Search

This paper analyses holistic urban housing concepts that combine spatial, social and digital solutions. The analysis is based on qualitative empirical case research, utilizing service-dominant logic approach and recent platform and sharing economy studies in residential context. The research focuses on 1) chosen service concepts to meet the diverse needs of residents, 2) related opportunities of platform and sharing economy, and 3) alternative network models considering life cycle perspective. The results indicate that value creation of housing expands from an apartment to a block providing sustainable base for all local ecosystem actors. While implementation models and applications of platform and sharing economy are still emergent, the conceptual frame is proposed for guiding further studies. The topical contribution of results to housing research and urban planning is also discussed.

Tämä julkaisu kokoaa yhteen Asumisen tulevaisuus-hankkeen päätulokset ja opit laajasti asumisen ekosysteemien toimijoiden hyödynnettäväksi. Vuosina 2019-2021 toteutettu VTT:n vetämä Asumisen tulevaisuus-hankekokonaisuus koostui toisiinsa limittyvistä tutkimusprojektista, kolmesta yrityskohtaisesta T&K-projektista sekä konsortion jäsenet kokoavista työpajoista. Yritykset edustivat laaja-alaisesti asuinrakentamisen sekä toimitila-, majoitus- ja asumisen liiketoimintaa. Konsortion muodostivat Cubesta, Kotopro, SSA Group, Osuria (ent. Mobimus), MTR Isännöinti, Herttuan Kiinteistöpalvelu, Runosmäen Lämpö, Setlementtiasunnot sekä Walttari. Lisäksi Isännöintiliitto on ollut tulosten välittäjäkumppanina. Hankkeen päärahoittajana on ollut Business Finland. Hankkeen visioksi määriteltiin Suomi asukaskeskeisen rakentamisen ja palvelujen avoimen ekosysteemien edelläkävijänä 2023! Edelläkävijyys perustuu kestävää uudistumista edistäviin palveluratkaisuihin, jotka hyödyntävät jakamistalouden ketteryyttä sekä alustatalouden skaalautuvuutta ja palvelujen personoitavuutta, ja mahdollistavat yritysten pääsyn kansainvälisille markkinoille. Tavoitteena on ollut tuottaa uutta tietoa ja ymmärrystä asukaskeskeisten ekosysteemien sekä jakamis- ja alustatalouden reunaehdoista, mekanismeista ja mahdollisuuksista uudistaa asuinrakentamisen perinteisesti suljettuja arvoketjuja sekä vauhdittaa asumisen palvelujen vielä kehkeytyviä markkinoita. Uutuusarvo muodostuukin tulevaisuuden asumisen arvonmuodostuksen kokonaisvaltaisesta ymmärryksestä. Erityisesti dataliiketoiminnan ja alustatalouden liiketoimintapotentiaalit asumisen markkinassa ovat pitkälti hyödyntämättä. Alustatalouden tutkimus on nuorta ja sen mekanismeja on toistaiseksi tutkittu varsin yleisellä tasolla. Tutkimuksessa integroitiin aiemmista lähestymistavoista poiketen kolme eri lähestymistapaa asukaskeskeisten palveluratkaisujen tutkimiseksi ja kehittämiseksi: 1) asuinrakentamisen ja asuinkorttelien elinkaaridata, 2) asuminen arvon lähteenä sekä 3) asumisen ajalta kertyvä data eri elämänalueilta ja elämänkaaren vaiheista. Toiseksi asumisen arvonmuodostusta tutkittiin monitieteisellä tutkimusotteella, jossa ovat yhdistyneet asumisen kontekstissa tuoreet näkökulmat kuten ekosysteemien orkestrointi, dataliiketoiminta, alusta- ja jakamistalous sekä palvelututkimus.Yhdeksän itsenäistä artikkelia käsittävän julkaisun punaisena lankana ovat asukkaat ja heidän moninaistuvat asumisen tarpeet ja odotukset, joihin julkaisu esittelee tuoreita tutkimustuloksia ja innovatiivisia palveluratkaisuja asumisen ekosysteemien osapuolten näkökulmista. Lisäksi artikkeleissa esitetään suosituksia ja kehitysehdotuksia julkisille päätöksentekijöille, kuten kuntatoimijoille, rakennusalan viranomaisille sekä laki- ja säädösvalmisteluun. Kirjoittajina ovat sekä VTT:n asiantuntijat että yritysten edustajat.

A significant portion of global population has disabilities limiting their independent mobility. Assistive technologies and accessible physical environment can reduce the challenges. Concepts such as Internet of Things (IoT) and smart environments, however, are still scarcely utilized in practice although they can provide a new level of assistance by interconnecting people and their personal devices with their environment. In this paper, we analyse opportunities and prerequisites of IoT solutions for improving accessibility in a public transport context. Furthermore, we define a framework for understanding and analysing how humans, their activities and supporting solutions are intertwined in and with their context. An essential value is a multidisciplinary approach that helps to find and design solutions with a comprehensive view: understanding different users’ needs, the related tasks as well as opportunities and preconditions for solutions scalable to different user groups and situations.

