Search

This paper examines the impact of the introduction of the value-added tax on inequality and government revenues using newly released macro data. We present both conventional county fixed effect regressions and instrumental variable analyses, where VAT adoption is instrumented using the previous values of neighbouring countries VAT systems as an instrument. The results reveal – in contrast to earlier work – that the revenue consequences of the VAT have not been positive. The results indicate that income-based inequality has increased due to the VAT adoption, whereas consumption inequality has remained unaffected.

The adoption of the value-added tax has arguably been one of the most important tax policy measures worldwide, but is also one of the most heatedly debated. While some argue that the VAT has served as a useful tool to boost government revenue, others claim that it is also a regressive tax, contributing to increased inequality within the developing world. Using newly released high-quality macro data, this paper offers updated estimates of the revenue impacts of the VAT and the first estimates on its consequences on inequality at the macro level. The results from instrumental variable estimations reveal that the revenue consequences of the VAT have not been positive, contrasting results from earlier work. VAT adoption has not led to increased inequality, suggesting that the move to the VAT has not undermined equitable development.

I examine impacts of general budget support in 12 countries using the synthetic control approach. First, I analyse changes in government expenditures on health before and after the introduction of budget support. Second, I look at neonatal mortality (a presumed proxy for improvements in health services), concentrating on the countries that increased their health spending following the introduction of general budget support. The results indicate that, at least in Tanzania, Burkina Faso, Rwanda, and Malawi, budget support did have a positive effect on health spending and, except for Rwanda, neonatal mortality rate declined relatively faster than in the synthetic control countries.

Only abstract. Paper copies of master’s theses are listed in the Helka database (http://www.helsinki.fi/helka). Electronic copies of master’s theses are either available as open access or only on thesis terminals in the Helsinki University Library. Vain tiivistelmä. Sidottujen gradujen saatavuuden voit tarkistaa Helka-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka). Digitaaliset gradut voivat olla luettavissa avoimesti verkossa tai rajoitetusti kirjaston opinnäytekioskeilla. Endast sammandrag. Inbundna avhandlingar kan sökas i Helka-databasen (http://www.helsinki.fi/helka). Elektroniska kopior av avhandlingar finns antingen öppet på nätet eller endast tillgängliga i bibliotekets avhandlingsterminaler. Perinteinen käsitys on, että kilpailulliset markkinat eivät onnistu luomaan kannustimia innovaatiolle. Syyksi nähdään, että jos kuka tahansa voi ottaa idean ilmaiseksi käyttöönsä, niin keksijä ei saa työstään taloudellista hyötyä. Näin ollen ainoastaan keksijälle myönnetyt immateriaalioikeudet ideahyödykkeen valmistamiseen ja myymiseen takaavat ideoiden tehokkaan tuotannon ja kannustavat tutkimukseen ja tuotekehittelyyn. Laajat patenttijärjestelmät voivat kuitenkin luoda talouteen tehottomuutta. Kilpailun vääristäminen, korkeat hinnat ja keksimiskannustimien osittainen tukahduttaminen ovat ongelmana erityisesti nopeasti kehittyvillä teollisuuden aloilla kuten ohjelmistoteollisuudessa. Pro gradu -tutkielmani tarkastelee, voivatko kilpailulliset markkinat luoda innovaatiokannustimia ja, jos voivat niin, millä ehdoin. Mahdollisuudesta kirjoittivat ensimmäisten joukossa tutkijat Boldrin ja Levine (2002b) sekä Quah (2002a). Tarkastelu nojaa oletukselle, ettei ideaa voi rajallisessa ajassa kopioida äärettömästi. Ajatus mahdollistaa sen, että ideahyödykkeen hinta on positiivinen sen markkinoille tulon hetkellä ensimmäisen periodin ajan. Yrittäjä voi myydä keksintönsä kertamaksusta, joka kattaa tuotekehittelyyn panostetun määrän. Kilpailulliset markkinat saavuttavat sosiaalisesti tehokkaan tasapainon ja uusien hyödykkeiden kehittämiselle löytyy kannustimia. Tulos saavutetaan, vaikka immateriaalioikeuksia heikennettäisiin huomattavasti. Tulokset ovat kuitenkin herkkiä sen suhteen, kuinka nopeasti kopiointia voidaan toistaa. Jos toistaminen on mahdollista mielivaltaisen lyhyessä ajassa, niin ideahyödykkeen hinta laskee äärimmäisen nopeasti kohti nollaa, jolloin kannustimia innovaatiolle ei ole. Tutkielmassa esiin nousevat kysymykset nykyisen patenttijärjestelmän mielekkyydestä ovat tärkeitä, sillä länsimaisesta järjestelmästä on nopealla tahdilla tulossa globaali standardi, vaikka ylimitoitetuilla patenttioikeuksilla on vakavia sosiaalisia seurauksia. Yhteiskunnan näkökulmasta korkeat hinnat ja monopolien hurjat voittomarginaalit vaikuttavat ajoittain kestämättömiltä. Kilpailullisten markkinoiden mahdollisuus kannustaa innovaatioon on tuore näkökulma, joka saa tukea myös empiirisistä havainnoista.

This paper examines the impact of the introduction of the value-added tax on inequality and government revenues using newly released macro data. We present both conventional country fixed effect regressions and instrumental variable analyses, where VAT adoption is instrumented using the previous values of neighbouring countries’ VAT systems as an instrument. The results reveal – in contrast to earlier work – that the revenue consequences of the VAT have not been positive. The results indicate that income-based inequality has increased due to the VAT adoption, whereas consumption inequality has remained unaffected.

This paper examines the impact of the introduction of the value-added tax on inequality and government revenues using newly released macro data. We present both conventional country fixed effect regressions and instrumental variable analyses, where VAT adoption is instrumented using the previous values of neighbouring countries’ VAT systems as an instrument. The results reveal – in contrast to earlier work – that the revenue consequences of the VAT have not been positive. The results indicate that income-based inequality has increased due to the VAT adoption, whereas consumption inequality has remained unaffected.