Author: "Department of Social Psychology" - Searchworks@Jio Institute Digital Library Search Results

Your search keyword '"Department of Social Psychology"' showing total 4,100 results

Start Over Author "Department of Social Psychology"

4,100 results on '"Department of Social Psychology"'

1. Calculating life : Nation, Nature, and the Nativisation of Nonhuman Genetics

Author: Helsingin yliopisto, valtiotieteellinen tiedekunta, sosiaalitieteiden laitos, Helsingfors universitet, statsvetenskapliga fakulteten, institutionen för socialvetenskaper, University of Helsinki, Faculty of Social Sciences, Department of Social Studies, Department of Social Psychology, Tamminen, Sakari, Helsingin yliopisto, valtiotieteellinen tiedekunta, sosiaalitieteiden laitos, Helsingfors universitet, statsvetenskapliga fakulteten, institutionen för socialvetenskaper, University of Helsinki, Faculty of Social Sciences, Department of Social Studies, Department of Social Psychology, and Tamminen, Sakari
Abstract: In recent decades, nation-states have become major stakeholders in nonhuman genetic resource networks as a result of several international treaties. The most important of these is the juridically binding international Convention on Biological Diversity (CBD), signed at the Rio Earth Summit in 1992 by some 150 nations. This convention was a watershed for the identification of global rights related to genetic resources in recognising the sovereign power of signatory nations over their natural resources. The contracting parties are legally obliged to identify their native genetic material and to take legislative, administrative, and/or policy measures to foster research on genetic resources. In this process of global bioprospecting in the name of biodiversity conservation, the world's nonhuman genetic material is to be indexed according to nation and nationality. This globally legitimated process of native genetic identification inscribes national identity into nature and flesh. As a consequence, this new form of potential national biowealth forms also what could be called novel nonhuman genetic nationhoods. These national corporealities are produced in tactical and strategic encounters of the political and the scientific, in new spaces crafted through technical and institutional innovation, and between the national reconfiguration of the natural and cultural as framed by international political agreements. This work follows the creation of national genetic resources in one of the biodiversity-poor countries of the North, Finland. The thesis is an ethnographic work addressing the calculation of life: practices of identifying, evaluating, and collecting nonhuman life in national genetic programmes. The core of the thesis is about observations made within the Finnish Genetic Resources Programmes in 2004 2008, gathered via multi-sited ethnography and related methods derived from the anthropology of science. The thesis explores the problematic relations of the communal for, Rio de Janeiron ympäristökokouksessa vuonna 1992 solmittu kansainvälinen luonnon biodiversiteettisopimus (CBD) määritteli luonnon geenit sopimuksen ratifoineiden suvereenien valtioiden omaisuudeksi, ja samalla juridisesti velvoitti nämä tunnistamaan omat kansalliset geeninsä. Suomen Maa- ja metsätalousministeriön (MMM) vuosina 2003 (kasvigeenivarat) ja 2004 (eläingeenivarat) käynnistämien kansallisten geeniresurssiohjelmien keskeinen tehtävä on vastata tähän velvoitteeseen: tunnistaa alkuperäiset suomalaiset geenit, arvioida niitä ja säilöä geenipankkeihin arvokkaimmat geenivarat tulevaisuutta varten. Kansalliset geeniresurssiohjelmat ovat osa paitsi biologisen monimuotoisuuden säilyttämiseen tähtäävää kansainvälistä liikettä, myös laajempaa kansallisten identiteettien uudelleenbiologisoitumista. Suomalaisissa geeniresurssiohjelmissa ei-inhimilliset geenit (mikrobit, kasvit, puut, eläimet) saavat yhtäältä kulttuurisen identiteetin (kansallisuuden), ja toisaalta myös suomalaisuudesta tulee geenien kansallisuuden myötä yhä enemmän luonnollista. Väitöskirjan tutkimuskohteena on näissä vastavuoroisissa prosesseissa kehkeytyvän uudenlaisen suomalaisen geneettisen kansallisuuden synty, ei-inhimillisen ja inhimillisen suhde kansallisuusteorioissa ja tämän uuden kansallisuuden asema kansainvälisessä geeni-geopoliittisessa kentässä. Tutkimuksen aineiston keräys on toteutettu tieteen ja teknologian tutkimuksessa (Science and Technology Studies) vakiintunein etnografispainotteisin menetelmin seuraamalla geeniresurssiohjelmien toteutusta kentällä Maa- ja elintarviketutkimuskeskuksessa (MTT) sekä havainnoimalla Maa-ja metsätalousministeriön alaisen Suomen geenivaraneuvottelukunnan (Geva) kokouksia ja siinä syntyviä poliittisia linjasuosituksia geenien osalta.
Published: 2010

2. Oikeudenmukaisuuden kokemusten merkitys ryhmään samastumiseen ja irtisanoutumisaikomuksiin : kulttuurien välinen tutkimus Helsingin ja Torunin yliopistoissa

Author: Helsingin yliopisto, Sosiaalipsykologian laitos, University of Helsinki, Department of Social Psychology, Helsingfors universitet, Socialpsykologiska institutionen, Jalo, Paula, Helsingin yliopisto, Sosiaalipsykologian laitos, University of Helsinki, Department of Social Psychology, Helsingfors universitet, Socialpsykologiska institutionen, and Jalo, Paula
Abstract: Tässä tutkimuksessa tarkasteltiin Tylerin ja Bladerin (2003) ryhmään kiinnittymisen mallin mukaisesti oikeudenmukaisuuden kokemusten merkitystä työntekijöiden ryhmään samastumiseen ja irtisanoutumisaikomuksiin vaikuttavina tekijöinä. Lisäksi tarkasteltiin statusarvioiden välittävää vaikutusta näiden muuttujien välillä. Tutkimuksen keskeisenä tavoitteena oli myös tarkastella mallin yleistettävyyttä. Aineisto kerättiin lomakekyselynä Helsingin yliopiston henkilökunnalta (N = 452) ja Torunin yliopiston henkilökunnalta (N = 243). Työn teoriaosuudessa esitellään ensin Tylerin ja Bladerin (2003) ryhmään kiinnittymisen malli ja sen kehittämistä edeltäviä oikeudenmukaisuuden teorioita. Lisäksi luodaan katsaus arvoja koskeviin teorioihin sekä tutkimuksiin, joissa nämä kaksi suuntausta on yhdistetty. Näiden perusteella rakennetaan oikeudenmukaisuuden ilmiöiden välisiä vaikutussuhteita tarkastelevia hypoteeseja sekä muodostetaan ryhmään kiinnittymisen malliin perustuva oletusmalli, jota testataan lineaarisilla ja hierarkkisilla regressioanalyyseillä (välittäjäanalyysi). Muuttujien välisiä yhteyksiä tarkastellaan myös aina kahdessa kulttuurissa (Puola - Suomi). Tutkimustulokset olivat osittain oletusmallin oletusten mukaisia. Ensinnäkin saatiin tukea hypoteesille, jonka oikeudenmukaisuuden kokemukset ovat positiivisesti yhteydessä ryhmään samastumiseen. Samoin saatiin tukea hypoteesille, jonka mukaan samastuminen edelleen vähentää irtisanoutumisaikomuksia. Sen sijaan statusarvioiden välittävää vaikutusta koskeva hypoteesi sai tuloksista vain osittaista tukea. Kulttuurien välisessä tarkastelussa havaittiin eroja muuttujien välisissä yhteyksissä. Jakava oikeudenmukaisuuden, havaitun statuksen ja irtisanoutumisaikomusten välinen yhteys oli voimakkaampaa Torunin ylipistossa kuin Helsingin yliopistossa. Sen sijaan hypoteesi, jonka mukaan laajennetun menettelytapojen oikeudenmukaisuuden yhteys statusarvioihin on voimakkaampaa Helsingin yliopistossa kuin Torunin yliopistossa, ei saanu, Endast sammandrag. Inbundna avhandlingar kan sökas i Helka-databasen (http://www.helsinki.fi/helka). Elektroniska kopior av avhandlingar finns antingen öppet på nätet eller endast tillgängliga i bibliotekets avhandlingsterminaler., Only abstract. Paper copies of master’s theses are listed in the Helka database (http://www.helsinki.fi/helka). Electronic copies of master’s theses are either available as open access or only on thesis terminals in the Helsinki University Library., Vain tiivistelmä. Sidottujen gradujen saatavuuden voit tarkistaa Helka-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka). Digitaaliset gradut voivat olla luettavissa avoimesti verkossa tai rajoitetusti kirjaston opinnäytekioskeilla.
Published: 2009

3. 'Kyllä aina on tervetullutta semmonen, et jos voidaan ottaa ihan ihmisenä' : tutkimus skitsofreniaa sairastavan kokemasta stigmasta

Author: Helsingin yliopisto, Sosiaalipsykologian laitos, University of Helsinki, Department of Social Psychology, Helsingfors universitet, Socialpsykologiska institutionen, Kareinen, Mikko, Helsingin yliopisto, Sosiaalipsykologian laitos, University of Helsinki, Department of Social Psychology, Helsingfors universitet, Socialpsykologiska institutionen, and Kareinen, Mikko
Abstract: Mielenterveydellisiin sairauksiin liitetyn stigman katsotaan yleisesti heikentävän mielenterveydellisiä sairauksia sairastavien elämänlaatua ja olevan vakavimpia esteitä kuntoutumiselle. Suomalaisissa mielenterveydellisiin sairauksiin liittyvissä tutkimuksissa stigma tiedostetaan, mutta sitä ei käsitellä kovin syvällisesti. Tätä taustaa vasten tutkimuksen tarkoituksena oli tarkastella skitsofreniaa sairastavien kokemaa stigmaa kokonaisvaltaisesti. Tutkimuksen teoreettisen viitekehyksen muodosti tutkimuskeskustelu stigmasta ja selviytymiskeinoista, jotka ovat liitoksissa stigmaan. Tutkimuskohteen muodosti neljä Klubitalon asiakasta, jotka sairastivat skitsofreniaa. He olivat kaikki yli 30-vuotiaita ja heillä oli kokemuksia stigmasta. Aineisto kerättiin pitkien puolistrukturoitujen yksilöhaastatteluiden kautta. Haastattelut suoritettiin joko Klubitalon tai yliopiston tiloissa. Tutkimus oli lähtökohdiltaan fenomenologis-hermeneuttinen. Aineiston analyysimenetelmänä käytettiin tulkitsevaa fenomenologista analyysiä. Kokemukset jaettiin analyysissä stigman muodostumisen, sen vaikutuksiin ja stigman negatiivisten seurausten vähentämiseen. Stigma aiheutti haastateltaville surun, häpeän ja ärtymyksen tunteita. Leima loi epävarmuutta muita ihmisiä kohtaan ja ajoi haastateltavia yksinäisyyteen. Yksinäisyyden muodostumiseen vaikuttivat ennakkoluulot ja syrjintä, joita kohdattiin hoidon, ympäristön, työn ja yhteiskunnan kautta. Tutkimus vahvistaa aikaisempien kansainvälisten tutkimusten tuloksia siitä, että stigma rakentuu monien eri lähteiden kautta ja heikentää skitsofreniaa sairastavien elämänlaatua. Aineistossani leimaa ei kuitenkaan passiivisesti hyväksytty, vaan sen negatiivisia vaikutuksia pyrittiin aktiivisesti poistamaan käyttämällä ongelmiin ja tunteisiin keskittyviä selviytymiskeinoja. Tutkimuksen keskeisimmät lähteet stigman osalta olivat: Crocker, J., Major, B. & Steele, C. (1998). Social stigma; Jones, E., Farina, A., Hastorf, A., Markus, H., Miller, D. & Scott, R., Endast sammandrag. Inbundna avhandlingar kan sökas i Helka-databasen (http://www.helsinki.fi/helka). Elektroniska kopior av avhandlingar finns antingen öppet på nätet eller endast tillgängliga i bibliotekets avhandlingsterminaler., Only abstract. Paper copies of master’s theses are listed in the Helka database (http://www.helsinki.fi/helka). Electronic copies of master’s theses are either available as open access or only on thesis terminals in the Helsinki University Library., Vain tiivistelmä. Sidottujen gradujen saatavuuden voit tarkistaa Helka-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka). Digitaaliset gradut voivat olla luettavissa avoimesti verkossa tai rajoitetusti kirjaston opinnäytekioskeilla.
Published: 2009

4. Innovatiivisuus ja yrittäjäidentiteetti maaseudun bioenergia-alan ja hevostalousalan yrityskeskittymissä

Author: Helsingin yliopisto, Sosiaalipsykologian laitos, University of Helsinki, Department of Social Psychology, Helsingfors universitet, Socialpsykologiska institutionen, Saari, Heidi, Helsingin yliopisto, Sosiaalipsykologian laitos, University of Helsinki, Department of Social Psychology, Helsingfors universitet, Socialpsykologiska institutionen, and Saari, Heidi
Abstract: Innovatiivisuus nähdään eri tieteenaloilla yhtenä yrittäjyyden tärkeimmistä ulottuvuuksista. Myös sosiaalipsykologinen yrittäjyystutkimus nimeää innovatiivisuuden yrittäjän olennaiseksi ominaisuudeksi. Innovaatioita ja innovatiivisuutta pidetään yritystoiminnalle tärkeinä, mutta niiden synnystä ja kehityksestä ei tiedetä paljon. Tässä tutkimuksessa tarkastellaan maaseudun yrityskeskittymissä toimivien pienyrittäjien innovatiivisuutta ja innovaatio-osaamista sekä oman alan innovaatioiden tärkeäksi kokemista. Tutkimuksessa käsitellään myös innovatiivisuutta tukevia tekijöitä ja yrittäjäidentiteettiä, sekä innovatiivisuuden ja yrittäjäidentiteetin ja yrittäjyysulottuvuuksien yhteyttä toisiinsa. Tutkimuskohteena ovat maaseudun yrityskeskittymissä toimivat pohjois-pohjanmaalaiset bioenergiayrittäjät ja itäuusmaalaiset ja uusmaalaiset hevostalousyrittäjät. Tutkimuksen kvantitatiivinen aineisto kerättiin syksyllä 2008 postikyselylomakkeilla ja internetlomakkeella. Aineisto käsiteltiin SPSS-ohjelmalla. Analyysimenetelminä käytettiin mm. faktorianalyysia, yksisuuntaista varianssianalyysia, korrelaatioita ja ristiintaulukointia. Kaksi kolmannesta tutkituista yrittäjistä oli innovoinut. Nämä henkilöt pitivät oman alan innovaatioita tärkeämpinä kuin ne, jotka eivät olleet innovoineet. He pitivät myös omia innovaatiotaitojaan parempina kuin ei-innovoineet yrittäjät. Yrittäjän omien ominaisuuksien merkitys innovoimisessa korostui niillä, jotka olivat innovoineet. He kokivat itsensä myös yrittäjämäisemmäksi kuin ei-innovoineet ja olivat aktiivisempia ja valmiimpia ottamaan riskejä ja uskoivat enemmän omiin vaikutusmahdollisuuksiinsa. Huomattavaa on se seikka, että niillä, jotka olivat innovoineet Markkinointi-faktorin alueilla (liiketoiminta ja sen tukitoiminnot ja markkinointitavat), nämä piirteet korostuivat vieläkin enemmän. Innovaatiokirjallisuudessa korostettu verkostojen ja vuorovaikutuksen merkitys innovaatioiden synnyssä ja rakentumisessa näkyi tämänkin tutkimuksen tuloksi, Endast sammandrag. Inbundna avhandlingar kan sökas i Helka-databasen (http://www.helsinki.fi/helka). Elektroniska kopior av avhandlingar finns antingen öppet på nätet eller endast tillgängliga i bibliotekets avhandlingsterminaler., Only abstract. Paper copies of master’s theses are listed in the Helka database (http://www.helsinki.fi/helka). Electronic copies of master’s theses are either available as open access or only on thesis terminals in the Helsinki University Library., Vain tiivistelmä. Sidottujen gradujen saatavuuden voit tarkistaa Helka-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka). Digitaaliset gradut voivat olla luettavissa avoimesti verkossa tai rajoitetusti kirjaston opinnäytekioskeilla.
Published: 2009

5. Teknologinen innovaatio ja käyttäjien asenteet: Kätevä-työkalun arvottaminen julkisen hallinnon organisaatiokontekstissa

Author: Helsingin yliopisto, Sosiaalipsykologian laitos, University of Helsinki, Department of Social Psychology, Helsingfors universitet, Socialpsykologiska institutionen, Kukkonen, Eeva, Helsingin yliopisto, Sosiaalipsykologian laitos, University of Helsinki, Department of Social Psychology, Helsingfors universitet, Socialpsykologiska institutionen, and Kukkonen, Eeva
Abstract: Tutkimuksessa tarkastellaan teknologista innovaatiota kohtaan ilmaistuja asenteita julkisen hallinnon organisaatiokontekstissa. Tarkoituksena on selvittää, millaisia asenteita Kätevä-projektiin osallistuneet julkisen hallinnon esimiehet ilmaisevat projektissa kehitettyä esimiestyön tukivälinettä, Kätevä-työkalua, kohtaan. Samalla kiinnostuksen kohteena ovat kaksi teknologisten innovaatioiden omaksumisen ja leviämisen teoriaa, teknologian hyväksymismalli ja innovaatioiden diffuusion teoria, joita käytetään yhtäältä aineiston tuottamiseen ja toisaalta tutkitaan aineistohavaintojen valossa. Tutkimuksessa selvitetään myös sitä, miten Kätevä-työkalun arvioitu käyttö kietoutuu sen arvottamiseen. Empiirisenä aineistona on neljätoista Kätevä-projektiin osallistuneen esimiehen haastattelua, jotka toteutettiin laadullisen asennetutkimuksen periaatteiden mukaisesti. Haastatteluissa haastateltavat saivat kommentoitavakseen Kätevä-työkalua koskevia väittämiä, jotka oli muotoiltu teknologisten innovaatioiden omaksumisen ja leviämisen teorioiden avulla. Haastatteluaineistoa analysoitiin argumentatiivisena puheaineistona kiinnittäen huomio väittämiä koskeviin kannanottoihin ja niiden perusteluihin. Tulkinnan avulla kannanottojen ja perustelujen muodostamista havaintojoukoista tunnistettiin yhteensä neljätoista laadullisesti erilaista asennetta, jotka rakentuivat arvottamisen aseman, arvottamisen tavan ja arvottamisen kohteen yhdistelmästä. Aineiston analyysin perusteella Kätevä-työkalu on moninainen arvottamisen kohde, jota voidaan arvottaa useasta eri asemasta käsin. Tutkimus asettaa kyseenalaiseksi teknologian hyväksymismallin ja innovaatioiden diffuusion teoriat, joissa teknologinen innovaatio näyttäytyy yksioikoisena asenteen kohteena. Teorioiden oletus siitä, että teknologian ominaisuudet ennustaisivat asennoitumisen kautta sen käyttämistä, osoittautuu tutkimuksessa kestämättömäksi. Analyysin perusteella Kätevä-työkalun arvottaminen kietoutuu moninaisin tavoin sen arvioituun k, Endast sammandrag. Inbundna avhandlingar kan sökas i Helka-databasen (http://www.helsinki.fi/helka). Elektroniska kopior av avhandlingar finns antingen öppet på nätet eller endast tillgängliga i bibliotekets avhandlingsterminaler., Only abstract. Paper copies of master’s theses are listed in the Helka database (http://www.helsinki.fi/helka). Electronic copies of master’s theses are either available as open access or only on thesis terminals in the Helsinki University Library., Vain tiivistelmä. Sidottujen gradujen saatavuuden voit tarkistaa Helka-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka). Digitaaliset gradut voivat olla luettavissa avoimesti verkossa tai rajoitetusti kirjaston opinnäytekioskeilla.
Published: 2009

6. Suomeen superministeriö!: ministeriöiden yhdistyminen työntekijöiden kokemana

Author: Helsingin yliopisto, Sosiaalipsykologian laitos, University of Helsinki, Department of Social Psychology, Helsingfors universitet, Socialpsykologiska institutionen, Graubner, Cecilia, Helsingin yliopisto, Sosiaalipsykologian laitos, University of Helsinki, Department of Social Psychology, Helsingfors universitet, Socialpsykologiska institutionen, and Graubner, Cecilia
Abstract: Vuoden 2008 alussa Suomeen perustettiin uusi työ- ja elinkeinoministeriö, johon yhdistettiin aikaisemmat kauppa- ja teollisuusministeriö sekä osa sisäasiainministeriöstä ja työministeriöstä. Ministeriöiden yhdistymisestä on käynnissä seurantatutkimus, jonka ensimmäinen kyselyaineisto kerättiin vuoden 2007 lopulla. Tämä Pro-gradu tutkielma käsittelee seurantatutkimuksen ensimmäisen vaiheen kyselyaineiston avoimeen kysymykseen saatuja vastauksia, jossa työntekijät kirjoittavat omista kokemuksistaan muutostilanteessa. Tutkielman tarkoituksena on tutkia työntekijöiden kokemuksia ministeriöiden yhdistymisestä ja heidän näkemyksiänsä siitä, miltä tulevaisuus näyttää uudessa työ- ja elinkeinoministeriössä. Ministeriöiden yhdistymistä tarkastellaan työntekijän omana kokemuksena, jolloin näkökulma on yksilöllinen, inhimillinen ja työntekijän todellisuutta kuvaava. Tutkielman teoreettinen viitekehys rakentuu tutkimuksiin ja kirjallisuuteen organisaatiomuutoksista sekä fuusioista. Teoreettinen viitekehys johdattaa lukijan ymmärtämään yleisesti organisaatioiden muutoksia, muutoksen ominaisuuksia, johtamista sekä kulkua kokonaisuudessaan. Viitekehyksessä painotetaan fuusiota organisaation muutostilanteena, jossa sitä käsitellään työntekijän näkökulmasta. Tutkielman näkökulman ollessa yksilöllinen, ainoastaan työntekijän kokemuksia kuvaava, myös viitekehyksen teoriat ja katsaukset perustuvat työntekijän näkökulmaan organisaation muutostilanteessa. Tutkielmassa on käytetty aineistolähtöistä menetelmää, jolloin teoreettinen viitekehys on muodostettu vasta aineiston analyysin jälkeen. Tutkielman perustana on fenomenologinen näkemys ja analyysimenetelmänä on käytetty tulkitsevaa fenomenologista analyysiä. Tutkielman tulosten perusteella ministeriöiden yhdistymisprosessi oli työntekijöiden mielestä kokonaisuudessaan positiivinen tapahtuma, vaikkakin sen toteutusta ja kiireistä aikataulua kritisoitiin. Toteutuksen epäkohdiksi ilmenivät heikko johtajuus, tiedotus ja henkilöstön huomioim, Endast sammandrag. Inbundna avhandlingar kan sökas i Helka-databasen (http://www.helsinki.fi/helka). Elektroniska kopior av avhandlingar finns antingen öppet på nätet eller endast tillgängliga i bibliotekets avhandlingsterminaler., Only abstract. Paper copies of master’s theses are listed in the Helka database (http://www.helsinki.fi/helka). Electronic copies of master’s theses are either available as open access or only on thesis terminals in the Helsinki University Library., Vain tiivistelmä. Sidottujen gradujen saatavuuden voit tarkistaa Helka-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka). Digitaaliset gradut voivat olla luettavissa avoimesti verkossa tai rajoitetusti kirjaston opinnäytekioskeilla.
Published: 2009