This paper outlines a co-creation process including used participatory designmethods for knowledge co-creation and lo-fidelity service prototyping, focusing on persons with reduced mobility and their use of public transport. The overall aim of the research was to co-create a design framework specifically aimed for developing IoT based accessible mobility solutions. Further, in this paper, we present a structure designed for participatory activities through an application of the framework. In practice, user research interviews and storytelling co-designworkshop activities as a use case allowed us to refine the framework further bytesting it in practice. Our initial results show that through an action orientedparticipatory design research approach designers and developers of accessiblepublic transportation and mobility services are able to create comprehensiveunderstanding of the humans, their activities and contextual service solutions.

Automated Valet Parking can be made more efficient with Internet of Things (IoT) techniques for e.g. reservation and detection of free parking spaces. In the framework of the H2020 AUTOPILOT project, a prototype vehicle and service have been developed and demonstrated in Tampere, Finland. The vehicle uses a reservation application for assigning the parking place and a traffic camera for detection of obstacles in the projected path and on the reserved parking space. User tests have been performed to assess the user acceptance of the service. The business opportunities of the services have been assessed in workshops with stakeholders.

Tässä selvityksessä esitetään KUNiT-hankkeen (Kuntien digitaalisen toiminnan ja päätöksenteon kehit-täminen sekä digitalisaation mahdollistaman säästöpotentiaalin tarkentaminen osana JTS -miljardia) tuloksia. Selvityksessä tarkastellaan digitalisaation mahdollisuuksia kuntaorganisaatioille toiminnan ke-hittämisen ja konkreettisten hyötyjen - sekä laadullisten että määrällisten - näkökulmasta. Kuntien digi-talisaation nykytilaa ja kehityskohteita avataan tietotekniikkakartoituksen, kuntahaastatteluiden, tapaus-tutkimusten ja esimerkkien avulla. Raportissa tarkastellaan kuntien digitalisaatiopotentiaalia, hyötyjen mittaamista sekä keinoja ja toimenpiteitä, joita säästöjen toteuttaminen kunnissa edellyttäisi. Selvityksessä esitellään tutkimuksen tuloksena kehitetyn kuntien digitalisaation kypsyysmalli, joka huo-mioi kuntien palveluprosessien eri digitalisaation vaiheissa olevan lähtötilanteen. Kypsyysmallia hyödyn-täen kunnat voivat suunnitella toimenpiteitä palvelujensa digitalisaation edistämiseksi omista lähtökoh-distaan. Kunnat voivat hyödyntää mallia myös digitalisaatiotavoitteidensa asettamisessa. Selvityksessä kuvataan lisäksi kuntien kannustinmallien rakentamiseen liittyviä haasteita sekä alustavia ehdotuksia ja kriteereitä siitä, miten ja mihin valtion tukea kuntien digitalisaation edistämiseksi tulisi kohdistaa.

Beyond IoT Business reflects our view on digital transformation within manufacturing sectors. It aims to provide new insights into emerging possibilities and future development paths. This report is based on the experts workshop jointly organised at VTT in Espoo, Oulu and Tampere at the end of 2018. The workshop results are complemented by other materials, such as blogposts, research reports and project presentations. Today, digitalisation has created an explosion of data, and the manufacturing sector is one of the sectors that generate remarkable amounts of data within its smart connected factories. Nevertheless, the utilisation of this sector’s data are one of the lowest, as it is typically saved to closed enterprise data management systems. Unlocking the value of these data sources requires collaboration between the existing value networks of the manufacturing industry and network actors operating within data flows. There are a number of ways to use the data to build businesses, including data management, analysis and delivery. Services are the core of business based on IoT solutions and the outcome economy, where suppliers contribute directly to operational efficiency and key value co-creation processes. We emphasise that a real impact can be gained by changing how goods are made and distributed, how products are serviced and refined, as well as how resources are shared and circulated. Furthermore, the transformation requires investment in new capabilities and skills, i.e., learning and re-learning. This is especially true for organisations that have enjoyed great success, as the disruption means that some of their current capabilities and skills become outdated. We wish to thank everybody who participated in the workshop and person-to-person brainstorming discussion. It has been crucial to gain different views on a future beyond IoT business.

This deliverable presents the methodologies for the evaluation of the piloted use cases; for technical evaluation and the assessments of user acceptance, quality of life and the business impact.The FESTA methodology is applied and enhanced for evaluating the added value of the Internet-of-Things (IoT) to improve Cooperative and Automated Driving (AD). The main research question to be evaluated is defined as “What is the added value of IoT for AD?” This central question is refined for all four evaluation perspectives in more detailed research questions, hypotheses and key performance indicators, measurements and log data from the pilots, and in evaluation methods. The methodologies provide the starting point for implementation and execution int he evaluation tasks in the next preparation and piloting phases.The evaluation methodologies are tailored for the scale and scope of the pilot sites and implementations of the use cases. The common research focus in the evaluation methodologies on the concepts and criteria that are most common among pilot sites and use cases maximises the synergy and coherence between the evaluation tasks. Potential improvements of IoT to accelerate, enhance or enable automated driving functions and services will be evaluated and assessed collaboratively from all four perspectives. The methodologies will be extended for additional use case or pilot site specific evaluation criteria during the coming phases.This deliverable provides guidelines, requests and requirements for pilot test scenarios and data provisioning that will be needed as input for evaluation. This is input for the specification and data management of the pilots.

