Search

The concept of planetary well-being rests on the idea that since human activities are among the root causes of the ecological crisis threatening the well-being of human and nonhuman nature, accordingly, solutions lie in transforming human behaviour and shifting the prevailing paradigm towards embracing enhanced visions of the “good life.” The ongoing ecological crisis has evoked profound questions regarding the nature of the good life, requiring consciousness and reflection of scholars’ paradigmatic worldviews. This chapter adopts the lenses of transformative consumer research (TCR) and positive psychology, emphasizing individual, societal, and environmental well-being—challenging the assumptions guiding mainstream marketing and consumer research. The chapter discusses planetary well-being from the premises of Aristotelian eudaimonia, which encompasses pursuing a life of meaning, virtue, and excellence. The chapter elaborates on whether humans can be wise and seek meaning and temperance rather than prosperity in an economy driven by global responsibility considering planetary limits. Temperance is discussed to reduce consumption and redefine human needs while ensuring human and nonhuman flourishing. Temperance captures practices in harmony with sufficiency thinking. Simultaneously, these practices emphasize Aristotle’s timeless values: Meaning, virtues, practical wisdom, balance, harmony, and the common good, which are more meaningful than ever. peerReviewed

Yliopistot tuovat kaupungeille historiallista jatkuvuutta, uskottavuutta sekä osaamis- ja yrittäjyysleimaa, jotka lisäävät kaupunkien kilpailukykyä ja vetovoimaa. Kaupungit puolestaan tarjoavat yliopistoille toimintaympäristön lisäksi monenlaisia tutkimuksen, opetuksen ja yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen mahdollisuuksia. Tutkimuksessa tarkastellaan akateemista historiaa, kulttuuriperintöä ja tieteellistä tutkimusta osana kaupunkikulttuurin elävöittämistä, luovien kaupunkien kehittämistä sekä kaupunkien vetovoiman edistämistä. Lisäksi tarkastellaan kahta perinteistä yliopisto- ja kulttuurikaupunkia – Turkua ja Tartoa – joiden kaupunkikulttuureissa ja -brändeissä välittyy selvä yliopistoleima, Tartossa jopa Turkua vahvemmin. Luovien toimialojen ja tiedematkailun kehittämisen avulla akateeminen historia, kulttuuriperintö ja tiede voidaan nostaa entistä näkyvämmäksi osaksi elävää ja elämyksellistä kaupunkikulttuuria., Universities increase their cities’ competitiveness and attractiveness through the essence of historical continuity, credibility, knowledge, and entrepreneurship. Cities, in turn, offer universities various opportunities for research, education, and social interaction. This study examines how academic history, heritage, and scientific research can invigorate urban culture and facilitate the development of creative cities and city brands. We focus on two traditional university cities – Turku and Tartu – whose urban cultures and city brands illustrate a solid academic flavor. Through creative industries and science tourism, cities’ academic history, cultural heritage, and science can become a prominent part of a vivid urban culture.

Positiivisen psykologian merkitys on kasvanut viime vuosien aikana tieteellisessä keskustelussa, työelämässä, opetussuunnitelmissa, koulutusohjelmissa ja mediassa. Positiivinen psykologia keskittyy onnellisuuden, hyvinvoinnin ja vahvuuksien – kukoistavan elämän – edistämiseen ja tieteelliseen tutkimiseen. Tässä artikkelissa tarkastellaan positiivista psykologiaa poikkeusajan viestinnän ja tunnejohtamisen voimavarana. Artikkelissa keskitytään kolmeen positiivisen psykologian ydinteemaan: hyveajatteluun, luonteenvahvuuksiin ja resilienssiin. Hyveet tarjoavat toiminnan ohjenuoran, luonteenvahvuudet muodostavat ammattitaidon perustan ja resilienssi luo kestävyyttä. Yhdessä nämä tukevat viestinnän ammattilaisen mahdollisuuksia myös tunteiden johtamisessa, jonka käytännön sovellus on kiteytetty kukoistuksen kehykseksi. Kukoistuksen kehyksen parempi ymmärtäminen ja valjastaminen viestintään tarjoaa mahdollisuuden tunnistaa ja analysoida sekä itsensä, organisaationsa että viestinnän kohderyhmien kokonaisvaltaisen ja positiivisen hyvinvoinnin tilaa ja tukee erityisesti poikkeusaikana ensiarvoisen tärkeän resilienssin kehittymistä. peerReviewed

Tässä ei ole abstraktia

nonPeerReviewed

During the past decades, health and well-being have become important motives for consumption, attracting the interest of scholars from different disciplines. One of the major challenges concerning both academic research and the well-being tourism industry is, however, the conceptual confusion related to the key terms well-being and wellness. The inconsistent use of the concepts is likely to lead to misunderstandings, false expectations, and unsuccessful tourism experiences. The current study examines how well-being and wellness are defined within consumer and tourism research, and, based on qualitative data (n=22), analyses how they are understood and used within the tourism industry. The results highlight a weak conceptual understanding among the industry professionals, and confirm that there are severe inconsistencies in the use of the key concepts. Wellness was far more commonly used than well-being, contradicting the recommendations of the Finnish Tourist Board, which considers well-being as a more suitable for the Finnish context. Furthermore, there seems to be a lack of understanding and even ignorance of how important conceptual clarity is for the formation of tourists’ expectations and experiences. Therefore, further research is needed and requires collaboration with the well-being tourism industry.

Wellness-kulutuksesta on tullut yksi nousevista kulutustrendeistä ja ilmiö on saanut osakseen yhä kasvavaa huomiota ja laajempia merkityksiä niin tutkimuksessa, mediassa kuin liiketoiminnassakin. Nyky-yhteiskunnassa hyvinvoinnin tavoittelu ja itsensä kehittäminen on tietyssä määrin jopa aineellista hyvinvointia merkityksellisempää ja terveydestä ja hyvinvoinnista on tullut uusi elämänarvo. Hyvinvointi ja hyväkuntoisuus nähdään paitsi henkilökohtaisena velvollisuutena myös statussymbolina ja kilpailuvalttina. Kulutusresursseilla ja koulutuksella on tutkimusten mukaan vahva yhteys terveydentilaan ja hyvinvointiin. Wellness-kuluttajista on kuitenkin Suomessa toistaiseksi melko vähän empiiristä markkina- ja kulutustutkimusta. Erityisesti matkailu- ja vapaa-ajan tutkimus on toiminut wellness-kulutuksen tutkimuksessa suunnannäyttäjänä, mutta kulutustutkimuksen saralla wellnesskäsitettä ei ole juurikaan huomioitu. Ilmiön laajuuden ja ajankohtaisuuden vuoksi laajempaa keskustelua tarvitaan kuitenkin myös kulutustutkimuksen ja kaupan tutkimuksen piirissä. Tässä artikkelissa pyrimme laajentamaan wellness-käsitettä ja tarkastelemaan matkailuun, vapaa-ajan palveluihin ja vähittäiskauppaan liittyvää wellness-kulutusta toisiinsa kytkeytyvänä, vahvasti elämyskulutukseen liittyvänä kokonaisuutena. peerReviewed