7. The 'Romance of Teams': what do people think and feel about the idea of teamwork?

Author: Helsingin yliopisto, Sosiaalipsykologian laitos, University of Helsinki, Department of Social Psychology, Helsingfors universitet, Socialpsykologiska institutionen, Kallioinen, Zehava, Helsingin yliopisto, Sosiaalipsykologian laitos, University of Helsinki, Department of Social Psychology, Helsingfors universitet, Socialpsykologiska institutionen, and Kallioinen, Zehava
Abstract: This thesis aims at studying people's subjective feelings and attitudes towards the work in teams. The main source for the thesis comes from a work by two Canadian researchers N. J. Allen and T. D. Hecht The 'Romance of Teams'. These researchers have built up a model that attempts to explain why people hold such positive attitudes. They hypothesize that positive feelings toward the work in teams are because this type of work, in contrast with individual work, provides them with two sets of psychological benefits. One set contains social-emotional benefits such as the fulfillment of various social needs, positive attitudes, and the reduction of uncertainty. The second set contains competence-related benefits such as the expansion of attributional opportunities, the illusions of high-performance, and feelings of superior performance. Although their work relies on various studies of group dynamics, yet Allen and Hecht did not test their model themselves, and this thesis seems to be the first attempt to put it to the test. Relevant literature and research on the productivity of teamwork show that this type of working condition is not as productive as individual work is. In particular, studies have shown that teams are much less productive than individuals working alone. Yet, according to Allen and Hecht, people prefer the work in teams. This study tests Allen and Hecht's model of psychological benefits. In order to test this model, an experiment was conducted where participants were divided into two working conditions: four-person groups and individuals. A brainstorming task was given followed by a questionnaire to find out participants' feelings towards their working condition. The analytic approach that was used was quantitative and contained several tests. The results show no support to Allen and Hecht's model and are only partly consistent with the hypotheses that were tested during this study. Therefore, limitations in the study do not allow a clear conclusion. The, Endast sammandrag. Inbundna avhandlingar kan sökas i Helka-databasen (http://www.helsinki.fi/helka). Elektroniska kopior av avhandlingar finns antingen öppet på nätet eller endast tillgängliga i bibliotekets avhandlingsterminaler., Only abstract. Paper copies of master’s theses are listed in the Helka database (http://www.helsinki.fi/helka). Electronic copies of master’s theses are either available as open access or only on thesis terminals in the Helsinki University Library., Vain tiivistelmä. Sidottujen gradujen saatavuuden voit tarkistaa Helka-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka). Digitaaliset gradut voivat olla luettavissa avoimesti verkossa tai rajoitetusti kirjaston opinnäytekioskeilla.
Published: 2009

8. Disarming identities : Ethnic identities in conflict resolution: Hindrance or helpful resource?

Author: Helsingin yliopisto, valtiotieteellinen tiedekunta, sosiaalipsykologian laitos, Helsingfors universitet, statsvetenskapliga fakulteten, socialpsykologiska institutionen, University of Helsinki, Faculty of Social Sciences, Department of Social Psychology, Müller-Klestil, Sebastian, Helsingin yliopisto, valtiotieteellinen tiedekunta, sosiaalipsykologian laitos, Helsingfors universitet, statsvetenskapliga fakulteten, socialpsykologiska institutionen, University of Helsinki, Faculty of Social Sciences, Department of Social Psychology, and Müller-Klestil, Sebastian
Abstract: This thesis proposes that national or ethnic identity is an important and overlooked resource in conflict resolution. Usually ethnic identity is seen both in international relations and in social psychology as something that fuels the conflict. Using grounded theory to analyze data from interactive problem-solving workshops between Palestinians and Israelis a theory about the role of national identity in turning conflict into protracted conflict is developed. Drawing upon research from, among others, social identity theory, just world theory and prejudice it is argued that national identity is a prime candidate to provide the justification of a conflict party’s goals and the dehumanization of the other necessary to make a conflict protracted. It is not the nature of national identity itself that lets it perform this role but rather the ability to mobilize a constituency for social action (see Stürmer, Simon, Loewy, & Jörger, 2003). Reicher & Hopkins (1996) have demonstrated that national identity is constructed by political entrepreneurs to further their cause, even if this construction is not a conscious one. Data from interactive problem-solving workshops suggest that the possibility of conflict resolution is actually seen by participants as a direct threat of annihilation. Understanding the investment necessary to make conflict protracted this reaction seems plausible. The justification for ones actions provided by national identity makes the conflict an integral part of a conflict party’s identity. Conflict resolution, it is argued, is therefore a threat to the very core of the current national identity. This may explain why so many peace agreements have failed to provide the hoped for resolution of conflict. But if national identity is being used in a constructionist way to attain political goals, a political project of conflict resolution, if it is conscious of the constructionist process, needs to develop a national identity that is independent of conflict an, This thesis proposes that national or ethnic identity is an important and overlooked resource in conflict resolution. Negotiations that focus on the tangible aspects, such as resources, land etc., of a conflict are necessary. They may however run the risk of not being implemented due to a lack of public support. A perceived threat of annihilation by the prospect of conflict resolution may be a reason why a peace agreement fails. Using grounded theory to analyze data from interactive problem-solving workshops between Palestinians and Israelis a theory about the role of national identity in turning conflict into protracted conflict is developed. Drawing upon research from social psychology and international relations the study provides insight as to why the possibility of resolving conflict seems to trigger fears of annihilation in parties to the conflict. From this understanding it becomes clear why national identity needs to change, i.e. be disarmed, if conflict resolution is to be successful. What shape and function this change should have is explored from the understanding of the role of national identity in supporting conflict. As a consequence efforts to reach peace agreements that are sustainable need to address identity issues instead of ignore them. So far national identity has been perceived to be a great obstacle to conflict resolution and it has been argued that it should better be ignored. If one follows the theoretical argument of the thesis, a reconstruction of the conflict parties’ national identities should be one of the first steps in conflict resolution. Track-two diplomacy and reconciliation efforts are good platforms to implement a reshaping of national identity. The thesis aims at helping conflict resolution practitioners recognize the importance of identity work within and between conflict parties and provide an argument why this work may also be important to official negotiations.
Published: 2009

9. Huumeriippuvuudesta toipuminen Nimettömien Narkomaanien toveriseurassa

Author: Helsingin yliopisto, valtiotieteellinen tiedekunta, sosiaalipsykologian laitos, Helsingfors universitet, statsvetenskapliga fakulteten, socialpsykologiska institutionen, University of Helsinki, Faculty of Social Sciences, Department of Social Psychology, Kotovirta, Elina, Helsingin yliopisto, valtiotieteellinen tiedekunta, sosiaalipsykologian laitos, Helsingfors universitet, statsvetenskapliga fakulteten, socialpsykologiska institutionen, University of Helsinki, Faculty of Social Sciences, Department of Social Psychology, and Kotovirta, Elina
Abstract: The subjects of this study are Narcotics Anonymous (NA), a non-profit, peer-support-based fellowship, its recovery programme, and the former drug addicts who consider themselves members of the fellowship. The study data consist of episodic interviews (n=24) and questionnaires (n=212). In the collection of questionnaire data, survey research methods had to be applied judiciously. This study analyses NA members background and their substance abuse and treatment history, as well as factors that have contributed to or hindered their bonding with NA. A recovery model is presented that stems from NA s written and oral tradition, and which has been conceptualised into NA s recovery theory. At its simplest, NA s recovery theory can be described in two sentences: 1) There are drug dependent addicts who have an addiction disease. 2) Through an NA way of life, recovery is possible. In this study, addiction and addiction disease are described through recovery stories shared at NA. It also describes how the way of life offered by NA supports recovery from drug addiction, the way of life which recovering addicts have adopted, and how they have done so. The study also presents results that, based on the study data, emerge from participation in the NA programme, and describes how the NA recovery theory works in practice, i.e. how NA members utilise the tools provided by the fellowship and how the lives of recovering addicts change during their membership. Furthermore, this study also discusses criticism of NA. According to the study, NA affects the lives of recovering drug addicts in a number of ways. People of different ages and with a variety of personal, treatment and drug abuse histories seem to benefit from membership of NA. Viewed from the outside, NA may appear as strictly normative, but in practice each member can adapt the programme in a way that suits him/her best. Indeed, flexibility is one of the strengths of NA, but without more extensive knowledge of the fellowship, i, Tutkimuksen kohteena on Nimettömien Narkomaanien (Narcotics Anonymous, NA) vertaistukeen perustuva, voittoa tavoittelematon toveriseura, sen toipumisohjelma ja toveriseuran jäseniksi itsensä kokevat entiset huumeiden käyttäjät. Tutkimusaineisto koostuu episodisesta haastatteluaineistosta (n=24) ja lomakeaineistosta (n=212). Lomakeaineiston keruussa survey-tutkimuksen menetelmiä on käytetty soveltaen. Tutkimuksessa selvitetään NA:n jäsenten taustoja, päihteidenkäyttöhistoriaa, hoitohistoriaa ja NA:han kiinnittymiseen vaikuttaneita tekijöitä ja tekijöitä, jotka ovat estäneet NA:n kiinnittymistä. Tutkimuksessa esitetään NA:n kirjallisesta ja suullisesta perinteestä nouseva toipumisen malli, joka on käsitteellistetty NA:n toipumisteoriaksi. Yksinkertaisimmillaan NA:n toipumisteorian voi kuvata kahdella lauseella: 1) On huumeista riippuvaisia addikteja, joilla on addiktiosairaus. 2) NA-elämäntavan avulla toipuminen on mahdollista. Tutkimuksessa addiktiota ja addiktiosairautta kuvataan NA:ssa kerrottavien toipumistarinoiden avulla sekä kuvataan sitä, miten NA:n tarjoama elämäntapa tukee huumeriippuvuudesta toipumista ja miten ja minkälaisen NA-elämäntavan toipuvat ovat itselleen omaksuneet. Tutkimuksessa otetaan esiin myös niitä tuloksia, joita aineiston valossa voi nähdä tulevan NA:han osallistumisesta ja kuvataan sitä, miten NA:n toipumisteoria toimii käytännössä eli miten NA:laiset käyttävät hyväksi toveriseuran tarjoamia työkaluja ja miten toipuvien elämä muuttuu jäsenyyden aikana. Tutkimuksessa otetaan esiin myös NA:ta kohtaan esitettyä kritiikkiä. Tutkimuksen mukaan NA vaikuttaa toipuvien huumeiden käyttäjien elämään monin eri tavoin. NA:n jäsenyydestä näyttävät hyötyvän eri-ikäiset ja niin henkilö-, hoito- kuin huumeidenkäyttöhistorioiltaankin erilaiset ihmiset. NA voi näyttäytyä ulkopuolelta katsottuna tiukan normatiivisena, mutta käytännössä sen ohjelmaa saa kukin soveltaa itselleen sopivalla tavalla. Joustavuus on NA:n vahvuus, mutta ilman laajempaa toveriseuran
Published: 2009

10. Me ollaan kaikki Sankareita, Limperin Hilmoja, Selviytyjiä Laadullinen tapaustutkimus Voimapiiri-tekstiviestipalvelun vertaistukiryhmien vuorovaikutuksesta ja sosiaalisesta tuesta sekä selviytymiskeinoista

Author: Helsingin yliopisto, Sosiaalipsykologian laitos, University of Helsinki, Department of Social Psychology, Helsingfors universitet, Socialpsykologiska institutionen, Aaltonen, Annina Katariina, Helsingin yliopisto, Sosiaalipsykologian laitos, University of Helsinki, Department of Social Psychology, Helsingfors universitet, Socialpsykologiska institutionen, and Aaltonen, Annina Katariina
Abstract: Tässä pro gradu -tutkielmassa tutkittiin päihdetyön tekstiviestipalvelun kahta vertaistukiryhmää, joissa keskustelivat tekstiviestien välityksellä ihmiset, jotka pyrkivät muuttamaan alkoholin käyttöään. Tutkimuksen tarkoituksena oli arvioida päihdetyön uuden matkapuhelinteknologiaa hyödyntävän menetelmän funktionaalisuutta laadullisella teorialähtöisellä ja aineistolähtöisellä sisällönanalyysilla. Tutkimus jakautui kahteen tutkimustehtävään, joissa aiheina olivat: a) ryhmissä esiintyvän vuorovaikutuksen ja sosiaalisen tuen laatu, ja b) ryhmissä esitetyt käsitykset alkoholin ongelmakäytön muuttamisen keinoista sekä tekstiviestiryhmistä selviytymisresursseina. Tutkimustulokset osoittivat: a) tekstiviestiryhmien vuorovaikutus oli pääosin kannustavaa ja yhteistoiminnallista, mutta siinä esiintyi myös lannistavia konflikteja, b) tekstiviestiryhmissä esiintyi monenlaista sosiaalista tukea, c) ryhmissä esiintyi relevanttia tietoa alkoholin ongelmakäytön muuttamisen keinoista, ja d) ryhmien jäsenet esittivät käsityksiään tekstiviestiryhmien vahvuuksista ja heikkouksista, jotka tukivat ensimmäisen tutkimustehtävän tuloksia siitä, että ryhmät voivat yhtäältä tukea jäseniään ja toisaalta myös ehkäistä tuen saamista ja selviytymistä., Endast sammandrag. Inbundna avhandlingar kan sökas i Helka-databasen (http://www.helsinki.fi/helka). Elektroniska kopior av avhandlingar finns antingen öppet på nätet eller endast tillgängliga i bibliotekets avhandlingsterminaler., Only abstract. Paper copies of master’s theses are listed in the Helka database (http://www.helsinki.fi/helka). Electronic copies of master’s theses are either available as open access or only on thesis terminals in the Helsinki University Library., Vain tiivistelmä. Sidottujen gradujen saatavuuden voit tarkistaa Helka-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka). Digitaaliset gradut voivat olla luettavissa avoimesti verkossa tai rajoitetusti kirjaston opinnäytekioskeilla.
Published: 2009

11. '...et se kaikki on kuitenki kiinni musta itestäni' Toipumisen konstruktiot ja diskurssianalyyttinen tarkastelu toimijuuden rakentumisesta psykoterapian seurantahaastatteluissa

Author: Helsingin yliopisto, Sosiaalipsykologian laitos, University of Helsinki, Department of Social Psychology, Helsingfors universitet, Socialpsykologiska institutionen, Holm, Nina, Helsingin yliopisto, Sosiaalipsykologian laitos, University of Helsinki, Department of Social Psychology, Helsingfors universitet, Socialpsykologiska institutionen, and Holm, Nina
Abstract: Mielenterveyden häiriöt aiheuttavat mittavaa kärsimystä yksilöllisellä sekä taloudellista huolta yhteiskunnallisella tasolla. Eräs mielenterveyden hoitomuoto ovat erilaiset psykoterapiat. Muun muassa erilaisten psykoterapioiden vaikuttavuutta tutkii Helsingin Psykoterapiaprojekti, jonka seurantahaastatteluaineistoa olen saanut työssäni hyödyntää. Aineistoni haastatellut ovat masennus-diagnoosin saaneita eri-ikäisiä naisia. Haastattelut ovat kolmelta eri ajanjaksolta: seitsemän kuukautta, yhden ja kolmen vuoden kuluttua lyhyen psykodynaamisen psykoterapian alkamisesta. Tarkastelen työssäni haastateltavien toipumispuhetta ja siinä esiintyvää toimijuutta. Tutkin ensinnäkin sitä, millaiseksi koettu voinnin koheneminen haastateltavien puheissa rakentuu. Toisekseen tutkin tulkintarepertuaareja puheessa voinnin muutokseen vaikuttaneista tekijöistä sekä repertuaarien tarjoamia subjektipositioita. Viimeinen tutkimuskysymykseni liittyy positioiden sekä toimijuuden rakentumisen vaihteluun eri ajankohtien haastatteluissa. Tutkimusmenetelmäni on diskursiivinen; analysoin toipumispuhetta sekä sisällön- että diskurssianalyyttisellä otteella. Taustalla vaikuttaa konstruktionistinen viitekehys. Toipumista kuvailtiin haastateltavien puheessa sairausoireiden vähenemisenä, ystävyyssuhteen syntymisenä itseä kohtaan, sosiaalisten suhteiden kohentumisena sekä tunne-elämässä tapahtuneina positiivisina muutoksina. Identifioin yhteensä 4 tulkintarepertuaaria ja 11 alarepertuaaria. Nämä olivat medikalistinen (lääketieteen vaikutus vointiin), fatalistinen (kohtalonomaisuus), kollektivistinen (sosiaalisen ympäristön vaikutus vointiin) ja individualistinen (oman toiminnan vaikutus) tulkintarepertuaari. Sekä kollektivistisen että individualistisen repertuaarin jaottelin sen mukaan, puhuttiinko voinnista kohentuneena vai heikentyneenä. Sen lisäksi kollektivistinen repertuaari jakautui vielä mikro- (ystävät, perhe yms.) ja makrososiaaliseen (yhteiskunta, kulttuuri) sekä terapiaan ja terapeuttiin li, Endast sammandrag. Inbundna avhandlingar kan sökas i Helka-databasen (http://www.helsinki.fi/helka). Elektroniska kopior av avhandlingar finns antingen öppet på nätet eller endast tillgängliga i bibliotekets avhandlingsterminaler., Only abstract. Paper copies of master’s theses are listed in the Helka database (http://www.helsinki.fi/helka). Electronic copies of master’s theses are either available as open access or only on thesis terminals in the Helsinki University Library., Vain tiivistelmä. Sidottujen gradujen saatavuuden voit tarkistaa Helka-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka). Digitaaliset gradut voivat olla luettavissa avoimesti verkossa tai rajoitetusti kirjaston opinnäytekioskeilla.
Published: 2009

12. Nollapersoona päihdehoitokeskustelussa : diskurssianalyyttinen tutkimus subjektiuden kiertämisen ilmenemisestä päihdehoidon alkuhaastattelussa.

Author: Helsingin yliopisto, Sosiaalipsykologian laitos, University of Helsinki, Department of Social Psychology, Helsingfors universitet, Socialpsykologiska institutionen, Kaleva, Satu, Helsingin yliopisto, Sosiaalipsykologian laitos, University of Helsinki, Department of Social Psychology, Helsingfors universitet, Socialpsykologiska institutionen, and Kaleva, Satu
Abstract: Tutkimuksessa tarkastellaan laadullisella tutkimusotteella päihdehoitokeskustelussa ilmeneviä subjektiutta välttäviä puhetapoja. Puhujan subjektiuden välttäminen on ymmärretty toimijuuden ja vastuun vähenemisen näkökulmasta: itseen viittaamattomuudella toimijuus ja vastuu konstruoivat itsestä irrallisina. Subjektiutta välttävien puhetapojen tutkimus päihdekontekstissa on ollut vähäistä. Analyysityö on kohdistunut nollapersoonaisen sekä sinä- ja itse-muotoisten puhetapojen tarkasteluun puheen sisällössä sekä näiden muotojen funktioihin keskustelussa. Nollapersoona on ymmärretty puhetapana, jossa tekijää ei näy tai se on epäspesifi. Analyysimetodina on diskurssianalyysi. Aineistona on kymmenen a-klinikoiden avohuollon asiakkaiden ja päihdetyöntekijöiden välistä nauhoitettua hoitohaastattelua. Subjektiutta välttävät puhetavat ilmenevät tilanteissa, joissa minuus näyttäytyy negatiivisena suhteessa päihteiden käyttöön sekä muutoksesta keskusteltaessa. Nolla-muotoisen puheen funktioiksi tunnistettiin itsen ulkoistaminen, itseen liittymättömien ominaisuuksien kuvaaminen sekä normin mukaisena esittäminen. Sinä-muodolla esitetään ilmiöitä ymmärrettävinä ja hyväksyttävinä. Itse-muotoisen puheen osalta funktioiksi tunnistettiin itsen objektivaatio sekä norminmukaisena esittäminen. Päihdetyöntekijöiden puheessa nolla-muoto ilmenee tiedon jakamisen välineenä sekä asiakkaan näkökulmien ymmärtämisen osoittamisessa. Päälähteinä työssä ovat Potter & Hepburn (2005), Discursive psychology as a qualitative approach for analysing interaction in medical settings; Laitinen (1995), Nollapersoona; Harré & Gillett (1994), The discursive mind; Edwards & Potter (1992), Discursive psychology., Endast sammandrag. Inbundna avhandlingar kan sökas i Helka-databasen (http://www.helsinki.fi/helka). Elektroniska kopior av avhandlingar finns antingen öppet på nätet eller endast tillgängliga i bibliotekets avhandlingsterminaler., Only abstract. Paper copies of master’s theses are listed in the Helka database (http://www.helsinki.fi/helka). Electronic copies of master’s theses are either available as open access or only on thesis terminals in the Helsinki University Library., Vain tiivistelmä. Sidottujen gradujen saatavuuden voit tarkistaa Helka-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka). Digitaaliset gradut voivat olla luettavissa avoimesti verkossa tai rajoitetusti kirjaston opinnäytekioskeilla.
Published: 2009

13. 'Taitoa, tietoa ja tuuria' : kvalitatiivinen tutkimus naisosakesijoittajien kontrolliodotuksista