Toukokuusta 2018 alkaen sovellettava yleinen tietosuoja-asetus (GDPR) on yksi askel Euroopan digitaalisten sisämarkkinoiden kehityspolulla. Asetus käsittää henkilötiedot laajasti, ja se koskee kaikkia henkilötietoja kerääviä ja käsitteleviä organisaatioita. Tavoitteena on parantaa kuluttajien luottamusta datapohjaisiin palveluihin, edistää heidän mahdollisuuksiaan hallita omia tietojaan ja lisätä valinnanvapautta. Pelisäännöt datan hyödyntämisestä selkiytyvät, mikä helpottaa dataperusteisen liiketoiminnan kehittämistä.Asetettuihin vaatimuksiin valmistautumisen ohella yrityksissä tulisi valmistautua strategisesti nostamalla katse sisämarkkinoiden tuomaan kilpailuun ja sen tuomiin mahdollisuuksiin. Kynnys laajentaa liiketoimintaa Suomen rajojen ulkopuolelle madaltuu, kun sääntely on Euroopassa yhdenmukaista ja asiointi yhden Euroopan maan viranomaisen kanssa riittää. Toisaalta asiakaskeskeiset ratkaisut ovat yhä tärkeämpiä kilpailun kiristyessä. Julkisten toimijoiden on tehtävä hyvää yhteistyötä digitaalisten sisämarkkinoiden kilpailukyvyn luomiseksi. Osaamisen kasvattaminen tärkeillä osa-alueilla, kuten data-analyysi ja tekoäly, luovat perustaa tekniselle valmiudelle. Julkiset kokeiluhankkeet ja pilottikäyttö voivat luoda hyviä esimerkkejä parhaista tietosuojan huomioon ottavista käytänteistä. Sisämarkkinoiden ensitoimijan tilaisuus tulisi hyödyntää.Tietosuoja-asetus on hyvä esimerkki siitä, mitä asioita lainsäädäntö voi dataliiketoiminnassa kehystää. Muutos ei kuitenkaan pääty tietosuoja-asetukseen, vaan valmistelussa on jatkossakin digitaalisuuteen liittyvää lainsäädäntöä. Suomalaisten, niin yritysten kuin julkistenkin toimijoiden, tulisi olla aktiivisia, kun lakeja valmistellaan. Ainoastaan näin varmistetaan suomalaisen yhteiskunnan etu.

Tämä dokumentti esittää kirjallisuustutkimukseen perustuvia näkökulmia digitalisaation tuomista muutoksista tarvittaviin osaamisiin, työllisyyteen ja työtehtäviin tulevaisuudessa. Toistuvasti kirjallisuuslähteessä mainittuja digitalisaation tuomia muutoksia ovat epätasa-arvoisuuden ja palkkaerojen kasvu, työn pirstaloituminen sekä se, että ihmisillä voi tulevaisuudessa olla monta samanaikaista työsuhdetta. Myös useilla työpaikoilla, joiden olemassaololle digitalisaatio ei ole selkeä uhka, tapahtuu työtehtävissä suuria muutoksia, minkä vuoksi tarvitaan uudenlaisia taitoja ja sopeutumista. Nähtävillä olevat digitalisaatioon liittyvät trendit, kuten jakamistalous ja tietotyön automatisointi (esim. data-analyysien kautta tehtävä automaattinen päätöstenteko) muuttavat myös työn sisältöjä ja tehtäviä, ja siten työmarkkinoita ja tarvittavaa osaamista ja koulutusta. Vähemmän koulutetuilla, rutiinitöitä tekevillä henkilöillä ja suurten kaupunkien ulkopuolella asuvilla arvioidaan olevan heikommat mahdollisuudettyöllistyä digitalisaation edetessä, joten koulutusta tulisi suunnata hoivatyötä, luovuutta ja vuorovaikutusta edellyttäviin töihin, ja toisaalta työvoiman liikkuvuutta tulisi helpottaa. Kirjallisuudessa esitetään, että kehittyneet taloudet saavuttavat digitalisaation kautta pääasiassa tuottavuuden nousua ja taloudellista kasvua, mutta vaikutukset työllisyyteen voivat olla negatiivisia. Kirjallisuudessa on tosin tuotu usein esiin, että koneiden kyky korvata ihmistyövoimaa yliarvioidaan helposti ja että tulevaisuuskuvissa ei huomioida riittävästi automaation ja työvoiman vuorovaikutuksen merkitystä tuottavuuden kasvussa, ja toisaalta aliarvioidaan intuition ja inhimillisen arvion osuutta työtehtävissä,jolloin niiden digitalisointi onkin oletettua vaikeampaa. Automaation kannalta on oleellista tarkastella myös sitä, missä tehtävissä ihmisellä on suhteellinen etu koneeseen nähden. Kirjallisuudessa todetaan toistuvasti, että on haastavaa ennustaa, millä aloilla työpaikkojen määrä merkittävästi kasvaa ja että tässä on suuria eroja maiden välillä. Kunkin maan tulisikin analysoida nykytilanteensa ja laatia suunnitelmat omiin vahvuuksiinsa nojautuen. Suomen edellytykset pärjätä digitaalisessa murroksessa ovat siis lähtökohtaisesti hyvät, kun jo nyt kilpaillaan jatkuvasti kehittyvällä osaamisella eikä halvalla tuntihinnalla.

