Search

Current patterns of meat consumption are considered unsustainable. Plant-based products are presented as a solution. However, while some plant-based products thrive, others do not make the cut due to the information “framing” effect issues related to the way information is presented to the consumers. Information on the nutrition and health properties of food products are usually made available at the point of purchase, but their effect on consumer product evaluation and subsequent purchase intent can also occur later, during or after consumption. This research demonstrates that the effect of nutrition information on product evaluation and purchase intention depends on when such information is made available–before first tasting or after first tasting–and that the information interacts with the taste experience in its effect on product evaluation and subsequent purchase intent. Using three plant-based products as an example, we conducted a cross-cultural experimental sensory evaluation with temporal order of information as the main between-subject experimental condition (informed before taste vs. informed after taste vs. control condition), and product experience phase (expectation vs. experience vs. post-experience phase) and information content as within-subject conditions. Information content had two levels: lower vs. higher share of oat protein in the product (i.e., source of protein vs. high in protein). The results indicate that information generally increases consumers’ purchase intentions with information before tasting having a higher weight when compared to the condition when information was presented after tasting. Presenting the information before tasting also mitigates a drop in the evaluation of taste after tasting, observed in the two other conditions. Further, taste acts as a healthiness cue, but the direction of the inference depends on the availability of health-related information: tasting in the informed condition increased the healthiness perception, whereas tasting in the uninformed condition had the opposite effect. Giving the information before the first tasting also increased the weight of healthiness as compared to taste in the formation of purchase intentions. These findings contribute to a better understanding of the effect of temporal order of information and product tasting have on the consumers’ product evaluations of plant-based products from theoretical and managerial perspectives.

Consumers’ food habits are changing towards healthier and more sustainable food solutions. This, combined with an increased demand of proteins for food and feed, has resulted in a high interest towards protein sources that are alternative to current mainstream sources of protein. The NextGenProteins project is responding to the call by considering three alternative proteins and their production for sustainable food production: spirulina microalgae using CO2 emissions and waste heat for its growth, insects (crickets), whose production are based on the use of plant-based wasted food biomass, and torula yeast (single cell protein) cultivated on forest biomass. This study aims to gain a European view on consumer attitudes towards the three NextGen proteins, their production processes, and the use of resulting protein ingredients in food products. The results of the study are based on online focus group discussions with selected consumers from Finland, Germany, Iceland and Italy, and an online survey implemented in Finland, Germany, Iceland, Italy, Poland, Sweden, and UK with 6600 respondents in total. According to the results, consumers’ attitudes towards the NextGen proteins, their production and application in human food, in general, were mostly positive or neutral. Large share of respondents (varying by country and concept) believed in that NextGen concepts provide benefits for the sustainability, livestock and human health. Whereas respondents were not strongly concerned about potential risks. It is noteworthy that the share of respondents having neutral attitude towards the NextGen concepts was high. Given the novelty of these concepts, it is understandable that most people have not readily formed attitudes towards the issue. Accordingly, a large share of consumers did not have strong negative prejudices or preconceptions towards these production methods and ingredients, except for the insect-based concept. Although consumers were receptive for the sustainability related message and value these benefits, they seem to have relatively low belief in personal benefits related to the use of NextGen proteins. The study suggests that whether consumers will choose to use NextGen protein products will much depend on the sensory quality of the final product and on how they are convinced about the other personal benefits related to the food product. Furthermore, the results emphasise the central role of communication and marketing in creation and retainment of consumer trust and escaping potential negative associations that may be elicited by the production technologies and ingredients. These findings, reported in the study, will act as a guide in developing food products for markets. From the NextGen concepts, insect protein seems to have more barriers to overcome before gaining wider acceptance in food products among European consumers. The finding that the large majority of consumers are either positive or at least do not have strong negative prejudices provides a neutral basis and creates possibilities for product development and marketing of food products including alternative proteins.