Author: Helsingin yliopisto, Sosiaalipsykologian laitos, University of Helsinki, Department of Social Psychology, Helsingfors universitet, Socialpsykologiska institutionen, Lindroos, Minna, Helsingin yliopisto, Sosiaalipsykologian laitos, University of Helsinki, Department of Social Psychology, Helsingfors universitet, Socialpsykologiska institutionen, and Lindroos, Minna
Abstract: Tutkimuksessa haastateltiin viittä suomalaista suoraa osakesijoittamista harjoittavaa naista. Tutkimuskysymyksenä oli, minkälaisia ovat naisosakesijoittajien kontrolliodotukset. Lisäksi tarkasteltiin sitä, kuinka haastateltavat suhtautuvat eri kontrollitekijöihin. Kontrolliodotuksilla tarkoitetaan Julian Rotterin (1966; 1975) muotoilemaa teoriaa siitä, missä henkilö havaitsee vahvistuksen kontrollin sijaitsevan. Rotterin teorian mukainen kontrolliodotus voi olla joko sisäinen tai ulkoinen. Tutkimuksen viitekehysteoriana on sovellettu Vesalan teoreettista mallia pienyrittäjien kontrollipremisseistä (1992). Siinä Vesala on tulkinnut pienyrittäjyyttä Batesonin oppimisteorian oppimisen tasoerojen näkökulmasta. Viitekehysteoria valittiin, koska sekä pienyrittäjyyttä että osakesijoittamista yhdistää välineellinen tavoittelu. Vesalan tutkimus toimi analyysin ja tulkinnan tukena ja vertailukohteena. Tuloksia on tarkasteltu taloustieteellisestä näkökulmasta ja pienyrittäjyysnäkökulmasta. Analyysimenetelmiä olivat ensimmäisessä vaiheessa teoriasidonnainen sisällönanalyysi ja toisessa vaiheessa Billigin argumentaation analyysi. Tutkimuksen tulokset osoittivat, että näillä viidellä suoraa osakesijoittamista harjoittavalla naisella oli sijoitustoiminnan alkuaikoina ollut sekä sisäinen että ulkoinen kontrolliodotus. He olivat kontrolliodotusten suhteen olleet bilokaalisia. Ulkoinen kontrolliodotus oli liittynyt muiden ihmisten tai tahojen ja sattuman kontrolliin. Viime vuosina, sijoitustoimintakokemuksen kartuttua ja pörssiosakekurssien romahdettua, osa haastateltavista oli kontrolliodotustensa suhteen muuttunut unilokaalisiksi. Näin ollen haastatteluhetkellä osalla tutkimuksen naisosakesijoittajista oli edelleen sisäinen ja ulkoinen kontrolliodotus, mutta osalla ulkoinen kontrolliodotus, ja ulkoinen kontrolliodotus liittyi sattuman kontrolliin tai sekä muiden henkilöiden ja tahojen että sattuman kontrolliin. Muita ulkoisia kontrollitekijöitä olivat perheenjäsenet, ystävät, tutta, Endast sammandrag. Inbundna avhandlingar kan sökas i Helka-databasen (http://www.helsinki.fi/helka). Elektroniska kopior av avhandlingar finns antingen öppet på nätet eller endast tillgängliga i bibliotekets avhandlingsterminaler., Only abstract. Paper copies of master’s theses are listed in the Helka database (http://www.helsinki.fi/helka). Electronic copies of master’s theses are either available as open access or only on thesis terminals in the Helsinki University Library., Vain tiivistelmä. Sidottujen gradujen saatavuuden voit tarkistaa Helka-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka). Digitaaliset gradut voivat olla luettavissa avoimesti verkossa tai rajoitetusti kirjaston opinnäytekioskeilla.
Published: 2009

14. Place and identity : meanings of place among Somali immigrants in a Finnish neighborhood

Author: Helsingin yliopisto, Sosiaalipsykologian laitos, University of Helsinki, Department of Social Psychology, Helsingfors universitet, Socialpsykologiska institutionen, Likki, Tiina, Helsingin yliopisto, Sosiaalipsykologian laitos, University of Helsinki, Department of Social Psychology, Helsingfors universitet, Socialpsykologiska institutionen, and Likki, Tiina
Abstract: Immigration is closely connected to the notion of place. Social psychology, however, has shown little interest in studying the meanings attributed to places by immigrants, or the role of place for their identities. These issues are at the core of this study which examined, based on qualitative interview data, the meanings Somali immigrants living in Finland give when they talk about different places, as well as how they differentiate between places and use them as sources of social identity. Social identity theory and self-categorization theory, together with literature on place-person relationships from environmental psychology, formed the theoretical framework of the study. The research material was generated through semi-structured interviews among a diverse sample of nine Somali immigrants. The participants were aged 13 to 39 years and lived in the suburb of Vuosaari in Helsinki. Theory-bound qualitative content analysis was used to analyze the content of their talk about places. Five main meaning themes emerged in the participants’ talk about their place of residence and other places in their lives. The aspects of place that were most meaningful to the participants were social networks, the multicultural nature of a place, self-efficacy, safety and familiarity. The five themes were often closely connected to each other and they were all primarily related to the social – not physical – aspects of the environment. In particular, the presence of co-ethnics, i.e. the Somaliness of the place, was presented as a central aspect of place and it was connected to all of the five meaning themes. In exploring how the participants differentiated between places, three kinds of place categorizations were identified: Vuosaari (vs. other places), within Vuosaari categorizations, and Helsinki (vs. other places). All of the categorizations were identity-relevant, i.e. functioned as sources of social identity, and the participants identified simultaneously with multiple places at, Endast sammandrag. Inbundna avhandlingar kan sökas i Helka-databasen (http://www.helsinki.fi/helka). Elektroniska kopior av avhandlingar finns antingen öppet på nätet eller endast tillgängliga i bibliotekets avhandlingsterminaler., Only abstract. Paper copies of master’s theses are listed in the Helka database (http://www.helsinki.fi/helka). Electronic copies of master’s theses are either available as open access or only on thesis terminals in the Helsinki University Library., Vain tiivistelmä. Sidottujen gradujen saatavuuden voit tarkistaa Helka-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka). Digitaaliset gradut voivat olla luettavissa avoimesti verkossa tai rajoitetusti kirjaston opinnäytekioskeilla.
Published: 2008

15. We Are All Here! : Multiple Groups on a Social Network Site

Author: Helsingin yliopisto, Sosiaalipsykologian laitos, University of Helsinki, Department of Social Psychology, Helsingfors universitet, Socialpsykologiska institutionen, Lampinen, Airi, Helsingin yliopisto, Sosiaalipsykologian laitos, University of Helsinki, Department of Social Psychology, Helsingfors universitet, Socialpsykologiska institutionen, and Lampinen, Airi
Abstract: Sosiaalisten verkostosivustojen suosio kasvaa vauhdilla. Tässä tutkimuksessa ilmiötä tarkastellaan ryhmänäkökulmasta, tutkimalla ryhmien merkitystä kansainvälisesti tunnetulla Facebook-verkostosivustolla. Tutkimuksen kohteena ovat monien yksilölle merkityksellisten ryhmien samanaikaisen läsnäolon seuraukset sekä yksilöiden tilanteesta selviytymiseen käyttämät keinot. Tutkimus sijoittuu sosiaalisen identiteetin lähestymistavan teoreettiseen perinteeseen. Erityishuomiota kiinnitetään käsitteisiin ryhmä ja ryhmäidentifikaatio sekä useisiin sosiaalisiin identiteetteihin. Tutkimus perustuu kahteen aineistoon, online-havainnointeihin sekä puolistrukturoituihin haastatteluihin. Kymmenen lääketieteen opiskelijan ja kymmenen suuren IT-yrityksen työntekijän Facebook-profiileja havainnoitiin heidän ryhmä- ja verkostojäsenyyksiensä selvittämiseksi. Tämän jälkeen viittä opiskelijaa ja viittä työntekijää haastateltiin tutkitusta ilmiöstä saadun tiedon syventämiseksi. Kaikki tutkimushenkilöt olivat suomalaisia, iältään 20-31-vuotiaita. Haastatteluaineiston analyysissa käytettiin menetelmänä teoriasidonnaista laadullista sisällönanalyysia. Analyysissa sosiaaliset kategoriat jaettiin kahteen tyyppin, eksplisiittisiin ja implisiittisiin ryhmiin. Ensin mainitut on määritelty sivuston käyttöliittymässä julkilausutusti, jälkimmäisiä ei. Implisiittisillä ryhmillä tarkoitetaan käyttäjälle ilmeisiä ryhmäluokituksia hänen henkilökohtaisessa ystäväverkostossaan. Tutkimuksen keskeinen tulos on, että sivustolla todella syntyy tilanne, jossa monia yksilölle tärkeitä ryhmiä on samanaikaisesti läsnä. Yksilöt kuitenkin kokevat tästä seuravan vain vähän jännitteitä, koska he etsivät aktiivisesti keinoja tilanteen kanssa selviytymiseen. Tilanteesta tehdään vähemmän ongelmallinen luomalla laajempia sisäryhmäidentiteettejä. Lisäksi yksilöt helpottavat tilannetta ehkäisemällä potentiaalisia ongelmia ennakolta. Keskeiset lähteet: Sosiaalisista verkostosivuista: boyd, d. m. & Ellison, N. B. Social Networ, Endast sammandrag. Inbundna avhandlingar kan sökas i Helka-databasen (http://www.helsinki.fi/helka). Elektroniska kopior av avhandlingar finns antingen öppet på nätet eller endast tillgängliga i bibliotekets avhandlingsterminaler., Only abstract. Paper copies of master’s theses are listed in the Helka database (http://www.helsinki.fi/helka). Electronic copies of master’s theses are either available as open access or only on thesis terminals in the Helsinki University Library., Vain tiivistelmä. Sidottujen gradujen saatavuuden voit tarkistaa Helka-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka). Digitaaliset gradut voivat olla luettavissa avoimesti verkossa tai rajoitetusti kirjaston opinnäytekioskeilla.
Published: 2008

16. Työtehtävän, tiimityöskentelyn ja esimiehen johtamistavan merkitys työntekijän työtyytyväisyydelle

Author: Helsingin yliopisto, Sosiaalipsykologian laitos, University of Helsinki, Department of Social Psychology, Helsingfors universitet, Socialpsykologiska institutionen, Mannio, Aino Helena, Helsingin yliopisto, Sosiaalipsykologian laitos, University of Helsinki, Department of Social Psychology, Helsingfors universitet, Socialpsykologiska institutionen, and Mannio, Aino Helena
Abstract: Tarkastelin tässä opinnäytetyössä omasta työtehtävästä, tiimityöskentelystä ja esimiehen johtamistavasta annettujen arvioiden merkitystä työntekijän työtyytyväisyydelle. Tarkemmin ottaen selvitin sitä, kuinka hyvin näistä näkökulmista käsin työtyytyväisyyttä voidaan selittää, ja miten näkökulmat järjestäytyvät toisiinsa nähden työtyytyväisyyden selittäjinä. Tämän lisäksi tarkastelin onko työtyytyväisyydessä eroavuutta sukupuolen, iän ja organisaatioaseman kautta tarkasteltuna. Teoreettisesti tutkielma asemoituu työtyytyväisyyden prosessiteorioiden tutkimusperinteeseen. Tutkimusaineisto (N = 2067) koostuu soveltuvin osin hyödynnetystä Psycon Oy:n asiakasyrityksessä vuonna 2006 toteutetusta henkilöstötutkimuksen aineistosta. Aineistoa analysoitiin erilaisilla tilastollisilla menetelmillä, joista tärkein oli lineaarinen regressioanalyysi. Työtyytyväisyyttä selittäviä tekijöitä koskevan teorian pohjalta muodostin teoreettisen mallin kuvaamaan sitä, kuinka työtyytyväisyyttä tässä työssä pyritään ennustamaan. Kyseisen mallin testaamiseksi muodostin vielä tarkemman mallin työtyytyväisyyttä selittävistä tekijöistä. Tässä empiirisessä mallissa oman työtehtävän, tiimityöskentelyn ja esimiehen johtamistavan näkökulmat jaoteltiin seuraavasti nimettyihin työn ulottuvuuksiin: 1) työn sisäinen palkitsevuus, 2) tavoitteet ja ura, 3) työn kuormittavuus, 4) tiimin toimivuus, 5) tiimin yhteishenki, 6) esimiehen tehtävä- ja tavoitekeskeisyys ja 7) esimiehen huomaavaisuus. Locken (1976) esittämää työtyytyväisyyden lähteitä kuvaavaa jaottelua mukaillen ensimmäiset kolme työn ulottuvuutta edustivat työhön liittyviä tapahtumia ja olosuhteita, ja neljä muuta ulottuvuutta edustivat työhön liittyviä toimijoita. Työn ulottuvuudet, organisaatioaseman ja iän sisältävä regressiomalli selitti 37 prosenttia työtyytyväisyyden vaihtelusta. Oletusten mukaisesti oman työtehtävän arviointia koskeneet työn ulottuvuudet ennustivat työtyytyväisyyttä paremmin kuin tiimityöskentelyn ja esimiehen johtamistava, Endast sammandrag. Inbundna avhandlingar kan sökas i Helka-databasen (http://www.helsinki.fi/helka). Elektroniska kopior av avhandlingar finns antingen öppet på nätet eller endast tillgängliga i bibliotekets avhandlingsterminaler., Only abstract. Paper copies of master’s theses are listed in the Helka database (http://www.helsinki.fi/helka). Electronic copies of master’s theses are either available as open access or only on thesis terminals in the Helsinki University Library., Vain tiivistelmä. Sidottujen gradujen saatavuuden voit tarkistaa Helka-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka). Digitaaliset gradut voivat olla luettavissa avoimesti verkossa tai rajoitetusti kirjaston opinnäytekioskeilla.
Published: 2008

17. Just say no? The influence of personal goals, beliefs, psychosocial adjustment, and parental relationships in drug use by adolescents

Author: Helsingin yliopisto, valtiotieteellinen tiedekunta, sosiaalipsykologian laitos, Helsingfors universitet, statsvetenskapliga fakulteten, socialpsykologiska institutionen, University of Helsinki, Faculty of Social Sciences, Department of Social Psychology, Palmqvist, Riia, Helsingin yliopisto, valtiotieteellinen tiedekunta, sosiaalipsykologian laitos, Helsingfors universitet, statsvetenskapliga fakulteten, socialpsykologiska institutionen, University of Helsinki, Faculty of Social Sciences, Department of Social Psychology, and Palmqvist, Riia
Abstract: The study in its entirety focused on factors related to adolescents decisions concerning drug use. The term drug use is taken here to include the use of tobacco products, alcohol, narcotics, and other addictive substances. First, the reasons given for drug use (attributions) were investigated. Secondly, the influence of personal goals, the beliefs involved in decision making, psychosocial adjustment including body image and involvement with peers, and parental relationships on drug use were studied. Two cohorts participated in the study. In 1984, a questionnaire on reasons for drug use was administered to a sample of adolescents aged 14-16 (N=396). A further questionnaire was administered to another sample of adolescents aged 14-16 (N=488) in 1999. The results for both cohorts were analyzed in Articles I and II. In Articles III and IV further analysis was carried out on the second cohort (N=488). The research report presented here provides a synthesis of all four articles, together with material from a further analysis. In a comparison of the two cohorts it was found that the attributions for drug use had changed considerably over the intervening fifteen-year period. In relation to alcohol and narcotics use an increase was found in reasons involving inner subjective experiences, with mention of the good feeling and fun resulting from alcohol and narcotics use. In addition, the goals of alcohol consumption were increasingly perceived as drinking to get drunk, and for its own sake. The attributions for the adolescents own smoking behavior were quite different from the attributions for smoking by others. The attributions were only weakly influenced by the participants gender or by their smoking habits, either in 1984 or 1999. In relation to participants own smoking, the later questionnaire elicited more mention of inner subjective experiences involving "good feeling. In relation to the perceived reasons for other people s smoking, it elicited more responses connected w, Tutkimuksessa tavoitteena oli selvittää erityisesti päihteiden käyttöön liittyviä attribuutioita sekä henkilökohtaisten tavoitteiden, uskomusten sekä psykososiaalisten tekijöiden kuten oman kehonkuvan, sekä kaveri- ja vanhempisuhteiden roolia nuorten päihdekäyttäytymisessä. Tutkimuksessa raportoitavaan ensimmäiseen kyselyyn vastasi vuonna 1984 otos suomalaisia 14 - 16 -vuotiaita koululaisia (N=396). Toisessa otoksessa vuonna 1999 kyselyyn vastasi 488 eteläsuomalaista peruskoulun kahdeksasluokkalaista. Artikkeleissa I ja II tutkittiin molempia aineistoja, kun taas artikkeleissa III ja IV sekä tässä yhteenvedossa keskitytään jälkimmäisen aineiston analysointiin. Tulokset osoittivat, että nuorten päihdekäyttäytyminen on monitasoinen ilmiö. Nuorten itsensä ilmoittamat syyt päihteiden käyttöön olivat muuttuneet viidentoista vuoden aikana merkittävästi. Päihteiden käyttöä nuoret perustelivat jälkimmäisessä otoksessa suuressa määrin hauskanpitoon ja hyvän olon saamiseen liittyvillä syillä. Aikaisemmin alkoholin käytön perusteena olivat usein kaverit. Alkoholia käytettiin kasvavassa määrin pääasiassa päihtymistarkoituksessa sekä ihan vain juomisen vuoksi . Nuoret myös näkivät oman käytöksensä syyt erilaisina, kun miten he perustelivat muiden päihteiden käyttöä. Tämä tuli erityisen selväsi esille tupakoinnin syiden perusteluissa. Jälkimmäisessä otoksessa omaa tupakointia perusteltiin hyvällä ololla, kun taas muiden nähtiin tupakoivan siksi, että he haluavat kuulua tiettyyn ryhmään tai kaveripiiriin. Merkittäviä sukupuolieroja ei tupakoinnissa tai alkoholin käytössä löytynyt. Jälkimmäisessä otoksessa tarkasteltiin myös nuorten tyytyväisyyttä omaan fyysiseen kehonkuvaansa, suhteita kavereihin ja vanhempiin sekä näiden tekijöiden mahdollista yhteyttä päihteiden käyttöön. Tuloksissa ilmeni, että tytöt olivat tyytymättömämpiä omaan fyysiseen ulkomuotoonsa kuin pojat. Tytöt myös keskustelivat enemmän kavereidensa kanssa niin yleisistä kuin intiimeistäkin asioista, kuten myös vanhe
Published: 2008

18. Ilmaistut arvot organisaatiokulttuurin perusteluissa

Author: Helsingin yliopisto, Sosiaalipsykologian laitos, University of Helsinki, Department of Social Psychology, Helsingfors universitet, Socialpsykologiska institutionen, Harju, Liisa-Maria, Helsingin yliopisto, Sosiaalipsykologian laitos, University of Helsinki, Department of Social Psychology, Helsingfors universitet, Socialpsykologiska institutionen, and Harju, Liisa-Maria
Abstract: Tässä tutkielmassa tarkastellaan organisaation ilmaistujen arvojen suhdetta perusoletusten tasoon. Tutkielmassa organisaation ilmaistuilla arvoilla tarkoitetaan organisaation julkisia arvoja, jotka usein sisällytetään organisaation virallisissa asiakirjoissa esitettyyn ideologiaan tai filosofiaan. Perusoletuksilla tarkoitetaan organisaation alitajuisia, itsestäänselviä ja organisaation jäsenten kesken jaettuja uskomuksia. Tässä tutkielmassa on tarkoitus selvittää, näkyvätkö tietyn oppilaitoksen opetussuunnitelmassa ilmaistut arvot oppilaitoksen opetushenkilökunnan perusoletusten tasolla eli käytetäänkö ilmaistuja arvoja retorisena välineenä opetushenkilökunnalle esitettyjen pulmatilannekuvausten ratkomisessa. Tutkielman teoreettiset lähtökohdat ovat organisaatiokulttuuriteoriassa ja retorisessa sosiaalipsykologiassa. Tutkielman empiirinen osa toteutetaan laadullisen asennetutkimuksen näkökulmasta. Arvoja tarkastellaan retorisen sosiaalipsykologian mukaisesti retoriikan välineinä, sosiaalisina tuotteina, joihin arkipäivän toimijat voivat perusteluissaan vedota. Tutkielman aineisto koostuu neljästä puolistrukturoidusta ryhmähaastattelusta. Haastateltavia oli yhteensä 16 henkilöä ja he edustavat tarkastellun oppilaitoksen opetushenkilökuntaa. Tutkielman lähtökohta-ajatuksena on, että organisaation perusoletukset tulevat ilmi, kun organisaation jäseniä pyydetään kommentoimaan organisaation kannalta relevantteja pulmatilanteita. Aineiston analyysissa tuli esiin, että pulmatilannekuvauksiin liittyviä kannanottoja perusteltiin yhteensä viidellä erilaisella tavalla. Perusteluissa vedottiin asiakkaan etuun, työntekijän etuun, organisaation etuun, arvioinnin laatuun ja työntekijän tilanteeseen. Oppilaitoksen perusteluissa ei juurikaan esiintynyt eksplisiittisesti ilmaistuja arvoja. Samalla perustelutavat toivat vahvasti esiin sen, että organisaation toiminta-ajatuksen ydinkohtaan, eli asiakkaan (ts. oppilaan) etuun, vedottiin useasti. Tutkielman keskeisin tulos on, että tarka, Endast sammandrag. Inbundna avhandlingar kan sökas i Helka-databasen (http://www.helsinki.fi/helka). Elektroniska kopior av avhandlingar finns antingen öppet på nätet eller endast tillgängliga i bibliotekets avhandlingsterminaler., Only abstract. Paper copies of master’s theses are listed in the Helka database (http://www.helsinki.fi/helka). Electronic copies of master’s theses are either available as open access or only on thesis terminals in the Helsinki University Library., Vain tiivistelmä. Sidottujen gradujen saatavuuden voit tarkistaa Helka-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka). Digitaaliset gradut voivat olla luettavissa avoimesti verkossa tai rajoitetusti kirjaston opinnäytekioskeilla.
Published: 2008

19. Esimies koetun oikeudenmukaisuuden lähteenä

Author: Helsingin yliopisto, Sosiaalipsykologian laitos, University of Helsinki, Department of Social Psychology, Helsingfors universitet, Socialpsykologiska institutionen, Johansson, Mari Anneli, Helsingin yliopisto, Sosiaalipsykologian laitos, University of Helsinki, Department of Social Psychology, Helsingfors universitet, Socialpsykologiska institutionen, and Johansson, Mari Anneli
Abstract: Tässä tutkimuksessa tarkasteltiin, kuinka alaiset kokevat esimiehen heihin kohdistavan toiminnan oikeudenmukaisena, ja millaisia vaikutuksia tällä on työyksikköön samastumiseen ja roolin ylimenevään käyttäytymiseen. Lisäksi tarkasteltiin johtajan prototyyppisyyttä. Aineisto kerättiin keväällä 2007 kahdesta eri organisaatiosta kyselylomaketta käyttäen (N=159). Työn teoriaosuudessa esitellään sosiaalisen identiteetin lähestymistapa sekä oikeudenmukaisuutta ja sen vaikutuksia käsittelevää teoriaa ja tutkimuksia. Lisäksi esitellään sosiaalisen identiteetin teoriaa ja oikeudenmukaisuustutkimusta yhdistäviä selitysmalleja. Näiden perusteella rakennetaan oikeudenmukaisuuden käsitteiden empiiristä erillisyyttä ja ilmiöiden välisiä vaikutussuhteita tarkastelevia hypoteeseja. Näitä testattiin eksploratiivisella faktorianalyysillä sekä lineaarisilla ja hierarkkisilla regressioanalyyseillä. Tutkimuksen tulokset ovat osittain teorian mukaisia. Hypoteesit koskien koetun oikeudenmukaisuuden lajien empiiristä erillisyyttä sekä koetun oikeudenmukaisuuden ja työyksikköön samastumisen välistä yhteyttä saivat tukea. Sen sijaan hypoteesit koskien prototyyppisyyden väliin tulevaa roolia koetun oikeudenmukaisuuden ja työyksikköön samastumisen välisessä yhteydessä sekä työyksikköön samastumisen välittävä vaikutus koetun oikeudenmukaisuuden ja roolin ylimenevän käyttäytymisen välisessä suhteessa eivät saaneet tukea. Työn tärkeimpänä johtopäätöksenä voidaan pitää sitä, että jakava oikeudenmukaisuus, päätöksenteon laatu ja kohtelun laatu ovat toisistaan empiirisesti erillisiä käsitteitä. Tässä tutkimuksessa oikeudenmukaisuuden lähteenä oli esimies. Tällaista tutkimustulosta ei ole aiemmin löydetty. Toisaalta johtopäätöksenä voidaan pitää sitä, että johtajan oikeudenmukaisella kohtelulla on vaikutusta alaisten työyksikköön samastumiseen. Tutkimuksessa käytetyt tärkeimmät lähteet olivat kansainvälisissä alan aikakauslehdissä julkaistuja artikkeleita., Endast sammandrag. Inbundna avhandlingar kan sökas i Helka-databasen (http://www.helsinki.fi/helka). Elektroniska kopior av avhandlingar finns antingen öppet på nätet eller endast tillgängliga i bibliotekets avhandlingsterminaler., Only abstract. Paper copies of master’s theses are listed in the Helka database (http://www.helsinki.fi/helka). Electronic copies of master’s theses are either available as open access or only on thesis terminals in the Helsinki University Library., Vain tiivistelmä. Sidottujen gradujen saatavuuden voit tarkistaa Helka-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka). Digitaaliset gradut voivat olla luettavissa avoimesti verkossa tai rajoitetusti kirjaston opinnäytekioskeilla.
Published: 2008

