-ostamisessa. Hedonistinen arvoulottuvuus on tunnistettavissa, mutta sen merkitys on huomattavasti pienempi. Utilitarististen ja hedonististen tekijöiden tärkeydessä on kuitenkin huomattavissa eroja eri sukupuolten, eri-ikäisten ja erilaisten verkkokauppakäyttäjien välillä.

Tutkielmassa tarkastellaan kuluttajien päivittäistavaraketjujen hintoihin liittämiä mielikuvia sosiaalisessa mediassa. Tutkimus rakentaa käsitystä hintamielikuvista kulttuurin sidottuina ja kulttuurisesti tuotettuina ilmiöinä. Tutkimusaineisto koostuu 448 viestistä, jotka on kerätty Suomi24-verkkosivuston keskustelupalstoilta. Verkkokeskusteluviestien analyysiin sovelletaan kulttuurista luentaa ja netnografiaa. Työssä kysytään, millaisia päivittäistavaroiden rahankäyttöön liittyviä käytäntöjä pidetään hyväksyttävinä sekä millaisia hintaan liittyviä mielikuvia kuluttajilla päivittäistavaraketjuista on ja miten he perustelevat mielikuviaan. Tutkimuksen mukaan kuluttajille numeerista hintaa tärkeämpiä ovat tunnelma ja mielikuva, jotka ostoksesta jäävät. Kuluttajalle syntyy myönteinen mielikuva ostoksiensa hinnasta, jos hän kokee saaneensa ne edullisemmin kuin mitä niiden normaalihinta olisi ollut tai mitä ne olisivat maksaneet jossain toisessa liikkeessä. Olennaista on myös tunne siitä, että hän on suorittanut ostoksensa nopeammin, sujuvammin, miellyttävämmin ja järkevämmin kuin jossakin muualla. Näistä tulkinnoista rakentuu tunne säästöstä. Sen sijaan kaupassa asiointi koetaan kalliiksi, jos ostoksien teko koetaan pakolliseksi uurastukseksi, jonka eteen joudutaan uhraamaan ylimääräistä aikaa ja vaivaa. Kielteiseen arvioon vaikuttaa myös se, jos kaupan tarjous-, kanta-asiakas- ja omistuspolitiikkaa ei koeta kannustavaksi. Nämä näkemykset puolestaan myötävaikuttavat ostosten teon tulkitsemisessa tuhlaukseksi. Kuluttajat voivat myös poiketa tavallisista hintatulkinnoistaan ja siirtyä nopeasti yhdestä määritelmästä toiseen. Hinnat ja raha saavat erilaisia tulkintoja kuluttajien mielikuvissa, jotka ovat sidoksissa markkinapaikan kulttuuriin ja ajankohtaiseen yhteiskunnalliseen kontekstiin. Tutkimus haastaa käsityksen rahan neutraalisuudesta. Verkkokeskusteluissa alennuksien ja kanta-asiakasjärjestelmien avulla kerrytetyt säästöt näyttäytyvät ikään kuin ylimääräisenä rahana

Tutkielma tarkastelee nuorten korkeakouluopiskelijoiden kulutusresursseja ja kulutusta. Tutkimuksessa selvitetään, miten kulutusresurssit liittyvät nuorten korkeakouluopiskelijoiden kulutukseen. Tutkimus on toteutettu laadullisella, fenomenografisella tutkimusotteella, jossa tarkastelun kohteena ovat opiskelijoiden käsitykset kulutuksestaan, ajankäytöstään, opintolainan käyttökohteista sekä välttämättömän ja ylellisen kulutuksen välisestä tematiikasta. Aineistonkeruumenetelmänä on käytetty haastattelua, mikä soveltuu fenomenografiseen tutkimukseen. Empiirinen tekstiaineisto koostuu 13 opiskelijan puolistrukturoidusta haastattelusta. Aineiston analysoinnissa on hyödynnetty sisällön erittelyä ja teemoittelua. Kuluttajien materiaalisten voimavarojen perustana ovat käytettävissä olevat tulot. Tutkimukseeni osallistuneiden opiskelijoiden tulotaso on matala verrattuna väestön keskimääräiseen tulotasoon. Opintotukeen kuuluu opintoraha, opintotuen asumislisä ja opintolaina. Enemmistö haastateltavista nosti opintolainaa opintorahan lisäksi. Lähes kaikki haastateltavat saivat taloudellista tukea vanhemmiltaan perustoimeentulossa. Asumiskustannukset veivät suurimman osan haastateltavien rahoista. Opiskelijat asuivat pääosin vuokra-asunnossa. Aika on materiaalisten voimavarojen ohella toinen kotitalouden keskeisimmistä resursseista, koska se jäsentää kotitalouden päivittäistä toimintaa. Tarkastellessa ajan merkitystä nuorten korkeakouluopiskelijoiden kulutuksessa käy ilmi, että useilla opiskelijoilla on ajankäytön suhteen neljä osa-aluetta, jotka ovat työ, opiskelu, kotityö ja vapaa-aika. Opintojen seurauksena opiskelijoiden ajalliset kulutusresurssit ovat niukat, koska työssäkäynti on toissijaista. Pienten tulojen ja ajallisten resurssien takia nuorten korkeakouluopiskelijoiden kulutus painottuu enemmän välttämättömään kulutukseen, kuten ruokaan, asumiseen ja laskuihin. Nuorten heikko taloudellinen tilanne saa aikaan sen, että nuoret käyttävät kulutusluottoa tai lainaa välttäm, This thesis examine young college student's consumption resources and consumption. I study how consumption resources are related to college student's consumption. The research has been carried out qualitative, phenomenography research method, where object of examination are student's views of consumption, use of time, student loan use and themes between essential and luxurious consumption. I used interviews as a method of collecting data, which suits for a phenomenography research. The empirical material consist of 13 student's interviews. I analysed material by using content analysis and typecasting. Available resources, such as income, are important for consumers. Students who took part research have low income level compared to the rest population. Financial aid to students consist of student grant, housing benefit and student loan. Majority of interviewees drew student loan in addition to student grant. Nearly all interviewees received financial support from their parents. Housing cost took the majority of interviewees money. The students lived mainly in apartment building. Time is addition to money other household's central resources, because it analyse household daily action. When examine meaning of time in young college students' consumption appear that many students have four sector in regard to the use of time. This sectors are work, study, housework and free time. As a result of study student's temporal resources are scanty, because working is secondary. Due to small incomes and temporal resources young college student's consumption is emphasized to essential consumption as food, housing costs and bills. Young's weak economic situation cause that young use consumption credit or loan to essential consumption or luxurious consumption. This may lead to get into debt if the use of money not control. Students spend money on luxurious consumption, as bars, restaurants and student parties. They also spend their money on hobbies, different events and journeys too.

Tämän tutkielman tavoitteena oli selvittää suomalaisten pienpanimoiden kasvaneeseen kiinnostukseen ja kysyntään liittyviä menestystekijöitä sekä niiden lisäarvon tuottamisen tapoja kuluttajille. Tutkimuksessa tarkasteltiin lisäksi pienpanimoiden edustaman tuotesegmentin asiakaskunnan tyypillisiä ominaispiirteitä sekä toimialan ja tuotesegmentin houkuttelevuutta alalle tulevien uusien yritysten näkökulmasta. Tutkimukseen valittiin kvalitatiivinen lähestymistapa ja tutkimusmetodina käytettiin teemahaastattelua. Tutkimukseen haastateltiin kuutta erikokoista suomalaista pienpanimotoimijaa. Tuottajien näkökulma valittiin tutkimukseen ensisijaisesti siitä syystä, että tutkimuksessa haluttiin käyttää aineistona tuoreita ja kokemusperäisiä näkemyksiä toimialan sisältä. Lisäksi tuottajien näkökulma nähtiin tärkeänä tutkielmaan valitun liiketaloustieteellisen teoriapohjan vuoksi. Teemahaastattelu laadittiin tutkielman teoreettisen viitekehyksen pohjalta, jonka muodostamiseksi hyödynnettiin pk-yrityksiä, erilaistamista, alan houkuttelevuutta ja kilpailuetua käsittelevää tieteellistä kirjallisuutta. Tutkimuksen perusteella voidaan todeta, että suomalaisten pienpanimoiden liiketoiminta ja kilpailuedun saavuttaminen perustuvat hyvin keskeisesti erilaistamiseen. Differoinnin keinoja ja sen lähteitä tunnistettiin useita. Lähtökohtaisesti voidaan sanoa, että erilaistaminen vaikuttaa jakautuvan sekä yritysimagon että fyysisten tuotteiden erilaistamiseen. Lisäarvon tuottaminen näyttää pohjautuvan puolestaan itse tuotteeseen vaikuttamiseen. Tuotteen maku, laatu ja tyylilaji nähtiin tutkimusaineistossa tärkeinä lisäarvotekijöinä. Pienpanimotuotteiden kuluttajan voidaan olettaa olevan valmis käyttämään runsaasti ajallisia ja taloudellisia resursseja uusia olutelämyksiä tavoitellessaan. Voidaan sanoa, että pienpanimoiden tuotesegmentin tyypillinen asiakas haluaa tehdä kuluttamisestaan jollain tapaa merkityksellistä. Tutkimuksen perusteella voidaan väittää, että toimialalla ei koeta olevan

This thesis studies the current level of environmental management in the Ship Power business division within Wärtsilä corporation and aims to identify the related development needs. Hitherto environmental management has been mainly coordinated at the corporate level and implemented in local companies distributed geographically. Due to the recent organizational changes, however, the significance of division level environmental management in Ship Power has increased. The research goal is approached by examining the central elements of corporate environmental management and the challenges that the organizational structure places for it. Based on the findings, suggestions for further actions are given in order to develop the environmental management in Ship Power. Empirical data was collected through 35 qualitative interviews with Wärtsilä employees from different functions, business lines, and local companies in order to get a comprehensive view of environmental management in the Ship Power related activities. The interviews were semi-structured in order to provide answers for certain areas of concern, but also to enable the disclosure of topics not defined by the interviewer. The data is categorized into themes according to the theoretical background, and its analysis is based on inductive reasoning. Based on the findings, the environmental management in Ship Power is divided into two dimensions. The product-related environmental questions are handled in the business lines and the operational issues in the local companies. This fragmentation of the environmental knowledge causes inconsistent environmental focus at different organizational levels, and creates challenges to information sharing across the organization. The lack of corporate instructions on the environmental management system implementation has led to diverse practices in the local companies, and the lack of standardized documentation makes the internal comparison between them difficult. Therefore the exp, Tutkielma tarkastelee ympäristöjohtamisen nykytilaa Wärtsilän Ship Power -divisioonassa ja pyrkii tunnistamaan siihen liittyvät kehitystarpeet. Tähän mennessä ympäristöjohtaminen on perustunut pääasiassa konserniohjaukseen ja paikallisyksiköiden ympäristöjohtamisjärjestelmiin, mutta viimeaikaiset organisaatiomuutokset Ship Powerissa ovat lisänneet divisioonatason ympäristöjohtamisen merkitystä. Tutkielma tarkastelee, miten yrityksen ympäristöjohtamisen keskeiset elementit toteutuvat tutkittavassa organisaatiossa ja millaisia haasteita organisaatiorakenne sille aiheuttaa. Näihin tuloksiin perustuen annetaan ehdotuksia ympäristöjohtamisen kehittämiseksi Ship Powerissa. Tutkimuksen aineisto kerättiin haastattelemalla Wärtsilän henkilöstöä eri toiminnoista, tuotelinjoista ja paikallisyksiköistä mahdollisimman kattavan kokonaiskuvan saamiseksi. Puolistrukturoidut haastattelut mahdollistivat avoimen keskustelun ennaltamääriteltyjen kysymysten lisäksi myös haastateltavien esiinnostamista näkökohdista. Aineisto on luokiteltu teemoihin teoriataustaa mukaillen ja analysoitu induktiiviseen päättelyyn perustuen. Havaintojen perusteella Ship Powerin ympäristöjohtaminen on jakautunut kahtia. Tuotekohtaiset ympäristökysymykset ovat tuotelinjojen vastuulla, kun taas operatiivinen ympäristöjohtaminen hoidetaan paikallisyksiköissä. Tästä johtuva ympäristötiedon pirstoutuminen aiheuttaa haasteita tiedon jakamiseen ja johdonmukaiseen tavoitteenasetteluun liittyen organisaation sisällä. Lisäksi ympäristö-johtamisjärjestelmät on toimeenpantu paikallisyksiköissä eri tavoin, mikä yhdenmukaisen dokumentaation puuttumisen ohella vaikeuttaa käytäntöjen vertailua eri yksiköiden välillä. Sen vuoksi paikalliset ympäristöjohtamisjärjestelmät eivät nykyisellään tue koko yrityksen sisäistä oppimisprosessia. Vaikka tuotteiden ympäristönäkökohdat ovat Ship Powerin liiketoimintastrategian ydin, voitaisiin operatiiviseen ympäristöjohtamiseen kiinnittää nykyistä enemmän huomiota. Tiedon jakamista parhai