Suomessa on jo tehty ja käynnistetty monia toimia digitalisaation edistämiseksi julkishallinnossa. Kuitenkin digitalisaatiolla tavoiteltavien hyötyjen määrittely ja mittaaminen on sekä Suomessa että muissa maissa varsin vähäistä. Julkishallinnon digitalisaatio - tuottavuus ja hyötyjen mittaaminen -selvitys esittää suosituksia julkishallinnon toimenpiteistä sekä mittareita hyötyjen mittaamiseen. Suositukset painottuvat asenteiden muuttamiseen digitalisaatiolle ja sen tuomille muutoksille myönteisiksi, yhteistyöhön ja läpinäkyvyyteen, sekä digitalisaatiota tukeviin toimintatapoihin. Mittarit kohdistuvat sekä julkishallinnon että asiakkaiden saamiin hyötyihin. Lisäksi datan hyödyntämisen mittaaminen on tarpeen, koska suurimpia digitalisaation mahdollisuuksia on monipuolinen datanhyödyntäminen sekä julkishallinnon toimijoiden kesken että julkisen ja yksityisen sektorin välillä. Selvityksen pohjalta merkittäväksi haasteeksi julkishallinnon digitalisaatiossa voidaan todeta asiakaskeskeisyyden puute: digitaalisia palveluja kehitetään yksittäisen viraston näkökulmasta sen sijaan, että huomioitaisiin asiakkaan tarve, yli hallinnon alojen ja virastojen. Digitalisaation edistymistä esitetäänkin seurattavaksi palvelupolkujen määrittelemisen asteen näkökulmasta.Selvityksessä myös arvioidaan digitalisaation mahdollisuuksia kansantalouden näkökulmasta laskennallisen tasapainomallin avulla. Arviointi on tehty neljän politiikkaskenaarion kautta.

Tämä dokumentti esittää Digimuutos-hankkeen tulokset, painottuen suosituksiin ja kokeilun esittelyyn. Hankkeen tavoitteena oli selvittää digitalisaation vaikutuksia työllisyyteen ja tarvittaviin osaamisiin. Dokumentin alussa esitetään lyhyesti aiemmin julkaistun kirjallisuuskatsauksen tulokset. Dokumentissaesitellään suosituksia neljään aihealueeseen: 1) Suomen vahvuudet ja tavoitetila, 2) Yritysten toiminnan edistäminen, 3) Tasa-arvosta huolehtiminen ja 4) Teknologian ja ihmisen yhteistyö. Laajasti esillä olleiden digitalisaation tuomien uhkakuvien toteutuminen voidaan torjua tehokkaimmin pyrkimällä edelläkävijäksi digitalisaation tehokkaassa ja innovatiivisessa hyödyntämisessä sekä tekemällätarvittavia uudistuksia yhteiskunnan kaikilla tasoilla huomioiden käynnissä oleva suuri muutos. Suuri osa dokumenttia keskittyy Digimuutos-hankkeessa tehdyn kokeilun toteutuksen ja tulosten esittelyyn. Tehdyllä kokeilulla oli kolmen tasoisia tavoitteita: Ensinnäkin haluttiin saada selville se, auttaako työnhakuun liittyvien tiedollisten valmiuksien parantaminen työllistymistä. Toiseksi haluttiin selvittää kevyesti, onko digitalisaatioon liittyvillä valmiuksilla jokin yhteys työllistymiseen. Kolmanneksi tutkittiin sitä, millaisia haasteita ja ongelmia kevyestä valtionhallinnon parissa tehtävästä kokeiluasetelmasta syntyy ja kuinka ongelmat saadaan ratkaistua. Hankkeen kokeilu osoitti, että työnhaun tiedollisten valmiuksien lisääminen ei lisännyt työllistymistä. Toinen keskeinen antiDigimuutos-kokeilussa oli oppia siitä, millä tavalla ylipäätään hallinnon kokeiluja kannattaa tehdä. Digimuutos-kokeilu osoitti, että kokeiluasetelmaa toistamalla on mahdollista tehdä varsin kustannustehokkaasti testejä muualla käyttöön otettujen toimintamallien tai kokeilujen hyödyistä Suomessa.

Life cycle-based sustainability assessment methods and life cycle thinking are well implemented in many kinds of activities within the different process industry sectors. However, there is room for further improvement and mainstreaming the use of the methods, and especially for integrating the methods in different processes capable of providing decision-support on a daily basis. Important drivers for sustainability assessment originate from the strategic choices of individual companies, and from the demands and recommendations of the underlying policy framework. New development needs seem to arise, as the understanding of different aspects of sustainability increases, and as the demands from stakeholders become more frequent. Although the methods can rarely provide ready-made answers to complex decision-making situations, they increase understanding of the evaluated phenomena, help preventing burden shifting and provide a sound, science-based background for decision-making. As the development of the LCA-based methods is moving from environmental assessments towards multidimensional assessments that would include economic and social aspects and extend from the product level to sector level, requirements related to successful implementation and interpretation of the results increase. Future activities should be targeted to achieve a comprehensive understanding of different sustainability aspects, at the same time allowing easy implementation of the methods. The implementation and interpretation phases should be supported by flexible tools and compatible datasets. Methods and tools should be applicable for addressing different aspects of sustainability, incrementally, and for conducting either comprehensive or streamlined studies, depending on the purpose. Results of the assessments should be communicated in a way that would help decision-makers and stakeholders in making sustainable choices.

