Search

openaire: EC/H2020/662725/EU//IBSEN | openaire: EC/H2020/654024/EU//SoBigData Family members are known to serve as geographical attractors in migration, yet evidence for sex-biased family migration in developed societies is mixed. We investigate gender differences in migration of family members in Finland. Using the FinnFamily register data set (N = 60,000 index individuals and their close kin), we explore family coresidence and migration within the 19 administrative regions of Finland in 1970–2012. We study the propensity for regional migration by gender and age, the likelihood for children to reside in the same region as their parents and to reunite after migration to different regions, and whether siblings function as regional attractors. Finland experienced intense regional migration to the capital area during the study period. Individual migration propensity peaked at infancy and at 18–28 years. Throughout their lives, most Finns live in the same region as their family members: over 65% with parents, over 55% with full sibling(s), and over 50% with half sibling(s). Siblings are likely to migrate to the same region, and having more siblings strengthens this attraction. Results also indicate some degree of patrilocality. Daughters migrate earlier and with higher rates than sons, whereas sons are at any age more likely to live in the same region as their parents. The propensity for adult brothers to live in the same region is also higher than for other sibling pairs. Family members serve as important geographical attractors to each other through the life course in contemporary Finland, and this is more pronounced for males than for females.

openaire: EC/H2020/662725/EU//IBSEN Using a large dataset with individual-level demographic information of almost 60,000 families in contemporary Finland, we analyse the regional variation and cultural assortativity by studying the network between families and the network between kins. For the network of families the largest connected component is found to consist of around 1000 families mostly originated from one single region in Western Finland. We characterize the networks in terms of the basic structural properties. In particular, we focus on the k-cores and the presence of transitive triangles. Clustering in the networks is found to result from homophily by language and religious affiliations. The large network fragments appear to be small-worlds. We also compare the fragments in the kin network with respect to the average coefficient of relationship. The measures of assortativity are able to distinguish the families in terms of their regions of origin. Overall, we distinguish between two patterns of regional effects, the ‘metropolitan’ and the ‘cultural’ pattern.

Network growth. Number of links that appear in a given year within the range 1965â 2012 is shown in the figure, where the year corresponds to birth of the firstborn. (PDF 49 kB)

Recently, personality variation has been found to be associated with number of offspring, pace of reproduction, and other components of fitness in humans and other animals. The link between personality and fitness has inspired a surge of theoretical accounts on the evolution of personality. However, the associations between personality and fitness are yet to be sufficiently empirically elaborated for the theoretical advances to be solidly based. This thesis explores the pathways between personality and fertility in three contemporary Western human populations. Specifically, this thesis i) provides further evidence on the phenotypic associations between personality and lifetime reproductive success; ii) examines the differences between a phenotypic and genetic approach to natural selection on personality; iii) investigates whether personality is involved in a trade-off between the number and quality of offspring; and iv) explores possible novel selection pressures on personality. The results are discussed in relation to the theoretical accounts on the evolution of personality. The results suggest that the phenotypic associations between personality and lifetime reproductive success vary by populations. Further, it seems that the phenotypic and genetic approaches to natural selection on personality differ and that modern environments can impose novel selection pressures on personality. Lastly, it seems that personality is similarly associated with number of children and grandchildren, implying no quality quantity trade-offs in modern environments. Crucially, the results show that personality is not associated with fitness in any one way, or because of any one evolutionary mechanism. Further, the results suggest that the behavioural personality differences might not be evolutionarily relevant, but that personality correlates genetically with something else that affects fitness. Thus, future studies should concentrate on the individual personality traits and their genetic correlates, as trying to find a unified evolutionary answer for personality may prove an elusive task. Persoonallisuuden vaihtelun on viimeaikoina havaittu olevan yhteydessä jälkeläisten lukumäärään ja muihin kelpoisuuden tekijöihin niin ihmisillä kuin muillakin eläimillä. Persoonallisuuden ja kelpoisuuden välinen yhteys on synnyttänyt paljon teoreettista tutkimusta, jossa pohditaan persoonallisuuden evoluutiota. Tämä teoreettinen pohdinta tarvitsee tuekseen kuitenkin yksityiskohtaisempaa empiiristä tietoa, jota on tällä hetkellä niukasti saatavilla. Tämä väitöskirjatutkimus tarkastelee ja tarkentaa sitä, miksi ja millaisilla tavoilla persoonallisuus ja lasten lukumäärä ovat yhteydessä. Osatutkimukset on toteutettu kolmella länsimaisella aikalaisaineistolla Suomesta, Isosta-Britanniasta ja Yhdysvalloista. Tarkemmin keskitytään i) vertailemaan persoonallisuuden ja lasten lukumäärän välisiä geneettisiä ja ilmiasun tason yhteyksiä; ii) tutkimaan liittyykö persoonallisuuteen vaihtokauppaa jälkeläisten määrän ja laadun välillä; sekä iii) tarkastelemaan, luoko moderni länsimainen ympäristö uusia valintapaineita persoonallisuudelle. Näiden tutkimuskysymysten tuloksia arvioidaan suhteessa persoonallisuuden evoluutiota käsittelevään teoreettiseen kirjallisuuteen. Persoonallisuuden ja syntyvyyden väliset ilmiasun tason yhteydet vaihtelivat osatutkimuksesta toiseen ja geneettisen tason yhteydet eivät olleet samanlaisia kuin ilmiasun tason yhteydet. Näyttäisi myös siltä että nyky-ympäristöt luovat uudenlaisia valintapaineita persoonallisuudelle. Lisäksi persoonallisuus oli samalla tavalla yhteydessä niin lasten kuin lastenlastenkin lukumäärään. Tämä viittaa siihen, että persoonallisuuteen liittyen vaihtokauppaa lasten lukumäärän ja laadun välillä ei ole. Tämän väitöskirjatutkimuksen perusteella vaikuttaa siltä, että eri persoonallisuuspiirteet ovat yhteydessä kelpoisuuteen hyvin eri tavoin. On lisäksi mahdollista, että persoonallisuuserot eivät käyttäytymisen tasolla ole evolutiivisesti merkittäviä, vaan persoonallisuus korreloi geneettisesti joidenkin muiden kelpoisuuteen vaikuttavien tekijöiden kanssa. Tutkimuksen tulisikin tulevaisuudessa keskittyä yksittäisiin persoonallisuuspiirteisiin ja niiden geneettiseen taustaan, sillä yhtä evolutiivista selitystä persoonallisuudelle tuskin tullaan löytämään.