Tutkielmassa tarkastellaan diskurssianalyyttisestä näkökulmasta ravinnon rasvoista käytävää julkista keskustelua. Tutkimus muodostaa tulkinnan rasvakeskustelun kulttuurisesta jäsentymisestä tarkastelemalla keskustelussa rasvoille tuotettavia merkityksiä. Tutkimuksen aineisto on kerätty Helsingin Sanomista vuosilta 2010 ja 2011. Aineisto sisältää yhteensä 121 ravinnon rasvoja ja terveyttä käsittelevää artikkelia. Rasvakeskustelun puhetapojen analyysiin sovelletaan Norman Fairclough’n kehittämää kriittistä diskurssianalyysiä. Diskurssit ovat kulttuurisia puhetapoja, joiden muodostamat merkityssysteemit muokkaavat sosiaalista maailmaa. Tutkielmassa selvitetään keskustelussa rasvalle tuotettavia kulttuurisia merkityksiä sekä diskurssien välisiä suhteita. Tutkimuksen mukaan rasvakeskustelu jäsentyy kolmen keskeisen diskurssin ympärille. Virallisessa diskurssissa ravinnon rasvat jaotellaan terveellisyyden perusteella hyvä-paha - luokitteluun perustuen, jolloin tyydyttymättömät rasvat määrittyvät hyviksi ja tyydyttyneet rasvat pahoiksi. Virallinen diskurssi perustuu asiantuntijuuden kautta muodostuneeseen vakiintuneeseen käsitykseen terveellisestä syömisestä. Keskustelussa virallista diskurssia vastaan asettuu kriittinen diskurssi, jossa rasvat luokitellaan terveellisyyden perusteella vastakkaisiksi viralliseen diskurssiin verrattuna. Kriittisessä diskurssissa luokittelu tapahtuu monesti luonnollisuuden ja keinotekoisuuden välillä. Kolmas rasvakeskustelun kulttuurista jäsentymistä rajaava diskurssi korostaa rasvojen fyysisten terveysvaikutusten sijaan henkistä hyvinvointia. Maku- ja nautintodiskurssissa rasvoista tuotetaan kuvaus mielihyvää tuottavina makunautintoina. Tällöin rasvojen määrittely perustuu luokitteluun luonnollisuuden ja keinotekoisuuden sekä aidon ja epäaidon välillä. Virallinen diskurssi esiintyy keskustelussa hallitsevana puhetapana, jota vastaan asettuvat kriittinen diskurssi sekä maku- ja nautintodiskurssi. Tutkielmassa esitetty tulkinta kuvaa rasvakesk, In this thesis the public debate of dietary fats is analysed from a discourse analytical point of view. The study constitutes an interpretation of the fat debate by examining cultural meanings reproduced in the representations of fat. The data was collected from the newspaper Helsingin Sanomat. The data set contains a total of 121 articles about dietary fats and health, published in 2010 and 2011. The public debate of dietary fats is analysed by applying critical discourse analysis developed by Norman Fairclough. Discourses can be seen as social practices that reproduce the way the social world is formed. The aim of the study is to analyse how the meanings are reproduced in the representations of fat and to clarify the relationships between the discourses identified from the data. In the findings of this study the debate of dietary fats constitutes of three key discourses. Official discourse represents dietary fats by classifying them either good or bad based on the healthiness of the fat. The unsaturated fats are classified as good and saturated fats as bad. Official discourse is based on the well-established concept of healthy eating defined by expertise and nutrition science. In the public debate of dietary fats the official discourse is set against a critical discourse, which classifies healthy fats contrary when compared to the official discourse. The representations of fat reproduced in the critical discourse are often based on classifications between naturalness and artificiality. The third discourse identified from the data emphasizes mental well-being over physical health. The discourse of taste and pleasure represents fats as a source of pleasure. In these representations fats are categorized by their naturalness and artificiality as well as by their authenticity. In the public debate of dietary fats the official discourse can be seen as a hegemonic discourse, which is set against with the critical discourse and the discourse of taste and pleasure. The int

The objective of this thesis was to study the social profitability of combustion technology in poultry manure management in the Leningrad region, Russia. The method was environmental cost-benefit analysis (ECBA), in which two combustion power plant scenarios and a reference scenario were considered. All scenarios would treat 94000 tons of manure annually over a project lifetime of 12 years. Scenario 1 (S1) is a combustion power plant that produces only thermal energy and scenario 2 (S2) is a combustion power plant that produces combined heat and power (CHP). Scenario 0 (S0) is a reference point to the power production scenarios and it assumes that the poultry manure would be disposed untreated by stockpiling or to lagoons, causing nutrient leaching to the surface waters. The final objective of the ECBA was to find out if the scenarios are socially profitable and which one is preferable. The ECBA showed that from the viewpoint of a private producer or investor and under the current market conditions and policy environment, the power plant scenarios were not profitable. However, when environmental benefits of the power plant scenarios were added to the calculations, both scenarios were found to be socially profitable. The social net present values (NPV) of S1 and S2 were EUR 21,2 million and EUR 8,2 million respectively. The reference scenario (S0) led to significant social costs, causing EUR 27,6 million losses to society over the scenarios lifetime. Thus according to the NPV criteria, S1 should be carried out, because it showed the highest NPV. For S0 and S1, the results held constant under all sensitivities, but for S2 several critical parameters were found, from which investment cost was the most significant. Implementation of economic policy instruments would improve the profitability of the scenarios and it would be beneficial to all parties that the main environmental impacts concern (e.g. Sweden and Finland). The nutrient load reduction benefits were the cruci, Tutkielman tarkoituksena oli tutkia kananlannan polton yhteiskunnallista kannattavuutta Leningradin alueella, Venäjällä. Tutkielman menetelmänä oli kustannus-hyötyanalyysi, jonka avulla arvioitiin kahta eri hypoteettista voimalahankevaihtoehtoa sekä referenssivaihtoehtoa, jotka käsittelisivät vuosittain 94 000 tonnia kananlantaa kahdentoista vuoden ajan. Polttamalla yhdessä kananlantaa ja maakaasua voimalahankevaihtoehto S1 tuottaisi vain lämpöenergiaa, ja voimalahankevaihtoehto S2 tuottaisi sekä lämpöenergiaa että sähköä. Lisäksi tarkasteltiin referenssitapausta (S0), jossa että kananlanta sijoitettaisiin nykyisellä tavalla suuriin lantakasoihin tai laguuneihin, joista aiheutuu ravinteiden huuhtoutumista vesistöihin. Tutkielman lopullinen tavoite oli selvittää, ottamalla huomioon ravinnepäästöt ja ilmastohyödyt, ovatko käsitellyt hankevaihtoehdot yhteiskunnallisesti kannattavia ja mikä niistä paras vaihtoehto. Kustannus-hyötyanalyysi osoitti, että nykyisissä markkinaolosuhteissa yksityisen tuottajan tai sijoittajan kannalta voimalahankevaihtoehdot (S1 ja S2) eivät olleet kannattavia. Kuitenkin, kun hankevaihtoehtojen tärkeimmät ympäristövaikutukset lisättiin laskelmiin rahamääräisenä, molemmat voimalahankevaihtoehdot osoittautuivat yhteiskunnallisesti kannattaviksi. Hankevaihtoehto S1:n yhteiskunnallinen nettonykyarvo (NPV) oli S1 21,2 miljoonaa euroa ja S2:n 8,2 miljoonaa euroa. Referenssivaihtoehdon (S0) todettiin johtavan merkittäviin yhteiskunnallisiin kustannuksiin. Kustannus-hyötyanalyysin tulosten perusteella parhaaksi hankevaihtoehdoksi osoittautui siis S1, koska sillä oli korkein nettonykyarvo (NPV). Herkkyysanalyysissa ei löytynyt kriittisiä parametreja S0:lle ja S1:lle, mutta S2:n tapauksessa niitä oli useita, joista merkittävin oli investointikustannus. Taloudelliset kannustimet voisivat parantaa voimalahankevaihtoehtojen kannattavuutta selvästi ja niiden käyttöön ottaminen olisi hyödyllistä kaikille osapuolille, joita vaihtoehtojen ympäristövaikutukset

Fishing vessels run on fossil fuels that produce greenhouse gases, which are harmful to the environment and costly to society. Since fuel use in fisheries is often subsidized through tax concessions, private fuel consumption will be higher than what is socially optimal. Furthermore,fuel tax concessions will lead to greater fishing effort, with overfishing as a possible consequence. This thesis deals with these negative externalities associated with fisheries. The aim of the study is to elicit the economic and environmental effects fromremoving fuel tax concessions, and to view these effects in relation to the results of current and optimal fisheries management.To this end, four different fuel costscenarios are introducedas basis for the analysis.The current situation of the fishery is compared to an optimized fishery with fuel tax concessions maintained andremoved, i.e. with fuel costs implemented. The target of the studyis thecommercial Baltic salmon fishery, which is a small-scale coastal fishery carried out with trapnets. The analysis employs a bioeconomic model, which accounts for the economic and biological features of this specific fishery. Results from the analysis conveyed that the fishery is currently unprofitable, and therefore not capable of coping withadditional costsimposed on it. However, results from the optimization suggest that economic performance can be improvedby managing the fishery in an optimal way, i.e. by adjustingthe fishing effort to an efficient level. Furthermore, amovement to optimal management is suggested to be an efficient way of gaining both economic and environmental benefits. An optimally managed fishery is thus better equipped to pay for the external costs fromtheCO2 emissions arising from its fishing operations.

Tutkielmassa tarkastellaan perusteita ja taustatekijöitä, jotka ovat osa-aikaisten naislääkäreiden elämänkokonaisuudessa vaikuttaneet päätökseen työskennellä osa-aikaisesti kokoaikaisuuden sijaan. Lisäksi tutkitaan, millaiseksi haastateltujen naislääkärien ilmentämä työeetos muotoutuu haastatteluaineistossa sekä arvioidaan, missä määrin naislääkäreiden osa-aikatyö asettuu osaksi kohtuullistamisilmiötä (downshifting) ja sen taustalla vaikuttavaa vapaaehtoisen vaatimattomuuden ihannetta. Laadullisen tutkimuksen aineisto koostuu 11 osa-aikatyötä tekevän tai tehneen naislääkärin puolistrukturoiduista haastatteluista, joiden analyysimenetelminä yhdistellään teemoittelua ja tyypittelyä. Tutkielman teoreettinen viitekehys rakentuu suomalaista työeetosta ja sen muutosta käsittelevästä tutkimuskirjallisuudesta sekä kohtuullistamisilmiötä tutkivasta teoriaperinteestä. Tutkimuksessa julkisella sektorilla työskentelevät naislääkärit ovat päätyneet osa-aikaiseen työsuhteeseen ennen kaikkea perhesyistä sekä terveysasemaympäristössä koetun työkuormituksen vuoksi. Naislääkäreiden osa-aikaisen työskentelyn ovat mahdollistaneet lääkäreiden korkea palkkataso, hyvän työmarkkina-aseman tuoma neuvotteluvalta ja työnantajaosapuolen joustavuus. Naislääkäreiden näkemyksissä esiin nousee perhekeskeisten ammattilaisten työeetos, jolle on keskeistä lääkärintyön merkityksellisyys sekä perheen ja läheisten priorisointi työelämää tärkeämpänä elämän ulottuvuutena. Tunnistetun eetoksen erityispiirre on haastateltavien osin ideologinen suhtautuminen julkiseen terveydenhuoltoon puolustamisen arvoisena järjestelmänä. Aineistossa naislääkäreiden osa-aikatyö näyttäytyy kohtuullistamisilmiön maltillisena ilmenemismuotona. Vaikka kulutuskulttuuriin liittyvät kestävyyden ja materialismin ongelmat tiedostetaan, ohjaavat haastateltavien kohtuullistamispäätöksiä ensisijaisesti henkilökohtaiset syyt. Osa-aikaisuudesta huolimatta verrattain muuttumattomina säilyvät elintasostandardit ja ammattitaidon ylläpitämi