Lessons learnt in SubUrbanLab-project• Encourage user engagement by addressing particularly noticeable sustainability challenges in the suburb. Allow people to express themselves on issues that already engage and interest them.• Encourage municipality engagement by taking into consideration the institutional and cultural preconditions: challenges of communication, collaboration, and coordination between departments may be more evident in public organizations compared to the private sector.• Confirm that the key stakeholders are familiar with the Urban Living Lab approach and are committed to its principles.• User-driven urban living labs primarily run by the residents may further strengthen residents’ feelings of inclusion and participation in the local society.• An enabler-driven urban living lab, run by the municipality, may increase the chances of sufficient resources but here the working methods of living labs need to be fully embraced and integrated into existing organizational routines.

Across Europe, some 200 million people live in suburban areas in great need of modernisation and social uplifting. The SubUrbanLab project (2013-2016) aims to examine how these areas can be modernised and socially uplifted together with the residents and other stakeholders in order to turn them into more attractive, sustainable and economically viable urban areas. To do this, the project has developed and set up so called Urban Living Labs (ULL), i.e. arenas for innovation and dialogue that focus on solving challenges in the urban area by involving residents and other stakeholders, in connection to needed modernization actions in two suburbs, one in Sweden (Alby in Botkyrka municipality) and one in Finland (Peltosaari in the City of Riihimäki).

Urban Living Labs are development environments that integrate residents and other stakeholders to develop and test new solutions in their daily life. The users of the new services or solutions are active partners in the whole development process, which happens in the real urban context. Urban Living Labs utilize various co-design methods for understanding the needs, generating solution ideas, presenting ideas and evaluating the solutions in practice. In addition, citizen participation methods are used for participation in decision making and taking action. This report presents the Urban Living Lab methods used in the project. The aims, set-up and outcome of the methods are presented and suitability of the methods for the modernisation and social upgrading actions in the project is discussed. This report focuses, however, on the participatory methods separately. A more detailed evaluation and analysis of the living lab approach, its suitability and impacts, including also the utilisation and suitability of the used participatory methods as a part of it, is presented in project report 4.1/4.2 Evaluation of the Urban Living Labs in Alby and Peltosaari.

Suomi siirtyy kohti kiertotaloutta uusien liiketoiminta- ja teknologiainnovaatioidenkautta. Uudet ratkaisut mahdollistavat yhteiskunnan läpileikkaavan systeemisenmuutoksen. Erilaiset kumppanuudet ja yhteistyö ovat avainasemassa innovaatioiden synnyttämisessä. Kiertotalouden haasteiden ratkaiseminen on arkea VTT:ntoiminnassa. Nyt on aika koko yhteiskunnan tasolla siirtyä sanoista tekoihin.

Across Europe, some 200 million people live in suburbs in great need of modernization and social uplifting. The JPI Urban Europe SubUrbanLab project (2013-2016) has examined how these suburbs can be modernized and socially uplifted together with the residents and other stakeholders. The project developed and set up six Urban Living Labs (ULLs): three in Alby, Sweden and three in Peltosaari, Finland. These ULLs were arenas for co-creation of innovative urban solutions: a means to develop new forms of experiences on involving the residents and stakeholders into development in an urban context. The long-term goal is to turn these suburbs into more attractive, sustainable and economically viable urban areas. This report presents the evaluation of the six Urban Living Labs with regard to their impact on sustainability in Alby and Peltosaari. The report also discusses how well each ULL has lived up to the project definition of an Urban Living Lab.

Across Europe, some 200 million people live in suburban areas in great need of modernisation and social uplifting. The SubUrbanLab project (2013-2016) aims to examine how these areas can be modernised and socially uplifted together with the residents and other stakeholders in order to turn them into more attractive, sustainable and economically viable urban areas. To do this, the project will develop and set up so called Urban Living Labs (ULL), i.e. arenas for innovation and dialogue that focuses on solving challenges in the urban area by involving residents and other stakeholders, in connection to needed modernization actions in two suburbs, one in Sweden (Alby in Botkyrka municipality) and one in Finland (Peltosaari in the City of Riihimäki).

Urban Living Labs are development environments that integrate residents and other stakeholders to develop and test new solutions in their daily life. The users of the new services or solutions are active partners in the whole development process, which happens in the real urban context. Urban Living Labs utilize various co-design methods for understanding the needs, generating solution ideas, presenting ideas and evaluating the solutions in practice. In addition, citizen participation methods are used for participation in decision making and taking action.This document presents the boundary conditions for successful Urban Living Lab implementation as well as methods that can be used in different stages of the development process. The report is targeted for municipalities, housing companies and researchers that aim at involving different stakeholders in different kinds of development projects in the urban context.Before starting Urban Living Lab activities, several things have to be checked and planned. First of all, understanding the context is important. This understanding can be obtained by interviewing people from different backgrounds, observing the environment and familiarising oneself with earlier reports written about the area and its challenges. The next tasks is to define the goals for the development project based on the needs of different target groups, identify the residents and other stakeholders who should participate in the project and involve them in defining the aims, clarify the roles in the Urban Living Lab and define a transparent decision making process. Finally, the methods for the specific actions and the communication process should be planned.Key success factors for Urban Living Labs are the early and continuous involvement of the affected people, clear goals and expectations, and acting instead of discussing. The methods must be adapted to the goals and participants. At its best, people can participate in the Urban Living Lab activities as a part of their other activities and see the effects of their participation shortly afterwards.

