Search

This article is an outcome of the R+D project “Dynamics of relationship before social change: Contexts, contents, producers, public and producers of TVE and YLE newscasts” (Plan Estatal 2013–2016 Retos, MINECO and European Union ERDF funding, ref. CSO2013-45470-R), led by María Lamuedra Graván and Manuel Ángel Vázquez Medel. The media play a strategic role in representing reality in representative liberal democracies, currently considered in crisis, precisely owing to the shortcomings in institutional and media representations. These representations play a particularly important role in building citizenship, an essential aspect of democratic health, and particularly relevant when democracy is challenged. While the representation of minorities in the news has already attracted some academic attention, its broad implications for the public at large require further study. This article delves into the effect of news media representations on the recognition of citizens, the promotion of their voice, and their capacity to consent. This is explored comparatively in two information ecosystems with different structural dimensions, adapting Hallin and Mancini’s framework. An analysis of the discourse of Spanish and Finnish citizens with different profiles was performed, particularly as regards the role of the newscasts of their respective public service broadcasters (TVE and YLE). The results show that public service-oriented journalism and media representations contribute to the sustenance of the social identity formation of the citizenry. Ministerio de Economía y Competitividad (MINECO) CSO2013-45470-R

Ever since the launch of the World Press Freedom Index almost 20 years ago, Finland has always been among the top five countries of that index. According to the annual Reuters Digital News reports, Finnish people also have the highest level of trust in the news media and one of the highest levels of press readership in the EU. Most of the media companies are doing quite well, while Google and Facebook have a much less dominant role in the advertising market than elsewhere in Europe. In this context, you might expect Finland to have a comprehensive and visionary media and communications policy to support democracy. However, our meta-study of Finnish media and communications policy based on two recent reportsto the Ministry of Transport and Communications, other earlier studies, along with official documents as well as statistical data suggests that is not the case. Our analysis shows that most decisions have been pragmatic ad hoc solutions serving economic interests rather than any specifi c media and communication policy goals. A closer examination also proves that Finland does not fit into the Nordic Media Welfare State model either, despite a long, shared history and cultural ties. publishedVersion

acceptedVersion

Several European Union (EU) member states have consistently opposed European Commission (EC) efforts to create a supranational EU spectrum policy, but only Finland voted against the EC at the World Radiocommunication Conference in 2015, proposing the release of the entire ultra-high frequency (UHF) band for mobile use. Originally, in 2007, the EC and Finland wanted quick release of the UHF for mobile, but the EC has changed its UHF policy completely. Based on a new institutionalism approach, this article argues that one of the main reasons for this development is that the EU's spectrum policy planning system has become intergovernmental. The EU members are now able to force the EC to seek a wide consensus on spectrum policy. The unique Finnish spectrum policy stand is based on certain nation-specific institutional factors: concentration of power in the spectrum policy, strong economic orientation of the communication policy, and oversupply of UHF frequencies.

Tämä tutkimushanke on toteutettu liikenne- ja viestintäministeriön toimeksiannosta yhteistyössä media-alan toimijoiden kanssa. Sen tavoitteena on ollut tuottaa uuden kansallisen mediapoliittisen ohjelman valmistelutyön pohjaksi monialainen yhteiskuntatieteellinen perusselvitys mediapolitiikan nykytilasta Suomessa. Aiemman sektoripohjaisen lähestymistavan sijaan tässä raportissa on haettu uutta, kokonaisvaltaisempaa tapaa hahmottaa median ja viestinnän kehitystä. Niinpä käsillä olevassa loppuraportissa nykyistä tilannetta kuvataan seitsemän media- ja viestintäpolitiikan perusperiaatteen (Picard ja Pickard 2017) sekä kansainvälisen vertailun näkökulmasta eri aineistojen avulla. Raportissa esitellään selvitystyön tuloksien pohjalta laadittu mittaristomalli suomalaisen media- ja viestintäpolitiikan eri osaalueiden muutoksen seurantaa varten. Seitsemän osa-alueen muutoksen seuraamiseksi ehdotetaan kaikkiaan 26 muuttujaa ja 52 eri indikaattoria. Muuttujat edustavat kunkin perusperiaatteen keskeisiä ulottuvuuksia. Ehdotetut indikaattorit ovat pääosin määrällisiä ja perustuvat olemassa olevaan numeeriseen tietoon, jota päivitetään säännöllisesti. Näin ollen moni indikaattori mahdollistaa pidemmän aikavälin kehityksen tarkastelun myös taannehtivasti. Osa mittareista edellyttää kuitenkin dataa, jota ei toistaiseksi ole olemassa tai jonka tuottaminen tulisi käynnistää uudelleen. Raportin päätteeksi tekijät esittävät omat suosituksensa jatkotoimista. nonPeerReviewed