20. Tilapäisesti turvassa? Tilapäisen oleskeluluvan saaneiden afganistanilaisten, irakilaisten ja somalialaisten turvapaikanhakijoiden henkinen hyvinvointi ja sopeutuminen

Author: Helsingin yliopisto, Sosiaalipsykologian laitos, University of Helsinki, Department of Social Psychology, Helsingfors universitet, Socialpsykologiska institutionen, Mustonen, Henna, Helsingin yliopisto, Sosiaalipsykologian laitos, University of Helsinki, Department of Social Psychology, Helsingfors universitet, Socialpsykologiska institutionen, and Mustonen, Henna
Abstract: Tutkielmassa tarkasteltiin tilapäisen oleskeluluvan saaneiden afganistanilaisten, irakilaisten ja somalialaisten turvapaikanhakijoiden hyvinvointia ja sopeutumista. Tilapäisiä oleskelulupia eli niin sanottuja B-lupia on myönnetty Suomessa vuodesta 2004 lähtien turvapaikanhakijoille, joilla ei ole katsottu olevan kansainväliseen suojeluun oikeuttavia perusteita, mutta joiden maasta poistaminen ei ole ollut mahdollista lähtömaissa vallinneiden olosuhteiden vuoksi. Tilapäiset oleskeluluvat ovat saaneet osakseen kritiikkiä ja on esitetty, että ne jättävät yksilön oikeudettomaan välitilaan, joka voi lisätä syrjäytymisriskiä ja pahoinvointia. Tutkimuksella oli kaksi tavoitetta. Tutkimuksen ensimmäisenä tavoitteena oli selvittää, miten tilapäisen oleskeluluvan saaneet afganistanilaiset, irakilaiset ja somalialaiset turvapaikanhakijat voivat Suomessa, millaisia vaikeuksia he ovat kokeneet, millaisia keinoja he ovat käyttäneet hallitakseen nykyistä elämäntilannettaan ja kuinka paljon sosiaalista tukea he ovat kokeneet saaneensa. Tutkimuksen toisena tavoitteena oli selvittää, miten tutkittavien kokemat vaikeudet, kokemukset sosiaalisesta tuesta ja käytetyt stressinhallintakeinot ovat yhteydessä tutkittavien psyykkiseen hyvinvointiin. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys pohjautui sosiaalipsykologiseen akkulturaatiotutkimukseen ja pakolaistutkimuksen perinteeseen. Kliinisen pakolaistutkimuksen näkökulmaa pyrittiin tutkimuksessa laajentamaan erityisesti stressin ja stressinhallinnan teoreettisesta viitekehyksestä käsin. Tutkimus toteutettiin kyselylomaketutkimuksena ja siinä käytettiin määrälliseen tutkimukseen tarkoitettuja tilastollisia menetelmiä. Aineisto koostui 48 afganistanilaisen, 39 somalialaisen ja 30 irakilaisen vastauksista (N = 117). Tutkimuksessa havaittiin, että vastaajien henkisen hyvinvoinnin nykyinen tila oli huolestuttava. Vastaajat olivat kokeneet paljon psyykkisiä stressioireita ja erilaisia maahanmuuton jälkeisiä vaikeuksia. Samanaikaisesti vastaajat olivat, Endast sammandrag. Inbundna avhandlingar kan sökas i Helka-databasen (http://www.helsinki.fi/helka). Elektroniska kopior av avhandlingar finns antingen öppet på nätet eller endast tillgängliga i bibliotekets avhandlingsterminaler., Only abstract. Paper copies of master’s theses are listed in the Helka database (http://www.helsinki.fi/helka). Electronic copies of master’s theses are either available as open access or only on thesis terminals in the Helsinki University Library., Vain tiivistelmä. Sidottujen gradujen saatavuuden voit tarkistaa Helka-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka). Digitaaliset gradut voivat olla luettavissa avoimesti verkossa tai rajoitetusti kirjaston opinnäytekioskeilla.
Published: 2008

21. Moraaliset dilemmat etsivässä työssä : Pro-tukipisteen työntekijöiden kohtaamien moraalisten dilemmojen tarkastelua etsivän työn kontekstissa

Author: Helsingin yliopisto, Sosiaalipsykologian laitos, University of Helsinki, Department of Social Psychology, Helsingfors universitet, Socialpsykologiska institutionen, Tuori, Tanja, Helsingin yliopisto, Sosiaalipsykologian laitos, University of Helsinki, Department of Social Psychology, Helsingfors universitet, Socialpsykologiska institutionen, and Tuori, Tanja
Abstract: Etsivä työn sävyttyy työntekijän sisäistetystä työroolista, sekä työntekijän omista arvoista ja persoonallisuudesta. Työroolin taustalla on työyhteisön jakamat arvot ja niistä seuraavat toimintanormit, jotka luovat raamit toiminnalle. Työntekijän omat arvot ja työroolin vaatimukset saattavat olla jossain tilanteessa ristiriidassa keskenään, jolloin työntekijä joutuu moraalisen dilemman eteen. Tällä tutkimuksella pyrittiin nostamaan esille Pro-tukipisteen etsivän työntekijöiden näkökulmasta niitä moraalisia dilemmoja, joita he kohtaavat työssään, sekä kuvata sitä tapaa, jolla he perustelevat dilemmojen ratkaisuja. Lisäksi tutkimuksessa tarkasteltiin, millaisia arvoja ja toimintanormeja on etsivän työn ja moraalisten dilemmojen taustalla. Etsivään työhön liittyviä arvoja ja toimintanormeja pohdittiin myös huolenpidon moraalisen etiikan ja oikeudenmukaisuuden moraalisen etiikan kautta. Tutkimusaineiston kerääminen ja analysointi tapahtui laadullisia menetelmiä käyttäen. Tutkimusaineisto koostui kahdesta ryhmähaastattelusta, joihin osallistuivat kaikki Pro-tukipisteen etsivän työntekijät. Molemmissa ryhmissä oli kuusi haastateltavaa eli haastateltavia oli yhteensä kaksitoista. Tutkimuksen analyysin päättelyn logiikka oli teoriasidonnainen, jossa analyysissä löydettyjen tulkintojen tukena käytettiin Warkin ja Krebsin (1996) typologiaa arkielämän moraalisten dilemmojen luokittelusta, sekä Gilliganin (1982) huolenpidon etiikkaa ja Kolbergin (1984) oikeudenmukaisuuden etiikkaa. Tutkimuksen analyysimenetelmänä käytettiin laadullista sisällönanalyysiä. Tutkimuksessa havaittiin, että työntekijöiden moraaliset dilemmat syntyvät usein työntekijöiden sisäistetyn työroolin ja omien arvojen välisistä ristiriitaisuuksista. Työntekijöiden sisäistettyä työroolia ohjasi vahvasti oikeudenmukaisuuden etiikka mm. asiakkaan oikeuksien kunnioittamisen kautta. Työntekijöiden omia arvoja ohjasi usein huolenpidon etiikka, jolloin työntekijät tunsivat tarvetta vastata hätääkärsivien tarpeeseen., Endast sammandrag. Inbundna avhandlingar kan sökas i Helka-databasen (http://www.helsinki.fi/helka). Elektroniska kopior av avhandlingar finns antingen öppet på nätet eller endast tillgängliga i bibliotekets avhandlingsterminaler., Only abstract. Paper copies of master’s theses are listed in the Helka database (http://www.helsinki.fi/helka). Electronic copies of master’s theses are either available as open access or only on thesis terminals in the Helsinki University Library., Vain tiivistelmä. Sidottujen gradujen saatavuuden voit tarkistaa Helka-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka). Digitaaliset gradut voivat olla luettavissa avoimesti verkossa tai rajoitetusti kirjaston opinnäytekioskeilla.
Published: 2008

22. Hur barn bedömer lögn i olika situationer : en undersökning av 5-11-åriga barns förståelse och evaluring av lögn

Author: Helsingin yliopisto, Sosiaalipsykologian laitos, University of Helsinki, Department of Social Psychology, Helsingfors universitet, Socialpsykologiska institutionen, Sonck-Räihä, Anna, Helsingin yliopisto, Sosiaalipsykologian laitos, University of Helsinki, Department of Social Psychology, Helsingfors universitet, Socialpsykologiska institutionen, and Sonck-Räihä, Anna
Abstract: Syftet med denna avhandling var att jämföra hur barn evaluerar lögn och sanning i situationer som involverar pro- och antisocialt beteende. Barnen som deltog i undersökningen var mellan 5 och 11 år gamla och delades in i tre åldersgrupper; 5-6-, 7-8- och 9-11-åringar. Vi presenterade tre berättelser för barnen och varje berättelse hade en tillhörande bildserie. en där huvudpersonen gör en god gärning, en där huvudpersonen gör en annan illa för att uppnå ett mål och en där huvudpersonen uppnår personlig nytta genom att vara olydig. I berättelserna talade huvudpersonen antingen sanning eller ljög om sitt beteende. Barnen hade som uppgift att evaluera såväl huvudpersonens handling som verbala uttalande. Överlag evaluerade barnen ljugandet som negativt i alla tre situationer. Enligt barnen var det värst att ljuga i en situation där man gjort någon annan illa för att uppnå ett mål. Skillnader mellan de olika åldersgrupperna syntes främst i barnens förståelse för lögn. Fem- och sexåringarna använde sällan ordet ljuga utan talade istället om att huvudpersonen skojade eller lurade. De äldre barnen tycktes bättre kunna förstå att det väsentliga bakom en lyckad lögn är själva avsikten med ljugandet. Som teoribakgrund till detta arbete har vi främst använt Piagets (1932) teori om barns moralutveckling, samt teorin om det mänskliga psyket (theory of mind). Förutom Piaget (1932) hör Wellman (1990) och artikeln skriven av Lee, Cameron, Xu, Fu och Board (1997) till våra viktigaste källor., Endast sammandrag. Inbundna avhandlingar kan sökas i Helka-databasen (http://www.helsinki.fi/helka). Elektroniska kopior av avhandlingar finns antingen öppet på nätet eller endast tillgängliga i bibliotekets avhandlingsterminaler., Only abstract. Paper copies of master’s theses are listed in the Helka database (http://www.helsinki.fi/helka). Electronic copies of master’s theses are either available as open access or only on thesis terminals in the Helsinki University Library., Vain tiivistelmä. Sidottujen gradujen saatavuuden voit tarkistaa Helka-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka). Digitaaliset gradut voivat olla luettavissa avoimesti verkossa tai rajoitetusti kirjaston opinnäytekioskeilla.
Published: 2008

23. Maahanmuuttajataustaisten sosiaalialan vuokratyöntekijöiden kokemuksia työhyvinvoinnista sekä työnteon merkityksestä heidän sopeutumiselleen Suomessa

Author: Helsingin yliopisto, Sosiaalipsykologian laitos, University of Helsinki, Department of Social Psychology, Helsingfors universitet, Socialpsykologiska institutionen, Kahilainen, Sanna, Helsingin yliopisto, Sosiaalipsykologian laitos, University of Helsinki, Department of Social Psychology, Helsingfors universitet, Socialpsykologiska institutionen, and Kahilainen, Sanna
Abstract: Tässä tutkimuksessa on tutkittu maahanmuuttajataustaisia sosiaalialan vuokratyöntekijöitä ja heidän kokemuksiaan työhyvinvoinnista vuokratyössä sekä työnteon merkityksestä heidän Suomeen sopeutumiselleen. Teoreettisena viitekehyksenä tutkimuksessa on käytetty akkulturaatiota- ja työhyvinvointia- sekä vuokratyötä käsittelevää tutkimusta. Tutkimuskohteena olivat erään henkilöstövuokrausyrityksen maahanmuuttajataustaiset vuokratyöntekijät. Aineisto kerättiin haastattelemalla kahtatoista 20-55 –vuotiasta maahanmuuttajaa. Heistä kaksi oli venäläistaustaisia, viisi virolaistaustaisia (joista kolme puhui äidinkielenään venäjää), neljä somalialaistaustaisia sekä yksi eteläaasialaisesta valtiosta Suomeen muuttanut. Haastattelut olivat muodoltaan teemahaastatteluja. Kiinnostuksen kohteena olivat maahanmuuttajien kokemukset työhyvinvoinnista sekä merkitykset, joita he antoivat työnteolle puhuessaan sopeutumisestaan Suomeen. Tutkimus oli lähtökohdaltaan hermeneuttis-fenomenologinen, ja aineisto analysoitiin teoriaohjaavaa sisällönanalyysiä käyttäen. Työnteon nähtiin parhaassa tapauksessa edistävän maahanmuuttajataustaisen sopeutumista yhteiskuntaan, jossa hänen on mahdollista saada säännöllisyyttä elämään, opetella kieli- ja kulttuuritaitoja sekä parantaa yhtenäisyyden tunnettaan, itsetuntoaan ja hyvinvointiaan. Työpaikan syrjintä- ja epäoikeudenmukaisuuden kokemukset nähtiin hyvinvointiin negatiivisesti vaikuttavina tekijöinä, jolloin työn voitiin nähdä vaikuttavan negatiivisesti sopeutumiseen kielteisten kokemusten kautta. Maahanmuuttajien puheessa ilmeni yhteys sopeutumisen ja työhyvinvoinnin välillä niin, että hyvin maahan sopeutuneiden oli helpompi selviytyä myös vieraskulttuurisessa työympäristössä ja viihtyä työpaikalla. Hyvin työpaikalla viihtyvien voidaan nähdä olevan sekä sosiokulttuurisesti, psykologisesti että taloudellisesti sopeutuneita. Maahanmuuttajataustaisten vuokatyöntekijöiden puheessa työhyvinvointiin vaikuttavina tekijöinä painottuivat vuokratyösuhteen kol, Endast sammandrag. Inbundna avhandlingar kan sökas i Helka-databasen (http://www.helsinki.fi/helka). Elektroniska kopior av avhandlingar finns antingen öppet på nätet eller endast tillgängliga i bibliotekets avhandlingsterminaler., Only abstract. Paper copies of master’s theses are listed in the Helka database (http://www.helsinki.fi/helka). Electronic copies of master’s theses are either available as open access or only on thesis terminals in the Helsinki University Library., Vain tiivistelmä. Sidottujen gradujen saatavuuden voit tarkistaa Helka-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka). Digitaaliset gradut voivat olla luettavissa avoimesti verkossa tai rajoitetusti kirjaston opinnäytekioskeilla.
Published: 2008

24. En deskriptiv studie av sex krisarbetares uppfattningar om hur arbetet påverkar dem och hur de anser sig få socialt stöd på arbetsplatsen

Author: Helsingin yliopisto, Sosiaalipsykologian laitos, University of Helsinki, Department of Social Psychology, Helsingfors universitet, Socialpsykologiska institutionen, Ekroos, Johanna Maria, Helsingin yliopisto, Sosiaalipsykologian laitos, University of Helsinki, Department of Social Psychology, Helsingfors universitet, Socialpsykologiska institutionen, and Ekroos, Johanna Maria
Abstract: Denna pro gradu-avhandling är en deskriptiv studie av sex krisarbetares uppfattningar om hur arbetet påverkar dem och hur de anser sig få socialt stöd på arbetsplatsen. Syftet med denna avhandling är att med några hjälpares egna röster försöka lyfta fram deras uppfattningar om arbetets påverkning och det sociala stödet. Två centrala problemfrågor är: 1. Hur påverkar krisarbetet de som arbetar med det? 2. Stöder krisarbetarna varandra och på vilka vis gör de det? I avhandlingens teoretiska del behandlas och beskrivs traumatiska kriser, bland annat primär och sekundär traumatisk stress. Vilka utmaningar det finns i dagens krisarbete och vem som kan bli sekundärt traumatiserad tas också upp. I den teoretiska delen beskrivs också det sociala stödets betydelse inom krisarbete. Avhandlingen är en kvalitativ undersökning som gjorts på basis av intervjuer med sex krisarbetare. Intervjumaterialet analyseras med hjälp av den materialbaserade innehållsanalysen och den etnografiska analysmodellen. Resultaten delas upp och beskrivs på basis av analysmodellerna i 1. stressreaktioner hos den enskilda krisarbetaren och i arbetsgruppen, 2. sekundär traumatisk stress på social- och krisjouren, 3. arbetets positiva påverkning och 4. krisarbetarnas uppfattningar om socialt stöd på arbetsplatsen. Det främsta som kommer fram i undersökningen är att alla de intervjuade krisarbetarna blir påverkade av sitt arbete och lider av olika stress- och traumareaktioner. Vidare visar undersökningen att arbetet påverkar endel krisarbetare också positivt. I undersökningen anser alla krisarbetare utom en att de får socialt stöd på arbetsplatsen. Stödet är dock inte alltid rätt fokuserat och tillräckligt. Centrala källor: 1. Figley, C. R. (ed.) 1995. Compassion Fatigue: Coping with Secondary Traumatic Stress Disorder in Those Who Treat the Traumatized, 2. Dyregrov, A. 2002. Katastrofpsykologi., 3. Sarajärvi, A. & Tuomi, J. 2006. Laadullinen tutkimus ja sisällönanalyysi., Endast sammandrag. Inbundna avhandlingar kan sökas i Helka-databasen (http://www.helsinki.fi/helka). Elektroniska kopior av avhandlingar finns antingen öppet på nätet eller endast tillgängliga i bibliotekets avhandlingsterminaler., Only abstract. Paper copies of master’s theses are listed in the Helka database (http://www.helsinki.fi/helka). Electronic copies of master’s theses are either available as open access or only on thesis terminals in the Helsinki University Library., Vain tiivistelmä. Sidottujen gradujen saatavuuden voit tarkistaa Helka-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka). Digitaaliset gradut voivat olla luettavissa avoimesti verkossa tai rajoitetusti kirjaston opinnäytekioskeilla.
Published: 2008

25. Social Support, perceived discrimination and psychological well-being among immigrants: the case of Brazilians immigrants in Finland

Author: Helsingin yliopisto, Sosiaalipsykologian laitos, University of Helsinki, Department of Social Psychology, Helsingfors universitet, Socialpsykologiska institutionen, Torres Airava, Kátia, Helsingin yliopisto, Sosiaalipsykologian laitos, University of Helsinki, Department of Social Psychology, Helsingfors universitet, Socialpsykologiska institutionen, and Torres Airava, Kátia
Abstract: The aim of this thesis was to examine the effect of discrimination and social support on psychological well-being of immigrants. It addressed previous contradictory findings regarding the direct and moderating effect of social support on psychological well-being. A sample including 78 Brazilian immigrants in Finland was studied. Six separated 3-steps hierarchical regression analysis was used to investigate the main and moderating effect of perceived social support from friends, family and significant other on one hand and frequency of contact with host and ethnic social networks on the other. Of those variables included in the regression models Perceived discrimination was found to be the major predictor of psychological well-being. No direct effect of social support on psychological well-being was found. The moderating effect of social support from host networks on psychological well-being was further examined in the light of the stress-buffering and stress-exacerbation hypotheses. According to the results, an exacerbating effect of social support on psychological well-being was found among those immigrants reporting high level of discrimination. Both the high level host contact group and the low level host contact group suffered from the damaging effect of discrimination. But perceived discrimination had a more aggravating effect on the psychological well-being for those immigrants reporting high frequency of contact with host networks. An overall beneficial effect of the frequency of social contact with host networks was found. Having higher level of active contact with host nationals was better off even for the worst case of discrimination. Additionally, emphasis was given to the importance of the quality of interpersonal relationships involved in understanding the forces behind the effects of social support networks on the psychological well-being of immigrants. Tämän tutkimuksen päämääränä oli tutkia syrjinnän ja sosiaalisen tuen vaikutusta maahanmuuttajien he, Endast sammandrag. Inbundna avhandlingar kan sökas i Helka-databasen (http://www.helsinki.fi/helka). Elektroniska kopior av avhandlingar finns antingen öppet på nätet eller endast tillgängliga i bibliotekets avhandlingsterminaler., Only abstract. Paper copies of master’s theses are listed in the Helka database (http://www.helsinki.fi/helka). Electronic copies of master’s theses are either available as open access or only on thesis terminals in the Helsinki University Library., Vain tiivistelmä. Sidottujen gradujen saatavuuden voit tarkistaa Helka-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka). Digitaaliset gradut voivat olla luettavissa avoimesti verkossa tai rajoitetusti kirjaston opinnäytekioskeilla.
Published: 2008