Tarkastelen tutkielmassani poliittisten asiantuntijoiden tuottamaa puhetta kuluttajapolitiikasta. Kiinnitän huomiota asiantuntijoiden puhujapositioihin: mistä näkökulmasta tuotettu puhe on kerrottu? Analysoin, mitä asiantuntijoiden tuottama puhe kertoo tutkittavasta ilmiöstä, sekä miten ja millä tavalla tähän poliittisella kentällä työskentelevien toimijoiden puheeseen vaikuttavat haastateltavan ja haastattelijan välinen statusero sekä valta-asetelmat. Tutkielmani on aineistolähtöinen laadullinen tutkimus, jossa autoetnografinen tutkimusote muodostaa merkittävän osan aineiston tuottamisesta ja tulkinnasta. Aineisto pohjaa Euroopan parlamentin harjoitteluuni keväällä 2012. Lisäksi tutkimukseni aineisto koostuu Euroopan parlamentin toimijoiden haastatteluista. Analyysimenetelminä käytän retoriikka-, argumentaatio- ja kategoria-analyysejä. Teatterimetaforan avulla elävöitän tutkielmani autoetnografista aineistoa. Käsittelen työssäni kuluttajapoliittista kenttää ja sen tavoitteita sekä EU:n toimielimien roolia kuluttajapolitiikan muotoutumisessa. Autoetnografinen ote keskittyy Euroopan parlamentin kuluttajapolitiikkaan ja sen toimijoiden tarkasteluun. Taustoitan myös Suomen kuluttajapolitiikan muotoutumista nykyisenkaltaiseksi osana Pohjoismaista kuluttajapolitiikan kehitystä ja lopulta sen sulautumista osaksi EU:n kuluttajapolitiikkaa. Autoetnografinen ote tarkastelee tutkijan kokemusten ja havaintojen kautta kuluttajapolitiikanteon takanäyttämöä, sen kulisseja sekä valtakenttiä politiikanteon ytimessä Euroopan parlamentissa. Lisäksi etnografian avulla poliittisen kentän toiminnan sekä sen takana olevien tavoitteiden ja motiivien tarkastelu avaavat parlamenttityöskentelyä, sen valta- ja hierarkia-asetelmia, poliittista peliä sekä vaikuttamista. Analyysi avaa parlamentin näyttämön toimijoiden rooleja ja toimintaa kuluttajapolitiikassa toimijoiden omista intresseistä käsin. Kuluttajapolitiikasta tuotettu puhe kertoo vastakkainasettelujen kautta intressi- ja valtakamppail, This thesis investigates how consumer politics is portrayed speeches given by political players. The focus is on the positions of these players: what is the perspective of which the given speech comes from? I analyze what the given speech tells about the researched phenomenon and how the status distinction between the interviewer and the interviewee in addition to the dominating positions affect the given speech. The thesis is a qualitative research where the data is analyzed by using autoetnographic means. The data is based on my internship in the European Parliament during spring 2012 and conducted interviews with the players in the Parliament. In the analysis, rhetoric, argumentation and categorization are used as methods. In addition, theater metaphor is used to enliven the autoethographic data. The thesis focuses on the political field of consumer politics, its aims and how the role of the EU institutions affects forming it. The autoethnographic side of the thesis focuses on the Parliament´s consumer politics and its players. Furthermore, the thesis discusses how the Finnish consumer politics has formed to its present form as part of the Nordic’s consumer politics and finally, how it has integrated with the EU’s consumer politics. By utilizing autoethnography, researchers´ experiences and observations are used to observe the consumer policymaking on the backstage, its wings and power fields in the core of policymaking in the European Parliament. Also by using ethnography, the targets and motives behind players´ behavior portray working in the Parliament, its power and hierarchy structures, political game and influencing. The analysis describes the roles and behavior in consumer politics from stage players own interests. The given speech about consumer politics states through juxtapositions of the interest and power struggle on the different stages of the EU. Although the struggle is multifaceted, one may compress it into three interests: the common interest of

The objective of this study is to assess the willingness to pay of the Finnish public for improvements in the ecological status of the Gulf of Finland using the choice experiment method (CE). The change in the status of the environment is described with four attributes that contribute to the provision of ecosystem services in the Baltic Sea: (1) the populations of key species (including species of mammals, birds, fish, invertebrates and plants), (2) the visibility of the key species, (3) the intensity and duration of algal blooms, and (4) possibilities for recreational fishing. The study considers moderate and substantial improvement scenarios resulting from a range of management measures proposed under the marine strategy framework directive (MSFD), and estimates the accruing benefits with multinomial logit and random parameters logit models. The results of the study show that significant benefits could occur for the Finns if improvements in the environmental status of the Gulf of Finland are achieved. Reduction in algal blooms was found to be most important to the respondents followed closely by improvements in the populations of key species. The third most important attribute was the recreational fishing possibilities, while significantly smaller willingness to pay values was estimated on the visibility of key species. This thesis is conducted within the European Union funded ODEMM project. The overall aim of the project is to develop management options and operational procedures to help in achieving the objectives of the MSFD and implementing ecosystem based marine management., Tutkimuksen tarkoituksena on arvioida suomalaisten maksuhalukkuutta Suomenlahden ekologisen tilan parantamiseksi valintakoemenetelmän (choice experiment, CE) avulla. Ympäristön tilan muutoksen kuvaamiseen käytetään neljää attribuuttia, jotka osaltaan vaikuttavat ekosysteemipalveluiden tarjontaan Itämerellä: (1) eläin- ja kasvilajien kantojen koko (sisältäen nisäkkäitä, lintuja, kaloja, selkärangattomia sekä kasveja), (2) eläin- ja kasvilajien näkyvyys, (3) leväkukintojen voimakkuus ja kesto (4) sekä vapaa-ajan kalastusmahdollisuudet. Tutkimuksessa tarkastellaan kohtalaiseen ja suureen ympäristön tilan parannukseen johtavia skenaarioita, jotka ovat seurausta meristrategiadirektiivin (MSD) nojalla ehdotetuista toimenpiteistä, ja arvioidaan saavutettuja hyötyjä multinomial logit ja random parameters logit -mallien avulla. Tutkimuksen tulokset osoittavat, että suomalaiset voisivat kokea merkittäviä hyötyjä, mikäli parannuksia Suomenlahden ympäristön tilassa saavutetaan. Vähennykset leväkukintojen määrässä osoittautuivat vastaajille tärkeimmiksi, ja lähes yhtä tärkeinä koettiin parannukset eläin- ja kasvilajien kantojen koossa. Kolmanneksi tärkein attribuutti oli vapaa-ajan kalastusmahdollisuudet, kun taas huomattavasti pienempiä maksuhalukkuus-arvoja estimoitiin eläin- ja kasvilajien näkyvyydelle. Pro-gradu työ on toteutettu osana Euroopan unionin rahoittamaa ODEMM-hanketta. Hankkeen kokonaistavoitteena on kehittää toimenpidevaihtoehtoja ja toimivia menettelytapoja MSD:n tavoitteiden saavuttamisen sekä ekosysteemilähtöisen merenhoidon toimeenpanemisen avustamiseksi.

Luonnonmukaisen maataloustuotannon pinta-alan merkittävä lisääminen on nostettu valtakunnalliseksi tavoitteeksi useissa yhteyksissä. Samanaikaisesti luonnonmukaisen puutarhatuotannon ala on laskenut. Tässä tutkimuksessa arvioidaan yhden luonnonmukaisesti tuotetun puutarhakasvin eli sipulin tuottamisen taloudellista kannattavuutta. Luomukasveille ei ole Suomessa juurikaan muodostettu kasvikohtaisia kannattavuuslaskelmia. Luomusipulin kannattavuuslaskelmien tulosten perusteella muodostetaan laskelmia myös sen tuottavuudesta ja etsitään syitä, jotka vaikuttavat kannattavuuteen ja tuottavuuteen. Luomutuotannon kannattavuudesta ja tuottavuudesta selviää aiempien tutkimusten perusteella, että aiheesta on monenlaisia näkemyksiä. Joissain tutkimuksissa ollaan yhtä mieltä siitä, että kustannusrakenne luomutuotannossa poikkeaa tavanomaisesta tuotannosta. Kannattavuuden todetaan olevan samanlainen tai jopa parempi. Tuottavuuden ja tehokkuuden suhteen tutkimustulokset jakaantuvat sen perusteella, mitä osa-aluetta tutkitaan. Kirjallisuuskatsauksessa käsitellään teorioita, joihin kannattavuus käsitteenä liittyy. Tutkimus esittelee johdon laskentatoimea ja siihen liittyvää kustannuslaskentaa. Myös tuottavuuden teoriaa esitellään ja kerrotaan syitä ja tapoja sen mittaamiseen. Luomusipulin kannattavuuslaskelmat muodostetaan neljän luomusipulia viljelevän tilan antamien lukujen ja tietojen pohjalta. Koska luomusipulin kannattavuutta käsittelevissä tutkimuksissa vertailukohtana on usein tavanomainen tuotanto, muodostetaan tässäkin tutkimuksessa vertailupohjaksi samanlaiset laskelmat myös tavanomaisesti tuotetulle sipulille. Ne tehdään kahdelle erikokoiselle tilalle. Johtopäätöksenä oli, että luomusipulin tuotanto voi olla kannattavaa. Kannattavuutta edesauttava tekijä näiden neljän tutkimuksessa olevan tilan perusteella osoittautui olevan erityisesti se, että tila on toiminnassaan tuottava. Tuottavuus varsinkin työnkäytössä aiheutti tilojen välisiä kannattavuuseroja. Ylipäätään panost

Tutkielmani käsittelee sianlihan hintaan ja hintavaihteluihin vaikuttavia tekijöitä. Tutkimuksessa selvitetään, mitkä tekijät ovat vaikuttaneet sianlihan hintoihin ja niiden vaihteluihin. Näihin kysymyksiin vastataan kirjallisuuden ja empiirisen ekonometrisen mallintamisen pohjalta. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys perustuu hintateoriaan ja tutkimusmenetelmänä käytetään ekonometristä estimointia. Tutkimuksessani estimoitiin sianlihan hinnan kehitys tutkimusmaissa, jotka ovat Suomi, Ruotsi, Tanska ja Saksa vuosina 2000-2012. Aineistot estimoitiin klassisen pienimmän neliösumman menetelmällä. Tutkimuksessa on rakennettu yksinkertaisia ekonometrisia malleja, joilla voidaan kuvata sianlihan hintavaihteluita. Vuosina 2000-2012 sianlihan hintaa ja sen vaihteluja selittäviksi tekijöiksi valittiin porsaan hinta, vehnän ja ohran hinta ja tutkimusmaiden omavaraisuusaste eli tuotannon ja kulutuksen suhde. Alussa estimoidaan tavallisella ekonometrisella estimoinnilla ja toisessa mallissa estimoimme kvartaalilla viivästettyjen muuttujien avulla. Malleissa, joissa esiintyi autokorrelaatiota, hyödynnettiin Durbin-Watson ja Cochrane-Orcutt -tekniikkaa. Sianlihan hintaa ja hintavaihteluja selittävistä muuttujista porsaan hinnalla ja omavaraisuudella oli tilastollinen merkitsevyys 1-10 prosentin riskitasolla jokaisen maan kohdalla estimoitaessa. Myös vehnä oli tilastollisesti merkitsevä Ruotsissa molemmissa malleissa ja Saksassa viivästetyin muuttujin estimoitaessa. Jokaisessa mallissa oli havaittavissa heteroskedastisuutta. Tutkielman tutkimustuloksena sianlihan hintaan ja sen vaihteluihin vaikuttavat tuottajamaiden omavaraisuus ja porsaan hinta. Porsaan hinnalla oli jokaisen tutkimusmaan kohdalla sianlihan hintoja laskeva merkitys. Omavaraisuudella oli pääosin hintoja laskeva merkitys, mutta Suomen kohdalla omavaraisuus nosti hintoja viivästetyillä muuttujilla estimoitaessa.

Tutkielman tavoitteena on selvittää, kuinka virtuaalista markkinatutkimusyhteisöä voidaan hyödyntää suomalaisen elintarvikealan yrityksen innovaatioprosessissa. Virtuaaliyhteisöön rekrytoidut kuluttajat ideoivat ja kehittävät uusia innovaatioita muiden yhteisön jäsenten kanssa. Tutkielman tutkimustehtävä on tarkastella virtuaalisesta markkinatutkimusyhteisöstä saatavia hyötyjä ja haasteita sekä menetelmän kehitysajatuksia. Tutkimusta varten luodaan tilaajayritykselle virtuaalinen markkinatutkimusyhteisö, jonka kautta kerätään kuluttajatutkimustietoa. Virtuaalisen markkinatutkimusyhteisön hyödynnettävyyttä tutkitaan empiirisessä osiossa laadullisin tutkimusmenetelmin kolmiportaisena tapaustutkimuksena, joka sisältää virtuaaliyhteisössä kootun tiedon analysoinnin, yksilöhaastattelut sekä ryhmäkeskustelun. Aineiston analysoimisessa hyödynnetään sisällönanalyysia. Virtuaaliyhteisömenetelmän eduiksi koetaan kuluttajan äänen esiintuomisen yrityksen sisälle, heikkojen signaalien todentaminen, menetelmän joustavuus sekä osallistujien rekrytoinnin helppous. Haasteiksi nähdään tiedon yleistettävyys ja todennettavuus, osallistujien rajoitteet innovaatiotyössä, yrityksen sitoutuneisuus tutkimukseen sekä tietoturvariskit. Virtuaaliyhteisömenetelmän kehitysajatuksina nähdään yhtiön sisäinen virtuaaliyhteisö, virtuaaliyhteisön laajamittainen integrointi tuotekehitysprosessiin sekä kuluttajien osallistaminen täsmällisesti tuotekehityksen eri vaiheisiin. Tutkimustulosten perusteella esitän kahta vaihtoehtoa, joiden kautta virtuaaliyhteisömenetelmää voidaan viedä eteenpäin. Pienimuotoisessa kehitystyössä ehdottamani kehitysaiheet ovat taktisia. Laajamittainen virtuaaliyhteisön kehittäminen puolestaan edellyttää uuden ajattelutavan viemistä yrityksen strategiaan sekä organisatoriseen ajattelutapaan.