Tämä raportti on laadittu Yleisradion hallintoneuvoston käyttöön tausta-aineistoksi Viestinnän keskusliiton (VKL, nykyinen Medialiitto) syyskuussa 2016 tekemän ennakkoarviointipyynnön käsittelyä varten. Se kuvaa Yleisradion julkaisemien ruotsinkielisten alueellisten ja paikallisten verkkouutisten käyttöä vuosina 2016 ja 2017. Raportti perustuu Yleisradion tilaamaan tai tuottamaan aineistoon uutisverkkosivujen sivunäyttöjen ja sivuilla käyneiden verkkoselainten määristä. Tarkastelujakson aikana Yleisradion suomenkielisten alueellisten ja paikallisten verkkouutispalveluiden tarjontaa muutettiin syyskuussa 2016 poistamalla toimitetut alueellisten uutisten verkkoetusivut ja korvaamalla ne algoritmin ohjaamalla hakutoiminnolla. Sen sijaan Yleisradion ruotsinkielisten palveluiden (Svenska Yle) alueellisten ja paikallisten verkkouutisten tarjontaa ei jakson aikana muutettu aiemmasta. Svenska Yle on Suomen seuratuin ja alueellisesti kattavin ruotsinkielinen uutissivusto, jolla on viisi aluetoimitusta. Kaikilla aluetoimituksilla on oma etusivunsa, jonka alle on ryhmitelty myös kuntakohtaiset paikallisuutiset. Aluetoimitukset ovat sekä sivunäytöillä että verkkoselainten määrillä mitattuna pieni osa ruotsinkielisen Ylen toimintaa. Sekä kaupalliseen ruotsinkieliseen uutismediaan että koko Svenska Ylen sisältöihin verrattuna ruotsinkielisten aluetoimitusten sivunäyttömäärät ovat pieniä. Koko Svenska Ylen sisältöjen ja aluesisältöjen sivunäyttömäärät ovat vuosina 2016 ja 2017 olleet enimmäkseen laskussa verrattuna edelliseen vuoteen. Vastaavana aikana ruotsinkielisten aluesisältöjen kaikkien sivunäyttöjen määrä oli 2–8 prosenttia kaikista Svenska Ylen sivunäytöstä. Sitä vastoin eri verkkoselainten määrät Ylen ruotsinkielisissä sisällöissä olivat kasvussa 2016 ja 2017. Svenska.yle.fi:n sisällöissä käyneiden selainten määrä nousi nelisen prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna, kun taas Svenska Ylen aluetoimitusten sisällöissä selainten määrä nousi keskimäärin noin 5,5 prosenttia. Samanaikaisesti suomenkielisen Ylen Uutis- ja ajankohtaistoiminnan selainmäärät laskivat 4,3 prosenttia. Jyrkintä lasku oli suomenkielisissä sisällöissä, joiden selainmäärät laskivat keskimäärin lähes kymmenen prosenttia runsaan vuoden aikana. Käytettävissä oleva data ei kuitenkaan suoraan kuvaa sivustojen todellisia kävijämääriä tai kävijämäärien muutoksia. Sivunäytöt mittaavat käyntejä sivustoilla, ja selaimet puolestaan sivustolla käyneitä eri verkkoselaimia.