Purpose - The purpose of the chapter is to explore the relation between women's healthy eating intention and food attitudes, beliefs, perceptions, and barriers with a focus on the effect of women's income differences. Methodology/approach - The research applies the Theory of Planned Behavior, including attitudes, subjective norms, perceived behavioral control, perceived barriers, and ability opportunity resources. Close-ended survey responses of 704 women between ages 25 and 65 years, affluent and at-risk-of-poverty women in three EU-member countries were analyzed. Findings - Women are mostly positively inclined towards healthy eating, and income does not differentiate women's inclination. Influencing factors are perceived behavioral control, attitudes towards healthy eating, subjective norms, and level of knowledge regarding healthy food. Barriers, when present, are similar for lower or higher income women and relate to routinized family habits and food affordability and availability. Research limitations/implications - Future research should thoroughly investigate family network and structure features, with a focus on family food preferences and habits. Social and practical implications - Encouraging women's healthy behavior also impacts children and men, and vice-versa. There is need to target all family components with enjoyable, self-rewarding, emotionally gratifying, and pleasant tasting food. Originality/value - Income is an overestimated driver in healthy food choices. Women are strongly influenced by personal and environmental factors, mainly personal control, feelings, and family habits.

Population at-risk-of-poverty (ROP) is increasing at European level. Consideringthe attention posed by policymakers and academics on income inequalities as a key determinant for low or inadequate healthy food consumption, the objective of the paper is to explore food manufacturers’ and retailers’ interest in ROP consumers as target segment for commercialising healthy food. The research adopted an exploratory approach, with interviews carried out with representatives of food industries and retailers located in four European countries. The results suggest that food chain actors have a limited interest in ROP consumers and difficulties in the design and production of healthy food for ROP consumers. The interest in ROP consumers could rise only if supported by a higher awareness on this segment of consumers and by stronger food chain cooperation.

This study investigates food manufacturers and retailers attitudes concerning offering healthy and low-cost food to consumers. Results show that the main barriers are: price perception, costs of production, easy accessibility of unhealthy food, and lack of supporting public policy. Solutions include consumers’ heightened awareness and knowledge, affordability, better food chain coordination, positioning strategy, and healthy food campaigns. Bigger food manufacturers and retailers, although cautious, are more capable than smaller size enterprises in implementing relevant investment strategies. All food system actors, from agribusinesses to consumers and policymakers, need to play a role in furthering the initiative., The IFAMR is published quarterly by the International Food and Agribusiness Management Association. www.ifama.org

Pakkauksen tehtävänä ei ole pelkästään tuotteen suojaaminen ja tiedon jakaminen, vaan sillä on merkittävä rooli tuotteen brändin rakentamisessa. Pakkauksen tuntuominaisuudet ovat osaltaan vaikuttamassa tuotemielikuvien syntyyn. KCL:ssä on aiemmin kehitetty menetelmä painotuotteiden tuntuominaisuuksien kuvailuun ja mittaamiseen. Tässä projektissa menetelmää kehitettiin VTT:llä edelleen pakkauksille, analogisesti pakkausten Helppo avata -testin (VTT-5631-09) mukaisesti. Kehitettyä menetelmää käytettiin kuvailemaan prototyyppipakkausten tuntuominaisuuksia. Tutkimus on osa laajempaa Tulevaisuuden elintarvikepakkaus -hanketta, jonka tavoitteena oli ideoida ja kehittää uusia elintarvikepakkausratkaisuja tulevaisuuden kuluttajille. Projektissa kehitetty menetelmä on aistinvaraisen arvioinnin nk. kuvaileva profiilimenetelmä, joka tuottaa sekä kuvailevaa että mittaustietoa tuotteiden keskeisistä tuntuominaisuuksista. Kehitystyön tuloksena syntyi pakkausten kannalta oleellisia pintaan ja käsiteltävyyteen liittyviä tuntuominaisuuksia kuvaileva sanasto, jota käyttäen projektissa koulutettu aistinvaraisen arvioinnin raati arvioi tuntuominaisuuksien voimakkuuksia toistettavasti. Kehitetyllä menetelmällä tutkittiin viisi Tulevaisuuden elintarvikepakkaus -hankkeen prototyyppipakkausta: kolme ikkunallista On-the-go-pakkausta ja kaksi Biostartti-pakkausta. Tuloksena saatiin tutkittujen pakkausten eroja ja yhtäläisyyksiä kuvaavat tuntuominaisuuksien profiilit. Pakkausmuotoilu ja käytetyt materiaalit vaikuttivat näytteiden profiileihin. Pienempikokoinen On-the-go-näyte arvioitiin paremmin käteen sopivaksi kuin suurempi. Rikkoutumattomuusarvioon vaikutti ensisijaisesti näytteen muotoilu mutta myös pakkauksen koko. Kiiltävästä kartongista valmistetut näytteet tuntuivat sileämmiltä ja tahmeammilta kuin mattapintainen näyte. Pakkausten ulkonäkö ei vaikuttanut tuntuarvioihin.