26. Vapaaehtoistyöntekijän sitoutuminen lastensuojelun tukihenkilötoiminnassa

Author: Helsingin yliopisto, Sosiaalipsykologian laitos, University of Helsinki, Department of Social Psychology, Helsingfors universitet, Socialpsykologiska institutionen, Utti, Emmi, Helsingin yliopisto, Sosiaalipsykologian laitos, University of Helsinki, Department of Social Psychology, Helsingfors universitet, Socialpsykologiska institutionen, and Utti, Emmi
Abstract: Tutkimuksessa tarkasteltiin vapaaehtoistyöntekijän sitoutumista lastensuojelun tukihenkilötoiminnassa. Tutkimus pyrki selvittämään vapaaehtoistyöntekijöiden kokemuksia sitoutumisesta sekä näille kokemuksille annettuja merkityksiä. Sitoutumisen kokemusta tarkasteltiin kokonaisvaltaisesti. Tavoitteena oli hahmottaa sitoutumisen kokemus ajallisena prosessina. Tutkimuskysymys jakautui kolmeen alakysymykseen: miten lastensuojelun tukihenkilöiden sitoutuminen muodostuu? miten ja mihin lastensuojelun tukihenkilöt kokevat sitoutuvansa? sekä millaisena lastensuojelun tukihenkilöt näkevät sitoutumisensa tulevaisuuden? Tutkimuksen teoreettisena viitekehyksenä toimivat kolme vapaaehtoistyön tutkimuksissa käytettyä teoriaa: vapaaehtoistyön prosessimalli, - rooli-identiteettimalli sekä integroitu vapaaehtoistyön viitekehys. Lisäksi tutkimuksessa hyödynnettiin aiempaa vapaaehtoistyöhön sitoutumista käsittelevää empiiristä tutkimusta. Tutkimuksen aineiston muodostivat kymmenen lastensuojelun tukihenkilön puolistrukturoidut haastattelut. Lähestymistapana tutkimuksessa oli hermeneuttinen fenomenologia, jonka avulla pyrittiin ymmärtävään ja tulkinnalliseen tutkimusotteeseen. Aineiston analysoinnissa käytettiin tulkitsevaa fenomenologista analyysimenetelmää. Tulkitsevan fenomenologisen analyysin avulla oli mahdollista huomioida vapaaehtoistyöntekijöiden yksilöllisten sitoutumisen kokemusten lisäksi ympäröivän sosiaalisen todellisuuden vaikutukset yksilöiden kokemuksiin. Tutkimuksen keskeisenä tuloksena todettiin, että vapaaehtoistyöntekijät sitoutuvat koko toiminnan ajan vahvasti tuettaviin lapsiin tai nuoriin. Sitoutuminen koettiin tärkeäksi lähtökohdaksi jo lastensuojelun tukihenkilöksi ryhdyttäessä. Merkittävä käännekohta vapaaehtoistyöntekijöiden sitoutumisen muodostumisessa ja sen vahvistumisessa oli tuettavan luottamuksen saavuttaminen. Kokemus siitä, että tuettava luottaa tukihenkilöönsä sai haastateltavat kiinnittymään tuettaviinsa emotionaalisesti. Vapaaehtoistyöntekijöiden va, Endast sammandrag. Inbundna avhandlingar kan sökas i Helka-databasen (http://www.helsinki.fi/helka). Elektroniska kopior av avhandlingar finns antingen öppet på nätet eller endast tillgängliga i bibliotekets avhandlingsterminaler., Only abstract. Paper copies of master’s theses are listed in the Helka database (http://www.helsinki.fi/helka). Electronic copies of master’s theses are either available as open access or only on thesis terminals in the Helsinki University Library., Vain tiivistelmä. Sidottujen gradujen saatavuuden voit tarkistaa Helka-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka). Digitaaliset gradut voivat olla luettavissa avoimesti verkossa tai rajoitetusti kirjaston opinnäytekioskeilla.
Published: 2008

27. Oikeudenmukaisuuden merkitys ryhmänjäsenille : ryhmänjäsenen prototyyppisyys ja sen vaikutus oikeudenmukaisuuteen reagointiin

Author: Helsingin yliopisto, Sosiaalipsykologian laitos, University of Helsinki, Department of Social Psychology, Helsingfors universitet, Socialpsykologiska institutionen, Haapamäki, Johanna, Helsingin yliopisto, Sosiaalipsykologian laitos, University of Helsinki, Department of Social Psychology, Helsingfors universitet, Socialpsykologiska institutionen, and Haapamäki, Johanna
Abstract: Tutkielmassa tarkasteltiin oikeudenmukaisuuden merkitystä ryhmänjäsenille ryhmään kiinnittymisen mallin näkökulmasta. Tarkoituksena oli tutkia mallin oikeudenmukaisuuteen sekä sosiaalisen identiteetin elementteihin liittyviä oletuksia. Ensimmäisenä tavoitteena oli tarkastella, onko koettu oikeudenmukaisuus yhteydessä samastumiseen oikeudenmukaisuuden viestimän arvostuksen ja ylpeyden kautta. Toisena tavoitteena oli tutkia vaikuttaako ryhmäjäsenyyden prototyyppisyys siihen, miten jäsenet reagoivat oikeudenmukaisuuteen. Ryhmäjäsenyyden prototyyppisyys eli se, miten samankaltainen jäsen on suhteessa ryhmän prototyyppiin, käsitettiin tässä tutkielmassa arvokongruenssina. Arvokongruenssi kuvaa yksilön ja ryhmälle tyypillisten arvojen yhdenmukaisuutta. Tutkimuksen aineisto kerättiin lomakekyselynä päiväkotihenkilöstöltä (N=220). Analyysimenetelminä käytettiin faktorianalyysia sekä hierarkkista regressioanalyysia välittäjä- ja interaktioanalyyseihin. Lisäksi interaktioita tarkasteltiin simple slope -analyyseilla. Arvokongruenssia kuvattiin yksilön ja ryhmän arvoprofiilien muotojen samankaltaisuudesta kertovalla korrelaatioindeksillä. Arvoprofiilit muodostettiin Schwartzin teorian mukaisista arvotyypeistä. Oletus siitä, että koettu oikeudenmukaisuus on yhteydessä ryhmään samastumiseen arvostuksen ja ylpeyden kautta, sai selkeää tukea menettelytapojen oikeudenmukaisuuden osalta ja osittaista tukea jakavan oikeudenmukaisuuden osalta. Oletus ryhmänjäsenen prototyyppisyyden vaikutuksesta oikeudenmukaisuuden ja arvostuksen väliseen yhteyteen sai tukea: mitä enemmän yksilön arvot poikkesivat ryhmälle tyypillisistä arvoista, sitä voimakkaammin menettelytapojen ja jakava oikeudenmukaisuus olivat yhteydessä arvostukseen. Tutkimus vahvisti käsitystä siitä, että oikeudenmukaisuus on tärkeää, koska se viestii yksilön sosiaaliselle identiteetille merkityksellistä tietoa sekä ryhmän asemasta että ryhmältä saadusta arvostuksesta. Koettu oikeudenmukaisuus on tärkeää erityisesti niin kutsut, Endast sammandrag. Inbundna avhandlingar kan sökas i Helka-databasen (http://www.helsinki.fi/helka). Elektroniska kopior av avhandlingar finns antingen öppet på nätet eller endast tillgängliga i bibliotekets avhandlingsterminaler., Only abstract. Paper copies of master’s theses are listed in the Helka database (http://www.helsinki.fi/helka). Electronic copies of master’s theses are either available as open access or only on thesis terminals in the Helsinki University Library., Vain tiivistelmä. Sidottujen gradujen saatavuuden voit tarkistaa Helka-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka). Digitaaliset gradut voivat olla luettavissa avoimesti verkossa tai rajoitetusti kirjaston opinnäytekioskeilla.
Published: 2008

28. Miten elää, kun ei ole olemassa? : Sähköyliherkkyys – kiistelty kokemus kulttuurisessa leikkauspisteessä

Author: Helsingin yliopisto, Sosiaalipsykologian laitos, University of Helsinki, Department of Social Psychology, Helsingfors universitet, Socialpsykologiska institutionen, Leinonen, Virpi, Helsingin yliopisto, Sosiaalipsykologian laitos, University of Helsinki, Department of Social Psychology, Helsingfors universitet, Socialpsykologiska institutionen, and Leinonen, Virpi
Abstract: Tutkielmassa kartoitettiin kiistellyn uuden sairauden, sähköyliherkkyyden (SYH), kokemusta Suomessa. Herkistyneet saivat terveyshaittoja käyttäessään sähkö-, magneetti- tai sähkömagneettisia kenttiä tuottavia laitteita, tai ollessaan niiden vaikutusalueella. Useimmat reagoivat tietokoneisiin, kännyköihin, loistevaloon ja televisioon. SYH vaikeutti tai esti työntekoa ja sosiaalista kanssakäymistä, mutta sairausluokituksen puute saattoi jättää tuen ulkopuolelle. SYH määriteltiin myöhäismodernin riskiyhteiskunnan sairaudeksi, jossa kulttuurinen ja sosiaalinen konteksti korostuvat. Ilmiönä SYH sijoitettiin leikkauspisteeseen, jossa kohtaavat teknologinen muutos, taloudelliset ja poliittiset intressit, biolääketieteen kriisi, keskustelu tieteestä ja huoli ympäristöstä. Lähtöoletuksena oli, että seurauksiin vaikuttavat kuitenkin yksilölliset tekijät: sukupuoli, ikä, koulutus, ammatti, perhesuhteet, elämänkaaren vaihe, oma historia ja persoonallisuus. Vilma Hännisen käsite sisäinen tarina yhdisti ne. Kokemusta tarkasteltiin kenttänä, johon eri ihmiset sijoittuvat eri aikoina eri tavoin. Tutkimusaineisto koottiin vuosina 2001–2004 suomalaisen potilasjärjestön kautta yhteensä 93 henkilöltä. Se koostui vastauksista teemahaastatteluna käytettyihin kyselyihin, kirjoitetuista kertomuksista ja mielikuvatehtävistä. Neljän vertailuryhmän yhteensä 43 henkilöä edustivat SYH-ryhmässä yleisiä ammattialoja. Aiempaa SYH-tutkimusta tarkasteltiin esimerkkinä tiedepohjaisista kiistoista. Uutta ilmiötä on kartoitettava monipuolisesti, joten käytettiin kolmea yksilöllisen ja yhteisen vuorovaikutusta pohtivaa lähestymistapaa: tarinallinen lähestymistapa, sosiaalisten representaatioiden teoria ja Lakoffin metaforateoria; niiden yhtymäkohdat ja yhdistettävyys osoitettiin. Yksilökokemuksen tulkintakehyksenä toimi valitut näkökulmat ja myöhäismoderniuden erityispiirteet huomioon ottava Patricia A. Fennellin neljän vaiheen malli kroonisen sairauden kulusta. Se soveltui kriisistä uuden mielekkyyden, Endast sammandrag. Inbundna avhandlingar kan sökas i Helka-databasen (http://www.helsinki.fi/helka). Elektroniska kopior av avhandlingar finns antingen öppet på nätet eller endast tillgängliga i bibliotekets avhandlingsterminaler., Only abstract. Paper copies of master’s theses are listed in the Helka database (http://www.helsinki.fi/helka). Electronic copies of master’s theses are either available as open access or only on thesis terminals in the Helsinki University Library., Vain tiivistelmä. Sidottujen gradujen saatavuuden voit tarkistaa Helka-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka). Digitaaliset gradut voivat olla luettavissa avoimesti verkossa tai rajoitetusti kirjaston opinnäytekioskeilla.
Published: 2008

29. Maahanmuuttajaäitien kokemuksia ja akkulturaatiota koulun kontekstissa

Author: Helsingin yliopisto, Sosiaalipsykologian laitos, University of Helsinki, Department of Social Psychology, Helsingfors universitet, Socialpsykologiska institutionen, Syrjänen, Nina, Helsingin yliopisto, Sosiaalipsykologian laitos, University of Helsinki, Department of Social Psychology, Helsingfors universitet, Socialpsykologiska institutionen, and Syrjänen, Nina
Abstract: Tutkimuksen tarkoituksena on analysoida maahanmuuttajavanhempien haastatteluaineiston pohjalta: 1. minkälaisia kokemuksia maahanmuuttajavanhemmilla on suomalaisesta koulusta, 2. miten vanhemmat merkityksellistävät kokemuksiaan ja 3. minkälaista ymmärrystä akkulturaationäkökulma tuo kokemuksiin. Tutkimuksen taustalla vaikuttaa fenomenologinen lähestymistapa ja teoreettisen viitekehyksensä puolesta tutkimus nivoutuu sosiaalitieteelliseen maahanmuuttaja- ja akkulturaatiotutkimukseen. Tutkimuksen aineistona on kahdeksan maahanmuuttajaäidin teemahaastattelut. Äidit ovat kurdin- ja venäjänkielisiä. Aineisto on rajattu Väestöliiton Kotipuun vertaisryhmien ohjaajan opasta varten kerätystä maahanmuuttajavanhempien haastatteluaineistosta. Haastattelut käsittelevät maahanmuuttajavanhempien kokemuksia kodin ja koulun yhteistyöstä ja lasten kasvatuksesta uudessa kulttuuriympäristössä. Aineisto on analysoitu tulkitsevalla fenomenologisella analyysimenetelmällä (interpretative phenomenological analysis, IPA). Aineistolähtöiseen analyysiin on yhdistetty teoriajohteista analyysiä, kun aineistosta muodostettuja teemoja on tarkasteltu vielä erikseen akkulturaationäkökulmasta. Aineistossa maahanmuuttajavanhempien kokemukset suomalaisesta koulusta jäsentyvät kodin ja koulun yhteistyön, lasten opiskelun sekä kouluun kohdistettujen odotusten kautta. Maahanmuuttajaäitien kokemukset suomalaisen koulun kontekstissa ovat yksilöllisiä, mutta myös jaettuja. Kurdinkielisillä ja venäjänkielisillä äideillä on samanlaisia ja erilaisia kokemuksia. Samanlaisten kokemusten pohjalta äidit päätyvät yhteneviin ja toisistaan eroaviin tulkintoihin. Akkulturaatioteoriat tarjoavat mielekkään viitekehyksen kokemusten tarkastelulle, sillä kokemuksia voidaan tulkita esimerkiksi Berryn akkulturaatiomallissa esitettyjen ryhmä- ja yksilötason tekijöiden avulla. Maahanmuuttajatutkimuksen osalta tärkeimpiä lähteitä ovat Berry kollegoineen (1992; 1997; Berry ym. 2006), Suárez-Orozco ja Suárez-Orozco (2002) sekä Talib, Endast sammandrag. Inbundna avhandlingar kan sökas i Helka-databasen (http://www.helsinki.fi/helka). Elektroniska kopior av avhandlingar finns antingen öppet på nätet eller endast tillgängliga i bibliotekets avhandlingsterminaler., Only abstract. Paper copies of master’s theses are listed in the Helka database (http://www.helsinki.fi/helka). Electronic copies of master’s theses are either available as open access or only on thesis terminals in the Helsinki University Library., Vain tiivistelmä. Sidottujen gradujen saatavuuden voit tarkistaa Helka-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka). Digitaaliset gradut voivat olla luettavissa avoimesti verkossa tai rajoitetusti kirjaston opinnäytekioskeilla.
Published: 2008

30. Suomalaisuus aikuisille ulkomaalaisille suositelluissa suomen kielen oppikirjoissa

Author: Helsingin yliopisto, Sosiaalipsykologian laitos, University of Helsinki, Department of Social Psychology, Helsingfors universitet, Socialpsykologiska institutionen, Tuomi, Susanna, Helsingin yliopisto, Sosiaalipsykologian laitos, University of Helsinki, Department of Social Psychology, Helsingfors universitet, Socialpsykologiska institutionen, and Tuomi, Susanna
Abstract: Aikuisten maahanmuuttajien opetuksessa käytetyt suomen kielen oppikirjat opettavat paitsi kieltä myös kulttuuria. Maahanmuuttajaopetus on monikulttuurista vuorovaikutusta, jossa oppikirjoilla on oma roolinsa vuorovaikutuksen välineenä. Maahanmuuttajaopetuksen yhdeksi tavoitteeksi on asetettu monikulttuurisuuden ja moniarvoisuuden edistäminen; tavoitteena on saada maahanmuuttajat integroitumaan Suomeen, ilman että he luopuvat omasta kulttuuristaan. Oppikirjat osaltaan tuottavat ja uusintavat suomalaisuutta etnisenä, kansallisena identiteettinä sekä esittävät käsityksiä meistä ja muista. Oppikirjatekstit ovat osa kulttuurista ja yhteiskunnallista keskustelua. Tarkastelen oppikirjojen suomalaisuuskuvaa diskursiivisen etnisen identiteetin näkökulmasta. Tutkielman teoreettista taustaa ovat sosiaalinen identiteetti, kansallinen identiteetti, etnisten ryhmien välinen vuorovaikutus ja diskurssianalyysi väljänä teoreettisena viitekehyksenä.Diskursiivinen näkökulma kiinnittää huomion siihen, miten sosiaalinen identiteetti rakentuu puheessa ja teksteissä. Analyysi keskittyy suomi toisena kielenä oppikirjojen tekstien sisältöihin laadullisena sisällönanalyysinä. Tutkimuskysymykset koskevat oppikirjatekstien keskeisiä sisältöjä sekä sitä, miten suomalaisuus näissä oppikirjoissa rakentuu suhteessa kirjojen ei-suomalaisiin. Keskeisiä esiintuotuja suomalaisuuden sisältöjä olivat suomalaisuus luonteen ja arvojen mukaisena elämäntapana, suomalaisuus tyypillisenä toimintana ja yhteiskunnan kehityksenä, suomalaisuus ja suomalaiset esitettiin myös olemukseltaan heterogeenisenä.Oppikirjojen suomalainen elämäntapa esitetään luonnonläheisyytenä,työn hallitsevuutena, järjestelmällisyytenä, sosiaalisena etäisyytenä ja yhteisöllisyytenä. Voimakkaimmin aineistossa painottuivat suomalaisuuden esittäminen suhteessa luontoon, työhön, yhteisöön ja kielitaitoon. Suhteessa kirjojen ulkomaalaisiin silmiinpistävää oli muiden kuin suomalaisten hyvin vähäinen määrä oppikirjojen henkilöhahmoina.Suhteessa, Endast sammandrag. Inbundna avhandlingar kan sökas i Helka-databasen (http://www.helsinki.fi/helka). Elektroniska kopior av avhandlingar finns antingen öppet på nätet eller endast tillgängliga i bibliotekets avhandlingsterminaler., Only abstract. Paper copies of master’s theses are listed in the Helka database (http://www.helsinki.fi/helka). Electronic copies of master’s theses are either available as open access or only on thesis terminals in the Helsinki University Library., Vain tiivistelmä. Sidottujen gradujen saatavuuden voit tarkistaa Helka-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka). Digitaaliset gradut voivat olla luettavissa avoimesti verkossa tai rajoitetusti kirjaston opinnäytekioskeilla.
Published: 2008

31. ”Huomenna on uus päivä taas, sitte näyttää helpommalta” : tunteita sijaisvanhemmuudessa

Author: Helsingin yliopisto, Sosiaalipsykologian laitos, University of Helsinki, Department of Social Psychology, Helsingfors universitet, Socialpsykologiska institutionen, Nikkanen, Hannele, Helsingin yliopisto, Sosiaalipsykologian laitos, University of Helsinki, Department of Social Psychology, Helsingfors universitet, Socialpsykologiska institutionen, and Nikkanen, Hannele
Abstract: Perhehoito sijaishuollon muotona on Suomessa vuosi vuodelta vähentynyt. Perhehoidon osuutta sijaishuollossa pyritään kuitenkin selkeästi lisäämään. Uusia sijaisperheitä tarvitaan ja tukimuotoja jo toimiville sijaisperheille pyritään kehittämään, jotta sijaisvanhemmat jaksaisivat jatkaa tehtävässään. Tässä pro gradu -tutkielmassa tarkastelen tunteita sijaisvanhemmuudessa. Tutkimukseni tarkoituksena on ollut selvittää minkälaisia tunteita sijaisvanhemmuus herättää, miten sijaisvanhemmat käyttävät tunteita kasvatustyössään, miten he käsittelevät lasten kanssa näiden tunteita ja miten he käsittelevät ja ottavat hallintaan omia tunteitaan. Tarkastelen tunteita konstruktionistisesta näkökulmasta, jonka mukaan tunteet syntyvät sosiaalisissa tilanteissa ja ovat osa vuorovaikutusta ja toimintaa. Lähestyn aihettani fenomenologisella tutkimusotteella. Haastatteluaineistoni keräsin syksyllä 2007 ja se koostuu kymmenen ammatillisen perhehoitajan haastattelusta. Haastateltavieni päätoiminen työ on sijaisvanhemmuus Helsingin kaupungin kunnallisessa ammatillisessa perhekodissa. Analysoin haastatteluaineistoni tulkitsevan fenomenologisen analyysin (IPA) menetelmin. Haastateltavani kokivat sijaisvanhemmuudessaan moninaisia, voimakkaita ja ristiriitaisia tunteita. He liittävät tunteitaan toimintaympäristönsä eri toimijoihin: sijoitettuihin lapsiin, heidän syntymävanhempiinsa, omiin biologisiin lapsiinsa ja sosiaaliviranomaisiin. Tunteilla oli suuri rooli heidän arkielämässään. Kasvatustyössään he ottavat vastaan sijoitetun lapsen tunteita ja käsittelevät niitä yhdessä lasten kanssa pyrkimyksenään jäsentää lapsen maailmaa. Omia tunteitaan haastateltavani työstävät monin tavoin. Esille nousivat sekä työnohjauksen että vertaisryhmien merkitys omien tunteiden jäsentämisen, jakamisen ja oikeuttamisen paikkoina. Tutkimukseni tulokset jäsentyivät kolmeen pääteemaan: sijaisvanhempana kasvaminen, henkilökohtaisuus ja ammatillisuus sekä identiteettineuvotteluja. Keskeisiä työssä uuvuttavia teki, Endast sammandrag. Inbundna avhandlingar kan sökas i Helka-databasen (http://www.helsinki.fi/helka). Elektroniska kopior av avhandlingar finns antingen öppet på nätet eller endast tillgängliga i bibliotekets avhandlingsterminaler., Only abstract. Paper copies of master’s theses are listed in the Helka database (http://www.helsinki.fi/helka). Electronic copies of master’s theses are either available as open access or only on thesis terminals in the Helsinki University Library., Vain tiivistelmä. Sidottujen gradujen saatavuuden voit tarkistaa Helka-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka). Digitaaliset gradut voivat olla luettavissa avoimesti verkossa tai rajoitetusti kirjaston opinnäytekioskeilla.
Published: 2008

32. Naisten tarinoita parisuhdeväkivallasta : aktiivinen toimijuus ja uhriutuminen narratiivisesta näkökulmasta tarkasteltuna