Tutkimuksessa tarkastellaan laadullisin tutkimusmenetelmin musiikkiäänitteiden kulutusprosessia yksittäisen kuluttajan näkökulmasta. Teemahaastattelujen avulla kerätyn tutkimusaineiston tarkastelu on jaettu kolmeen osaan käyttäen apuna Ilmosen (2007) kulutuksen ulottuvuuksien ja kuluttajan toiminnallisten asemien mallia. Musiikkiäänitteiden kulutusta tarkastellaan sen taloudellisen, tavaraopillisen sekä symbolisen aspektin kautta. Tutkimuksessa on perehdytty äänitteiden ostamiseen, äänitteisiin esineinä sekä teknologian rooliin musiikkiäänitteiden kulutuksessa. Tutkimusaineisto on kerätty haastattelemalla yhtätoista 20–31-vuotiasta aktiivista musiikin kuluttajaa. Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, miten musiikin digitaalisen murroksen aikaansaamiin muutoksiin sekä sen mukanaan tuomiin uusiin kulutuskäytäntöihin suhtaudutaan. Lisäksi vertaillaan fyysisten ja digitaalisten äänitteiden kulutusprosesseja, tutkitaan millaisia ulottuvuuksia kuluttajat niihin liittävät ja mitä ne kuluttajille merkitsevät. Fyysiset äänitteet näyttäytyvät tutkimuksessa omistajilleen merkityksellisinä esineinä. Niihin liitetään muistoja menneistä elämäntilanteista, tapahtumista ja esimerkiksi elämyksellisistä levykauppakokemuksista. Kuluttajan kokemaa esinearvoa nostavat symbolisten ominaisuuksien lisäksi äänitteiden esteettiset ominaisuudet. Koetun omistusarvonsa vuoksi fyysiset äänitteet, etenkin vinyylilevyt osoittautuvat tutkimuksessa mielekkäiksi keräilyn kohteiksi. Toisaalta fyysiset äänitteet näyttäytyvät tutkimuksessa myös toisenalaisessa valossa: ylimääräisinä tilanviejinä ja turhana materiana. Digitaalisen musiikin ekotehokkaiksi katsottavat, aineettomat palvelut nähdään tästä näkökulmasta hyvänä vaihtoehtona fyysisten äänitteiden kulutukselle. Omistamisen tunne kohdistuu haastateltavien puheessa selkeästi konkreettiseen tavaraan. Digitaalisten tiedostojen vähäiseksi tai olemattomaksi koetun omistusarvon vuoksi niistä ei olla kovinkaan halukkaita maksamaan. Musiikin suoratoisto, This qualitative study explores the consumption process of recorded music from the perspective of individual consumer. Data was collected by interviewing 11 active music consumers between the ages of 20 to 31. The interviews followed the form of a semi-structured interview. Analysis of the data is divided into three parts. Music consumption is being examined by its economic, symbolic and functional aspect. Hence the focus is on studying 1) the purchasing of music, 2) records as tangible objects and 3) the role of technology in recorded music consumption. The purpose is to find out how the new music consumption practices and the changes in general brought by the digital revolution are being perceived among the music consumers. In addition, the study compares the consumption processes of the physical and digital recordings and examines the dimensions and meanings associated with them. In the study, the physical recordings appear as significant objects to their owners. They hold different kinds of symbolic meanings of past situations and events in life. In addition to the symbolic meanings, the object value is increased with aesthetic qualities of sound recordings, such as fine album covers. Because of the perceived value of ownership of physical recordings, especially vinyl records are proved to be great objects to collect. At the same time physical recordings can be seen in a different light: as unnecessary matter taking up too much space at home. Digital music services can be seen as eco-efficient and as such, a good alternative to the consumption of physical recordings. The sense of ownership is clearly connected to tangible objects in this study. The interviewees find it hard or impossible to perceive digital files as something they can own, and therefore they are not that willing to pay for them. Instead, the interviewees respond more openly to paying for music streaming services. In the consumption process of physical recordings, digital music often acts as an i

Venäjä on edelleen suomalaisten elintarvikeyritysten kannalta houkutteleva vientimarkkina ja Venäjän osuus Suomen koko elintarvikeviennistä on merkittävä. Markkina ei ole kuitenkaan helppo ja elintarvikeyritykset kohtaavat monenlaisia haasteita pyrkiessään Venäjän markkinoille ja viedessään tuotteitaan Venäjälle. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on tutkia millaisia haasteita suomalaiset elintarvikeyritykset kohtaavat harjoittaessaan vientiä Venäjälle. Tutkimuksessa pyritään vertailemaan sitä miten suurten elintarvikeyritysten kohtaamat haasteet eroavat pk-yritysten kohtaamista haasteista sekä sitä miten asiantuntijoiden näkemykset haasteista eroavat elintarvikeyritysten kokemuksista. Tämä tutkimus on kvalitatiivinen haastattelututkimus ja se on toteutettu teemahaastattelun menetelmällä. Tutkimusta varten haastateltiin kymmentä henkilöä, joista seitsemän oli Venäjän-vientiä harjoittavien suomalaisten elintarvikeyritysten edustajia ja kolme asiantuntijaa, jotka työskentelevät elintarvikkeiden Venäjän-viennin parissa. Elintarvikeyrityksistä kolme oli suuria ja neljä oli pk-yrityksiä. Tämän tutkimuksen perusteella voidaan sanoa, että suomalaisten elintarvikeyritysten kohtaamat Venäjän-viennin haasteet ovat suurelta osin linjassa aikaisemmissa tutkimuksissa esiin tulleiden kansainvälistymisen ja viennin haasteiden kanssa. Suurimmat haasteet liittyvät yhteistyökumppanien löytämisen vaikeuteen, liian vähäiseen tietoon, ongelmallisiin prosesseihin viennin aloittamisen vaiheessa, kuluttajan tuntemiseen sekä yllätyksellisiin muutoksiin toimintakentässä ja arvaamattomuuteen viranomaisten toiminnassa. Haasteista osa on niin sanotusti yrityksen sisäisiä ja osa toimintaympäristöön liittyviä ulkoisia tekijöitä. Pk-yritysten keskuudessa suurimmiksi haasteiksi nousivat hyvän yhteistyökumppanin löytäminen toiminnan alkuun saamiseksi sekä Venäjän viranomaisten vaatima vientiin oikeuttava tuotantolaitoshyväksyntäprosessi, jossa pk-yritykset kokivat erityisesti Suomen viranomaisten hitaa

Helsingissä energianhankinta nojaa pitkälti fossiilisiin polttoaineisiin, ja suuria päästöjä aiheuttavalla kivihiilellä tuotetaan edelleen noin kolmasosa energiasta. Ilmastonmuutoksen ehkäisemiseksi tulisi kivihiilen käytöstä luopua ja uusiutuvien energialähteiden käyttöä lisätä. Tässä työssä pohditaan keinoja korvata Helsingin kivihiilituotanto vuoteen 2030 mennessä energian säästöllä ja hajautetulla uusiutuvan energian käytöllä. Tutkielma tehtiin toimeksiantona WWF Suomelle ja se on osa järjestön Näytä voimasi - kaupunkienergiakampanjaa. Aluksi selvitetään paikalliset olosuhteet, jonka perusteella muodostetaan kivihiilen korvaava Maalämpöskenaario. Skenaarion ensimmäisenä askeleena etsitään tapoja vähentää energian kulutusta nykyisessä rakennuskannassa energiatehokkuuden parannuksien avulla. Seuraavaksi esitetään uusiutuvista energialähteistä muodostuva Helsingin paikallisiin olosuhteisiin sopiva energiapaletti, joka pyrkii vastaamaan kysyntään sekä vuosi- että kuukausitasolla. Maalämpöskenaariossa pääosa energiasta tuotetaan maalämmöllä, minkä lisäksi hyödynnetään tuulivoimaa, aurinkoenergiaa sekä biomassaa. Maalämpöskenaarion kannattavuutta arvioidaan kustannus-hyötyanalyysin avulla, jossa projektin nettonykyarvot on arvioitu eri aikahorisonteilla. Kustannus-hyötyanalyysin tuloksina nettonykyarvot lyhyellä, keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä jäävät negatiivisiksi. Aikahorisontin merkitys on suuri, sillä nettonykyarvot vaihtelivat noin -3 miljardista noin -200 miljoonaan. Herkkyysanalyysissa testattiin päästöoikeuden, kivihiilen ja biomassan hintojen sekä korkotason merkitystä tuloksiin. Huomattavimpia olivat vaikutukset pitkällä aikavälillä. Työssä ei otettu huomioon markkinattomia arvoja., The City of Helsinki relies strongly on the use of fossil fuels as its main energy source. Coal power with high level of emissions covers one third of the city’s energy production. To mitigate the effects of climate change, the city should stop using coal and replace it with the use of renewable energy. The goal of this thesis is to find a way for Helsinki to replace coal by 2030 with energy efficiency improvements and distributed renewable energy. Thesis was an assignment from WWF Finland and it is a part of urban energy campaign called Seize your Power. First of all, the local circumstances have to be understood. This gives a basis to Geothermal Scenario that is formed to replace coal. First step of the Scenario is to reduce the demand of coal power by energy efficiency improvements in buildings. Next, a set of locally functional renewable energy sources is formed based on decreased demand. Main energy source of the Scenario is geothermal energy but also biomass,solar and wind power are utilized. The Geothermal Scenario is then evaluated with costbenefit analysis. Results of Cost-Benefit Analysis show that the net present value (NPV) is negative in short, medium, and long term. The values vary between -200 million and circa -3 billion euros. In the sensitivity analysis, the effects of the changes in prices of emission permit, coal, and bio-SNG as well as discount rate were estimated. The length of time horizon had a huge impact on the results. Non-market values were not included in the analysis.

Alkaline phosphatase (ALP) is an endogenous enzyme found in milk, which is inactivated at higher temperatures than vegetative bacteria and is thus used as an indicator of a successful pasteurisation. The ability of ALP to reactivate allows it to be found in milk products that are claimed to be pasteurised. The aim of this Master‘s thesis was to understand the reactivation behaviour of ALP in order to ascertain whether high levels found in milk products are correlated to a normal reactivation property of the enzyme or other possible reasons, such as a failed pasteurisation or contamination. This work also aimed to define the mean ALP activities found in specific commercial milk products and their deviation from the acceptable levels. Another scope was to determine the freeze stability of ALP to define its appropriateness for post-stored analysis. Lastly, the examination of ALP location in milk fat membrane globules was examined to interpret the variation of enzyme activity levels in products of different fat content. The experimental part of the Master‘s thesis was divided into three parts. The first part included the record of ALP activities of different commercial Finnish milk products which are analysed in different groups according to their fat content and product type. The second part concentrated on the heat-treatment of milk samples at different time-temperature relationships and followed the reactivation behaviour of ALP. The total micro-flora was taken into consideration in order to observe any relation between the increased ALP activities and microbial growth. ALP activities were measured by a fluorimetric method, a quick three minute method which has the advantage of being more accurate compared to colourimetric methods. The third part examined the fraction in which ALP activities are found in milk after separation and its freeze stability when stored at -79 ºC. Commercial cheeses showed a high ALP activity in Emmental thermised cheeses and an activity les

