Search

Much of the current philosophical debate concerns the ethics of adoption as it pertains to the level of personal choice, such as prospective parents deciding to adopt instead of procreate. Very little philosophical analysis is devoted to evaluating the background policies informing people’s choices to adopt rather than procreate, and many related ethical issues. The purpose of this chapter is to remedy this lack of ethical analysis of adoption regimes – understood as the different ways in which the state simultaneously regulates the demand and supply side of the adoption process, and its normative justification for doing so. In this chapter we critically examine the unequal treatment of procreative and adoptive routes towards parenthood and argue that the use of screening and monitoring in current adoption policy and practice in fact causes harm to some children.

Tuloa kaikille? Tutkimus perustulon politiikasta Viimevuosien aikana ehdotus perustulosta on saanut osakseen lisääntyvää huomiota niin poliittisissa kuin akateemisissa piireissä. Idea siitä, että jokaiselle kansalaiselle myönnettäisiin henkilökohtainen vastikkeeton tulo, on herättänyt vakavaa keskustelua yhteiskunnallisissa liikkeissä, eturyhmissä, työmarkkinajärjestöissä, puolueissa ja tutkijoiden keskuudessa. Idea on saanut kannatusta jopa joidenkin Euroopan maiden hallituksilta, mukaan lukien Suomen hallituksen ehdotus testata perustuloa ensimmäisenä kansallisella tasolla. Samalla kun perustulo on hiljalleen saavuttamassa hyväksyttyä asemaa poliittisissa piireissä, myös akateeminen kiinnostus perustulon politiikkaa kohtaan on kasvanut. Tutkijat ovat keskustelleet perustulon etiikasta, taloudellisista ja sosiaalisista vaikutuksista jo useita vuosia, mutta vasta nyt on herätty niihin vaikeisiin poliittisiin kysymyksiin jotka liittyvät perustulon ideaan ja sen toteuttamiseen. Jurgen De Wispelaere tutkii väitöskirjassaan perustulon politiikkaa. Hänen mukaansa niin tutkijat kuin perustuloaktivistit usein puhuvat perustulosta ikään kuin se olisi yksi yhtenäinen idea. Todellisuudessa perustulon politiikka muodostuu useista erilaisista ehdotuksista. Perustuloon liittyvät odotukset ja ennen muuta politiikkaratkaisut voivat erota radikaalistikin toisistaan, ja tällä on merkittävä vaikutus perustulon kannatusperustaan, perustuloa kannattavien liittoumien muodostumiseen ja liittoutumien poliittisiin strategioihin. De Wispelaere paljastaa miten vasemmistolaisten ja oikeistolaisten perustulon versioiden välinen kilpailu tuottaa erilaisia ratkaisuja ja seurausvaikutuksia. Väitöstutkimus osoittaa, että poliittiset erot perustulomallien välillä tulevat tätäkin näkyvimmiksi silloin kun harkitaan perustulon toteutusta. Poliittiset koalitiot voivat saada aikaan kompromissin koskien perustulon yleistä ideaa, mutta kun yleistä ohjelmaa ryhdytään toteuttamaan, poliittiset erot tulevat uudelleen esiin käytännön yksityiskohdissa. De Wispelaere esittää, että perustulon ja hallinnon välisen kytköksen tutkiminen voi antaa ratkaisuja erilaisten perustulomallien ja niiden kannattajien välisen kamppailun ymmärtämiseen. Tutkimuksen mukaan perustulon kannattajat ja tutkijat ovat väärillä raiteilla sivuuttaessaan hallinnon tärkeän roolin perustulosta käytävässä keskustelussa. In the last five years the basic income proposal has become more prominent in social policy and research circles. The idea to grant each citizen an individual and unconditional grant is being seriously discussed in social movements, advocacy groups, trade unions and employer organisations, political parties and academic researchers. The idea has even gained traction amongst various governments in Europe, including of course the Finnish government’s proposal to conduct the first national basic income pilot study. With basic income slowly gaining legitimate standing in policy and political circles, academic interest in the political analysis of basic income too is growing. Scholars have been discussing the ethics and economics of basic income for many years, but are only recently waking up to the difficult political questions that surround the basic income idea. In his doctoral dissertation, Jurgen De Wispelaere examines the politics of universal basic income. He observes that scholars as well as activists typically talk about basic income as if it constitutes a single idea. In reality, however, basic income policy is made up of different proposals. Practical basic income policies may differ quite radically from one another, and this will have a major impact on the political strategies for building allegiances and coalitions in support of basic income. De Wispelaere shows how competition between left- and right-wing versions of basic income will produce different practical effects. The dissertation argues that political differences between basic income models are most visible when we consider the practical implementation of basic income. Political coalitions can compromise on the general basic income idea, but once the proposal needs to be implemented political differences will reemerge in the practical details. De Wispelaere argues that examining the link between basic income and administration may hold the key to understanding the political battle between different basic income models and their political allies. Basic income advocates and scholars are wrong to ignore the importance of administration in the basic income debate.

URL del artículo en la web de la Revista: https://www.upo.es/revistas/index.php/ripp/article/view/1868, En este artículo presentamos las ideas básicas que subyacen a la teoría política republicana y establecemos una línea de demarcación entre la perspectiva republicana y el libertarianismo de izquierdas, el cual tiene en la renta básica de Alaska su plasmación institucional más natural e inmediata. A partir de ahí, abordamos tres conjuntos de problemas que presenta el modelo de Alaska: la falta de una base económica sustancial, la falta de frenos a la acumulación de poder económico privado y la falta de mecanismos de control democrático sobre los procesos de extracción, imposición tributaria y distribución de los recursos naturales. Así, para que el republicanismo pueda hacerlo suyo, el modelo de Alaska debe ser sometido a importantes enmiendas y modificaciones que tienen que ver tanto con su naturaleza intrínseca como con el contexto institucional en el que opera. De este modo, concluimos sosteniendo que, aun cuando el modelo de Alaska puede ser compatible con la perspectiva republicana en un sentido débil, los republicanos deben proceder con cautela a la hora de defender el modelo en un sentido fuerte., In this article we present the basic ideas of republicanpolitical theory and demarcate the republican perspective from left-libertarianism, which sees Alaska's basic income model as its morenatural and immediate institutional realization. We then address threesets of problems in the Alaska model: the lack of a substantialeconomic floor, the lack of limits on great accumulations of privateeconomic power, and the lack of mechanisms of democratic controlover the extraction, taxation and distribution of natural resources. Forrepublicans to endorse the Alaska model, it will have to be modifiedextensively. We conclude that, while the Alaska model can be madecompatible with the republican perspective in a weak sense,republicans should be cautious about defending the model in a strongsense., Universidad Pablo de Olavide