Author: Helsingin yliopisto, Sosiaalipsykologian laitos, University of Helsinki, Department of Social Psychology, Helsingfors universitet, Socialpsykologiska institutionen, Sallinen, Riikka, Helsingin yliopisto, Sosiaalipsykologian laitos, University of Helsinki, Department of Social Psychology, Helsingfors universitet, Socialpsykologiska institutionen, and Sallinen, Riikka
Abstract: Tutkimuksen tarkoituksena on analysoida naisten toimijuutta ja naisten uhriutumisen kokemuksia parisuhdeväkivallan kontekstissa. Tämän lisäksi analysoidaan naisten tarinoita parisuhdeväkivallasta. Tarinoiden analyysissa on tarkoitus selvittää, löytyykö tarinoista yhteisiä juonenkulkuja ja ovatko tarinat sijoitettavissa erilaisiin tarinatyyppeihin. Analyysi on tehty narratiivista näkökulmaa käyttäen. Tutkimuksen aineisto on osa Tasa-arvoasiain neuvottelukeskuksen syksyllä 1994 julistaman ”Väkivallasta vapaaksi” -kirjoituskilpailun sadosta. Tarinoissa naiset kirjoittavat kokemuksistaan väkivaltaisen puolison kanssa. Erilaisia narratiivisia sisällönanalyyttisiä menetelmiä yhdistelevän analyysin raportointi jakautuu kahteen osaan. Ensimmäisessä osassa tarkastellaan naisten kirjoittamia tarinoita kokonaisuudessaan ja luodaan niiden pohjalta kolme tyypillistä tarinaa. Toisessa paneudutaan siihen, miten kirjoittajat määrittelevät väkivallan, millaista heidän oma toimijuutensa on ja millaisista uhriutumisen kokemuksista naiset kirjoittavat. Tutkimani tarinat jakautuivat kolmeen erilaiseen tarinatyyppiin. Nimesin tarinat yhteisen tulevaisuuden tarinoiksi, on-off –tarinoiksi, jotka päättyvät eroon sekä erotarinoiksi. Kaikissa tarinoissa on samakaltaisia juonenkäänteitä, mutta tarinoita erottelee kuitenkin se, miten elämää jatketaan yhdessä tai millainen eroprosessi on. Naisten toimijuus ja uhriutuminen näyttäytyivät tutkimuksessani hyvin monimuotoisina. Toisaalta naiset hakivat aktiivisesti apua itselleen, puolisoilleen ja perheelleen. Toisaalta monet kuvasivat myös totaalisia uhriutumisen kokemuksia. Kokemuksia siitä, että mikään ei tunnu enää olevan omassa hallinnassa, koko minuus tuntuu hajoavan. Toimijuus ja uhriutuminen kietoutuivat monessa kohdassa myös tiukasti yhteen. Tarinoiden naiset kertoivat yhtälailla omasta aktiivisesta toimijuudestaan väkivallan kierteen katkaisemiksi sekä kokemuksistaan väkivallan uhreina, joista tuntuu, että mitään ei ole tehtävissä. Tärkeimp, Endast sammandrag. Inbundna avhandlingar kan sökas i Helka-databasen (http://www.helsinki.fi/helka). Elektroniska kopior av avhandlingar finns antingen öppet på nätet eller endast tillgängliga i bibliotekets avhandlingsterminaler., Only abstract. Paper copies of master’s theses are listed in the Helka database (http://www.helsinki.fi/helka). Electronic copies of master’s theses are either available as open access or only on thesis terminals in the Helsinki University Library., Vain tiivistelmä. Sidottujen gradujen saatavuuden voit tarkistaa Helka-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka). Digitaaliset gradut voivat olla luettavissa avoimesti verkossa tai rajoitetusti kirjaston opinnäytekioskeilla.
Published: 2008

33. Paikka ja identiteetti:paikan merkityksiä Suomessa asuville somalialaisille maahanmuuttajille

Author: Helsingin yliopisto, Sosiaalipsykologian laitos, University of Helsinki, Department of Social Psychology, Helsingfors universitet, Socialpsykologiska institutionen, Likki, Tiina, Helsingin yliopisto, Sosiaalipsykologian laitos, University of Helsinki, Department of Social Psychology, Helsingfors universitet, Socialpsykologiska institutionen, and Likki, Tiina
Abstract: Maahanmuutto ja paikan käsite liittyvät läheisesti toisiinsa. Tästä huolimatta sosiaalipsykologiassa ei ole juuri tutkittu merkityksiä, joita maahanmuuttajat antavat paikoille, tai paikan roolia heidän identiteeteissään. Tämä kvalitatiiviseen haastatteluaineistoon perustuva tutkimus keskittyy juuri näihin kysymyksiin. Tutkimuksessa tarkastellaan merkityksiä, joita Suomessa asuvat somalialaiset maahanmuuttajat tuovat esiin puheessaan eri paikoista sekä sitä, miten he luovat erotteluja eri paikkojen välille ja käyttävät paikkoja sosiaalisen identiteetin lähteinä. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys sijoittuu sosiaalisen identiteetin lähestymistavan teoriaperinteeseen, minkä lisäksi siinä hyödynnetään paikkasuhteita käsittelevää kirjallisuutta ympäristöpsykologiasta. Tutkimus perustui yhdeksän somalialaisen maahanmuuttajan puolistrukturoituihin haastatteluihin. Haastateltavat olivat iältään 13–39-vuotiaita ja asuivat Vuosaaren kaupunginosassa Helsingissä. Paikkoja koskevan puheen sisältöjä analysoitiin käyttäen menetelmänä teoriasidonnaista laadullista sisällönanalyysia. Viisi teemaa nousi kuvaamaan haastateltaville keskeisimpiä paikan merkityksiä. Nämä olivat sosiaaliset verkostot, paikan monikulttuurisuus, pystyvyydentunne, turvallisuus ja tuttuus. Paikan merkitykset liittyivät monilta osin läheisesti toisiinsa ja ne kaikki kuvastivat ensisijaisesti ympäristön sosiaalisia ulottuvuuksia fyysisten sijaan. Erityisesti muiden somalialaisten läsnäoloa – paikan ”somalialaisuutta” – pidettiin merkittävänä paikan ominaisuutena ja se liittyi kaikkiin viiteen merkitysulottuvuuteen. Osallistujat tuottivat pääasiallisesti kolmenlaisia erotteluja eri paikkojen välillä: Vuosaari vs. muut paikat, Vuosaaren sisäiset erottelut sekä Helsinki vs. muut paikat. Kaikkien kolmen erotteluprosessin kautta tuotetut kategoriat toimivat sosiaalisen identiteetin lähteinä ja osallistujat kokivat kuuluvansa samanaikaisesti eri tasoilla (esim. kaupunginosa, kaupunki, maa) sijaitseviin paikkoihin. P, Endast sammandrag. Inbundna avhandlingar kan sökas i Helka-databasen (http://www.helsinki.fi/helka). Elektroniska kopior av avhandlingar finns antingen öppet på nätet eller endast tillgängliga i bibliotekets avhandlingsterminaler., Only abstract. Paper copies of master’s theses are listed in the Helka database (http://www.helsinki.fi/helka). Electronic copies of master’s theses are either available as open access or only on thesis terminals in the Helsinki University Library., Vain tiivistelmä. Sidottujen gradujen saatavuuden voit tarkistaa Helka-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka). Digitaaliset gradut voivat olla luettavissa avoimesti verkossa tai rajoitetusti kirjaston opinnäytekioskeilla.
Published: 2008

34. Liikuntavammaisten naisten kokemuksia äitiydestä

Author: Helsingin yliopisto, Sosiaalipsykologian laitos, University of Helsinki, Department of Social Psychology, Helsingfors universitet, Socialpsykologiska institutionen, Tukiainen Johanna, Österholm Anna, Helsingin yliopisto, Sosiaalipsykologian laitos, University of Helsinki, Department of Social Psychology, Helsingfors universitet, Socialpsykologiska institutionen, and Tukiainen Johanna, Österholm Anna
Abstract: Pro gradu -tutkielmamme käsittelee liikuntavammaisten naisten äitiyttä. Tarkoituksenamme on ollut selvittää, minkälaisia kokemuksia liikuntavammaisilla naisilla on äitiydestä: miten naiset ovat kokeneet muiden ihmisten suhtautuvan heidän äitiyteensä ja millaisina äiteinä he itse näkevät itsensä. Olemme olleet kiinnostuneita siitä, minkälaista suhtautumista äidit ovat saaneet osakseen läheisiltä ja ulkopuolisilta ihmisiltä. Erityisesti olemme halunneet tarkastella sitä, minkälaisia kokemuksia äideillä on ollut sosiaali- ja terveydenhuollon kanssa asioinnista. Edellä mainitun lisäksi tutkielmamme tarkoitus on ollut selvittää, millaisia selviytymisstrategioita liikuntavammaiset äidit ovat käyttäneet tilanteissa, joissa heidän äitiyteensä on suhtauduttu kyseenalaistavalla ja ennakkoluuloisella tavalla. Teoreettisilta lähtökohdiltaan tutkielmamme liittyy sosiaalisen konstruktionismin tutkimukseen. Työmme viitekehyksenä käytämme Michael Oliverin alun perin kehittämää vammaisuuden sosiaalista mallia, jonka mukaan vammaisuus on yhteiskunnallinen, sosiaalinen ja poliittinen ilmiö. Sosiaalisen ja fyysisen ympäristön nähdään muodostavan rajoituksia ja esteitä tietyille ihmisryhmille. Mallin mukaan vammaisuus on sosiaalisesti ja yhteiskunnallisesti tuotettua. Toisena teoreettisena viitekehyksenä työssämme on Glynis Breakwellin teoria uhatusta identiteetistä ja selviytymisstrategioista. Tutkimusaineistomme koostuu kymmenestä liikuntavammaisen äidin yksilöhaastattelusta. Haastattelemillamme naisilla on joko selkäydinvamma (paraplegia), etenevä lihassairaus tai MS-tauti. Haastattelemamme äidit ovat iältään noin 25–50-vuotiaita ja jokainen heistä on vammautunut tai sairastunut ennen ensimmäistä raskautta ja äidiksi tuloa. Haastatteluissa olemme käyttäneet puolistrukturoitua teemahaastattelumenetelmää. Keräämämme haastatteluaineiston olemme analysoineet teoriaohjaavan sisällönanalyysin avulla. Aineistosta tehdyt havainnot osoittivat, että haastattelemamme äidit olivat kohdanneet mon, Endast sammandrag. Inbundna avhandlingar kan sökas i Helka-databasen (http://www.helsinki.fi/helka). Elektroniska kopior av avhandlingar finns antingen öppet på nätet eller endast tillgängliga i bibliotekets avhandlingsterminaler., Only abstract. Paper copies of master’s theses are listed in the Helka database (http://www.helsinki.fi/helka). Electronic copies of master’s theses are either available as open access or only on thesis terminals in the Helsinki University Library., Vain tiivistelmä. Sidottujen gradujen saatavuuden voit tarkistaa Helka-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka). Digitaaliset gradut voivat olla luettavissa avoimesti verkossa tai rajoitetusti kirjaston opinnäytekioskeilla.
Published: 2008

35. Opettajien teknologiasuhteen luonne ja muodostuminen

Author: Teknillinen korkeakoulu, SimLab, University of Helsinki, Faculty of Social Sciences, Department of Social Psychology, Helsingin yliopisto, valtiotieteellinen tiedekunta, sosiaalipsykologian laitos, Helsingfors universitet, statsvetenskapliga fakulteten, socialpsykologiska institutionen, Kilpiö, Anna, Teknillinen korkeakoulu, SimLab, University of Helsinki, Faculty of Social Sciences, Department of Social Psychology, Helsingin yliopisto, valtiotieteellinen tiedekunta, sosiaalipsykologian laitos, Helsingfors universitet, statsvetenskapliga fakulteten, socialpsykologiska institutionen, and Kilpiö, Anna
Abstract: This study investigates primary and secondary school teachers’ social representations and ways to conceptualise new technologies. The focus is both on teachers’ descriptions, interpretations and conceptions of technology and on the adoption and formation of these conceptions. In addition, the purpose of this study is to analyse how the national objectives of the information society and the implementation of information and communication technologies (ICT) in schools reflect teachers’ thinking and everyday practices. The starting point for the study is the idea of a dynamic and mutual relationship between teachers and technology so that technology does not affect one-sidedly teachers’ thinking. This relationship is described in this study as the teachers’ technology relationship. This concept emphasises that technology cannot be separated from society, social relations and the context where it is used but it is intertwined with societal practices and is therefore formed in interaction with the material and social factors. The theoretical part of this study encompasses three different research traditions: 1) the social shaping of technology, 2) research on how schools and teachers use technology and 3) social representations theory. The study was part of the Helmi Project (Holistic development of e-Learning and business models) in 2001–2005 at the Helsinki University of Technology, SimLab research unit. The Helmi Project focused on different aspects of the utilisation of ICT in teaching. The research data consisted of interviews of teachers and principals. Altogether 37 interviews were conducted in 2003 and 2004 in six different primary and secondary schools in Espoo, Finland. The data was analysed applying grounded theory. The results showed that the teachers’ technology relationship was diverse and context specific. Technology was interpreted differently depending on the context: the teachers’ technology related descriptions and metaphors illustrated on one hand the, Tutkimuksessa tarkastellaan peruskoulun ja lukion opettajien teknologiaan liittyviä representaatioita ja teknologian käsitteellistämisen tapoja. Tutkimuksen kohteena ovat yhtäältä opettajien teknologian kuvaustavat sekä teknologialle annetut erilaiset tulkinnat ja merkitykset, toisaalta opettajien teknologian omaksuminen ja teknologiaan liittyvien tulkintojen muodostuminen. Lisäksi tutkimuksessa pohditaan sitä, kuinka valtakunnalliset tietoyhteiskuntatavoitteet ja koulujen tieto- ja viestintätekniikan käyttöönotto heijastuvat opettajien ajatteluun ja jokapäiväiseen toimintaan. Tutkimuksen lähtökohta on, että teknologian olemassaolo ei vaikuta yksisuuntaisesti opettajien ajatteluun, vaan opettajan ja teknologian välillä on dynaaminen ja molemminpuolinen suhde. Tätä suhdetta kuvataan tutkimuksessa opettajien teknologiasuhteeksi. Käsitteen avulla pyritään korostamaan, että teknologia ei ole muusta yhteiskunnasta, sosiaalisista suhteista ja käyttökontekstista erillinen laite, vaan sen ajatellaan kietoutuvan yhteiskunnalliseen toimintaan ja saavan siten muotonsa materiaalisen ja inhimillisen välisessä vuorovaikutuksessa. Väitöskirjan teoreettisessa osassa esitellään kolmenlaisia tutkimusperinteitä: 1) teknologian yhteiskunnallista tutkimusta, 2) koulujen ja opettajien teknologian käyttöä kuvaavia tutkimuksia sekä 3) sosiaalisten representaatioiden teoreettisia lähtökohtia. Väitöskirja on tehty osana Teknillisen korkeakoulun SimLab-yksikössä vuosina 2001–2005 käynnissä ollutta Helmi-hanketta, jossa tutkittiin tieto- ja viestintätekniikan opetuskäyttöä eri näkökulmista. Tutkimuksen kohteena oli kuusi espoolaista ala- ja yläkoulua sekä lukiota, joissa haastateltiin vuosina 2003 ja 2004 opettajia ja rehtoreita. Tutkimusaineisto muodostui 37 haastattelusta, jotka analysoitiin aineistolähtöistä teoriaa soveltamalla. Tutkimus osoitti, että opettajien teknologiasuhde piirtyi moninaisena ja tilannesidonnaisena. Teknologia sai erilaisia merkityksiä kontekstista riippuen: opettajie
Published: 2008

36. Jälleenrakennuksen aika : nuorten aikuisten kokemuksia lapsuuden perheessään kohtaamastaan väkivallasta ja siitä selviytymisestä

Author: Helsingin yliopisto, Sosiaalipsykologian laitos, University of Helsinki, Department of Social Psychology, Helsingfors universitet, Socialpsykologiska institutionen, Tyrkäs, Maiju, Helsingin yliopisto, Sosiaalipsykologian laitos, University of Helsinki, Department of Social Psychology, Helsingfors universitet, Socialpsykologiska institutionen, and Tyrkäs, Maiju
Abstract: Tutkimuksessa tarkasteltiin nuorten aikuisten kokemuksia lapsuuden perheessään kohtaamastaan väkivallasta ja siitä selviytymisestä. Tutkimusta varten haastateltiin viittä 22–24 -vuotiasta nuorta aikuista, jotka olivat HelsinkiMission toteuttaman väkivaltatyön kehittämiseen keskittyvän Aikalisä -projektin asiakkaita. Haastateltavat olivat kokeneet lapsuuden perheessään itseensä kohdistunutta kaltoinkohtelua ja todistaneet vanhempiensa välistä väkivaltaa. Tutkimus oli luonteeltaan kvalitatiivinen ja lähestymistapana oli hermeneuttinen fenomenologia. Tutkimusaineisto kerättiin puolistrukturoiduilla yksilöhaastatteluilla ja analysoitiin tulkitsevan fenomenologisen analyysin, IPA:n, periaatteiden mukaisesti. Tutkimustuloksissa tulee esille, että haastateltavien lapsuudessa ja nuoruudessa kokema perheväkivalta oli ollut monimuotoista, ja vaikuttanut heidän elämäänsä monin kielteisin tavoin. Haastateltavien lapsuuden tunnemaisemaa olivat kuvanneet pelko, häpeä, ja yksinäisyys. He olivat joutuneet käyttämään monenlaisia keinoja, joilla he olivat pyrkineet sopeutumaan sekasortoiseen elämään väkivallan keskellä. Lapsuuden perheväkivaltakokemuksilla oli myös monia haastateltavien nykyelämään ulottuvia kielteisiä seurauksia, jotka aiheuttivat pahoinvointia ja vaikeuksia muun muassa läheisissä ihmissuhteissa. Haastateltavien selviytymistä perheväkivaltakokemuksista ja niiden aiheuttamista seurauksista tarkasteltiin esittelemällä seitsemän selviytymisen haastetta, jotka olivat: pelon voittaminen, itsearvostuksen kehittyminen, tasapainoilu anteeksiannon kanssa, menneen hyväksyminen, ymmärryksen kasvu ja uusien näkökulmien omaksuminen, oman elämän suunnan määrittäminen ja itsen uudelleen määrittäminen. Selviytymisen haasteet kuvasivat osittain vielä tavoiteltavia muutoksia, ja osittain jo saavutettuja muutoksia. Eniten työstämistä vaativat vielä pelon voittaminen ja tasapainoilu anteeksiannon kanssa, kun taas loput viisi selviytymisen haastetta näyttäytyivät pääosin jo haastateltav, Endast sammandrag. Inbundna avhandlingar kan sökas i Helka-databasen (http://www.helsinki.fi/helka). Elektroniska kopior av avhandlingar finns antingen öppet på nätet eller endast tillgängliga i bibliotekets avhandlingsterminaler., Only abstract. Paper copies of master’s theses are listed in the Helka database (http://www.helsinki.fi/helka). Electronic copies of master’s theses are either available as open access or only on thesis terminals in the Helsinki University Library., Vain tiivistelmä. Sidottujen gradujen saatavuuden voit tarkistaa Helka-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka). Digitaaliset gradut voivat olla luettavissa avoimesti verkossa tai rajoitetusti kirjaston opinnäytekioskeilla.
Published: 2008

37. Organisaatiokulttuuria ylläpitävät perusoletukset muutoksessa: Perusoletusten tunnistaminen ja arvottaminen kehittämisprosessin aloitusvaiheessa

Author: Helsingin yliopisto, Sosiaalipsykologian laitos, University of Helsinki, Department of Social Psychology, Helsingfors universitet, Socialpsykologiska institutionen, Seila, Annamari, Helsingin yliopisto, Sosiaalipsykologian laitos, University of Helsinki, Department of Social Psychology, Helsingfors universitet, Socialpsykologiska institutionen, and Seila, Annamari
Abstract: Tutkimuksen kohteena on eräässä valtionhallinnon organisaatiossa toteutetun organisaatiokulttuurin muutoshankkeen osakokonaisuus, tutkimusryhmä, jonka kehittämisprosessin aloitusvaihe on tarkastelun rajauksena. Tutkimuksen tarkoituksena on tarkastella tutkimusryhmän toimintakulttuuria vanhojen perusoletusten tunnistamisen- ja arvottamisen näkökulmista muutoksen kontekstissa. Tutkimuksen teoreettisena taustana on Scheinin käsitys organisaatiokulttuurin rakentumisesta ryhmän jaetuille perusoletuksille, jotka ovat toimintaa ohjaavia tiedostamattomia uskomuksia. Argyriksen ja Schönin sekä Scheinin mukaan uudistuvan toimintakulttuurin luominen vaatii vanhojen perusoletusten tunnistamista ja luopumista, joka herättää muutoksen alussa usein muutos- ja oppimisahdistuksen aiheuttamaa muutosvastarintaa. Laadullisen asennetutkimuksen metodologisen lähestymistavan mukaisesti muutosprosessin aloitus tekee näkyväksi ja tuo kommentoinnin kohteeksi, millaisiksi perusoletukset muodostuvat, kun niitä puolustetaan, vastustetaan ja arvotetaan ryhmän yhteisissä keskusteluissa. Aineistona on käytetty noin 10 henkilön ryhmän kehittämistapaamisten yhteydessä videoitua seitsemää ryhmäkeskustelua. Työn tuloksiksi muodostuivat tutkimusryhmän organisaatiokulttuuria kuvaavissa perusoletuksissa näkyvät sekä vanhat, olemassaolevat oletukset että muutos ja suunta kohti uudistusta. Seuraavat sisällöt muodostuivat oletusten pääteemoiksi: ensiksi oman asiantuntijuuden- ja reviirirajojen varjelemisesta kohti osaamisen jakamista, toiseksi yksikkökulttuurien erilaisuudesta kohti raja-aitojen ylittymistä, kolmanneksi tehokkuuden ja tulosten vaatimus toiminnassa oli ristiriidassa kehittämisen toimintatapojen välillä, neljänneksi epäonnistumisen pelko muutoksessa, viidenneksi tunteiden ja yksityisyyden rajaamisesta kohti avoimempaa reflektointia, kuudenneksi korkea työmoraali, roolivastuut ja moraalisesti oikein toimiminen. Seitsemäntenä muutosta nähtiin tapahtuneen jo oletuksissa asiakassuhteesta, joka nä, Endast sammandrag. Inbundna avhandlingar kan sökas i Helka-databasen (http://www.helsinki.fi/helka). Elektroniska kopior av avhandlingar finns antingen öppet på nätet eller endast tillgängliga i bibliotekets avhandlingsterminaler., Only abstract. Paper copies of master’s theses are listed in the Helka database (http://www.helsinki.fi/helka). Electronic copies of master’s theses are either available as open access or only on thesis terminals in the Helsinki University Library., Vain tiivistelmä. Sidottujen gradujen saatavuuden voit tarkistaa Helka-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka). Digitaaliset gradut voivat olla luettavissa avoimesti verkossa tai rajoitetusti kirjaston opinnäytekioskeilla.
Published: 2008

38. Kvinnors kontrollerande och fysiskt aggressiva beteende mot sin partner : en replikation av Graham-Kevan och Archers studie