Tämä raportti on laadittu Yleisradion hallintoneuvoston käyttöön tausta-aineistoksi Viestinnän keskusliiton (VKL, nykyinen Medialiitto) syyskuussa 2016 tekemän ennakkoarviointipyynnön käsittelyä varten. Se perustuu samasta aihepiiristä jo aiemmin tehtyjen tutkimusten ja selvitysten analyysiin ja yhteenvetoon, ja siinä tarkastellaan kyseisessä pyynnössä esitettyjä väitteitä sekä niiden taustaoletuksia uusimman käytettävissä olevan tutkimustiedon valossa. Raportissa esitellään Pohjoismaissa (Norja, Ruotsi, Suomi ja Tanska) sekä Isossa-Britanniassa vuosina 2015–2016 julkaistut kansalliset tutkimusraportit, selvitykset ja mietinnöt, joissa on eri viranomaisten toimeksiannosta selvitetty tai pohdittu julkisen palvelun tarjoamien sisältöjen vaikutusta kaupallisten toimijoiden verkkopalveluihin. Lisäksi siinä tarkastellaan ihmisten halukkuutta maksaa verkkouutisista kuudessa eri maassa ja erikseen Suomessa Reuters-instituutin Digital News Report -kyselyaineiston perusteella sekä Yleisradion aiemmin samasta aihepiiristä tilaamia ja keräämiä aineistoja. Norjan kulttuuriministeriön teettämissä tutkimuksissa ja selvityksissä ei löydetty selvää näyttöä julkisen palvelun median verkkopalveluiden aiheuttamista haitoista kaupalliselle toiminnalle, mutta ei myöskään kyetty sulkemaan niitä kokonaan pois. Ruotsin radio- ja tv-hallintoviranomaisen ja asiantuntijoiden yhteistyönä tehty raportti päätyi siihen, että julkisen palvelun medialla on sekä myönteisiä että kielteisiä vaikutuksia yksityiseen mediasektoriin, mutta siitä ei koidu selkeää häiriötä kaupalliselle toiminnalle. Myöskään Isossa-Britanniassa tehtyjen tutkimusten perusteella ei ole saatu varmaa näyttöä BBC:n verkkopalveluiden vaikutuksesta sanoma- ja paikallislehtien kysyntään tai verkkouutisten yleisöstä käytävän kilpailun kiristymiseen. Tanskan kulttuuriministeriön tilaama laaja meta-analyysi puolestaan kokosi yhteen aiempien tutkimusten tulokset ja vahvisti, että näyttöä julkisen palvelun kielteisistä markkinavaikutuksista joko ei ole lainkaan tai se jää vähäiseksi. Suomessa liikenne- ja viestintäministeriö tai sen asettamat työryhmät eivät ole tehneet tai tilanneet tutkimusta Yleisradion alueellisen verkkouutistarjonnan vaikutuksista sanomalehtien alueellisten ja paikallisten verkkopalveluiden markkinoihin. Asiaa onkin selvitetty Yleisradion toimeksiannosta kysely- ja yleisötutkimusten avulla. Näiden selvitysten lisäksi tässä raportissa esitellään Reuters-instituutin Digital News Report -kyselyaineistosta tehdyn kansainvälisen analyysin ja siitä tätä raporttia varten tehdyn kotimaisen analyysin tuloksia. Nämäkään tulokset eivät tue käsitystä julkisen palvelun verkkouutissisältöjen aiheuttamasta merkittävästä haitasta kaupalliselle toiminnalle.

Non

The article has been translated from the original Spanish article: Radiodifusión terrestre en Europa después de la CMR-15: ¿el final de una era o un nuevo principio? First published by Oberta UOC Publishing, Editorial UOC in book: El Imperio del Aire : Espectro Radioeléctrico y Radiodifusión. Edited by: Bonet Montse. 2016. ISBN 978-84-9116-495-1.

The article is an editorial.

Review

Udgivelsesdato: May 2008