The objective of this thesis was to explore how customers relate to the increase of technology-based selfservices. The subject was first approached by figuring out how to determine self-service and service quality. After that it was examined how customers build their expectations towards services and what their roles in them are. Next objective was to investigate how customers form their attitudes towards self-services and what affects their intentions to use them. The empirical study was made as a web-based survey distributed with the help of the Facebook network. The original focus group was asked to answer the questionnaire and forward the questionnaire to their Facebook contacts. A total of 348 answers from Finns over the age of 18 years were this way obtained. The answers were then studied with the help of analysis of variances, principal component analysis and regression analysis. The findings of this research were that customers have positive attitudes towards self-services and the increase of them in services. A positive attitude doesn’t necessarily mean that customers feel that service quality has increased. Most of the customers feel that self-services can be added as a part of the service. But that selfservice can and should not replace traditional service channels or encounters entirely. According to this research customer attitudes towards self-service are affected by demographic factors, selfservice attributes, customer individual attributes and situational influences. Of customers individual attributes, the resistance towards self-services, beliefs of their own capability to use self-services and the need for interaction in service encounters affects customers intention to use self-service technologies the most. Customers intention to use technology-based self –services can be modified by situational factors. Especially price and time are factors that can change a customer’s intention to use self-services considerably. When introducing self-services i, Målet med denna avhandling var att forska hur kunder ställer sig till teknologi- baserad självbetjäning. Jag närmade mig ämnet med att definiera vad självbetjäning och tjänstekvalitet betyder. Utöver det redogjorde jag hur kunder bygger upp deras förväntningar gentemot tjänster och vad deras roll är i tjänsteprocessen. Följande mål var att undersöka hur kunden bygger upp sin attityd gentemot självbetjäning och vad som påverkar deras avsikt att använda dem. Den empiriska undersökningen gjordes med hjälp av nätverkstjänsten Facebook. Den ursprungliga fokusgruppen ombads att svara på förfrågan om självbetjäning samt att skicka den vidare till sina Facebookkontakter. På detta sätt uppnåddes en svarskvot på 348 myndiga finskspråkiga personer. Forskningsmaterialet analyserades sedan med hjälp av tabeller, variansanalys, huvudkomponentanalys samt regressionsanalys. Resultatet av denna forskning var att kunder förhåller sig positivt till självbetjäning och till en ökning av dem. En positiv attityd gentemot dem betyder dock inte att de anser att kvaliteten på tjänster förbättras. Största delen av respondenterna var ändå av den åsikten att självbetjäning kan vara en del av tjänsteprocessen, men kompenserar inte den traditionella kundbetjäningen. Enligt denna forskning påverkas kundernas attityder märkbart av demografiska faktorer, självbetjäningarnas egenskaper, kundernas personliga egenskaper samt tidigare erfarenheter av självbetjäning. De personliga kundegenskaperna som mest påverkar deras avsikt att använda nya självbetjäningstjänster är, att opponera sig mot självbetjäning, behov för växelverkan och tron på sin egen förmåga att använda självbetjäning. Utöver kundernas attityder påverkar situationsfaktorer i hur kunderna tror sig använda nya självbetjäningstjänster. Av situationsfaktorerna, påverkar speciellt tids- och pris faktorerna ifall kunderna tänker använda sig av de nya självbetjäningstjänsterna. Vid lanseringen av nya självbetjäningstjänster bör man komma ihåg tj, Tutkielman tavoitteena oli selvittää, miten asiakkaat suhtautuvat teknologiavälitteisten itsepalveluiden lisääntymiseen. Aihetta lähestyttiin pohtimalla, miten määritellään itsepalvelu sekä palvelun laatu. Tämän lisäksi selvitettiin, miten asiakkaiden odotukset muodostuvat ja mikä heidän roolinsa on palvelussa. Näiden jälkeen pyrittiin vastaamaan tutkimuksen alakysymyksiin, eli miten asiakkaiden asenteet itsepalveluihin muodostuvat sekä mitkä tilannetekijät asenteiden lisäksi vaikuttavat heidän itsepalveluiden käyttöaikomukseensa. Empiirinen aineisto kerättiin sähköisesti pääosallisesti verkostoitumispalvelu Facebookin avulla. Alkuperäistä tutkimusjoukkoa pyydettiin osallistumaan kyselyyn ja lähettämään kutsua eteenpäin oman verkostonsa jäsenille. Tällä tavalla saavutettiin vastaajajoukko, joka koostui 348 täysi-ikäisestä suomalaisesta henkilöstä. Tutkimusaineistoa analysointiin varianssianalyysia, pääkomponenttianalyysia sekä regressioanalyysia hyödyntäen sekä erilaisia taulukoita ja kuvioita käyttäen. Tutkimustulokseksi saatiin, että asiakkaat suhtautuvat positiivisesti itsepalveluihin sekä niiden lisääntymiseen. Positiivinen asenne ei kuitenkaan tarkoita, että he kokisivat palvelun laadun parantuvan itsepalveluiden myötä. Suurin osa vastaajista oli kuitenkin sitä mieltä, että itsepalvelut voidaan lisätä osaksi palvelua, mutta niillä ei voi korvata perinteistä asiakaspalvelua. Asiakkaiden asenteeseen vaikuttavat merkittävissä määrin demografiset tekijät, itsepalveluiden ominaisuudet, asiakkaiden henkilökohtaiset ominaisuudet sekä aikaisemmat kokemukset itsepalveluista. Asiakkaiden ominaisuuksista erityisesti heidän vastustuksensa itsepalveluita kohtaan, heidän vuorovaikutuksen tarve sekä uskomus omasta kyvykkyydestä käyttää itsepalveluita määrittävät aikomusta käyttää uusia itsepalveluita. Näiden lisäksi tilannetekijät, erityisesti hinta ja aika, ovat käyttöaikomusta muuttavia tekijöitä. Itsepalveluita kehittäessä tulee muistaa palvelun tärkein osa, asiakaskokemus

Maisterintutkielmassa tarkastellaan, mistä koiranomistajat etsivät informaatiota kun lemmikki oireilee tai sairastuu ja mitkä asiat vaikuttavat eläinlääkäriaseman valintaan. Tämän lisäksi selvitetään, miten lemmikin lääkinnällinen hoito toteutuu sekä millaisena kuluttajat näkeävät eläinlääkärin aseman ja ammattitaidon. Tutkimuksen pääaineisto koostuu 17 koiranomistajan sekä kolmen eläinlääkärin teemahaastatteluista. Sekundaarista aineistoa on kerätty havainnoimalla työntekoa, tiloja ja tunnelmaa kolmella eläinlääkäriasemalla sekä lukemalla sosiaalisen median koira-aiheisia keskustelufoorumeja. Tutkimusaineiston analyysissä on hyödynnetty teemoittelua. Tutkimuksen pääteemoja ovat lemmikin terveyteen liittyvän informaation etsintä, eläinlääkäriaseman valinta, omistajan sitoutuminen lemmikkinsä lääkehoitoon sekä eläinlääkärin asiantuntija-asema. Koiranomistajat kertovat lemmikkiensä terveyden ja hoidon olevan heille tärkeää. Kun lemmikki oireilee tai sairastuu, koiranomistajat etsivät tietoa sekä toimintaohjeita sosiaalisesta mediasta, tuttavilta, kasvattajilta sekä eläinlääkäreiltä. Eläinlääkäriasema valitaan useimmiten sijainnin ja suositusten (WOM) perusteella. Hyvä palvelutarjooma ja eläinlääkärin asiantuntijuus saavat koiranomistajan jäämään palveluiden käyttäjäksi. Sitoutumisessa lemmikkien lääkehoitoon koiranomistajilla ja eläinlääkäreillä on toisistaan poikkeavat näkemykset. Koiranomistajat kertovat olevansa sitoutuneita lemmikkinsä lääkehoitoon, mutta eläinlääkärit kokevat, että omistajat unohtavat tai eivät saa syötettyä lääkkeitä onnistuneesti lemmikeilleen. Koiranomistajien nähdään luottavan eläinlääkäreihin jopa enemmän kuin ihmisiä hoitaviin lääkäreihin, sillä lemmikki rinnastetaan pieneen lapseen, joka ei osaa puhua. Tällöin maallikon on luotettava ammattilaiseen. Eläinlääkärit tuntevat itse ylpeyttä omasta professiostaan ja kokevat olevansa ammatissaan asiantuntija-asemassa., The aim of this study was to describe where dog owners are looking for information from when pet becomes ill or shows symptoms and what factors affect clinic of choice. In addition to explaining how the pet's medical care is realized, as well as how consumers see veterinarian status and professionalism. The main data consists interviews of 17 dog owners, as well as interviews of the three veterinarian. Secondary data was collected by observing the work, facilities and atmosphere of three veterinary clinic, as well as social media by reading a dog-themed discussion forums. The research data analysis has been used thematic analysis. The main subjects are the pet health-related information search, a veterinary check, the owner's commitment to pet care and veterinary medicine expert status. Dog owners tell about their pets' health and care for them to be important. When pet shows symptoms or illness, dog owners are looking for information and guidelines on social media, acquaintances, breeders and veterinarians.Veterinary clinic is usually chosen for their location and the recommendations of the (WOM) basis. Good service offering and veterinary expertise get a dog owner to remain a user of services. Dog owners and veterinarians have different point of views when it comes to commitment to drug therapy. Dog owners say they are committed to the pet medication, but veterinarians feel that the owners tend to forget or do not get fed drugs to pets successfully. Dog owners are seen to rely veterinarians even more than the people of the treating physician, as a pet treated as a small child, who can not speak. In this case, the layman is a reliable professional. Vets feel pride in themselves and their own profession. Vets feel that they are in professional expert position.

Tutkielman tarkoituksena on tutustua suomalaisten elintarvikealan pörssiyhtiöiden tekemiin yritysostoihin ja selvittää, millainen rooli yrityskaupoilla on ollut yhtiöiden liiketoiminnan kehittämisessä. Ensisijaisena tavoitteena on selvittää tehtyjen yritysostojen motiiveja, minkä jälkeen tarkoituksena on pohtia sitä, miten elintarvikealan ominaispiirteet näkyvät yrityskaupoissa, sekä tarkastella mahdollisia yhtiökohtaisia eroja. Tutkimuksen kirjallisuusosio muodostuu yrityskauppoja koskevasta kirjallisuudesta, koskien erityisesti yrityskauppateorioita, yritysostojen motiiveja sekä kansainvälisten yrityskauppojen erityispiirteitä. Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena, jossa analyysimenetelmänä oli teorialähtöinen sisällönanalyysi. Tutkimuskohteeksi valittiin yritysostot, jotka Atria Oyj, HKScan Oyj, Lännen Tehtaat Oyj, Olvi Oyj ja Raisio Oyj ovat toteuttaneet vuosien 1997–2012 välisenä aikana. Tutkimusaineistona käytettiin yhtiöiden vuosikertomuksia, pörssitiedotteita, yritysten internetsivustoja ja median julkaisemia uutisia. Aluksi yhtiöiden tekemät yritysostot taulukoitiin, minkä jälkeen edellä mainituista lähteistä etsittiin yhtiöiden kertomia motiiveja yrityskaupoille. Tämän perusteella analysoitiin kunkin yhtiön yrityskauppatoimintaa yksitellen ja vertailtiin yhtiöiden yrityskauppatoimintaa keskenään motiivien samankaltaisuuksien ja eroavaisuuksien tunnistamiseksi. Saatuja tuloksia pyrittiin ymmärtämään nimenomaan elintarvikealan näkökulmasta. Tutkimus osoittaa, että suomalaiset elintarvikeyhtiöt tekevät yritysostoja enimmäkseen markkinaperusteisin motiivein. Merkittävimmäksi motiiviksi nousi markkina-aseman vahvistaminen. Muita keskeisiä motiiveja olivat synergiaedut sekä tuotevalikoiman laajentaminen. Makrotaloudessa keskeisimmät yrityskauppoihin vaikuttavat tekijät ovat globalisaatio ja globaalin talouden suhdanteet. Elintarvikealan erityispiirteistä yrityskauppoihin johtavina tekijöinä esille nousevat kotimarkkinoiden pienuus, alan vaatimaton kan

Water recreation is an irreplaceable part of experiencing the aquatic environment, but is threatened by the eutrophication of inland and coastal waters. Time and resources are spent daily on visiting water recreation sites and long time investments are made on water recreation with purchases of recreation properties near water. In this thesis the value of water recreation is studied through econometric analysis on actual market behavior. In the first stage, value for day-to-day local water recreation is estimated using the travel cost method. Water clarity is found to affect swimming and fishing activities significantly, while boating is less sensitive to deteriorated local water quality. A one-meter improvement in water clarity would, on average, increase local day-to-day recreation benefits from swimming from 31 to 92 million euros annually, and from 43 to 130 million euros for fishing activities. In the second stage, the summer house markets are studied, representing a long term financial commitment to water recreation. The analysis employs data on unbuilt, waterfront summer house lots, where water quality is found capitalized in prices. Using a water usability index to describe quality, compared to the satisfactory quality category, good water quality lots have a price premium of 9 %. Excellent water quality lots have, on average, over 19 % higher prices than a lot at a satisfactory water body. Willingness to pay for water quality is found weakly non-linear. This implies that the protection of good quality water bodies is important, as the monetary losses from quality deterioration are larger than the benefits of improvement in general. The final study in the thesis examines the difference between subjective perception and objective scientific measures of water quality. For policies to have the intended effect, it is important that quality measures by which policy is defined and the perceived quality are either similar, or that the policy maker understands what, Vesissä virkistäytyminen on korvaamaton osa vesiluonnon tarjoamista kokemuksista. Virkistyskäyttöä kuitenkin uhkaa sisä- ja ulkovesien rehevöityminen. Virkistysalueilla käyntiin käytetään aikaa ja resursseja päivittäin, siinä missä loma-asuntojen hankinta vesistöjen läheltä edustaa pidemmän aikavälin investointeja. Tämä väitös tutkii vesissä virkistäytymisen arvoa todellisen markkinakäyttäytymisen perusteella ekonometristen menetelmien keinoin. Ensi vaiheessa arvioidaan päivittäisen paikallisen vesissävirkistäytymisen arvoa matkakustannusmenetelmän avulla. Paikallinen veden kirkkaus vaikuttaa uinti- ja kalastamisaktiivisuuteen veneilijöiden ollessa vähemmän herkkiä vedenlaadun muutoksille. Näkösyvyyden kasvattaminen metrillä lisäisi päivittäisten uintikäyntien arvoa keskimäärin 31 92 miljoonalla eurolla vuosittain ja kalastuskäyntien arvoa 43 130 miljoonalla eurolla. Toisessa vaiheessa tutkitaan kesämökkimarkkinoita, jotka edustavat pitkän aikavälin sitoutumista vesissä virkistäytymiseen. Analyysissa havaitaan vedenlaadun vaikuttavan rakentamattomien rantatonttien hintaan. Vedenlaatua kuvataan tutkimuksessa käyttökelpoisuusluokituksen avulla. Verrattuna tyydyttävän vedenlaatuluokan omaavaan rantatonttiin, hyvä vedenlaatu kasvattaisi tontin hintaa noin 9 %. Erinomaisen vedenlaadun omaava rantatontti on keskimäärin noin 19 % kalliimpi kuin tyydyttävän vedenlaadun tontti. Maksuhalukkuus vedenlaadusta havaitaan heikosti epälineaariseksi. Hyvässä kunnossa olevien vesialueiden suojelu on siten tärkeää laadun heikennysten tuottaessa suhteessa suuremmat haitat kuin hyödyt vastaavasta laadun parannuksesta. Väitöksen viimeinen tutkimus arvioi eroavaisuuksia vedenlaadun subjektiivisessa havaitsemisessa ja objektiivisessa, tieteellisesti määritetyssä mittaristossa. Jotta vesipolitiikalla voitaisiin saavuttaa haluttu vaikutus on tärkeää että politiikantekijän käyttämä laatumittari vastaa havaittua laatumuutosta, tai että politiikantekijä ymmärtää mittarin ja havaintojen väliset