Author: Helsingin yliopisto, Sosiaalipsykologian laitos, University of Helsinki, Department of Social Psychology, Helsingfors universitet, Socialpsykologiska institutionen, Haga, Sara Maria, Helsingin yliopisto, Sosiaalipsykologian laitos, University of Helsinki, Department of Social Psychology, Helsingfors universitet, Socialpsykologiska institutionen, and Haga, Sara Maria
Abstract: Avhandlingen tangerar kvinnors kontrollerande och fysiskt aggressiva beteende mot sin partner. I teoridelen förklarar den sociala inlärningsteorin aggressioner och aggressionsinlärning, sedan presenteras utvecklingsskillnader mellan könen och aktuella forskningsresultat. Kontrollerande beteende i samband med fysisk aggression mot sin partner undersöktes med stöd från anknytningsteorin och feministiska teorier. Ur ett socialpolitiskt perspektiv granskades statistik, interventioner och projektet "vaiettu naiseus" presenteras. Empiriska delen är delvis en replikation av Graham-Kevans och Archers (2005) studie. Liksom replikationsstudien samlades data in med CTS2 (”conflict tactics scale”) och CBS (”controlling behavior scale”) i form av självskattningar gjorda av kvinnor. Samplet bestod av en normalpopulation av kvinnliga studeranden och personal från Helsingfors universitet. Sammanlagt deltog 672 kvinnor i studien. Syfte med undersökningen var att se ifall det finns könsskillnader i kvinnors självskattning av kontrollerande och fysiskt aggressivt beteende mot partnern och partnerns beteende mot dem. Ytterligare undersöktes ifall det fanns ett samband mellan kvinnors kontrollerande och fysiskt aggressiva beteenden. Dessutom undersöktes ifall kvinnors aggressiva beteende är en del av ett ömsesidigt mönster, d v s utför partnern lika aggressiva handlingar. Resultaten visade ingen signifikant skillnad mellan kvinnors och partners beteende, alltså var kvinnan inte mer kontrollerande eller fysisk aggressivt jämfört med sin partner. Samband mellan kvinnors kontrollerande och fysiskt aggressiva beteende var signifikant. Kontrollerande beteende kan därför vara en del av kvinnors fysiska aggressivitet. Ytterligare gjordes en korrelationsmatris över alla fysiskt aggressiva handlingar, där det framkom ett signifikant samband mellan kvinnors specifika handlingar och partnerns lika handlingar. Således kunde kvinnans fysiska aggression tolkas som en del av ett ömsesidigt mönster. Kv, Endast sammandrag. Inbundna avhandlingar kan sökas i Helka-databasen (http://www.helsinki.fi/helka). Elektroniska kopior av avhandlingar finns antingen öppet på nätet eller endast tillgängliga i bibliotekets avhandlingsterminaler., Only abstract. Paper copies of master’s theses are listed in the Helka database (http://www.helsinki.fi/helka). Electronic copies of master’s theses are either available as open access or only on thesis terminals in the Helsinki University Library., Vain tiivistelmä. Sidottujen gradujen saatavuuden voit tarkistaa Helka-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka). Digitaaliset gradut voivat olla luettavissa avoimesti verkossa tai rajoitetusti kirjaston opinnäytekioskeilla.
Published: 2008

39. Mestari - Kisälli - Tukea marginaaliin : Arviointia nuorten työpajahankkeesta

Author: Helsingin yliopisto, Sosiaalipsykologian laitos, University of Helsinki, Department of Social Psychology, Helsingfors universitet, Socialpsykologiska institutionen, Pekkala, Terho, Helsingin yliopisto, Sosiaalipsykologian laitos, University of Helsinki, Department of Social Psychology, Helsingfors universitet, Socialpsykologiska institutionen, and Pekkala, Terho
Abstract: Mestari – Kisälli-projekti oli kainuulainen erityistyöpajahanke, joka toteutettiin vuosina 1999- 2001. Tämä pro gradu -tutkielma on osa laajempaa hankkeen arviointitutkimusta (Heikkinen ym. 2000) Tutkimustehtävänä oli arvioida Mestari – Kisälli -projektin toimintaa osallistujien kokemusten kautta. Tutkimuskysymyksinä olivat: 1. Millaisia ovat osallistujien arviot ja kokemukset projektin toiminnasta ja sen vaikutuksista? 2. Millaiseksi mestarit ja kisällit arvioivat yhteistoimintaansa ja keskinäistä suhdettaan? Tutkimusaineisto koostuu projektin ensimmäisen toimintavuoden osallistujien alku- ja loppuhaastattelu- sekä kyselyaineistosta. Tutkimusmenetelmänä on käytetty sekä strukturoitua haastattelua että kyselyjä. Aineiston perusteella voidaan todeta, että hanke on onnistunut keskeisessä tavoitteessa myönteisemmän kehityssuunnan aloittamiseksi nuorten elämän tukemiseksi. Aineistossa projektin vaikuttavuus havainnollistuu lähinnä osallistujien subjektiivisten kokemusten ja tuntemusten kautta. Nuorten koettu elämänhallinta on kohonnut projektin aikana. Mestareista suurin osa arvioi hankkeen vahvistaneen heidän itseluottamustaan. Nuorten työllistymisarvioiden osalta on ambivalenttia tulkintaa, yhtäältä projektin vaikutus koettiin vahvistavana, toisaalta tulevan työllistymisen mahdollisuuksien arviot olivat heikentyneet hankkeen aikana. Kisällien itsensä ilmaisemat muutokset projektin aikana tukevat päätelmää elämän asioiden ”liikahduksista”. Projektin vaikuttavuus ei johda niinkään nuorten lineaariseen koulutuspolkuun (koulutukseen ja työhön), vaan vahvistaa ennen kaikkea sisäisen elämänhallinnan epävarmuuden vähentymistä (mm. elämän sisältö ja järjestys, sosiaaliset suhteet) sekä lisääntyvää realismia ulkoisen elämänhallinnan (työn saanti) suhteen. Hankkeessa toteutettu työparimenetelmä on aineiston tulosten valossa ollut onnistunut ja siihen yhdistyy positiivisia merkityksiä niin mestarin roolin kuin yhteistyön käytännön toimivuuden osalta. Sekä mestarit että kisällit, Endast sammandrag. Inbundna avhandlingar kan sökas i Helka-databasen (http://www.helsinki.fi/helka). Elektroniska kopior av avhandlingar finns antingen öppet på nätet eller endast tillgängliga i bibliotekets avhandlingsterminaler., Only abstract. Paper copies of master’s theses are listed in the Helka database (http://www.helsinki.fi/helka). Electronic copies of master’s theses are either available as open access or only on thesis terminals in the Helsinki University Library., Vain tiivistelmä. Sidottujen gradujen saatavuuden voit tarkistaa Helka-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka). Digitaaliset gradut voivat olla luettavissa avoimesti verkossa tai rajoitetusti kirjaston opinnäytekioskeilla.
Published: 2008

40. Parisuhteen geometria : Aikuisten kiintymystyylit, rakkauden osatekijät ja parisuhdetyytyväisyys

Author: Helsingin yliopisto, Sosiaalipsykologian laitos, University of Helsinki, Department of Social Psychology, Helsingfors universitet, Socialpsykologiska institutionen, Pajamies, Kristiina Elina, Helsingin yliopisto, Sosiaalipsykologian laitos, University of Helsinki, Department of Social Psychology, Helsingfors universitet, Socialpsykologiska institutionen, and Pajamies, Kristiina Elina
Abstract: Tutkimuksessa tarkasteltiin kvantitatiivisin tutkimusmenetelmin aikuisten kiintymystyylien yhteyttä rakkauden osatekijöihin – sitoutumiseen, läheisyyteen ja intohimoon – sekä parisuhdetyytyväisyyteen. Parisuhteita selitettiin kiintymystyylien, rakkauden osatekijöiden sekä parisuhdetyytyväisyyden pohjalta. Tavoitteena oli muodostaa kokonaiskuva parisuhteista ja sen piirteistä. Tutkimuksessa selvitettiin myös, vaikuttaako sukupuoli kiintymystyylien, rakkauden osatekijöiden ja parisuhdetyytyväisyyden väliseen yhteyteen, eli muodostuuko miesten ja naisten parisuhteista erilaisia. Tutkimukseni teoreettisena viitekehyksenä oli lapsen ja vanhemman väliseen varhaiseen vuorovaikutukseen perustuva John Bowlbyn kiintymyssuhdeteoria ja teorian sovellus aikuisten rakkaussuhteista. Rakkauden osatekijöitä tarkasteltiin Robert Sternbergin kolmioteorian näkökulmasta. Tutkimuksen aineisto hankittiin Helsingin yliopiston perustutkinto-opiskelijoilta www-kyselyn avulla ainejärjestöjen sähköpostilistojen kautta. Kyselyyn vastasi 1016 opiskelijaa. Tilastollista analyysiä varten muodostettiin 954 opiskelijaa käsittävä osa-aineisto, joista naisia oli 824 ja miehiä 130. Tutkittavien kiintymystyyliä mitattiin itsearviointina Simpsonin (1990) aikuisten Attachment Style Measure -kiintymystyylimittarilla. Rakkauden osatekijöitä – sitoutumista, läheisyyttä ja intohimoa – puolestaan määritettiin Sternbergin (1986) Triangular Love Scale -itsearviointimittarilla. Tutkittavien kokemusta yleisestä tyytyväisyydestään parisuhteeseensa mitattiin Hendrickin (1988) Relationship Assessment Scale -itsearviointimittarilla. Tutkimuksessa selitettävänä muuttujana oli parisuhdetyytyväisyys. Selittävinä muuttujina olivat aikuisten kiintymystyylit, rakkauden osatekijät sekä valikoidut taustamuuttujat. Tutkielman hypoteesit saivat osittain vahvistusta. Korrelaatiotarkastelujen mukaan turvallinen kiintymystyyli oli positiivisessa yhteydessä kaikkiin rakkauden osatekijöihin sekä parisuhdetyytyväisyyteen. Sitä vastoi, Endast sammandrag. Inbundna avhandlingar kan sökas i Helka-databasen (http://www.helsinki.fi/helka). Elektroniska kopior av avhandlingar finns antingen öppet på nätet eller endast tillgängliga i bibliotekets avhandlingsterminaler., Only abstract. Paper copies of master’s theses are listed in the Helka database (http://www.helsinki.fi/helka). Electronic copies of master’s theses are either available as open access or only on thesis terminals in the Helsinki University Library., Vain tiivistelmä. Sidottujen gradujen saatavuuden voit tarkistaa Helka-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka). Digitaaliset gradut voivat olla luettavissa avoimesti verkossa tai rajoitetusti kirjaston opinnäytekioskeilla.
Published: 2008

41. Kolme vuorokautta väestösuojassa : kehysanalyyttinen ja ympäristöpsykologinen tulkinta talosuojan käyttökokeilun kokemuksista

Author: Helsingin yliopisto, Sosiaalipsykologian laitos, University of Helsinki, Department of Social Psychology, Helsingfors universitet, Socialpsykologiska institutionen, Turunen, Petri, Helsingin yliopisto, Sosiaalipsykologian laitos, University of Helsinki, Department of Social Psychology, Helsingfors universitet, Socialpsykologiska institutionen, and Turunen, Petri
Abstract: Tutkielmassa tarkastellaan stressaavien kokemusten ja tilanteenmäärittelyiden rakentumista teoreettisesti sekä empiirisen tapaustutkimuksen avulla. Empiirisessä osuudessa tarkastellaan väestönsuojeluviranomaisten järjestämää talosuojan käyttökokeilua, jossa 60 vapaaehtoista henkilöä suljettiin asuinkerrostalon väestösuojaan kolmeksi vuorokaudeksi. Suojakokeilua tarkastellaan kahdessa teoreettisessa viitekehyksessä. Ympäristö- ja katastrofipsykologisessa viitekehyksessä kokeilua tarkastellaan ympäristötekijöiden rasittavuuden ja stressiteorioiden näkökulmasta. Sosiaalisen todellisuuden ja tilanteenmäärittelyn rakentumisen näkökulma kokeilun kokemuksiin muodostetaan Erving Goffmanin (1986) kehittämän kehysanalyyttisen lähestymistavan avulla. Teoreettisten näkökulmien yhdistämisellä tavoitellaan suojakokeilun tarkastelua tulkinnallisena objektina, jossa kokemukset kokeilun tapahtumista ja olosuhteista määrittyvät sosiaalisen vuorovaikutuksen kontekstissa. Talosuojan käyttökokeilun kuvailevan ja laadullisen tarkastelun tuloksena esitetään ensinnäkin, että suojakokeilun stressitekijöistä huolimatta kokeilu ei muodostunut rasittavaksi ja merkittäviä stressireaktioita ei esiintynyt. Selittävänä tekijänä nostetaan esiin kokeellisen asetelman lähtökohtaiset tekijät, joista keskeisimpiä olivat tietoisuus kokeellisesta asetelmasta sekä kokeiluun osallistuneiden henkilöiden vapaaehtoisuus ja heidän ominaisuutensa. Kehysanalyyttisen tarkastelun perusteella esitetään, että suojakokeilun stressittömyys syntyi tulkinnasta, jossa suojakokeilu kehystettiin ymmärrettäväksi ja hallittavaksi tilanteeksi. Kehysanalyyttisen teorian valossa suojakokeilun tulkinta rakentui neljän kokemusta organisoineen kehysmuunnoksen avulla. Tärkeimmäksi kehysmuunnokseksi osoittautui kokeellisen tilanteen kehys. Kokeellisen kehystyksen sisälle istutetuista kehysmuunnoksista tunnistettiin myös positiivisia kokemuksia korostava ja syvällisiä yhteisöllisyyden kokemuksia painottavat kehysmuunnokset. Kokeilust, Endast sammandrag. Inbundna avhandlingar kan sökas i Helka-databasen (http://www.helsinki.fi/helka). Elektroniska kopior av avhandlingar finns antingen öppet på nätet eller endast tillgängliga i bibliotekets avhandlingsterminaler., Only abstract. Paper copies of master’s theses are listed in the Helka database (http://www.helsinki.fi/helka). Electronic copies of master’s theses are either available as open access or only on thesis terminals in the Helsinki University Library., Vain tiivistelmä. Sidottujen gradujen saatavuuden voit tarkistaa Helka-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka). Digitaaliset gradut voivat olla luettavissa avoimesti verkossa tai rajoitetusti kirjaston opinnäytekioskeilla.
Published: 2008

42. Järki, ideologia ja tunteet : Sosiaalityöntekijöiden asennoituminen alkoholinkäytön puheeksiottoon ja käyttöön liittyvään neuvontaan

Author: Helsingin yliopisto, Sosiaalipsykologian laitos, University of Helsinki, Department of Social Psychology, Helsingfors universitet, Socialpsykologiska institutionen, Renko, Elina, Helsingin yliopisto, Sosiaalipsykologian laitos, University of Helsinki, Department of Social Psychology, Helsingfors universitet, Socialpsykologiska institutionen, and Renko, Elina
Abstract: Tutkielman kysymyksenasettelu koski sosiaalityöntekijöiden asennoitumista alkoholinkäytön puheeksiottoon ja käyttöön liittyvään neuvontaan. Pyrkimyksenä oli tarkastella asenteiden laadullista variaatiota ensinnäkin sen kannalta, minkälaisina asioina ja miten alkoholinkäytön puheeksiottoa ja käyttöön liittyvää neuvontaa arvotetaan sosiaalityön kontekstissa? Toiseksi asenteiden laadullista variaatiota lähestyttiin siltä kannalta, miten puheeksiotto ja neuvonta istuvat osaksi sosiaalityötä työntekijöiden näkökulmasta? Kolmanneksi tavoitteena oli tarkastella, näyttäytyvätkö puheeksiotto ja neuvonta edellisten kysymysten osalta samankaltaisina asenneobjekteina niin puheeksiottoon liittyvään mini-interventiokoulutukseen osallistuneiden kuin menetelmää toistaiseksi suhteellisen vähän tuntevien sosiaalityöntekijöiden näkökulmasta? Tutkielman empiirinen aineisto koostui 17 aikuissosiaalityöntekijän haastattelutilanteessa tuottamasta argumentatiivisesta puheesta. Haastattelut toteutettiin laadullisen asennetutkimuksen periaatteiden mukaisesti. Haastateltaville esitettiin väittämiä, joiden tarkoituksena oli virittää heitä arvottamaan alkoholinkäytön puheeksiottoa ja käyttöön liittyvää neuvontaa eri kannoilta. Argumentatiivisesti rakentuvan haastattelustrategian tavoitteena oli saada esiin asenteiksi tulkittuja kannanottoja puheessa määrittyvää asenneobjektia kohtaan. Analyysivaiheessa puheaineistosta lähdettiin poimimaan erilaisia kannanottoja perusteluineen. Kannanottoja ja niiden perusteluja hahmoiksi jäsentävässä analyysissa edettiin väittämä kerrallaan. Tulkintoja kokoavassa osassa pyrittiin lisäksi erottamaan kommenteista ne sosiaaliset asiayhteydet, joihin haastateltava väittämän sijoittaa. Analyysissa tarkasteltiin siis paitsi asenteiden kohteiden määrittymistä ja tuottamisen tapoja myös niitä asiayhteyksiä, joissa tuottaminen tapahtuu. Väittämiin esitettyjä kommentteja kokoavasti tulkiten alkoholinkäytön puheeksiotto ja käyttöön liittyvä neuvonta näyttäisivät sijoittuv, Endast sammandrag. Inbundna avhandlingar kan sökas i Helka-databasen (http://www.helsinki.fi/helka). Elektroniska kopior av avhandlingar finns antingen öppet på nätet eller endast tillgängliga i bibliotekets avhandlingsterminaler., Only abstract. Paper copies of master’s theses are listed in the Helka database (http://www.helsinki.fi/helka). Electronic copies of master’s theses are either available as open access or only on thesis terminals in the Helsinki University Library., Vain tiivistelmä. Sidottujen gradujen saatavuuden voit tarkistaa Helka-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka). Digitaaliset gradut voivat olla luettavissa avoimesti verkossa tai rajoitetusti kirjaston opinnäytekioskeilla.
Published: 2008

43. Arvot ja tietokäsitykset : Arvot tietokäsitysten ennustajina ja tietokäsitysmittarin validiteetin tarkastelua

Author: Helsingin yliopisto, Sosiaalipsykologian laitos, University of Helsinki, Department of Social Psychology, Helsingfors universitet, Socialpsykologiska institutionen, Ahola, Salla, Helsingin yliopisto, Sosiaalipsykologian laitos, University of Helsinki, Department of Social Psychology, Helsingfors universitet, Socialpsykologiska institutionen, and Ahola, Salla
Abstract: Tutkielmassa tarkasteltiin arvoja ja tietokäsityksiä sekä arvoja tietokäsitysten ennustajina. Lisäksi tarkasteltiin käytetyn tietokäsitysmittarin validiteettia. Arvojen käsitteellistämiseen käytettiin Schwartzin arvomallia, jossa arvot jaotellaan kymmeneen eri tavoin motivoivaan arvotyyppiin, joista muodostuu kaksi ulottuvuutta: 1) muutosvalmius–säilyttäminen ja 2) itsensäkorostaminen–itsensäylittäminen. Malliin lisättiin Wachin ja Hammerin kaksi totuuteen liittyvää arvotyyppiä. Tietokäsitysten tarkastelu perustettiin Kuhnin ym. kognitiivis-kehitykselliseen malliin, jossa oletetaan, että tietokäsitykset kehittyvät tasolta toiselle (absolutismi–multiplismi–evaluativismi) ja että olennainen kehitystehtävä on tietämisen subjektiivisten ja objektiivisten ulottuvuuksien koordinointi. Mallissa tietoa koskevat arvioinnit jaotellaan viiteen alaan: henkilökohtaisen maun arvioinnit, esteettisyyden arvioinnit, arvojen arvioinnit, sosiaalisen totuuden arvioinnit ja aineellisen totuuden arvioinnit. Aineisto kerättiin syksyllä 2005. Osallistujat olivat tietyn Etelä-Suomen alueen seurakuntien ja seurakuntayhtymän työntekijöitä (n = 75). Kyselystä ilmoitettiin sähköpostitse ja vastaajille annettiin mahdollisuus joko täyttää e-lomake Internetissä tai tulostaa lomake täytettäväksi paperiversiona. Sekä arvoja että tietokäsityksiä mitattiin kvantitatiivisesti. Lisäksi vastaukset tietokäsityksiä koskeviin monivalintakysymyksiin pyydettiin perustelemaan. Aineiston vastaajat arvostivat eniten universalismia, rationaalista totuutta, hyväntahtoisuutta ja itsenäisyyttä, kun taas vähiten tärkeitä arvotyyppejä olivat valta, ei-rationaalinen totuus ja suoriutuminen. Tietokäsitysten tarkastelun tulokset viittasivat siihen, että tietokäsitykset ovat sekä osittain alayleisiä että osittain alaerityisiä. Arvoja mahdollisina tietokäsitysten ennustajina tarkasteltiin logistisella regressioanalyysillä, jolla tutkittiin sekä arvotyyppien että arvoulottuvuuksien yhteyksiä tietokäsityksiin. Kaikkien arvou, Endast sammandrag. Inbundna avhandlingar kan sökas i Helka-databasen (http://www.helsinki.fi/helka). Elektroniska kopior av avhandlingar finns antingen öppet på nätet eller endast tillgängliga i bibliotekets avhandlingsterminaler., Only abstract. Paper copies of master’s theses are listed in the Helka database (http://www.helsinki.fi/helka). Electronic copies of master’s theses are either available as open access or only on thesis terminals in the Helsinki University Library., Vain tiivistelmä. Sidottujen gradujen saatavuuden voit tarkistaa Helka-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka). Digitaaliset gradut voivat olla luettavissa avoimesti verkossa tai rajoitetusti kirjaston opinnäytekioskeilla.
Published: 2007

44. Food biotechnologies in Italy: a social psychological study

Author: Helsingin yliopisto, valtiotieteellinen tiedekunta, sosiaalipsykologian laitos, Helsingfors universitet, statsvetenskapliga fakulteten, socialpsykologiska institutionen, University of Helsinki, Faculty of Social Sciences, Department of Social Psychology, Collavin, Elena, Helsingin yliopisto, valtiotieteellinen tiedekunta, sosiaalipsykologian laitos, Helsingfors universitet, statsvetenskapliga fakulteten, socialpsykologiska institutionen, University of Helsinki, Faculty of Social Sciences, Department of Social Psychology, and Collavin, Elena
Abstract: This dissertation presents an analysis of the representations of food biotechnologies in Italy. The thesis uses the analysis of discourse to illustrate the articulated ways in which representations are instantiated in different contexts. The theoretical thrust of the work resides in its discussion of the basic tenets of both Social Representations Theory and Discursive Psychology. The thesis offers a detailed description of the two frameworks; affinities and difference are highlighted, and a serious effort is made to develop an integrated set of theoretical resources to answer the research questions. The thesis proposes to combine a discursive methodology with Social Representations Theory. After a description of the relevant legislative framework follows an illustration of the categories used for the textual analysis. The study proposes the textual analysis of the following data: the first declaration issued by a small Italian council rejecting biotechnologies; four texts which focus on positions taken by the Catholic Church in the matter of food biotechnologies; several transcripts from a public debate in a small community of the north west of Italy. The latter study, which included an ethnographic dimension, focuses on recordings from interviews, a focus group, a public meeting and newspaper articles. Particular attention is paid to ideological representations and to the relevance of citizenship and governance to debates about food biotechnologies., Ruokaan liittyvät bioteknologiat Italiassa: sosiaalipsykologinen tutkimus Väitöskirjassa esitetään analyysi ruokaan liittyvien bioteknologioiden representaatioista Italiassa. Työssä käytetään keskustelujen analyysejä kuvaamaan niitä artikuloituja tapoja, joilla representaatioita ilmennetään erilaisissa konteksteissa. Työn teoreettinen anti perustuu sosiaalisten representaatioiden teorian ja diskursiivisen psykologian teorian perusteiden käsittelylle. Väitöskirja tarjoaa yksityiskohtaisen kuvauksen kummastakin viitekehyksestä; yhtäläisyydet ja erot tuodaan esille. Pyrkimyksenä on kehittää integroidut teoreettiset resurssit, joiden avulla voidaan vastata tutkimuskysymyksiin. Työssä yhdistetään diskursiivinen metodologia sosiaalisten representaatioiden teoriaan. Relevantin lainsäädännöllisen viitekehyksen kuvauksen jälkeen seuraa tekstuaalisessa analyysissä käytettyjen kategorioiden kuvaus. Työssä analysoidaan seuraavat materiaalit: ensimmäinen virallinen pienen italialaisen valtuuston esittämä bioteknologian torjuva julkilausuma; neljä tekstiä, joissa keskitytään katolisen kirkon esittämiin bioteknologiaa koskeviin kantoihin; useita tekstinäytteitä julkisesta keskustelusta pienessä kylässä Koillis-Italiassa. Viimeksi mainittu tutkimus, johon sisältyi etnografinen ulottuvuus, keskittyy haastateltuihin nauhoituksiin, fokusryhmään, julkiseen kokoukseen ja sanomalehtiartikkeleihin. Erityistä huomiota kiinnitetään ideologisiin representaatioihin ja kansalaisuuden ja hallitsemisen merkityksellisyyteen bioteknologiaa koskevissa keskusteluissa.
Published: 2007