Pakkaus- ja elintarviketeollisuuden intressinä on löytää uusia liiketoiminnallisesti lisäarvoa tuottavia tuotteita ja pakkauksia. Kuluttajan intressinä puolestaan on saada paremmin tarpeitaan tyydyttäviä tuotteita, palveluja tai pakkauksia. Tässä hankkeessa tavoitteena oli ideoida, kehittää, valmistaa ja testata uusia konsepteja ja prototyyppejä tulevaisuuden elintarvikepakkauksiksi integroimalla kehitysprojektiin pakkausteknologian, elintarviketeollisuuden, muotoilun ja kuluttajatutkimuksen näkökulma. Samalla pyrittiin kehittämään uusien pakkausten kuluttajalähtöistä suunnittelua ja testausta sekä tuottamaan tietoa kuluttajien toiveista tulevaisuuden pakkauksille. Hanke eteni iteratiivisesti useissa vaiheissa laajoista kokonaisuuksista suppeampiin ja lopulta kahden konkreettisen prototyyppipakkauksen valmistamiseen. Työvälineitä olivat asiantuntijatyöpajat, kuluttajatutkimukset, pakkausmuotoilun opiskelijatyöt sekä asiantuntijoiden konsultaatiot ja työtä ohjaava koordinaatio. Ensimmäisessä asiantuntijatyöpajassa tuotettiin laajalti ideoita elintarvikepakkaamisen kehittämiseksi. Näistä kiinnostavimmiksi elintarvikepakkaamisen kehitysteemoiksi valittiin pyrkimys ekologisuuteen, sopeutuminen moninaistuvien syömisen käytäntöjen luomiin tarpeisiin, pakkausten käytettävyyden parantaminen sekä uusien pakkaus-, paino- ja viestintäteknologioiden luomat mahdollisuudet pakkauksen viestinnällisten ominaisuuksien laajentamiseen. Näiden teemojen pohjalta luotiin seitsemän alustavaa esimerkkikonseptia, joita kuluttajat arvioivat ryhmäkeskustelututkimuksessa. Tutkimus tuotti tietoa siitä, minkälaisia vahvuuksia esimerkkikonsepteissa nähtiin ja millaiset seikat niissä herättivät torjuntaa tai epävarmuutta. Saatujen tietojen pohjalta pakkausmuotoilun opiskelijatöissä ja asiantuntijatyöpajassa kehiteltiin ideoita edelleen. Konkreettiset prototyyppipakkaukset päätettiin valmistaa kahdesta konseptista: On-the-go ja Biostartti. Näitä tutkittiin aistinvaraisen tuntuarvioinnin menetelmin ja lopuksi sekä laadullisessa että kvantitatiivisessa kuluttajatutkimuksessa, joissa kuluttajat mm. arvioivat prototyyppipakkauksia markkinoilla oleviin vertailupakkauksiin nähden. Tuloksena syntynyt On-the-go-prototyyppipakkaus oli suunniteltu erityisesti liikkuvan kuluttajan välipalasyömisen tilanteisiin. Prototyyppipakkaus valmistettiin kierrätettävästä kartonkimateriaalista, ja sen käytettävyyttä pyrittiin parantamaan pakkauksesta käteen jäävällä osalla, joka suojaa sormia ja tuotetta syödessä. Biostartti-prototyyppipakkauksen ideana oli puolestaan toimia käytön jälkeen kompostointijätteen keräysastiana, jossa jätteet voi kompostoida pakkauksineen. Erityisesti kolmioleivän On-the-go- ja myös lihapullien Biostartti-prototyyppipakkaukset saavuttivat hyvät arviot vertailupakkauksiinsa nähden kuluttajatutkimuksissa. Tuloksista pääteltiin, että niillä voidaan vastata varsin hyvin kuluttajan tulevaisuuden toiveisiin ympäristöystävällisemmästä, helppokäyttöisemmästä ja erityisesti välipalasyömiseen sopivasta pakkausratkaisusta. Tässä hankkeen yhteisraportissa kuvataan koko hankkeen kulku sekä jokaisesta hankkeen kahdeksasta vaiheesta toteutustapa ja keskeiset tulokset. Lopuksi pohditaan tulosten merkitystä elintarvikepakkausten kehittämisen ja hankeprosessin kannalta.

Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää mitä ominaisuuksia ihmiset asuinympäristössä arvostavat ja minkälaisten heille tärkeiden arvojen toteutumista ne mahdollisesti tukevat. Tavoitteena oli saada tietoakäyttäjälähtöisen asuinympäristön suunnittelun pohjaksi siitä, miten konkreettiset suunnitteluratkaisut liittyvät käyttäjän tarpeiden toteutumiseen. Tätä kysymystä lähestyttiin soveltamalla kuluttajatutkimuksesta peräisinolevia menetelmiä.Tutkimuksen pääosan muodostavat haastattelututkimukset kahdelta alueelta: Espoon Leppävaarasta (N=41) ja Vantaan Kartanonkoskelta (N= 25). Lisäksi maksuhalukkuuskysely (N= 341) pääkaupunkiseudulla asuntoa etsivien joukossa tuo täydentävää tietoa eri laatutekijöiden painoarvoista käyttäjille.Ns. askellusmenetelmää (laddering) muokattiin asuinympäristön tutkimukseen soveltuvaksi yhdistämällä siihen todellisten kohteiden (4 kpl / alue) arviointi kävelyreitin varrella. Osallistujat kävelivät annetun reitin ja pysähtyivät neljässä kohteessa kirjaamaan lomakkeelle paikan hyviä ja huonoja ominaisuuksia. Näidenvastausten pohjalta osallistujia haastateltiin puhelimitse askellusmenetelmällä.Menetelmässä oletetaan, että vastaajat nostavat esille ominaisuuksia, joilla on merkitystä heille itselleen tärkeiden arvopäämäärien toteutumisen kannalta. Yleisimmin mainittuja olivat mm. palveluihin, liikenneyhteyksiin, liikenne- ja kulkujärjestelyihin, arkkitehtuuriin, tilasuunnitteluun, viherrakentamiseen tailuontoelementteihin liittyvät ominaisuudet. Näiden arvostus perustui tyypillisimmin niiden oletettuun vaikutukseen seuraaviin arvopäämääriin: käytännön elämän sujuvuus, viihtyisyys, kauneuden kokemus, turvallisuus, terveys, itsensä toteuttaminen, lasten edut, luontoyhteys, rentoutuminen, yksityisyys ja sosiaaliset suhteet.Ympäristön ominaisuuksista monipuolisimmin erilaisia arvopäämääriä liittyi palveluihin. Lisäksi arkkitehtuurin ja tilasuunnittelun laatu ja yksityiskohdat sekä mahdollisuus luonnon aistimiseen kaupunkiympäristössä olivat koko aineistossa keskeisiä ympäristön koetun laadun kannalta vaikuttaessaan moniin vastaajille tärkeisiin tavoitteisiin.Raportissa kuvataan, miten eri ominaisuudet, niiden odotetut seuraukset ja arvot liittyvät toisiinsa kussakin arviointikohteessa vastaajien ajatuksia ja motiiveja kuvaavaksi verkostoksi. Askellusanalyysin lisäksi raportti sisältää haastatteluotteiden muodossa runsaasti yksityiskohtaista suodattamatonta tietoa siitä, miten vastaajat kokivat kunkin arvioimansa kohteen.