Tutkielmassa selvitettiin mallilaskelmien avulla palkokasveja sisältävien viljelykiertojen vaikutuksia typen huuhtoumaan ja kannattavuuteen. Tarkastelussa olivat vehnän, ohran ja kauran viiden periodin monokulttuurit, joissa kaksi periodia korvattiin joko apilanurmella tai hernepavulla sekä hernepavun kierto vehnän, ohran ja rypsin kanssa. Viljelykiertojen tuloksia verrattiin monokulttuurien tuloksiin. Viljelykiertoja tutkittiin viljelijän vapaassa optimissa, maatalouden ympäristöohjelman oloissa sekä yhteiskunnan optimissa. Tulosten perusteella typen huuhtoumaa olisi mahdollista alentaa palkokasveja sisältäviä viljelykiertoja hyödyntämällä. Huuhtoumavähennykset syntyivät toisaalta palkokasvien muita tarkasteltuja kasveja alemmasta keskimääräisestä typpihuuhtoumasta ja toisaalta palkokasvien biologisen typensidonnan jälkivaikutuksesta, jonka määrällä voidaan korvata seuraavan periodin lannoitustarvetta. Viljelykiertojen keskimääräinen typpihuuhtouma laski enemmän hernepapuun perustuvissa kierroissa alemman optimaalisen lannoitustason vuoksi. Viljojen kasvikohtaiset huuhtoumat taas laskivat enemmän apilanurmeen perustuvissa kierroissa apilanurmen selvästi suuremman jälkivaikutuksen seurauksena. Keskimääräinen typpihuuhtouma laski kaikissa tapauksissa lukuun ottamatta apilanurmeen perustuvia kiertoja yhteiskunnan optimissa, jossa suojakaistan leveyden vaihtelu tuotti muutokset. Apilanurmen kannattavuus oli sekä viljelijälle että yhteiskunnalle korkein ja sen lisääminen viljojen monokulttuureihin nosti sekä viljelijän lyhyen aikavälin voittoa että yhteiskunnan hyvinvointia. Jos apilanurmelle ei rehuna ollut kysyntää, ei sitä kannattanut viljellä lainkaan. Hernepavun kannattavuus oli heikoin ja sen lisääminen monokulttuureihin laski kannattavuutta., The aim of this study was to find out how crop rotations with legumes in comparison to monocultures affect nutrient runoff from cultivation and profitability. We looked at five period monocultures of wheat, barley and oats. In the rotations considered two periods were replaced by red clover-grass or pea-horse bean mixtures. Results from rotations were compared with the ones from monocultures. Rotations were studied in private and social optimum and the case of common agricultural policy. According to the results it is possible to reduce nitrogen runoff with the use of legumes in crop rotations. Reductions were achieved by two means: lower average nitrogen runoff of legumes and residual effect from biologically fixed nitrogen which allows reducing fertilization in the next period. The average reductions in nitrogen runoff were higher in rotations based on pea-horse bean due to its lower optimal fertilization rate compared to red clover-grass. However, average per grain runoff was reduced more with red clover-grass due to its greater residual effect. Average nitrogen runoff was reduced in all cases expect for red clovergrass based rotations in social optimum where the variation in buffer strips made the difference. Private and social profitability were the highest for red clover-grass and adding it to grain monocultures increased both private and social profits. If the demand as fodder was too low cultivation of red clover-grass was unprofitable. Pea-horse bean had the lowest profitability and adding it to grain monocultures reduced profits.

Tutkielmassa tarkastellaan alkoholin käyttöön liitettäviä merkityksiä kulttuuristen peruskategorioiden tasolla. Alkoholilla on ollut kansallisesti latautunut rooli aina varhaisista agraarikulttuureista asti, ja siihen on myös liittynyt voimakkaan tunteellinen suhtautuminen. Tutkielman teoreettisena viitekehyksenä kategoria-analyysi määrittelee kulttuuriset peruskategoriat kansalaisuudeksi, sukupuoleksi ja iäksi. Kategoriat sisältävät kulttuurista tietoa, ja niillä on olennainen rooli kulttuurin ja moraalin rakentumisessa. Kulttuurisia peruskategorioita tarkastellaan kahden aineiston tasolla unohtamatta niihin liittyvää kansallista alkoholitutkimusta. Alkoholimainosaineisto rakentuu aikakauslehdistä kerätyistä alkoholimainoksista. Alkoholimainoksia lähestytään Panofskyn ikonografisen analyysimenetelmän avulla. Haastatteluaineisto sen sijaan koostuu alkoholitoimijoiden teemahaastatteluista. Sitä lähestytään kategoria-analyysin mukaisesti haastattelupuheessa rakentuvien kategorioiden tarkastelun tasolla. Alkoholitoimijat valittiin haastatteluun sillä perusteella, että vastaajan edustaman organisaation toiminnan tavoitteena on alkoholin kulutukseen vaikuttaminen. Kulttuuriset peruskategoriat olivat tunnistettavissa aineistoista. Kansallisuuskategoria rakentui sekä erilaisten kollektiivisten symbolien varaan että toiseuden ja poikkeavuuden kategorisoinnille. Sukupuolikategoria sen sijaan jakautui kategoriapareihin. Sen osalta voidaan todeta, että alkoholin käyttö on sukupuolittunutta alkoholitutkimuksen, alkoholimainonnan ja sen suunnittelun sekä alkoholipolitiikan tasolla. Alkoholinkäytöllä on myös osa sukupuoli-identiteetin ilmaisemista. Ikäkategoria taas määrittyy suhteessa elämänkulun kategoriaan esimerkiksi alkoholidebyyttien ja vanhemmuuteen liittyvän vastuun tasolla sekä kysymyksessä päihdeongelmien siirtymisestä seuraaville sukupolville. Kulttuuristen peruskategorioiden lisäksi aineistoista pystyttiin tunnistamaan myös luontoon viittaava kategoria. Siihen liittyi

Hallitusohjelmaan (2011) on kirjattu tavoitteeksi alkoholin saatavuuden ja hinnan säätely alkoholista aiheutuvien haittojen ehkäisemiseksi Suomessa. Tämän pohjalta on ollut viime vuosina keskustelua alkoholilain muuttamisesta niin, että III-oluen myynti siirtyisi Alkoon, ja päivittäistavarakaupassa myytävä olut laimennettaisiin II-olueksi. Samaan aikaan päivittäistavarakaupan ja panimoiden edustajat ehdottavat, että myös vahvempien oluiden myynti vapautettaisiin päivittäistavarakauppaan. Tämä tutkielma käsittelee kuluttajien suhtautumista mahdollisiin muutoksiin oluen vähittäiskaupassa. Tutkimus on toteutettu kvantitatiivisella survey-kyselyllä. Lumipallo-otantaa hyväksikäyttäen vastauksia saatiin 1112:ta oluen kuluttajalta ympäri Suomea. Tulosten analysoinnissa on käytetty frekvenssianalyysi- ja ristiintaulukointimenetelmiä. Monivalintavastausten lisäksi vastaajilta saatiin suuri määrä (n=386) kommentteja ja perusteluita tutkittavaan aiheeseen liittyen. Nämä kommentit otettiin huomioon myös tutkimustulosten analysoinnissa ja johtopäätöksissä. Tutkimustulosten perusteella mikäli III-olut siirtyisi Alkoon, ja kauppoihin tulisi tilalle miedompaa II-olutta, kuluttajat ostaisivat selvästi nykyistä enemmän olutta Alkosta, sekä III- että IV-olutta. II-oluelle riittäisi jonkin verran kysyntää päivittäistavarakaupassa, mutta nykyisen kaltaiset oluen myyntivolyymit päivittäistavarakaupassa jäisivät historiaan. Lisäksi oluen matkustajatuonti lisääntyisi huomattavasti. Mikäli IV-oluen myynti vapautettaisiin päivittäistavarakauppaan, vähentyisi alkoholipitoisuuden määrittämien rajojen ja jaottelun merkitys puhuttaessa oluesta. Vanhat veroluokat voitaisiin unohtaa, ja oluesta puhuttaisiin todennäköisesti oluena, vahvana oluena sekä erikoisoluina. Lisäksi pienpanimoiden toimintamahdollisuudet paranisivat jakeluverkoston laajetessa, jolloin niin sanotun bulkkilagerin markkinaosuus pienentyisi erikoisempien olutvaihtoehtojen hyötyessä tilanteesta.

Tutkimuksen taustalla oli mielenkiinto selvittää, voiko kuljetusliiketoimialalla toimia kannattavasti luomalla palvelun lisäarvon avulla kumppanuussuhteen asiakkaan kanssa. Perinteisesti alalla on kilpailtu pelkästään hinnalla, mikä on erityisesti viime vuosina johtanut alan kannattavuuden jyrkkään laskuun ja konkurssien lisääntyvään määrään. Kustannusten nousu, alan säätelyn tiukentuminen ja asiakkaiden vaatimusten lisääntyminen sekä samanaikainen raju hintakilpailu ovat johtaneet enenevässä määrin alan kannattavuuden heikentymiseen ja ohjanneet yrittäjiä toimimaan harmaan talouden alueella eli laittomasti. Alan tervehdyttämisen vuoksi onkin perusteltua tutkia, johtaako kumppanuusstrategia kannattavuuteen ja liiketoiminnan jatkumiseen. Tutkimuksen teoriaosassa perehdytään kuljetusliiketoimialan lisäksi strategiseen johtamiseen, palvelujen ominaispiirteisiin, kumppanuusstrategiaan ja kannattavuuteen katetuottoanalyysin näkökulmasta. Teoreettisen osan tarkoituksena on hahmottaa, minkälaisista lähtökohdista strategian muodostaminen alkaa ja mitä erilaisia elementtejä strategia käsittää. Lisäksi teoreettisessa osassa perehdytään palvelujen ominaispiirteisiin sekä siihen, kuinka nämä tulee ottaa huomioon strategiaprosessissa. Näiden yhdistelmästä päästään kumppanuusstrategiaan, jolla tarkoitetaan tässä tutkimuksessa pitkäaikaiseen suhteeseen perustuvaa tilaajatuottajasuhdetta, joka perustuu ulkoistamiseen, mutta sisältää luottamusta, sitoutumista, oppimista, pitkäaikaisuutta, hinnoista sopimista ja säännöllistä yhteydenpitoa. Teoreettisen osuuden lopuksi tutustutaan katetuottoanalyysiin. Tutkimuksessa käytetään kannattavuuden määrittämiseen katetuottoprosenttia, sillä tutkittavan yhtiön nuoresta iästä johtuen tilinpäätösanalyysin tekeminen ei ole mahdollista. Tutkimusmenetelmänä on käytetty tapaustutkimusta, joka on laadullinen tutkimusmenetelmä. Menetelmässä pyritään kuvailemaan todellisuutta ja tutkimaan kohteena olevaa yhtiötä mahdollisimman kokonaisvaltaisesti. Aine