45. Yliopistoon ja tieteenalaan samastumisen yhteys opintojen etenemiseen ja sosiaaliseen osallistumiseen

Author: Helsingin yliopisto, Sosiaalipsykologian laitos, University of Helsinki, Department of Social Psychology, Helsingfors universitet, Socialpsykologiska institutionen, Yijälä, Anu, Helsingin yliopisto, Sosiaalipsykologian laitos, University of Helsinki, Department of Social Psychology, Helsingfors universitet, Socialpsykologiska institutionen, and Yijälä, Anu
Abstract: Tämän tutkimuksen tarkoitus oli tuottaa tuoretta tietoa opiskelijoiden samastumisesta yliopistoyhteisöönsä. Tutkimuksessa tarkasteltiin organisaation koetun oikeudenmukaisuuden merkitystä samastumiskohteen houkuttelevuuteen vaikuttavana tekijänä. Erityisenä kiinnostuksen kohteena pidettiin eri kohteisiin samastumisen akateemisten seuraamusten tarkastelua. Huomion kohteena olleiden ilmiöiden välisistä yhteyksistä muodostettiin teoreettinen oletusmalli, jonka toimivuutta testattiin korkeakouluopiskelijoista koostuneessa aineistossa (N=650). Aineisto kerättiin Internet-kyselynä lokakuussa 2004. Vastaajat olivat Helsingin yliopistossa perustutkintoaan suorittavia, juuri kolmannen lukuvuotensa aloittaneita käyttäytymistieteellisen, matemaattis-luonnontieteellisen ja valtiotieteellisen tiedekunnan opiskelijoita. Vastausprosentti oli tasan 60. Tutkimuksen teoriaosa koostuu työn pääasiallisen näkökulman, sosiaalisen identiteetin lähestymistavan, ja organisaation koetun oikeudenmukaisuustutkimuksen, sekä käsillä olevan työn kannalta olennaisen aiemman tutkimuksen esittelystä. Teoriaosan synteesinä kuvataan näitä tutkimusperinteitä yhdistävä ryhmään kiinnittymisen malli, jonka mukaisiin olettamuksiin käsillä olevaa tutkimusta johdattaneet hypoteesit ja niiden perusteella muotoiltu oletusmalli pitkälti perustuvat. Lisäksi oikeudenmukaisuuden vaikutusten lähdemalli kannattelee teoreettisesti oletusmallissa kuvattuja yhteyksiä. Aineiston analysointi tapahtui pääkomponenttianalyysin, lineaarisen regressioanalyysin sekä hierarkkisen regressioanalyysin avulla. Saadut tulokset olivat odotetun suuntaisia. Omaan tieteenalaan ja koko Helsingin yliopistoon samastuminen osoittautuivat toisistaan empiirisesti erillisiksi samastumisen muodoiksi. Vuorovaikutuksen oikeudenmukaisuutta ei pystytty erottamaan menettelytapojen oikeudenmukaisuudesta, mistä syystä tutkimuksessa käytettiin laajennetun menettelytapojen oikeudenmukaisuuden käsitettä. Omaan tieteenalaan samastumisen akateemiset seurau, Endast sammandrag. Inbundna avhandlingar kan sökas i Helka-databasen (http://www.helsinki.fi/helka). Elektroniska kopior av avhandlingar finns antingen öppet på nätet eller endast tillgängliga i bibliotekets avhandlingsterminaler., Only abstract. Paper copies of master’s theses are listed in the Helka database (http://www.helsinki.fi/helka). Electronic copies of master’s theses are either available as open access or only on thesis terminals in the Helsinki University Library., Vain tiivistelmä. Sidottujen gradujen saatavuuden voit tarkistaa Helka-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka). Digitaaliset gradut voivat olla luettavissa avoimesti verkossa tai rajoitetusti kirjaston opinnäytekioskeilla.
Published: 2007

46. Suomalaisissa yliopistoissa työskentelevien ulkomaalaisten psykologista ja sosiokulttuurista sopeutumista selittävät tekijät

Author: Helsingin yliopisto, Sosiaalipsykologian laitos, University of Helsinki, Department of Social Psychology, Helsingfors universitet, Socialpsykologiska institutionen, Holopainen, Johanna, Helsingin yliopisto, Sosiaalipsykologian laitos, University of Helsinki, Department of Social Psychology, Helsingfors universitet, Socialpsykologiska institutionen, and Holopainen, Johanna
Abstract: Korkeakouluissa työskentelevien ulkomaalaisten Suomeen sopeutumista selittäviä tekijöitä ei ole tiettävästi tutkittu aikaisemmin. Lisäksi kulttuuritaustan ja kulttuurisen etäisyyden vaikutusta vieraaseen kulttuuriin sopeutumisessa on tarkasteltu useimmiten maakohtaisten, ei yksilöllisten kulttuurierojen avulla. Tämän tutkimuksen kohderyhmänä olivat suomalaisissa yliopistoissa työskentelevät ulkomaalaiset. Tutkimuksen tarkoituksena oli kvantitatiivisin tutkimusmenetelmin tutkia, selittääkö Wardin ja kollegoiden (esim. Searle & Ward, 1990) ehdotusten mukaisesti työntekijöiden psykologista Suomeen sopeutumista parhaiten kontrollin sijainti, mutta sosiokulttuurista sopeutumista suomenkielen taito, aikaisempi kokemus ulkomailla oleskelusta, Suomessa oleskeltu aika sekä kulttuurinen etäisyys tutkittavan lähtömaan ja Suomen kulttuurin välillä. Lisäksi tarkasteltiin maakohtaisten sekä yksilötasolla mitattujen kollektivistisuus-/individualistisuusarvojen yhteyttä tutkittavien raportoimaan sopeutumiseen. Koska kulttuurinen etäisyys oli tarkoitus mitata maakohtaisten kulttuurietäisyyksien lisäksi osittain yksilötason mittareilla, kerättiin tutkimusta varten kaksi kyselylomakeaineistoa keväällä 2006. Pääaineisto koostui 224 ulkomaalaisen (89 naista) vastauksista. Tutkittavat tulivat 45 lähtömaasta, ja työskentelivät vastaamishetkellä yhdessä Suomen yhdeksässä tutkimuksessa mukana olleessa yliopistossa. Vastaajien keski-ikä oli 37 vuotta, ja he olivat asuneet Suomessa keskimäärin 6 vuotta. Kaikilla tutkittavilla oli vähintään alempi yliopisto- tai korkeakoulututkinto. Toinen aineisto koostui 112 suomalaisen (59 naista) yliopistotyöntekijän kyselylomakevastauksista. Koska suomalaisten keskimääräinen kulttuuri ei kuitenkaan eronnut vastaavalla tavalla mitatusta ulkomaalaisten kulttuurista, jätettiin yksilötason mittareilla mitattu kulttuurinen etäisyys pois lopullisista tässä tutkimuksessa käytetyistä sopeutumista selittävistä tekijöistä. Hierarkkiset regressioanalyysit osoittivat, Endast sammandrag. Inbundna avhandlingar kan sökas i Helka-databasen (http://www.helsinki.fi/helka). Elektroniska kopior av avhandlingar finns antingen öppet på nätet eller endast tillgängliga i bibliotekets avhandlingsterminaler., Only abstract. Paper copies of master’s theses are listed in the Helka database (http://www.helsinki.fi/helka). Electronic copies of master’s theses are either available as open access or only on thesis terminals in the Helsinki University Library., Vain tiivistelmä. Sidottujen gradujen saatavuuden voit tarkistaa Helka-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka). Digitaaliset gradut voivat olla luettavissa avoimesti verkossa tai rajoitetusti kirjaston opinnäytekioskeilla.
Published: 2007

47. Maintaining and Extending Social Networks in IRC-galleria

Author: Helsingin yliopisto, Sosiaalipsykologian laitos, University of Helsinki, Department of Social Psychology, Helsingfors universitet, Socialpsykologiska institutionen, Lehtinen, Vilma, Helsingin yliopisto, Sosiaalipsykologian laitos, University of Helsinki, Department of Social Psychology, Helsingfors universitet, Socialpsykologiska institutionen, and Lehtinen, Vilma
Abstract: The photo galleries of the internet have raised quite a lot of public discussion, but academic research is just beginning to pay attention to the issue. This research grabs the subject by finding out the meanings given to IRC-galleria concerning its members' social networks. The theoretical framework consists of theories of social networks and communities applied to the context of the internet. Moreover, in analysing the construction of social networks, the research material is analyzed through the concepts of ritual and performance. The research material was generated with 13 semi-structured interviews and participant observation. The interviewees were registered members of IRC-galleria, aged 12–25. Participant observation was conducted by acting as a registered member of IRC-galleria during the course of the research. The interview material was analyzed with theory-bound qualitative content analysis. Meanings given to IRC-galleria were understood as interpretations the interviewees give to their subjective experiences, and therefore also bounded to cultural meaning structures. The rituals of maintaining social networks were approached from a social constructionistic perspective: the interest was on how the social networks are reconstructed in social interaction. The central finding of the research was that already established, “offline” networks play a significant role in being a member of IRC-galleria. IRC-galleria can be interpreted as a way to maintain both local and dispersed networks in a society where group identities are not self-evident. New friendships can be established in IRC-galleria, but personal interests are significant in this, not the possibility to act anonymously, which instead was the claim of previous research. Different interaction rituals are performed for reconstructing the established social networks. IRC-galleria should not therefore be seen solely as a stage for self-promotion, but also as a medium for promoting social networks. The most, Endast sammandrag. Inbundna avhandlingar kan sökas i Helka-databasen (http://www.helsinki.fi/helka). Elektroniska kopior av avhandlingar finns antingen öppet på nätet eller endast tillgängliga i bibliotekets avhandlingsterminaler., Only abstract. Paper copies of master’s theses are listed in the Helka database (http://www.helsinki.fi/helka). Electronic copies of master’s theses are either available as open access or only on thesis terminals in the Helsinki University Library., Vain tiivistelmä. Sidottujen gradujen saatavuuden voit tarkistaa Helka-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka). Digitaaliset gradut voivat olla luettavissa avoimesti verkossa tai rajoitetusti kirjaston opinnäytekioskeilla.
Published: 2007

48. 'Helpotusta ja vireyttä kotio loppumetreille' : Kotona asuvat ikääntyvät tuki- ja virkistyspalveluiden käyttäjinä

Author: Helsingin yliopisto, Sosiaalipsykologian laitos, University of Helsinki, Department of Social Psychology, Helsingfors universitet, Socialpsykologiska institutionen, Valkila, Noora, Helsingin yliopisto, Sosiaalipsykologian laitos, University of Helsinki, Department of Social Psychology, Helsingfors universitet, Socialpsykologiska institutionen, and Valkila, Noora
Abstract: Ikääntyvien määrä tulee kasvamaan Suomessa voimakkaasti lähivuosina. Myös ikääntyvien tarpeet ja elämäntyylit erilaistuvat ja muuntuvat. Väestön ikääntyminen tuottaa Suomelle todellisia haasteita, joihin tulisi etsiä ratkaisuja. Tutkimus sitoutuu sekä Maailman terveysjärjestön, että Suomen vanhuspolitiikan tavoitteeseen tukea ikääntyvien kotona asumista mahdollisimman pitkään. Ikääntyville on suunnattu erilaisia tuki- ja virkistyspalveluita. Palveluilla pyritään tukemaan ja virkistämään kotona asuvien ikääntyvien elämää. Tuki- ja virkistyspalveluille luo perustan vallalla olevat vanhuuskäsitykset. Nämä tuotetut käsitykset rakentuvat ikääntyvien omista käsityksistä ikääntymisestään, sekä toisaalta yhteiskunnassa vallitsevista yleisistä käsityksistä, joita liitetään ikääntymiseen. Tuotetut vanhuuskäsitykset määrittävät, kuinka ikääntyviin asennoidutaan, ja ne muuntuvat jatkuvasti. Vanhuuskäsitykset eivät välttämättä suoraan vastaa ikääntyvien omia käsityksiä ikääntymisestään. Näin ollen ikääntyvien omat tarpeet ja toiveet, joita he liittävät tuki- ja virkistyspalveluihin, eivät välttämättä tule sellaisenaan huomioiduiksi palveluiden tuottamisessa. Tutkimuksen näkökulma on fenomenologis-hermeneuttisen tutkimusperinteen mukainen. Tutkimuksessa pyritään selvittämään, mitä tuki- ja virkistyspalvelut merkitsevät kotona asuville ikääntyville. Saataessa tietoa näistä merkityksistä, voidaan palveluita mahdollisesti edelleen kehittää ikääntyvien tarpeita ja toiveita vastaaviksi. Tuki- ja virkistyspalveluiden merkityksiä ikääntyville lähestytään sen avulla, miten ikääntyvät itse kokevat oman ikääntymisensä. Pyritään myös tuomaan esille niitä kokemuksia, tunteita ja toiveita, joita ikääntyvät liittävät tuki- ja virkistyspalveluihin. Edelleen ollaan kiinnostuneita, miten nämä asiat mahdollisesti heijastuvat ikääntyvien palveluiden käyttöön. Tutkimushenkilöt (N=15) olivat yli 65-vuotiaita kotonaan, tutkimusalueella asuvia ikääntyviä. Aineistonkeruumenetelmänä käytettiin fokusryhmä, Endast sammandrag. Inbundna avhandlingar kan sökas i Helka-databasen (http://www.helsinki.fi/helka). Elektroniska kopior av avhandlingar finns antingen öppet på nätet eller endast tillgängliga i bibliotekets avhandlingsterminaler., Only abstract. Paper copies of master’s theses are listed in the Helka database (http://www.helsinki.fi/helka). Electronic copies of master’s theses are either available as open access or only on thesis terminals in the Helsinki University Library., Vain tiivistelmä. Sidottujen gradujen saatavuuden voit tarkistaa Helka-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka). Digitaaliset gradut voivat olla luettavissa avoimesti verkossa tai rajoitetusti kirjaston opinnäytekioskeilla.
Published: 2007

49. Narkkareita ja huithapeleita : Helsinkiläisten poliisien ja päiväkodin työntekijöiden sosiaalisia representaatioita hiv:stä ja aidsista

Author: Helsingin yliopisto, Sosiaalipsykologian laitos, University of Helsinki, Department of Social Psychology, Helsingfors universitet, Socialpsykologiska institutionen, Sainisalo, Emilia, Helsingin yliopisto, Sosiaalipsykologian laitos, University of Helsinki, Department of Social Psychology, Helsingfors universitet, Socialpsykologiska institutionen, and Sainisalo, Emilia
Abstract: Tutkielmassa tarkasteltiin helsinkiläisten hiv-negatiivisten fyysistä kosketusta edellyttävässä ammatissa toimivien henkilöiden näkemyksiä hiv:stä ja aidsista. Tutkimusaineisto koostui neljästä fokusryhmähaastattelusta, joihin osallistui yhteensä kahdeksantoista 25–56 -vuotiasta henkilöä: yksitoista poliisia ja seitsemän päiväkodin työntekijää. Tutkimushenkilöiden käsityksiä aiheesta tarkasteltiin Moscovicin sosiaalisten representaatioiden teoreettisesta viitekehyksestä käsin. Haastattelujen sisältöjä peilattiin myös niin kutsutun aids-ilmiön kansanterveydellistä, sosiaalista ja historiallista taustaa vasten. Haastatteluaineiston analyysimenetelmä oli teoriaohjaavaa sisällönanalyysi. Tutkimuskysymyksiäni olivat: minkälaisia ovat helsinkiläisten poliisien ja päiväkodin työntekijöiden sosiaaliset representaatiot hiv:stä ja aidsista? Miten fyysistä kanssakäymistä edellyttävässä ammatissa toimivat henkilöt suhtautuisivat hiv-positiiviseen asiakkaaseen tai kollegaan? Analyysissä keskeisiksi kategorioiksi hiv/aidsista puhuttaessa nousivat riskiryhmät ja tartunta. Näille vaihtoehtoisia näkökulmia aiheeseen olivat vastuu ja lähimmäinen. Edellä mainittuja kategorioita jäsensivät dikotomiset perusteemat: me–muut, vastuullisuus–vastuuttomuus, syyllisyys–syyttömyys, menneisyys–nykyisyys sekä sairaus–terveys. Kategorioiden ja perusteemojen välittämänä hahmottui neljä erilaista viitekehystä, joita voi luonnehtia myös jäsentämis- tai suhtautumistavoiksi. Näitä olivat ulkoistava, demonisoiva, realistinen ja empaattinen viitekehys. Ulkoistavassa viitekehyksessä tartunta nähtiin riskiryhmien, lähinnä huumeidenkäyttäjien ja seksuaalisesti vapaamielisten ongelmana, johon tartunnansaaneet itse ovat syyllisiä. Demonisoivassa viitekehyksessä korostui aiheen dramaattisuus, kuoleman- ja tartunnanpelko sekä vainoharhainen suhtautuminen tartunnansaaneisiin. Näiden kahden viitekehyksen – ulkoistavan ja demonisen – luoman merkityskokonaisuuden voi ajatella luonnehtivan hiv/aidsin tyypillistä so, Endast sammandrag. Inbundna avhandlingar kan sökas i Helka-databasen (http://www.helsinki.fi/helka). Elektroniska kopior av avhandlingar finns antingen öppet på nätet eller endast tillgängliga i bibliotekets avhandlingsterminaler., Only abstract. Paper copies of master’s theses are listed in the Helka database (http://www.helsinki.fi/helka). Electronic copies of master’s theses are either available as open access or only on thesis terminals in the Helsinki University Library., Vain tiivistelmä. Sidottujen gradujen saatavuuden voit tarkistaa Helka-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka). Digitaaliset gradut voivat olla luettavissa avoimesti verkossa tai rajoitetusti kirjaston opinnäytekioskeilla.
Published: 2007

50. Eettinen sensitiivisyys lääketieteen opiskelijoilla ennen ja jälkeen etiikkakurssin

Author: Helsingin yliopisto, Sosiaalipsykologian laitos, University of Helsinki, Department of Social Psychology, Helsingfors universitet, Socialpsykologiska institutionen, Peltonen, Peter, Helsingin yliopisto, Sosiaalipsykologian laitos, University of Helsinki, Department of Social Psychology, Helsingfors universitet, Socialpsykologiska institutionen, and Peltonen, Peter
Abstract: Tutkimuksessa kartoitetaan lääketieteen opiskelijoiden läpikäymän etiikkakurssin vaikutusta heidän eettiseen sensitiivisyyteensä. Tutkimuksessa myös pyritään selvittämään, ovatko tutkittavat moraalisesti motivoituneita eli arvostavat moraaliarvoja tärkeimpinä arvoinaan ja löytyykö eettisen tutkittavien eettisen sensitiivisyyden ja arvojen väliltä yhteisvaihtelua. Aikaisemman tutkimuksen pohjalta oletetaan, että etiikkakurssin kasvattaa tutkittavien eettistä sensitiivisyyttä. Hypoteesina myös esitetään, että tutkittaville tärkeimmät arvotyypit ovat universaalisuus sekä hyväntahtoisuus eli tutkittavat ovat moraalisesti motivoituneita, ja että eettinen sensitiivisyys korreloi universaalisuus- ja hyväntahtoisuusarvotyyppien kanssa eli eettisesti sensitiiviset henkilöt ovat myös moraalisesti motivoituneita. Teoreettisena viitekehyksenä tutkimukselle toimii James Restin teoria moraalin neljästä komponentista. Moraalia ja etiikkaa on perinteisesti lähestytty vain moraalisen päätöksenteon näkökulmasta eli keskitytty siihen, kuinka yksilö päätyy päätökseen siitä, mikä on moraalisessa ongelmatilanteessa oikea tai väärä toimintatapa. Restin teoriassa moraalisen päätöksenteon rinnalle tuodaan kolme muuta moraalin osa-aluetta: eettinen sensitiivisyys (eettinen ongelma pitää pystyä havaitsemaan ja ymmärtämään, jotta päätös toimia moraalisesti voidaan tehdä), moraalinen motivaatio (halu toimia moraalisesti) sekä moraalinen selkäranka (voimavarat toimia moraalisesti). Moraalista motivaatiota käsitellään Shalom Schwartzin arvoteorian kautta, jossa moraalisesti motivoituneiden ihmisten oletetaan preferoivan universalismi- ja hyväntahtoisuusarvotyyppejä. Tutkimuksessa analysoidaan aineistoa, joka kerättiin kolmannen vuoden lääketieteen opiskelijoilta Internetissä täytetyllä kyselylomakkeella ennen ja jälkeen heidän suorittamansa lyhyen etiikkakurssin, joka sisälsi Schwartzin arvoteoriaan perustuvaan Portrait-arvokyselyyn sekä kolme eettisiä ongelmia sisältävää kuvitteellista vastaanot, Endast sammandrag. Inbundna avhandlingar kan sökas i Helka-databasen (http://www.helsinki.fi/helka). Elektroniska kopior av avhandlingar finns antingen öppet på nätet eller endast tillgängliga i bibliotekets avhandlingsterminaler., Only abstract. Paper copies of master’s theses are listed in the Helka database (http://www.helsinki.fi/helka). Electronic copies of master’s theses are either available as open access or only on thesis terminals in the Helsinki University Library., Vain tiivistelmä. Sidottujen gradujen saatavuuden voit tarkistaa Helka-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka). Digitaaliset gradut voivat olla luettavissa avoimesti verkossa tai rajoitetusti kirjaston opinnäytekioskeilla.
Published: 2007

Catalog

Books, media, physical & digital resources

See catalog results

Searchworks

Select search scope, currently: Articles Catalog books, media & more in Jio Institute collections Articles journal articles & other e-resources

Search

Search Constraints

Refine your results

Search Limiters

Topic

Publication Year Range

Language

Publication Type

Journal

Region

Database

Publisher

4,100 results on '"Department of Social Psychology"'

Search Results

Catalog

Select search scope, currently: Articles

Catalog

books, media & more in Jio Institute collections

Articles

journal articles & other e-resources