Tavoitteena oli arvioida kokonaisvaltaisesti kuluttajien mediakäytön ympäristövaikutuksia ja tunnistaa eri mediankäyttötapoihin liittyvät merkittävimmät ympäristövaikutusten lähteet. Tutkimuksessa haluttiin lisätä ymmärrystä erilaisista mediankäyttötavoista, herättää keskustelua median ympäristövaikutuksista ja aktivoida alan toimijoita laajempaan yhteistyöhön. Lisäksi arvioitiin keinoja hyödyntää tuloksia kuluttajille suunnatussa mediatuotteisiin liittyvässä ympäristöviestinnässä. Menetelminä tutkimuksessa hyödynnettiin laadullista käyttäjätutkimusta kuluttajien mediapäivän kulutuksen selvittämiseksi sekä kirjallisuusselvitystä eri media-alustojen (paperi, tietokone, älypuhelin, tablet sekä sähköinen lukulaite ja televisio) elinkaaren aikaisten ympäristövaikutusten selvittämiseksi. Näiden tietojen pohjalta luotiin elinkaariajatteluun pohjautuva median käyttöä kuvaava nelikenttäjaottelu kokonaiskuvan muodostamiseksi. Lisäksi toteutettiin median käytön ympäristövaikutuksia havainnollistava animaatio (http://youtu.be/KYmfAxIBWSs). Median käytön ympäristövaikutusten kattava arviointi ei tällä hetkellä ole mahdollista julkisesti saatavilla olevan tiedon pohjalta. Tietoa puuttuu tai se ei ole ajantasaista ja läpinäkyvää. Tiedon suhteen on myös alueita ja asioita, joiden osalta tiedon muodostaminen on hyvin haasteellista, kuten verkkoliikenne, tai joiden osalta tieto voi olla virheellistä ja vaatii tarkentamista, kuten jotkut elektronisten laitteiden komponentit. Tällä hetkellä julkisen ja ajantasaisen tiedon puute hankaloittaa myös yritysten omia tuotteita ja palveluita koskevien arviointien tekemistä sekä vaikutusten vähentämistä. Suurimmat haasteet ja tiedonpuutteet liittyvät elektronisten laitteiden valmistukseen ja kierrätykseen, tietoverkkoihin ja tiedonsiirtoon sekä mediatuotteiden ja -palveluiden erottamiseen muusta tiedonsiirrosta ja ajankäytöstä. Nopeasti muuttuvat teknologiat ja uudet sähköiset alustat sekä monikanavaiset mediapalvelut ja tuotteet muodostavat kokonaisuuden, joka on haastava, muttei mahdotonta arvioida ympäristövaikutuksien kannalta. Tämä edellyttää kuitenkin yhteistyötä ja läpinäkyvyyden lisäämistä eri mediatuotteisiin liittyvien ympäristövaikutusten osalta, sekä avointa viestintää alan toimijoilta. Lisäksi tarvitaan lisää systemaattisia ja julkisia tutkimuksia eri mediatuotteiden ja jakelukanavien vaikutuksista. Tutkimuksen perusteella koostettiin myös suosituksia ja jatkotutkimustarpeita. Kuluttaja voi osaltaan hillitä merkittävästi median käytöstä aiheutuvia ympäristövaikutuksia sillä, että hän kierrättää painotuotteet ja elektroniikkalaitteet hyötykäyttöön, kun ei niitä enää tarvitse.

Media business environment has gone through changes, which will in the long term affect and guide changes in magazine business. One of the very topical issues relating to the changing media use habits is the environmental effects of both print and digital media. In this study, our interest was mainly in how a paper producer and a media house may work together towards a common goal of sustainable print products and how the consumers respond to the co-operation. The consumer views on the environmental sustainability were collected utilizing an on-line cocreation platform. The participants were invited to the on-line workspace to share ideas, discuss and give feedback about the concepts of ethical partnership and different ways to communicate about it that were presented as narratives. The participants found the ethical partnership between paper producer and media house a desirable concept. The prerequisites for credible ethical partnership include: true impact, noble motivation and extensive definition of company responsibility. The participants were most satisfied with the concept which required active participation of readers/consumers and increased their knowledge and understanding on a well-defined case concerning sustainability. The result indicates that in successful sustainable actions the readers would like to be identified as active partners instead of treating them as passive audience. In addition, they appreciate the increase of knowledge in the area of the action. Journalistic content is found as a trustworthy source of knowledge.

Currently, some information about the environmental impacts of different devices and platforms, such as print, tablets and mobile phones is available, but the overall view related to media consumption as a whole is missing. The environmental impacts of media use is a combination of the impacts related to use phase, manufacturing of the devices or platforms used, content creation, and infrastructure required for delivering the content to the end-user. For making environmentally aware decisions, the impacts of these different phases should be clarified. From LCA point of view, the challenge is how to select a correct functional unit for the evaluation, since the daily time used for e.g. reading the news varies greatly between the case persons. Most likely, a combination of LCA and other evaluation methods is required, increasing the complexity of the assessment. From consumer communication point of view, the challenge is that the impacts of media use are mostly not visible to the users and at the moment, the impacts are not well known.