Tutkielman tavoitteena on arvioida päästöoikeusyksiköiden tulevaa tarvetta ja tarjontaa sekä näiden tasapainoa EU:n päästöoikeuskaupassa vuosina 2008–2020. Päästöoikeusyksiköiden tarve syntyy yritysten luontoon laskemasta päästömäärästä. Tutkielmassa simuloidaan tulevaa päästökehitystä EU:n päästöoikeuskaupassa hyödyntäen Aatolan, Ollikaisen ja Ollikan kehittämää päästöjen ennustamisen estimointimallia. Tutkielmassa tarkastellaan kahden skenaarion avulla, kuinka erilaiset odotukset talouden, sähköntuotannon, fossiilisten polttoaineiden käytön ja teollisuuden kasvusta vaikuttavat kokonaispäästöjen kautta päästöoikeusyksiköiden tarpeeseen ja sitä kautta myös päästöoikeusyksiköiden tarpeen ja tarjonnan tasapainoon. EU:n päästöoikeuskaupan tulevan päästökehityksen estimoinnin perusteella tehdään päätelmiä päästöoikeuskauppamarkkinan ylijäämäisyydestä. Tarkasteluun otetaan mukaan erilaisia poliittisia tekijöitä ja katsotaan, kuinka ne vaikuttavat päästöoikeuskauppamarkkinan ylijäämään. Tutkielmassa tarkastellaan muun muassa Euroopan komission suunnitteleman mahdollisen 1,4 miljardin tai vaihtoehtoisen 700 miljoonan päästöoikeusyksikön mitätöinnin eli set aside -päätöksen ja energiatehokkuusdirektiivin muutosehdotuksen vaikutuksia EU:n päästöoikeuskauppamarkkinaan. Tulokset osoittavat, että EU:n päästöoikeuskauppamarkkina on suuresti ylijäämäinen. Kun päästöoikeusyksiköiden tarjonnassa huomioidaan allokoitujen päästöoikeusyksiköiden lisäksi hankeyksiköiden käyttö, aikaiset kolmannen päästöoikeuskauppakauden huutokaupat, NER300-huutokaupat ja energiatehokkuusdirektiivin muutosehdotus, odotettuun talouskasvuun perustuvan skenaarion mukainen arvio kolmannen päästöoikeuskauppakauden ylijäämästä on 2684,9 miljoonaa päästöoikeusyksikköä. Taantuvaan talouskasvuun perustuvan skenaarion vastaava arvio on 2957,8 miljoonaa päästöoikeusyksikköä. Tuloksista käy ilmi, että Euroopan komission suunnitteleman päästöoikeusyksiköiden set aside -määrän tulisi olla riittävän suuri, jotta sill, The objective of this thesis is to estimate future emission allowance demand and supply and their balance in the European Union Emissions Trading Scheme during 2008-2020. The demand for European Union Emission Allowances, EUAs, originates from total emissions emitted by companies. An emission forecasting model by Aatola, Ollikka and Ollikainen is used to estimate the development of emissions in the future. Two different economic growth scenarios are used to study how different expectations of future economic growth, electricity production, fossil fuel use and industry´s production growth affect total future emissions and thus the demand of emission allowances and the balance of emission allowance demand and supply. After estimating development of future emissions, some conclusions about carbon market oversupply are made. I also study the effect of certain political factors on the oversupply. For example, I analyze how the European Commission´s planned set aside of 1,4 billion or alternatively 700 million emission allowances and the energy efficiency directive reform would affect the carbon market. The main result of this study is that the European Union carbon market is greatly oversupplied. If the impacts of additionally allocated allowances, emission reduction units, early third trading period auctions, NER300 auctions and the energy efficiency directive reform on allowance supply are taken into account, the first scenario, based on expected economic growth, estimates that the third emissions trading period is oversupplied by 2684,9 million emission allowances. The second scenario, based on recessive economic growth, estimates that the third emissions trading period is oversupplied by 2957,8 million emission allowances. These results show that the European Commission´s possible set aside should be substantial in order to have a significant effect on the carbon market.

Kasvitaudit aiheuttavat sadonmenetyksiä ja vaikuttavat näin viljelijän taloudelliseen tulokseen ja kuluttajahintoihin. Kasvitautien torjuntaan on olemassa useita keinoja, mutta usein viljelijät käyttävät kemiallista torjuntaa. Ammattiviljelijät siirtyvät noudattamaan integroidun torjunnan yleisiä periaatteita vuoden 2014 alusta alkaen. Integroidun torjunnan tarkoituksena on vähentää kemiallisen torjunnan tarvetta. Maataloudessa on toimintaympäristössä tapahtuneiden muutosten vuoksi jouduttu tehostamaan tuotantoa, joka on johtanut viljelykierron yksipuolistumiseen ja viljelymenetelmien muutoksiin. Tapahtunut kehitys on suotuisaa kasvitautien leviämiselle. MTT:n Hyötygeeni-hankkeessa ohralajikkeiden taudinkestävyyttä on jalostettu maatiaislajikkeiden avulla kolmea kasvitautia vastaan: verkkolaikkua, rengaslaikkua ja härmää. Jalostettuja lajikkeita on viisi: jokaisen yksittäisen kasvitaudin kestäviä ja lisäksi härmän ja verkkolaikun kestävää sekä verkko- ja rengaslaikun kestävää. Taudinkestäviä lajikkeita viljelemällä fungisidien (kasvitautien torjunta-aineiden) tarve poistuu. Tällöin säästöjä saadaan aine-, kone- ja työkustannuksissa. Taudinkestävyyden jalostus kuitenkin heikentää lajikkeen muita ominaisuuksia ja viljelijälle on olennaista tuotannosta saatava voitto. Tällöin kustannussäästöjen on oltava suuremmat kuin alentuneesta sadosta johtuvat tuottotappiot. Tutkimuksen tarkoituksena oli vertailla maatiaislajikkeiden taudinkestävyydellä jalostettujen ja tautialttiiden ohralajikkeiden viljelystä saatavia taloudellisia hyötyjä. Tutkimuksessa käytettiin kahta aineistoa: taudinkestävien lajikkeiden satotappiokokeita kasvukaudelta 2010 ja eri fungisidien torjuntatehokkuutta mittaavia kenttäkokeita kasvukausilta 1999–2010. Tutkimuksen teoria perustuu klassiseen tuotantofunktioon ja lyhyen aikavälin voitonmaksimointiin. Tutkimusmenetelminä käytettiin varianssi- ja regressioanalyysia ja hyödynnettiin lineaarista sekamallia, jolla voitiin minimoida sääolosuhteiden ja koepa

Pro gradu -tutkielman tarkoitus on selvittää elintarvikealan tulevaisuuden osaamistarpeita analysoimalla alan ajankohtaisia julkaisuja. Tutkielma kattaa kaikki elintarviketeollisuuden henkilöstöryhmät ja koulutustasot. Laadullisen ennakoinnin työn tuloksia voidaan hyödyntää sekä elintarvikealan koulutuksen ennakointityössä että alan oppilaitoksissa ja yrityksissä. Tutkielman teoreettisessa osiossa perehdytään organisaation henkilöstön kehittämiseen. Tarkoituksena on antaa keinoja tutkimuksessa tunnistettujen osaamistarpeiden kehittämiseen yrityksissä. Tutkimuksen menetelmänä käytettiin sisällönanalyysia, jonka aineisto sisälsi ajankohtaisia elintarvikealan raportteja, tutkimuksia ja viranomaislinjauksia sekä yleisiä osaamistarpeita ennakoivia aineistoja. Aineisto koostui yhteensä 26 julkaisusta. Analysoinnilla syntyi kuusi osaamistarpeiden yläkategoriaa: yleistaidot ja -tiedot, tutkimus- ja kehitysosaaminen, liiketoimintaosaaminen, asiakassuhteiden hallinta ja työyhteisöosaaminen, henkilökohtaiset ominaisuudet sekä elintarvikkeisiin liittyvä erityisosaaminen. Yläkategoriat sisälsivät yhteensä 34 osaamistarvetta. Eri osaamistarpeiden suhteellista merkitystä arvioidessa hyödynnettiin elintarvikealan asiantuntijoiden näkemyksiä, joita kerättiin kahdessa asiantuntijaraadissa. Elintarvikealalla on hyvin erilaisia osa-aloja, yrityksiä sekä työtehtäviä, joissa korostuvat eri osaamistarpeet. Tutkimuksessa ei löytynyt kokonaan uusia elintarvikealan osaamisalueita. Tästä voidaan päätellä, että joko kaikkia muutostekijöitä ei ole pystytty ennakoimaan tai että osaamistarpeiden ennakoinnissa ollaan jo ”oikeilla jäljillä”. Oleellisin tutkimustulos on, että useimmilla elintarviketeollisuuden osa-aloilla osaamistarpeita ei ole ennakoitu ollenkaan tai ennakointi on puutteellista. Elintarviketeollisuuden osa-alueiden osaamistarpeita tuleekin ennakoida jatkossa aiempaa tarkemmin. Elintarvikealan koulutuksen tulisi taata alalla vaadittava perusosaaminen ja mahdollistaa sekä laaja-alais

Tämän tutkimuksen tavoitteena oli tutkia elintarvikealan pk-yritysten nykytilaa sekä niiden tarjonnan kasvun esteitä ja rajoitteita. Tutkimuksessa selvitettiin lähiruokayritys-ten ja lähiruokaa edistävien tahojen käsitys lähiruoan tilasta ja kehityshaasteista. Lisäk-si tutkimuksessa selvitettiin, minkälaisia markkinointikanavia ja -strategioita lähiruoan tarjoajat hyödyntävät toiminnassaan, minkälaisia suunnitelmia lähiruokayrittäjillä on toimintansa laajentamisen suhteen, ja minkälaisten sisäisten ja ulkoisten tekijöiden lähi-ruokayrittäjät kokevat rajoittavan toimintaansa sekä sen laajentamista. Tutkimuksen teoreettisessa taustoituksessa perehdyttiin lähiruoan kehitykseen ja maata-loustuotteiden tarjontaketjun hallintaan. Tutkimuksen empiirisessä osiossa tutkittiin kysely- ja haastattelututkimuksen menetelmiä käyttäen lähiruoan tarjonnan nykytilaa sekä lähiruoan tarjonnan kasvun edellytyksiä ja esteitä. Asiantuntijahaastatteluita teh-tiin viisi kappaletta ja lähiruokayrittäjille suunnattuun kyselyyn vastasi 42 lähiruokayrit-täjää. Tutkimuksessa todettiin lähiruoan kysynnän ja tarjonnan kohtaamisen olevan puutteel-lista. Haastatellut asiantuntijat pitivät lähiruoan tarjonnan kasvun esteenä yrittäjien us-kalluksen puutetta lähteä laajentamaan toimintaa sekä puutteita yrittäjien markkinoin-tiosaamisessa. Yritysten sijaintia ja pitkiä etäisyyksiä laajemmilta markkinoilta pidet-tiin haasteena. Lähiruokayrittäjät pitivät toimintansa kannalta merkittävimpinä esteinä ajanpuutetta, lainsäädännön vaatimuksia ja yritysten sijaintia. Yrittäjät olivat kuitenkin havainneet lähiruoan vahvistuneen kysynnän ja suurin osa yrittäjistä ilmoitti tavoitteek-seen laajentaa toimintaansa ainakin mahdollisuuksien mukaan. Yritystoiminnan laajen-tamisen kannalta merkittävimpänä esteenä yrittäjät pitivät lisätyövoiman palkkauksen tarvetta ja siitä aiheutuvia kustannuksia. Yrittäjät pitivät toimintansa jatkuvuuden kui-tenkin turvattuna ja yksikään yrittäjä ei ilmoittanut aikovansa lopettaa yri

Yritysmarkkinoilla toimivat yritykset ovat tarkastelleet yhä kasvavissa määrin yhteistyön mahdollistamia etuja potentiaalisten asiakkaiden saavuttamisessa. Tuotteiden ja palveluiden myyntitoimintojen siirtäminen myyntikanavaverkostojen alaisuuteen on samalla herättänyt haasteita itsenäisistä organisaatioista muodostuvan myyntikanavan optimaalisen johtamisen kohdalla. Keskeinen kysymys onkin, kuinka johtaa tätä itsenäisten toimijoiden, yli organisaati-orajojen muodostuvaa kokonaisuutta menestyksekkäästi. Tutkimuksen tavoite oli selvittää, mitkä myyntikanavan johtamismenetelmistä ovat merkitykseltään kriittisimpiä palvelujen myyntikanavassa. Kvalitatiivisesti toteutettu tutkimus käsittelee myyntikanavan johtamista yritysmarkkinoiden palvelumyynnissä. Tutkimuksen teoreettisessa osassa tarkastellaan myyntikanavan merkitystä ja rakennetta sekä pyritään tunnistamaan myyntikanavan johtamiselle kriittiset menetystekijät. Teoreettisen viitekehykseen pohjautuen tutkimuksen empiirisen osan tavoitteena oli selvittää, miten tutkitussa myyntikanavassa toimivat välittäjät suhtautuvat myyntikanavan hallitsijan johtamismenetelmiin palvelumyynnin kontekstissa. Tutkimuksen empiirinen osa perustui teemahaastatteluihin, joihin osallistui vastuuhenkilöitä tutkitun myyntikanavan neljästä eri jäsenyrityksestä. Tutkimuksen tulosten perusteella voidaan todeta, että myyntikanavan johtamisen menestystekijät ovat sovellettavissa myös palvelumyyntiin tarjoten valmistajalle mahdollisuuden hallita ja edistää myyntikanavan kokonaisuutta sen yhteisen tavoitteen saavuttamiseksi.

