Search

Kylmäaltistus, suomalaisittain tutummin avantouinti, on noussut kausiluontoiseksi some-ilmiöksi ja kansainvälisesti näkyväksi terapeuttiseksi ruumiintekniikaksi, jota koskevalle tutkimustiedolle on populaaria kysyntää. Tarkastelemme artikkelissa, miten kylmäaltistuksen paikoin jännitteisiä merkityksiä tuotetaan ja artikuloidaan monimediaisessa aineistossamme.Analyysimme keskiössä on somealustoilla suosittu Wim Hof -metodi, jossa kylmäaltistus tuotteistetaan (hengitys- ja tietoisuusharjoitusten ohella) tieteellisesti todennetuksi hyvinvointitekniikaksi. Analysoimme, miten metodia merkityksellistetään erilaisissa visuaalisissa mediatuotteissa ja kirjallisuudessa yksilöllisenä vaihtoehtohoitona, tapana luoda autenttinen luontoyhteys ja miten tekniikasta rakennetaan ruumiin koettelemisen ja ”biohakkeroinnin” spektaakkeleja.Media-antropologiselle tutkimusotteelle ominaisesti media-aineistomme keskustelee Suomesta kerätyn empiirisen aineiston kanssa, mikä tuo esiin, miten mediaesitysten rakentamat merkitykset resonoivat Wim Hof -ohjaajien haastatteluissa ja talviuinnin harrastajien kyselyvastauksissa. Kontekstualisoimme tulkintojamme laajempiin ruumiinkulttuurisiin ilmiöihin, kuten ”uuteen työruumiiseen”, ääriurheiluun sekä niin sanottuun ruumisnostalgiaan.Avainsanat: kylmäaltistus, avantouinti, kylmäuinti, terapiakulttuurit, wim hof -metodi, wim hof, biohakkerointi, luontoyhteys, ruumisnostalgia, tieteellisyysCold Exposure, Body Nostalgia, and the Spectacles of Scientificity in Media Representations of the Wim Hof MethodCold exposure, more commonly known in Finland as winter swimming, has become a seasonal social media phenomenon and internationally recognized therapeutic technique, which has created popular demand for research on the topic. In this article, we examine how representations of cold exposure are produced and articulated in our multimedia material.Our analysis focuses on the Wim Hof Method, popular on social media platforms, in which cold exposure is marketed (alongside breathing and mindfulness exercises) as a scientifically proven wellness technique. We analyze how the method is represented in various audiovisual products and literature as an individualistic alternative treatment, a way to create an authentic nature connection, and how the technique makes use of spectacles of physical endurance and “biohacking”.In line with our media-anthropological approach, our media materials are discussed in conjunction with empirical data collected from Finland, which highlights how media representations resonate with interviews with Wim Hof instructors and written responses from winter swimming enthusiasts. We contextualize our interpretations within broader body culture phenomena, such as the “new work body”, extreme sports, and so-called body nostalgia.Keywords: cold exposure, winter swimming, therapy cultures, wim hof method, wim hof, biohacking, nature connection, body nostalgia, scientificity

Ensimmäinen kokonaisesitys westermarckilaisesta sosiologiasta ja sosiaaliantropologiasta, jotka hallitsivat suomalaista yhteiskuntatutkimusta ennen toista maailmansotaa. Edvard Westermarck (1862–1939) on kautta aikain tunnetuin suomalaistutkija. Hänen kansainvälisesti menestyneet oppilaansa julkaisivat teoksiaan johtavilla brittiläisillä kustantajilla. Kirja avaa Westermarckin ja hänen oppilaidensa lähtökohtia valistusfilosofiassa, evoluutioajattelun eri suuntauksissa ja antropologiassa. Lisäksi se luo kokonaiskuvan westermarckilaisten tutkimusaiheista ja keskinäisistä samankaltaisuuksista ja eroista. Westermarck ja hänen oppilaansa tutkivat sosiaalisten ilmiöiden alkuperää, joka synnyttää ja ylläpitää niitä yhä tänäkin päivänä. Samalla heitä yhdisti kiinnostus sellaisiin käyttäytymistaipumuksiin, jotka ihminen jakaa muiden eläinten kanssa. Suomalaisen sosiologian historia on usein hahmotettu ”vanhan” ja ”modernin” sosiologian välisenä erontekona, jossa vanhentuneet teoriat ja metodit korvautuivat toisen maailmansodan jälkeen uudenlaisilla lähestymistavoilla. Kirja tarkastelee tätä kehityskertomusta kriittisessä valossa ja osoittaa westermarckilaisen perinnön pysyvän arvon nykypäivän tieteellisissä ja yhteiskunnallisissa keskusteluissa.

Non

Hankkeessa tutkittiin verkkovihan tuottajia ja levittäjiä määrällisesti (verkostoanalyysi, some-aineiston luokittelu) ja laadullisesti (teemat ja retoriikka). Heidän toimintatapojaan ja motiivejaan tarkasteltiin teemahaastatteluin, internet-etnografialla ja verkkokyselyllä. Tietoa tuotettiin myös rangaistavan vihapuheen tekijöistä ja heidän verkostoistaan. Viestinnän sisällön, toimintatapojen ja tapahtumapaikkojen tarkastelun perusteella tuottajat ja levittäjät luokiteltiin ideologisesti, affektiivisesti ja performatiivisesti motivoituneisiin vihapuhujiin. Limittäisillä ryhmillä on eri päämääriä ja viestit kohdistetaan eri yleisöille. Verkkovihaa tuotetaan sekä organisoidusti että spontaanisti. Organisoituneita tuottajia on vähän. Yleisö kierrättää viestejä moninkertaistaen niiden näkyvyyden. Anonyymeja tunnuksia luodaan kertakäyttöä varten. Viharikosten määrä on laskenut ja vihapuherikosten määrä kasvanut. Suurin osa rangaistavasta vihapuheesta on yksittäisten henkilöiden tekemää. Pieni osa on keskenään verkostoituneita äärioikeistolaisessa liikehdinnässä toimivia avainhenkilöitä. Vihapuheen kitkemiseen ehdotamme toimenpiteiksi tutkimustiedon tuottamista, verkkovihan tuottajien ja levittäjien tukimuotoja, tietoisuuden lisäämistä verkkovihan levittämisestä, verkkokeskustelujen seurantaa, some-alustojen vastuunkantoa, poliisin lisäresursseja ja vuoropuhelun edistämistä. Julkaisu on läpikäynyt ulkopuolisen tieteellisen arvioinnin.