Lisätty todellisuus (Augmented Reality, AR) on ollut voimakkaan kehityksen ja mielenkiinnon kohteena jo vuosia, ja esimerkit sen hyödyntämisestä mm. mainonnassa ovat yleistyneet viime vuosien aikana. Lisätty todellisuus on tietyillä erityisaloilla otettu myös opetuksessa käyttöön suhteellisen nopeasti. Tällaisia ovat mm. kirurgia sekä huolto- ja kokoonpanotyöt. Myös muilla opetuksen alueilla mielenkiinto tämän innostavan teknologian tuomia mahdollisuuksia kohtaan on kasvanut, varsinkin kun sovellusten käyttöön riittää tänä päivänä tavanomainen kuluttajaelektroniikka ja 3D-mallinnusta kyetään tekemään hyvinkin kustannustehokkaasti. Kirjallisuusselvityksemme perusteella vuoden 2008 jälkeen tieteellisten julkaisujen, joissa oli tutkittu AR:n käyttöä opetustarkoituksessa, määrä kasvoi huimasti. Monissa julkaistuissa tutkimuksissa on kehitetty itse teknologiaa tai pohdittu muun opetusteknologiasovelluksen kehitykselle mahdollista jatkotutkimusta lisätyn todellisuuden soveltamisesta, mutta myös kunnianhimoisia AR-sovelluksia ja käyttäjätutkimuksia opetuksessa on raportoitu. Tutkimus- ja kehityshankkeiden yhteydessä käyttäjätutkimukset ovat kuitenkin yleensä lyhytkestoisia ja erillisiä muusta opetuksesta. Tämän vuoksi haasteeksi on muodostunut AR-sovellusten vaikutusten arviointi oppimisessa luotettavasti sekä mallien kehittäminen sovellusten integroimiseksi osaksi muuta opetusta. Kuten monien muidenkin uusien teknologioiden kohdalla, lisättyä todellisuutta on alkuinnostuksessa pyritty usein hyödyntämään sovelluksissa, joissa samankaltainen sovellus olisi toteuttavissa yhtä hyvin tai helpommin ilman lisättyä todellisuutta. Joissain tapauksissa myös uuden teknologian käytön mahdollisesti aikaansaama motivaation hetkellinen kasvu on ollut riittävä kannustin projektien toteutukselle. Tähän esitykseen olemme koonneet sellaisia esimerkkejä lisätyn todellisuuden soveltamisesta opetuksessa, joissa teknologiaa hyödynnetään tehokkaasti ja joissa AR ei olisi helposti korvattavissa jollain toisella ratkaisulla. Lisäksi havainnollistamme AR-teknologian ainutkertaisia erityispiirteitä, joiden uskomme tuovan opetukseen merkittävimmin hyötyä. Esitämme myös ajatuksiamme siitä, millaisia kehitysvaiheita vielä tarvitaan, että AR-teknologiaa hyödynnettäisiin opetuksessa laajasti ja että sovellukset olisivat kestäviä ja hyödyllisiksi koettuja.

Packages are expected to carry ever more information in a limited space. One solution to this problem is automatic identification, i.e. adding elements to the package that can be linked to electronic information systems. The aim of this study was to find the best way to produce additional business for the value chain of packages via existing technologies for automatic identification. Automatic identification can give benefits in the form of cost savings, new business opportunities, additional value to existing business and increased customer loyalty to all players in the value chain. Available technologies are 2D bar codes, digital watermarks, image recognition, fibre matrix, radiofrequency identification tags and magnetic codes. Pilot tests and user studies showed that additional services offered via automatic identification should include detailed product data, recipes, nutrient needs and user instructions and should match user demand. Obstacles to use are costs, time consumption and complexity. In Japan, mobile barcodes are part of everyday life: well known to consumers and used on a flat‐rate basis. From the beginning, the introduction was based on consumer needs, not on early profit. Today, it operates on a win–win principle, with benefits for all the players in the value chain, and several traditional printers have created completely new service concepts for their customers.

Automatic identification can give benefits in the form of cost savings, new business opportunities, additional value to existing business and increased customer loyalty to all players in the value chain. Available technologies are 2D bar codes, digital watermarks, image recognition, fibre matrix, RFID tags and magnetic codes. Pilot tests and user studies showed that additional services offered via automatic identification should include detailed product data, recipes, nutrient needs, user instructions and match user demand. Obstacles to use are costs, time consumption and complexity

Within the paper and printing industry, product-based information is required for both internal and external communication. The aim of the LEADER project (2007-2010) was to study the environmental impacts occurring during the life cycle of print products. During the project, life cycle assessment and carbon footprint studies were conducted for five print products. To increase the usability of the results among the industrial stakeholders and funding parties, communication was selected as one of the focus areas of the project. One of the main areas of interest was how to present the results of the life cycle assessment and carbon footprint case studies in a manner that non-expert stakeholders can readily understand. The objectives of the empirical part of the sustainability communication study were to identify the most relevant challenges related to the communication of environmental information, to gather ideas and tools for improving communication within the value chain of print products, and to get feedback on the drafts of the fact sheets that were under development. In the study, a qualitative research approach was applied. Data was collected by organizing workshops and by interviewing representatives of the value chain of print products. In addition, a literature study on available tools and guidelines suitable for communicating about the environmental performance of print products was conducted. Based on the empirical data, there were clear differences in how often the interviewees encounter questions concerning sustainability. Therefore the needs and also the ability to make use of new information and new tools vary greatly within the value chain. The environmental issues in the value chain of print products are for the most part communicated between companies, by professionals, and very few actors in the field have direct contact with the end-users.