Tutkimuksen tavoitteena oli tuottaa yleistettävää tietoa kuluttajien ja päättäjien suhtautumisesta lähi- ja luomuruokaan ja siten edesauttaa elintarvikealan pk-sektorin toimintaedellytyksiä. Tutkimuksen taustalla on keskustelu elintarvikkeiden turvallisuudesta, laadusta ja tuotantomenetelmistä sekä lähi- ja luomuruoan tarjoamista uusista mahdollisuuksista yrittäjille ja kuluttajille. Tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää mm. tuotekehityksessä, markkinoinnissa ja elintarviketuotannon strategioiden suunnittelussa. Hankkeen ovat toteuttaneet yhteistyössä Kuluttajatutkimuskeskus, MTT taloustutkimus ja VTT Elintarvikkeiden biotekniikka. Tutkimuksen aineistot kerättiin kolmella Internet-kyselyllä marraskuussa 2004. Kuluttaja-aineisto (N = 2 429) on edustava otos suomalaisista Internetin käyttäjistä. Päättäjäaineisto koostuu kahdesta kyselystä, jotka lähetettiin kaikkiin Suomen kuntiin. Ensimmäinen oli suunnattu kunnanjohdolle (N = 144) ja toinen suurkeittiöiden edustajille (N = 212). Kyselyissä käsiteltiin mm. lähiruoan määrittelyä, lähi- ja luomuruokaan liitettyjä mielikuvia ja ominaisuuksia, lähi- ja luomuruoan käyttöä ja siihen vaikuttavia tekijöitä sekä elintarviketalouden tulevaisuutta. Tutkimuksen tulokset osoittavat, että sekä lähi- että luomuruokaan suhtaudutaan hyvin myönteisesti, joskin käsite "lähiruoka" koetaan epämääräisenä. Lähi- ja luomuruoka arvioidaan joiltakin ominaisuuksiltaan hieman tavanomaista suomalaista ruokaa paremmiksi. Lähiruokaa pidetään enemmän kotiseudun yrittäjiä tukevana ja sen raaka-aineiden jäljitettävyys koetaan helpompana. Toisaalta lähiruoka on vaikeampi tunnistaa kaupassa. Kalliimpana pidetty luomuruoka arvioidaan ympäristövaikutuksiltaan ja puhtaudeltaan lähiruokaa paremmaksi. Lähi- ja luomuruoan käyttöä rajoittavat tuotteiden korkea hinta ja saatavuus. Kunnallisissa ruokapalveluissa määrärahojen riittävyys koetaan erityisesti luomuruoan käytön esteeksi. Lähiruoan käytön edistäminen edellyttää sen napakampaa profiloimista suhteessa muuhun ruokaan. Lähiruoassa kuluttajille tärkeitä ominaisuuksia ovat hyöty itselle, hyvinvoinnille ja yhteiskunnalle. Sekä kuluttajille että päättäjille ovat merkityksellisiä myös lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset ja oman alueen elinvoimaisuus. Tutkimus osoittaa, että kiinnostus etenkin lähiruokaa kohtaan ei ole mikään marginaaliilmiö vaan kotimainen luomuruoka ja paikallinen lähiruoka voisivat hyvin löytää paikkansa niin kuluttajien ostoskoreissa kuin kunnallisissa ruokapalveluissa. Käsitykset elintarviketalouden tulevaisuudesta kertovat, että samat vastaajat uskovat osittain sekä globalisaation lisääntymiseen että lähi- ja luomuruokakulttuurin nousuun. Näin ollen globaali ja lokaali eivät välttämättä ole toisensa poissulkevia ilmiöitä, vaan niiden yhteensovittaminen on mahdollista. Globaalin ja lokaalin rinnakkaiselo ja vuoropuhelu on mahdollista myös Suomessa.

