Search

Ilmastonmuutos ja luontokato vaikuttavat hyvinvoinnin toteutumiseen koko globaalissa maailmassa. Länsimaissa vallalla oleva ihmiskeskeinen paradigma ja talouskasvuun perustuva hyvinvointiajattelu syövät hyvinvointimme perustaa, koska niissä ei ole tunnistettu ihmisen toiminnan ekologisia rajoja. Sosiaalipolitiikassa on kritisoitu ihmiskeskeistä hyvinvointiajattelua ja tuotu esiin kestävän hyvinvoinnin käsite. Kestävän hyvinvoinnin kontekstissa on esitetty relationaalisen hyvinvointiajattelun määritelmä. Relationaalisessa hyvinvointiajattelussa hyvinvointi ymmärretään laajempana kokonaisuutena, jossa keskeistä on tunnistaa ihmisen ja luonnon keskinäisriippuvuus. Tutkielmassani tarkastelen relationaalisen hyvinvointiajattelun yhteydessä esiin tuotua luontosuhdetta. Aiemmassa tutkimuksessa on havaittu, että luontosuhteella on hyvinvointia lisääviä vaikutuksia, ja lisäksi luontosuhteen ja ympäristöystävällisen käyttäytymisen välillä on havaittu yhteys. Tässä Pro gradu -tutkielmassa tarkastelen aineistolähtöisen analyyttisen diskurssianalyysin avulla, miten tutkimusaineistossani merkityksellistetään ihmisen ja luonnon suhdetta. Tarkastelun kohteena on, miten luontosuhdetta merkityksellistetään yleisellä ja henkilökohtaisella tasolla. Tutkielmassani käytän tutkimusaineistona Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran (SKS) keräämää aineistoa ”Ilmastonmuutos ja ympäristö elämässäni”, joka koostuu suomalaisten naisten ja miesten vuosina 2010–2011 kirjoituskilpailuun lähettämistä teksteistä. Tutkimuksen tuloksena muodostin tutkimusaineistosta viisi diskurssia, jotka ovat seuraavat: Luonnosta piittaamaton ihminen, Luonnosta vieraannuttava kaupunkilaisuus, Ihminen osana luontoa, Luonto kokemuksellisuutena sekä Luonto osana lapsuutta. Diskurssit jäsentyivät ihmisen ja luonnon erillisyyttä ja ihmisen ja luonnon ykseyttä korostaviin diskursseihin. Lisäksi kahdessa diskurssissa luontosuhdetta merkityksellistettiin henkilökohtaisen luontosuhteen kautta. Luonnosta piittaamaton ihminen -diskurssissa ihmisen vastuu luonnonympäristöistä tunnistetaan ja ihmisen luontoa vahingoittavaa toimintaa kritisoidaan. Ihminen ja luonto nähdään eriytyneinä, minkä nähdään olevan seurausta ihmisen toiminnasta ja piittaamattomuudesta luontoa kohtaan. Luonnosta vieraannuttava kaupunkilaisuus -diskurssissa luontosuhdetta merkityksellistetään suhteessa asuinympäristöön ja tuotetaan kuvaa kaupunkilaisuudesta luonnosta vieraannuttavana ilmiönä. Ihminen osana luontoa -diskurssissa tunnistetaan ihmisen ja luonnon ykseys ja luonnon välttämättömyys ihmiselle. Luonto kokemuksellisuutena -diskurssissa luontosuhdetta merkityksellistetään omien, luonnonympäristössä koettujen kokemusten kautta. Luonto osana lapsuutta -diskurssissa luontosuhteen kuvataan rakentuneen osana lapsuuden kokemuksia ja kasvuympäristöä. Tutkimukseni tulosten perusteella luontosuhde näyttäytyy ihmiskeskeisenä, sillä luonnon suojelemisen tarvetta perustellaan ihmisen hyvinvoinnin turvaamisella. Tulokset antavat kuitenkin viitteitä siitä, että luontosuhteen vahvistaminen tukee relationaalisen hyvinvoinnin toteutumista.

The energy efficiency of three different powertrains is investigated in a well-to-wheel (WTW) analysis including all the steps from raw gas to wheel. The investigation is done on a bus during different drive cycles; inner-city traffic, rural traffic, constant speed + one stop and constant speed. The powertrains investigated are battery electric motor, internal combustion engine and a simplified hybrid powertrain (only accounting for the savings from regenerative braking). The study is done in two steps, well-to-tank (WTT) which is based on literature research and tank-to-wheel (TTW) which is based on Scania specific data.As a complement to the energy efficiency analysis a partial cradle-to-gate study on the energy consumption during battery manufacturing is done. This to investigate the impact the batteries in the battery electric vehicle (BEV) have during their lifetime.The study show that the BEV is the most energy efficient option, but the difference varies a lot depending on the drive cycle. The BEV performs best in the inner-city traffic drive cycle where it is almost twice as energy efficient as the internal combustion vehicle (ICV) and uses about 30 \% less energy than the hybrid electric vehicle (HEV). The ICV and HEV compare better with the BEV for drive cycles with higher speeds and fewer stops. In the rural- and inner city drive cycles the regenerative braking savings are between 17 and 28 %. The energy consumption of the battery manufacturing does not prove to have a significant impact over the batteries life time, consisting of only 1 - 2.6 % of the total energy consumption of the BEV during a drive cycle.The results of this study should not be interpreted as an indication of the best way to use biogas. The comparison is only done on the energy efficiency and does not include economic factors such as energy- and vehicle prices which might influence the feasibility of the result.The study does not cover other well-to-wheel aspects than energy efficiency. For an overall picture other factors need to be taken into account, e.g. the cost of vehicle technology and fuel infrastructure, green house gas emissions, alternative use of biogas and electricity as well as other available options for heavy duty vehicles. Validerat; 20160621 (global_studentproject_submitter)