Rakennusalalla työaikaisen ruokailun järjestäminen on ollut vähäisempää kuin muilla aloilla. Rakennusala on fyysisesti raskasta työtä ja työntekijä tarvitsee ravintoa jaksaakseen ja pitääkseen yllä hyvän vireystason. Työaikainen ruokailu on aina ollut merkittävässä asemassa ihmisten arjessa, mutta se huomioidaan harvemmin työntekijöiden työhyvinvointiin vaikuttavana tekijänä. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, miten rakennusalan työnantajat kokevat työaikaisen ruokailun työntekijöidensä työhyvinvoinnin osana, ja millaisia vaikeuksia työpaikkaruokailun järjestämiseen liittyy, sekä kuinka työntekijät käyttävät annettuja ruokailuetuja. Tutkimuksen teoriaosassa tarkasteltiin työaikaisen ruokailun merkitystä ja sen järjestämistä työhyvinvoinnin osana. Tutkimusmenetelmänä oli kvalitatiivinen haastettelututkimus. Tutkimukseen otettiin Rakennusliiton alaisilta toimialoilta 8 työnantajaa, jotka olivat 10 – 99 työntekijän yrityksistä. Lisäksi haastateltiin 22 rakennustyöntekijää. Haastattelut suoritettiin marraskuussa 2012. Haastatellut rakennusalan työnantajat näkevät työaikaisenruokailun osana työntekijöidensä työhyvinvointia. Kahvi- ja ruokatauot koettiin jaksamisen kannalta tärkeiksi, mutta työaikainen ruokailu katsottiin järjestetyksi kun työmaalle oli järjestetty sosiaalitilat. Tutkimukseen osallistuneet työnantajat olivat sitä mieltä, että työntekijät syövät pääsääntöisesti eväitä ja tähän ruokailutapaan tyydyttiin. Työpaikkaruokailun järjestämistä vaikeuttivat työmaiden ja työntekijöiden liikkuvuus. Erityisalan ateriakorvaukseen oikeutetut työntekijät hakivat itse korvauksen verotuksessa tulonhankkimisvähennyksenä. Haastatteluissa ilmeni, että lounasseteleiden tai vastaavien käyttö oli harvinaista niillä rakennusalan työntekijöillä, jotka eivät olleet oikeutettuja erityisalan korvauksiin tai päivärahakorvauksiin. Tulosten perusteella pientenkin rakennusyritysten kannattaisi panostaa oman työhyvinvointiohjelman kehittämiseen ja laatia siitä kirjallinen mitatt

Responsible investment has seen strong global growth, of which significant institutional investors, such as pension funds, are the main drivers. However, a considerable gap exists with respect to what drives responsible investment. This thesis aims to narrow this gap and focuses on the following research question: "Which drivers explain the responsible investment of European pension funds?" Responsible investment refers to the consideration of environmental, social and corporate governance factors in investment decision-making. Pension funds are organisations which ensure pension payments for retirees, and form one group of institutional investors. Pension funds receive assets from employees, mainly in the form of statutory pension payments, and manage these assets profitably to ensure necessary pension payments. To answer the research question, the researcher held ten face-to-face interviews with ten key financial decision makers of pension funds in Belgium and Finland, and conducted a survey of more than 250 pension funds in 15 European countries. Five articles and an introductory article, which provides a theoretical framework, constitute the thesis. The theoretical framework and the results of the five articles indicate that pension fund-level drivers also are important when explaining responsible investment in the context of pension funds. This level, impacted by macro-level drivers (culture, institutions, organisations, economics and finance), comprises the characteristics of pension funds and their key financial decision makers. Although micro-level drivers such as heuristics, beliefs, values, attitudes and motives are essential to explaining responsible investment in the context of pension funds, key financial decision makers may be unaware of their influence. More specifically, Article 1 showed on a macro level that, in particular economic openness, the size of the pension industry, as well as cultural values of masculinity (femininity) and uncertainty avoi, Vastuullinen sijoittaminen on vahvassa kasvussa globaalisti. Instituutiosijoittajat, kuten eläkerahastot, vastaavat valtaosasta tätä kasvua. Vastuullisen sijoittamisen edistäjiä ja estäjiä ei kuitenkaan kunnolla tunneta. Tämän väitöskirjan tavoitteena on selvittää näitä edistäjiä ja estäjiä seuraavan tutkimuskysymyksen kautta: Mitkä tekijät selittävät eurooppalaisten eläkesijoittajien vastuullista sijoittamista? ( Which drivers explain the responsible investment of European pension funds? ). Vastuullinen sijoittaminen tarkoittaa ympäristötekijöiden, sosiaalisten tekijöiden ja hyvien hallintotapojen huomioimista sijoituspäätöksenteossa. Eläkerahastot ovat organisaatioita, jotka hallinnoivat ja sijoittavat eläkevarojamme sekä muodostavat yhden merkittävän instituutiosijoittajien ryhmän. Pääosin eläkerahastot vastaanottavat varoja työnantajilta pakollisten eläkemaksujen muodossa ja sijoittavat niitä turvatakseen eläkkeiden maksun. Tutkimuskysymykseen vastatakseen tutkija haastatteli kasvotusten eläkerahastojen avainhenkilöitä Belgiassa (viisi avainhenkilöä) ja Suomessa (viisi avainhenkilöä), yhteensä kymmenessä eläkerahastossa. Tulokset auttoivat saamaan paremman käsityksen eläkerahastojen vastuulliseen sijoittamiseen vaikuttavista tekijöistä ja auttoivat online-kyselytutkimuksen suunnittelussa. Yli 250 vastausta kattava kyselytutkimus koski 15 Euroopan maan eläkerahastoja. Tämä väitöskirja koostuu viidestä artikkelista sekä teoreettisen viitekehyksen sisältävästä yhteenvetoartikkelista. Teoreettinen viitekehys ja viisi artikkelia osoittavat, että eläkerahastotason tekijät ovat myös keskeisessä asemassa eläkerahastojen vastuullista sijoittamista selitettäessä. Tässä tutkimuksessa eläkerahastotaso koostuu organisaatioita kuvaavista piirteistä sekä organisaatioiden avainhenkilöistä. Makrotason tekijät (kulttuuri, instituutiot, organisaatiot, talous ja rahoitussektori) vaikuttavat eläkerahastotasoon, kuten myös mikrotason tekijät (heuristiikat, usko (beliefs), arvot, asen

Maailmanlaajuinen biopolttoaineiden tuotanto on kasvanut jatkuvasti tällä vuosituhannella. Biopolttoaineet on nähty keinona ehkäistä ilmastonmuutosta, vähentää liikenteen riippuvuutta fossiilisista öljyvaroista ja edistää maaseudun kehitystä. Kannustavana tekijänä ovat toimineet viralliset edistämistoimenpiteet, jotka ovat luoneet edellytykset sekä kysynnän että tarjonnan kasvamiseen. Positiivisten odotusten vastakaiuksi on muodostunut huoli biomassojen tuotannon kestävyydestä ja vaikutuksesta ruokaturvaan. Tässä tutkimuksessa käsitellään Yhdysvaltojen, Brasilian ja Euroopan unionin biopolttoainemarkkinoiden hintavaihtelua ja hintaan vaikuttavia tekijöitä. Tarkastelun kohteena ovat pellonkäytön kannalta kansainvälisessä kaupassa liikkuvat olennaisimmat bioenergiatuotteet, eli liikennekäyttöön tarkoitetut nestebiopolttoaineet; bioetanoli ja biodiesel. Näihin kysymyksiin vastataan kirjallisuuden ja empiirisen ekonometrisen mallintamisen pohjalta. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys perustuu hintateoriaan ja tutkimusmenetelmänä käytetään ekonometristä estimointia. Tässä tutkimuksessa estimoitiin Brasilian bioetanolin, Yhdysvaltojen bioetanolin ja biodieselin markkinahintojen kehitys. Aineistot estimoitiin klassisen pienimmän neliösumman menetelmällä. Tutkimuksessa rakennettiin yksinkertaisia ekonometrisia malleja, joilla voidaan kuvata bioetanolin ja biodieselin hintavaihteluita. Mallit rakennettiin kirjallisuuden ja hintateorian perusteella. Yhdysvaltojen bioetanolin selittäviksi tekijöiksi valittiin maissin hinta, raakaöljyn hinta, bensiinin hinta, maakaasu hinta, katetuotto ja politiikan ohjelmakausi dummy-muuttujana. Yhdysvaltojen biodieselin selittäviksi tekijöiksi valittiin soijaöljyn hinta, raakaöljyn hinta, dieselin hinta, metanolin hinta, soijaöljyn nettokustannukset ja politiikan ohjelmakausi dummy-muuttujana. Brasilian bioetanolin selittäviksi muuttujiksi valittiin sokerin hinta, raakaöljyn hinta, bensiinin hinta, nestekaasun hinta ja politiikan ohjelmakausi

Tutkielma käsittelee palvelun henkilöstön valtuuksia ja valmiuksia onnistuneen palvelun normalisoinnin osana ja tätä kautta palvelun laadun osatekijänä. Tutkimusongelmana on selvittää tutkittavan majoitusalan yrityksen vastaanottohenkilöstön näkemyksiä omista valtuuksistaan ja valmiuksistaan palveluvirhetilanteissa ja niiden virhetilanteiden normalisointiin liittyvissä tilanteissa. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys pohjautuu palvelun laatuteorioihin sekä henkilöstön valtuuttamiseen ja osaamisen kehittämiseen osana palvelun laatua. Tutkimus tehtiin kvalitatiivisena tapaustutkimuksena kolmessa Hilton- hotellissa Helsingin seudulla. Tukimusmenetelmänä oli teemahaastattelu. Tutkimuksessa havaittiin, että haastatellut työntekijät olivat pääasiallisesti tyytyväisiä valtuuksiinsa palvelun normalisointitlanteissa, mutta kaipasivat selkeämpiä toimintaohjeita virhetilanteissa. Useimmat haastateltavat ilmaisivat, etteivät koe olevansa tietoisia siitä, millä tavalla heidän toivottaisiin toimivan palvelun normalisointitilanteissa. Suosituksena yrityksen johdolle esitetään selkeää julkilausuttua ohjeistusta vastaanottohenkilökunnalle.

This study investigates growth in the forest machine and timber haulage sectors in Finland. The purpose was to clarify the impact of growth on companies in financial terms and to compare growth strategies. The main questions this study tried to answer were whether it is profitable to grow in these sectors, and if yes, how. This study also studied growth in general in these sectors which have not been studied before. The companies were all located in Finland and their locations were quite scattered. The companies selected were large in turnover compared to the sector average and all had increased their turnover between 2001 and 2006. The study consisted of two phases, the first of which focused on company financials and the second on management. Financial statements from 2001 to 2006 from the companies were retrieved from the Patentti- ja rekisterihallitus (National Board of Patents and Registration of Finland). In the second phase of the study, more material from the companies selected was collected by entrepreneur-interviews. A total of 23 forest machine entrepreneurs and 23 timber haulage entrepreneurs agreed to be interviewed. Entrepreneurs were personally interviewed in autumn 2008. The growth strategies of these companies were then analysed and combined with the financial analysis of the first phase. The main findings of the study were that there is a strong growth trend going on among the large companies of both these sectors. Another new phenomenon is increasing outsourcing between companies in these sectors. In other words, large companies in these sectors increasingly use smaller ones as their subcontractors. The study also found that it is possible to grow in both these sectors. In the forest machine sector, a good financial situation seemed to emphasize profitable growth. In the timber haulage sector the entrepreneur s role seemed to influence growth. The study revealed special features in both sectors, which entrepreneurs should note. In the forest machi, Pienet ja keskisuuret yritykset ovat erittäin merkittäviä työllistäjiä Suomessa. Näiden yritysten hyvinvointi ja kilpailukyky on tärkeää koko Suomen talouden kannalta. Jos mietitään puunkorjuu- ja puunkuljetusyritysten merkitystä Suomessa, se on suuri. Suomessa on paljon metsäteollisuutta ja nämä toimialat toimittavat puun heille. Ei ole väliä mitä puusta valmistetaan - paperia, sahatavaraa tai huonekaluja - se on aina ensin korjattava sekä kuljetettava asiakkaalle. Näiden yritysten merkitys on erittäin suuri sekä maaseutujen työllisyydessä että maaseutujen elinvoimaisuuden kannalta, koska nämä yritykset työllistävät suoranaisesti tuhansia ihmisiä pääasiassa maaseudulla, jossa työpaikkojen määrä on muutenkin rajallinen. Näillä yrityksillä ja niiden menestyksellä on siis suuri merkitys koko Suomelle. Väitöskirjan tarkoitus oli tutkia voivatko kasvuhaluiset puunkorjuu- ja puunkuljetusyritykset kasvaa kannattavasti Suomessa ja jos voi niin miten. Tutkittavat yritykset olivat toimialoihin nähden suuria ja ne kaikki olivat kasvuhakuisia. Tutkimusta varten yrittäjiä haastateltiin syksyllä 2008 ja yritysten tilinpäätöstietoja käytettiin tutkimuksen tukena vuosilta 2001-2006. Yksi tutkimuksen päähavainnoista oli, että molempien toimialojen suurilla yrityksillä on käynnissä vahva kasvutrendi. Toinen tutkimuksen päähavainto oli, että alihankinta on yleistymässä näiden toimialojen yritysten välillä. Näiden toimialojen suuret yritykset ulkoistavat pienemmille yrityksille toimintojaan yhä enemmän. Tutkimuksessa havaittiin, että molemmilla toimialoilla on mahdollista kasvaa kannattavasti. Metsäkonealalla hyvä taloudellinen tilanne on yksi kannattavan kasvun edellytyksistä ja puunkuljetusalalla yrittäjän rooliin merkitys korostui entisestään kasvussa. Tutkimuksessa molemmilta toimialoilta havaittiin erikoispiirteitä kasvussa, jotka yrittäjien tulisi ottaa huomioon. Mielenkiintoinen havainto molemmilta tomialoilta oli osaavan työvoiman saamisen vaikeus kasvaessa. 70 % yrittäjistä i