Lähituotannon käyttäminen elintarvikkeiden markkinointikeinona edellyttää nykyistä parempaa tietoa siitä, minkälainen motivaatiopohja kuluttajilla on lähiruoan käyttöön. Onko lähituotannolla kuluttajalle lisäarvoa luomu- ja kotimaiseen tuotantoon verrattuna?Kuluttajatutkimuskeskuksella, VTT Biotekniikalla ja MTT Taloustutkimuksella on käynnissä kolmivuotinen (2003 - 2005) yhteistyöhanke ”Kuluttajat, päättäjät ja lähi- ja luomuruoka - mahdollisuuksia pk-sektorille”. Tutkimuksessa tavoitteena on selvittää mm., miten kuluttajat ja kunnalliset päätöksentekijät määrittelevät ja mieltävät lähiruoan ja miten lähiruoka heidän mielessään asemoituu suhteessa luomu- ja muuhun kotimaiseen ruokaan.Tässä artikkelissa kuvataan kuluttajien mielikuvia koskevia tuloksia aineistosta, joka on kerätty koko Suomesta Internetkyselyllä vuonna 2004 (N=1 695). Tutkimuksen muut tulokset koskevat kuluttajien ja päättäjien määritelmiä lähiruoasta, lähi- ja luomuruoan tulevaisuusnäkymiä sekä kuntapäättäjien näkemyksiä lähi- ja luomuruoan käytön edellytyksistä ja vaikuttimista kunnissa.Vastaajien mielikuvissa suurin ero oli kotimaisen ja ulkomaisen ruoan välillä. Sen sijaan lähi-, luomu- ja muu kotimainen ruoka erosivat toisistaan vain vähän. Kuluttajat liittivät sekä kotimaiseen luomu-, lähi- että muuhun kotimaiseen ruokaan mielikuvia, jotka kuvastivat luottamusta ja uskoa hyvään laatuun. Kaikkien kotimaisten vaihtoehtojen uskottiin myös edistävän (omaa, perheen, tulevien sukupolvien tai eläinten) hyvinvointia. Lähi- ja luomuruokaan nämä mielikuvat liittyivät kuitenkin hieman vahvemmin kuin muuhun kotimaiseen ruokaan. Sen sijaan ilmaisu "ulkomainen ruoka" herätti selvästi kielteisempiä mielikuvia.Lähiruoka erottui muista ruokatyypeistä selkeästi vain kahdessa ominaisuudessa; oman kotiseudun yrittäjiä tukevana ja vaikeana tunnistaa kaupassa. Vaikka samoja uskomuksia liitettiin kaikkiin kotimaisiin vaihtoehtoihin, lähiruoka arvioitiin kuitenkin monessa suhteessa muuta kotimaista ruokaa "paremmaksi"; laadukkaammaksi, omaa, perheen tai eläinten hyvinvointia edistäväksi, luonnollisemmaksi, vähemmän teolliseksi, tuotannoltaan pienimuotoisemmaksi ja sen alkuperä helpommaksi jäljittää. Kotimaiseen verrattuna lähiruoan heikkouksia olivat heikon tunnistettavuuden lisäksi jossain määrin myös korkea hinta, huonompi saatavuus ja epätasaisempi laatu.Lähi- ja luomuruokaan suhtauduttiin hieman eri tavoin paikkakunnasta riippuen. Pääkaupunkiseudulla ja Etelä-Suomessa lähiruokaan liitettiin kielteisempiä mielikuvia kuin muualla Suomessa. Naiset ja ruoan luonnollisuutta arvostavat näkivät lähi- ja luomuruoalla muita enemmän myönteisiä ominaisuuksia. Muutoin taustatekijöillä oli vain vähän yhteyttä uskomuksiin.

For a growing number of consumers in Finland the interest in origin of foods has increased in recent years. The concept of local food has been launched to describe food produced near the consumer but it is not yet well-defined compared to organic food and consumers may understand it in different ways. This presentation consists of two studies that explore consumer perceptions of local and organic foods qualitative and quantitative techniques. The aim of the first study was to establish the personal values, meanings and specific benefits consumers relate to local food products by using two different qualitative interview techniques: laddering (n=30) and word association methods (n=20). Derived the results from the qualitative study, the questionnaire was developed on definition of local food, beliefs and attitudes towards concepts of local food, organic food, domestic food and foreign food. A total 1676 participants answered this internet questionnaire (study II). Based on qualitative techniques locally produced food was considered to support the local economy was related to short transport distance, freshness and trustworthiness of its origin regardless of the elicitation method. Organically produced food evoked more associations related to purity (no added additives or very few) than locally produced food did. Moreover, healthiness, and animal welfare were more associated with organically than with locally produced food. Organically produced food, however, evoked more negative associations, such as that it was more expensive than locally produced food. Survey confirms the results of the qualitative study. Consumers' notions about organic and local foods share some common features, such as good quality, trustfulness, good for well-being and good for environment. Supports local economy and not easy to identify was rated higher in the case of local food compared to organic food, whereas, organic was rated as more clean, expensive and less processed than local food.

Intelligent or smart packaging systems monitor the condition of the packaged foods to give information about the quality of the packaged food during transport and storage. Intelligent packaging systems give information on product quality directly (freshness indicators), on the package and its headspace gases (leak indicators) or on the storage conditions of the package (time-temperature indicators). Indicators monitoring the time-temperature history of the product storage are already commercially available. However, these concepts are not yet widely adapted. In order to direct the development of intelligent systems towards concepts that are widely accepted by the whole distribution chain, knowledge about the attitudes and expectations of retailers is needed. Finnish retailers' views towards potential application of intelligent packaging systems were surveyed by VTT Biotechnology. The aim of the study was to explore factors they perceive as benefits or drawbacks in the application of intelligent packaging. The main part of the data consisted of 33 personal interviews producing qualitative information on the application of three types of intelligent packaging systems (time-temperature indicators, leak indicators and freshness indicators) applied either to consumer packages or to packages for retail or institutional kitchens. Retailers' attitudes towards the implementation of intelligent packaging concepts were predominantly positive. These concepts were expected to have a positive effect on the quality and safety of packaged food products. Intelligent packaging concepts were perceived to be most beneficial as additional and complementing aids in the safety management of the retailers. Potential problems were also identified. However most of the respondents did not consider these as major obstacles for implementation. The attitudes towards the use of intelligent systems in consumer packages were more inconsistent. On one hand, consumers were believed to value the information provided by the intelligent systems and these systems were perceived to improve consumer service. On the other hand, intelligent systems were seen potential causes of confusion, interpretation problems and wastage in consumer packages compared to the professional use by the retailing or in the catering services.