In this article the structure, formation and naming reasons of Inari (Aanaar) and Skolt Saami seine fishing ground names are analyzed and an overview of the history and the vocabulary connected to seine fishing are discussed. The material consists of samples of 204 Inari Saami names from the municipality of Inari, Finland and 161 names from Suõʹnnʼjel Saami village in Pechenga, present day Russia. The used method is an applied version of the syntactic-semantic classification model developed originally by Kurt Zilliacus and Eero Kiviniemi during 1960’s and 70’s. The applicability of the method on Saami place name materials is critically discussed. The results show that Inari and Skolt Saami place name grammars that regulate the structure and formation of the names differ from one another but there are also many similarities. In Skolt Saami names, a clearly prototypic structure model can be found: it includes two syntactic parts (a modifier part and a generic part) and ends to word laapp ‘fishing ground’. The Skolt Saami names are on average one word longer than in Inari Saami. The mentioned type can be found in Inari Saami but there is also a variety of other types that are as common as that. The structure types of Inari Saami fishing ground names resemble the types of house names. The naming reasons, on the other hand, are mostly similar. The most popular reason in both languages is to situate the named place in the surrounding landscape.

This chapter analyses a census campaign organised by Afro-Brazilian religious practitioner activists in Brazil in 2009 and 2010. The chapter was published in the volume Tuomas Tammisto, Heikki Wilenius (eds.) 2021. "Valtion antropologiaa: Tutkimuksia ihmisten hallitsemisesta ja vastarinnasta" which is part of the Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Toimituksia series. An open access copy of the volume and my chapter can be accessed at: https://doi.org/10.21435/skst.1470

Ympäristökriisi on haastanut uskontoperinteet ottamaan kantaa ja toimimaan sekä globaalisti että paikallisesti. Kannanotot ja toiminta rakentuvat perinteen uudelleentulkinnoille, joiden kautta tuotetaan myös erilaisia rituaalisia sovelluksia. Ympäristörituaaleissa esimerkiksi työstetään ympäristökriisin herättämää surua ja ahdistusta tai pyritään konkreettisesti vaikuttamaan lokaaleihin ympäristöongelmiin. Tässä artikkelissa tarkastelen antropologi Roy Rappaportin (1926-1997) rituaaliajattelua ja sitä, miten hänen näkemyksiään voidaan soveltaa tämän hetken uskonnollisten ympäristörituaalien tulkinnassa. Rappaport tarkasteli tutkimuksissaan uskonnollisia ympäristörituaaleja sekä tapoina säädellä ekologista tasapainoa että mahdollisuutena muuttaa ihmisen ajattelua ja toimintaa ympäristökriisin aikakaudella. Näitä näkökulmia voidaan soveltaa ainakin kolmella tavalla: Ensinnäkin tarkastelemalla sitä, miten rituaaleja hyödynnetään sellaisissa uskonnollisissa yhteisöissä, jotka ovat välittömästi riippuvaisia luonnonympäristöstä, toiseksi tutkimalla sitä, miten uskonnolliset yhteisöt käyttävät rituaaleja erilaisissa ympäristönsuojeluun liittyvissä tilanteissa, ja kolmanneksi tarkentamalla siihen, miten Rappaportin ideoita voitaisiin hyödyntää ympäristötoimintaan sitouttamisessa. Artikkelissani fokusoidun uskonnollisesti motivoituihin ympäristörituaaleihin ja siihen, minkälaisia näkökulmia rappaportilainen rituaaliajattelu antaa niiden tarkastelemiseen. Esimerkkeinä käytän kanadalaisen mi’kmaq-alkuperäisyhteisön taistelua pyhän vuorensa kohtalosta sekä erityisesti thaimaalaisten munkkien puiden pyhittämisrituaalia, jossa he liittävät hakkuu-uhan alla olevia puita osaksi buddhalaista munkkikuntaa.

Non

Book review. Reviewed book: Julien Bonhomme: The Sex Thieves: The Anthropology of Rumor. Translated by Dominic Horsfall. Chicago: University of Chicago Press, 2016. Non

Kirja-arvostelu. Arvosteltu teos: Death at the End of the Rainbow: Rethinking Queer Kinship, Rituals of Remembrance and the Finnish Culture of Death / Alasuutari, Varpu. - Turku : University of Turku, 2020. 278 s. (PhD dissertation. University of Turku: School of History, Culture and Arts Studies). Non

This was an opinion piece written by myself and Professor Tuija Pulkkinen concerning the crimes carried out in Oulu against underage women by a group of men who were migrants to Finland. It argued that these issues should be seen as part of the #MeToo movement, not part of the migration debate. Online title: "Seksuaalirikoksissa ei ole kyse kulttuurista tai etnisyydestä - Niiden takana on syvään juurtunut ajatus siitä, että miehet ovat naisia arvokkaampia - "

Non

Non

Non

Non

Non

Non

Non

Non

kirja-arvostelu / book review Non

Non