Search

Tämän tutkielman tavoitteena on tunnistaa ja tarkastella liikkeenjohdon konsulttien rooleja liiketoiminnan transformaatiohankkeissa. Tutkimuksessa pyritään määrittelemään liiketoiminnan transformaatiot sekä tunnistamaan tutkielman kannalta olennaisia tapoja tarkastella ja jäsennellä liikkeenjohdon konsulttien rooleja. Lisäksi tutkimuksessa pyritään tunnistamaan keskeiset liikkeenjohdon konsulttien taidot ja osaamisalueet liiketoiminnan transformaatiohankkeissa. Tutkielma on tapaustutkimus Capgemini Consulting –konsulttiyrityksen Suomen organisaatiosta. Tutkielma koostuu kirjallisuustutkimuksesta ja empiirisestä tutkimuksesta. Empiirisessä tutkimuksessa käytetyt keskeiset tutkimusmenetelmät ovat temaattiset haastattelut sekä osallistuva havainnointi. Tutkimuksessa on lisäksi hyödynnetty tapausorganisaation sisäistä dokumentaatiota, kuten esitysaineistoja. Tutkimustiedon analysoinnissa on hyödynnetty etenkin systemaattista yhdistelyä (systematic combining) sekä haastattelutiedon vertaamista tapausorganisaation sisäisiin dokumentteihin (cross-referencing). Tutkimuksen perusteella liiketoiminnan transformaatiot voidaan määritellä strategisiksi, moniulotteisiksi sekä laajoiksi muutoshankkeiksi, jotka koostuvat kahdesta vaiheesta: analysoinnista ja suunnittelusta sekä muutoksen toteutuksesta. Liikkeenjohdon konsultin näkökulmasta liiketoiminnan transformaatiot muodostavat oman toimeksiantotyyppinsä, joka poikkeaa monista muista toimeksiantotyypeistä muun muassa pitkän kestonsa sekä suurilukuisemman konsulttitiimin ansiosta. Toisaalta transformaatiohankkeet sisältävät vain vähän täysin ainutlaatuisia elementtejä ja ne voidaan osittain nähdä koostuvaksi useista eri toimeksiantotyyppien elementeistä. Tutkimuksessa tunnistettiin useita rooleja, joita liikkeenjohdon konsulteilla on liiketoiminnan transformaatioissa, sekä useita tapoja jäsennellä kyseisiä rooleja. Ensinnäkin, tutkimuksessa piirtyi suhteellisen yksimielinen näkemys tyypillisestä transformaatiotiimistä, jossa kon

Rakennusteollisuudella on merkittäviä ympäristövaikutuksia. Rakennusteollisuus kuluttaa runsaasti luonnonvaroja sekä tuottaa jätettä, minkä lisäksi sen tuotokset säilyvät vaikuttaen ympäristöön vuosikymmenten, ellei jopa vuosisatojen ajan. Suomen rakennusteollisuus ei kuitenkaan ole kehittänyt laajamittaisia ja standardisoituja menetelmiä toimijoidensa ympäristösuorituskyvyn mittaamiseksi. Talonrakennuksessa muutamat toimijat ovat ohjeistaneet rakennusyrityksiä ympäristömittareiden kehittämisessä, mutta toiminta on vielä epäjärjestelmällistä ja kehittymätöntä. Yhdyskuntarakentamisessa yritystason ympäristömittareihin ei ole panostettu juuri lainkaan. Tässä työssä kuvataan suomalaisen rakennusliikkeen toimintojen ympäristötehokkuusindikaattorien kehittäminen ja tulokset. Työ noudattaa konstruktiivista tutkimusmetodologiaa, jossa ongelma ratkaistaan kehittämällä malli, suunnitelma tai muu työkalu. Tässä tapauksessa tuotettiin malli, jota noudattamalla kehitettiin ehdotus uusiksi ympäristömittareiksi. Malli käsittää kymmenen vaihetta yrityksen organisaation ja toimintojen huomioimisesta mittareiden valitsemiseen ja vastuiden määrittämiseen. Toimintojen tehokkuusindikaattorit tuottavat tietoa organisaation toiminnan ympäristösuorituskyvystä. Mittarit voivat olla absoluuttisia, suhteellisia, indeksimittareita, kokoomamittareita tai painotettuja mittareita. Vaikka tutkimuksessa käytetty yritys toimii useilla toimialoilla, mittarit on kehitetty sen talonrakennus- ja yhdyskuntarakennusyksiköille sisäiseen käyttöön.