Tutkimuksessa selvitettiin jalostettujen luomutuotteiden hyväksyttävyyteen vaikuttavia tekijöitä. Tavoitteena oli saada mahdollisimman laaja käsitys niistä uskomuksista ja mielikuvista, joita kuluttajat liittävät luomuun yleisesti ja jalostettuihin luomutuotteisiin erityisesti. Aineisto kerättiin ryhmäkeskusteluilla (12 kpl, osallistujia yhteensä 81). Yleisesti luomua koskevan keskustelun jälkeen osallistujille esitettiin valokuvin ja tuoteselostein raaka-aineeltaan ja jalostustasoltaan vaihtelevia esimerkkituotteita keskustelun pohjaksi. Luomutuotantotavan positiiviset vaikutukset ympäristölle ja eläimille, puhtaus ylimääräisistä aineista, terveellisyys ja luonnollisuus liittyivät lähes kaikkien käsityksiin luomusta. Osa kuluttajista liitti luomuun lisäksi mielikuvia hyvästä mausta, perinteisestä maataloudesta, pienimuotoisesta tuotannosta, käsityömäisestä valmistustavasta, vaatimattomasta ulkoasusta ja paikallisuudesta. Toiset taas näkivät luomun nykyaikaisena tuotantomenetelmänä ja aikaansa seuraavan, terveystietoisen kuluttajan tuotteena. Aineiston perusteella voitiin päätellä, että luomukäsityksen "perinteisyys" tai ”modernius” vaikuttaa oleellisesti siihen, miten hän suhtautuu erityyppisiin jalostettuihin luomutuotteisiin. Perinteisemmin luomuun suhtautuvat kuluttajat torjuivat tuotteen helpommin, jos se ei vastannut heidän ideaalikuvaansa luomutuotteesta. Esimerkiksi lisäainekoodin näkeminen tuoteselosteessa tai tuotteen einesmäisyys, korkea rasvapitoisuus tai ulkomainen raakaaine saattoi kumota mielikuvan terveellisestä, puhtaasta ja luonnollisesta luomutuotteesta. Nykyaikaisemman käsityksen omaavat eivät yhtä helposti torjuneet luomutuotetta tuoteominaisuuksien, tuotetyypin tai alkuperän perusteella, vaan pitivät luomutuotteita suhteellisesti parempana vastaaviin tavanomaisiin verrattuna jo tuotantotavan eroavuuksien vuoksi. Näin ollen he toivottivat tervetulleiksi monentyyppiset, myös jalostetut luomutuotteet. Esimerkiksi luomutuotteita aktiivisesti käyttävät sekä lapsiperheet olivat kiinnostuneet perheen arkea helpottavista ja lapsille maistuvista luomujalosteista. Keskusteluissa tuli esille myös paljon tiedon puutetta ja epävarmuutta luomuelintarvikkeen määrittelystä ja erityisesti siitä, miten luomutuotanto eroaa tavanomaisesta sen jälkeen, kun elintarvike lähtee tilalta. Julkaisussa kuvataan yksityiskohtaisesti osallistujien mielikuvia luomusta sekä niitä tekijöitä ja tuoteominaisuuksia, jotka aineiston perusteella näyttivät olevan keskeisiä jalostetun luomutuotteen hyväksymiselle. Tuloksia voidaan hyödyntää luomutuotteiden suunnittelussa sekä pyrittäessä ennakoimaan, minkätyyppisiä mahdollisuuksia ja ongelmia jonkin luomutuotteen markkinointiin voi liittyä. Laadullisen aineiston vuoksi tulokset ovat kuvailevia. Yleistettävien johtopäätösten tekeminen esim. kuluttajien mielipiteiden yleisyydestä edellyttää kvantitatiivista tutkimusta.