Search

This paper represents a scoping review of angling tourism. Using the Google Scholar search engine and Scopus search, the paper reviews 98 journal articles on angling tourism in terms of year of publication, geographic locations of case studies, disciplinary foci, scientific fields and research themes. Studies on angling tourism focus on different facets of this tourism activity and comprise three major research themes: Angling tourism management, General angling tourism and Impacts both of and on angling tourism. This review shows that tourism studies and journals on tourism management/geography have, by and large, ignored angling tourism as a tourism activity across the globe, despite its significant contribution to the tourism economy. Future research on angling tourism development requires broadening the geographical scope of studies, understanding anglers as tourists with subsequent research from tourism studies perspectives, acquiring and mining of quality data for sustainable site-specific tourism offerings as well as focusing on the issues of global environmental change for implementing effective management and adaptation mechanisms. Significantly more studies are required to understand this tourism activity fully. The review supports the use of Google Scholar search as a reliable tool for accessing scientific publications.

Russian second home purchases in Finland have grown rapidly since 2000, and have been the source of a contested social debate. This study represents the first investigation of Russian second home ownership in Finland. The aim is to investigate how Russian trans-border second home mobility is produced (its elements and trajectories), challenged, and what are its socio-economic and spatial outcomes at the local and regional levels. The phenomenon is approached theoretically applying the concepts of constellations of mobility and mobility regime. While these theoretical approaches have been used to address leisure mobilities that originate in the West, Russian second home ownership in Finland represents a different mobility pattern, from East to West. The findings emphasise the increasing role of the border in the production and practice, as well as in the outcomes of such mobility. This study shows that the perceived outcome of Russian ownership presented through the social debate has been detached from the actual phenomenon. The empirical part of the dissertation – four research papers – uncovers the driving factors in Russian second home mobility, its challenges, and its socio-economic and spatial outcome, which collectively help address the social debate and inform policy makers. Simultaneously, the empirical study re-interprets Western mobility approaches in relation to Russian trans-border mobility and reveals peculiarities of the East-to-West mobility trajectory.

Vapaa-ajan asunnot ovat merkittävä osa suomalaisten vapaa-aikaa ja suomalaista maaseutua. Meillä on tilastojen mukaan noin 499 000 vapaa-ajan asuntoa mutta niiden määrä on todennäköisesti vieläkin suurempi. Lisäksi yli puolella suomalaisista on käytettävissään vapaa-ajan asunto. Tässä raportissa tarkastellaan suomalaista vapaa-ajan asumista niiden käyttäjien ja kuntien viranhaltijoiden näkökulmasta. Raportti esittelee kahden, vuonna 2012 toteutetun väestöotantaan perustuvan ja vuonna 2014 kuntien kehittämisestä ja maankäytön suunnittelusta vastaaville viranhaltijoille suunnatun, kyselyn tuloksia. Väestökyselyssä selvitettiin vapaa-ajan asuntojen käyttäjien asunnon hankintaa, sijaintia, varustetasoa, käyttöaikoja, paikallisyhteisöön liittyviä taloudellisia ja sosiaalisia suhteita ja elinympäristöjen laadussa havaittuja muutoksia. Kyselyn tulokset mahdollistavat vapaa-ajan asumisen tarkastelun paitsi niiden omistajien myös muiden käyttäjien osalta. Lisäksi kyselyssä on huomioitu se, että merkittävällä osalla suomalaisia on käytössään useampi kuin yksi vapaa-ajan asuntoa. Toisessa kyselyssä kartoitettiin kuntien edustajien näkemyksiä vapaa-ajan asumisen vaikutuksista alueen ympäristöön ja yhteisöön, merkityksestä paikallisessa kehittämisessä ja huomioimisesta osana kuntien maankäytön suunnittelua. Tulokset osoittavat, että vaikka vapaa-ajan asumisen katsotaan erityisesti syrjäalueilla tuovan taloudellisia hyötyjä alueelle, sitä ei pidetä kuntien ensisijaisena kehittämistavoitteena.