The packages are expected to carry ever more information in a limited space. One solution is hybrid media, i.e. printing intelligent elements on the packages. The aim of this study was to find the best way to produce additional business to the value chain of packages via already existing technologies for hybrid media. The approach included a technology survey about 2D applications, interviews with industrial experts from the package value chain, two industrial case pilots with user studies and a study tour to forerunner companies in Japan. Hybrid media can give benefits in form of cost savings, new business opportunities, additional value to already existing business and increased customer loyalty to all players in the value chain. Available hybrid media technologies are 2D bar codes, digital watermarks, image recognition, fibre matrix, RFID tags and magnetic codes. Pilot tests and user studies showed that additional hybrid media service should include detailed product data, recipes, nutrient need, user instructions and matching of user demand. Obstacles for use are costs, time consuming and complexity. In Japan mobile barcodes are part of everyday life, well known to consumers and used on flat rate basis. The introduction was from the beginning based on consumers' needs, not on early profit. Today it operates on a win-win principle with benefits for all the players in the value chain and several traditional printers have created completely new service concepts for their customers

Packages are expected to carry ever more information in a limited space. One solution is hybrid media, i.e., printing intelligent elements on packages. The aim of this study was to find the best way to produce additional business for the package value chain using existing technologies for hybrid media. The approach included a technology survey of 2D applications, interviews with industrial experts from the package value chain, two industrial case pilots with user studies and a study tour of forerunner companies in Japan. Hybrid media can offer benefits in the form of cost savings, new business opportunities, added value to existing business and increased customer loyalty to all players in the value chain. The available hybrid media technologies are 2D bar codes, digital watermarks, imge recognition, fibre matrix, RFID tags and magnetic codes. The pilot tests and user studies showed that additional hybrid media services should include detailed product data, recipes, nutrient requirements and user instructions, and match user demand. Obstacles to their use are cost and complexity, and the fact that they are time-consuming. In Japan, mobile barcodes are part of everyday life. They are well known to consumers and are used on a flat-rate basis. When they were introduced, they were based on consumers' needs, not on early profit. Today, it is a win-win situation with benefits for all the players in the value chain, and many traditional printers have created completely new service concepts for their customers.

The aim of this project was to combine printed and digital learning material in order to enrich and enhance the learning experience, and introduce the created concept to the end-users in primary schools. We proposed a hybrid book concept in which traditional school book was combined with a mobile phone. The chosen subject was English as a foreign language (EFL). User-centric approach and qualitative methods were used in the design process. The main user groups were teachers, pupils and parents. In addition, WSOYpro bookmakers gave their professional insight into the process. This approach made it possible to take into account the user preferences as well as pedagogical and didactical issues. The inclusion of the teacher in the design process from the very beginning proved to be valuable: The teacher was able to interweave the use of hybrid book into her current teaching practises, culture and curriculum; on the other hand she provided the research group with valuable information, which helped the design of the mobile phone tasks. Our experiences from the project indicate that the mobile hybrid book is a suitable learning material for primary education. The motivation of teachers and pupils was high, and the attitudes of parents supported the use of hybrid book. The society around us is becoming increasingly digitalized and the schools should follow the change taking place in the society. The printed book is probably not enough anymore, but is not yet disappearing from the schools. The idea of combining the two worlds, printed and digital, was well received.

Educational games have seen grown interest in recent years. At the same time, there has been interest in the research of hybrid media. Hybrid media is a combination of print and electronic media. In this paper we present a first study on the design of educational language games for hybrid media platform. Based on scenario interviews and supportive research, we present a design framework which can be used to aid the design of educational language games. For our study, we interviewed six elementary school teachers and 16 6th grade students aging from 11 to 12 years. We also interviewed four study book authors and examined educational language games.

The aim of the study was to develop a new hybrid media product for learning environments and to evaluate its suitability and potential for studying English as a foreign language in elementary school. The prototype made for the study consisted of an English book linked to a mobile phone through 2D codes. By using the code reader the user was able to carry out listening tasks and interactive grammar exercises which opened up in the mobile phone's web browser. The hybrid book concept was evaluated by ten elementary school teachers. According to the user tests with the teachers the hybrid book would motivate pupils and allow them to study regardless of time and place. The interviewed teachers had a very positive attitude to using a mobile phone side-by-side with the text book in order to carry out tasks not possible with the text book alone (e.g. listening tasks). Most of the teachers were willing to use a hybrid book for teaching if it was available. All the interviewed teachers thought that pupils would be interested in using a hybrid book, and hence it will be interesting to observe how the pupils themselves evaluate the use of the hybrid book in the next phase of the study.