Search

The largest actively cycling terrestrial carbon pool, soil, has been disturbed during the last centuries by human actions through decreasing woody land cover. Soil organic carbon (SOC) content can reliably be estimated in laboratory conditions, but more cost-efficient and mobile techniques are needed for large-scale monitoring of SOC e.g. in remote areas. We demonstrate the capability of a mobile hyperspectral camera operating in the visible-near infrared wavelength area for practical estimation of soil organic carbon (SOC) and nitrogen content, to support efficient monitoring of soil properties. The 191 soil samples were collected in Taita Taveta County, Kenya representing an altitudinal gradient comprising of five typical land use types: agroforestry, cropland, forest, shrubland and sisal estate. The soil samples were imaged using Specim IQ hyperspectral camera in controlled laboratory conditions, while the carbon content of was determined with a dry-oxidization analyzer. We empirically evaluate five multivariate regression methods, two of which are novel in this context, and validate a technical inference pipeline to provide reliable estimates of SOC. We investigate different ways of using the recorded spectral images for training machine learning models for estimating SOC and nitrogen content, covering both alternative strategies of extracting spectral information from the image as well as different predictive methods. Of the five multivariate regressors, two were novel in the context of SOC prediction and enable uncertainty quantification and band selection. Three of the regressors in effect performed equally well with cross-validated R2 scores of .8 and RMSE of 1% SOC. This demonstrates the feasibility of the proposed imaging configuration and computational pipeline in estimating SOC and justifies future research. The carbon and nitrogen content of the soil samples correlated strongly. Both variables were increasing together with the altitude indicating dependency on the climatic conditions from the hot lowlands to the cool highlands. In addition, the SOC and N increased with tree canopy height, canopy density and above ground biomass indicating the impact of the land cover to the soil variables. Non

Tässä artikkelissa haastattelimme neljää kieltenopettajaa selvittääksemme heidän ensivaikutelmiaan puheen automaattiseen arviointiin kehitetystä työkalusta. Esittelimme opettajille suomen ja ruotsin oppijoille suunnattua pilottiversiota DigiTala-tutkimushankkeen kehittämästä Moodle-työkalusta, joka ensin nauhoittaa oppijan puheen, muuttaa sen tekstiksi, arvioi sen automaattisesti ja lopulta näyttää tulokset oppijalle. Pilottiversiossa oppijalle näytettävä automaattinen palaute on muotoiltu ihmisarvioijien käyttämien analyyttisten ja holististen arviointikriteerien pohjalta. Tutkimuksemme aineisto koostuu neljästä Zoomissa toteutetusta puolistrukturoidusta yksilöhaastattelusta, joiden aikana kielten opettajille esiteltiin työkalua. Haastattelut litteroitiin ja niille tehtiin sisällönanalyysi. Havaitsimme, että automaattista palautetta voidaan hyödyntää merkittävästi kielenoppimisessa ja -opettamisessa. Opettajat kokivat, että työkalun antama arviointipalaute oli ymmärrettävää ja käyttökelpoista, vaikka palaute ei pystykään kattamaan kaikkia puhetuotoksen ulottuvuuksia. Tutkimuksemme tuloksista on hyötyä erityisesti automaattisen arvioinnin sekä suullisen kielitaidon tutkimuksen ja sovellusten saralla.

Eduskunnan täysistunnoissa on vuosina 1907–2022 pidetty lähes miljoona puheenvuoroa, ja yhteensä puhujia on ollut noin 2 800. Uusi Parlamenttisampo-palvelu tarjoaa kaiken tämän aineiston yhtenäisenä datana, mikä mahdollistaa kansanedustajien sekä poliittisen kielen, kulttuurin ja verkostojen tutkimisen entistä helpommalla tavalla.

Non

Non

LUMAT journal celebrates its 10th year anniversary this year. Launched in year 2013, the journal has been promoting math, science, and technology education, teacher education and its research.

Kontrolloitu digitaalinen lainaaminen (Controlled Digital Lending, CDL) on lainauskäytäntö, jonka mukaan elektroninen ja Internetissä toimiva kirjasto voi täysin laillisesti digitoida omistamansa kirjan ja lainata digitoitua kappaletta elektronisesti niin, että koko ajan ainoastaan yksi kappale on lainassa tai lainattavissa. Tämän käytännön uranuurtajana on toiminut Internet Archive, mutta se on saanut myös seuraajia, joista tässä artikkelissa esitellään yksi, Digital Theological Library.

Tietojärjestelmien kehittämistyön lähtökohtana tulee olla vahva ymmärrys käyttäjien tarpeista, tehtävistä sekä toimintaympäristöstä. Lisäksi suunnitteluratkaisuja tulee arvioida käyttäjien kanssa kehittämisprosessin aikana ja käyttöönoton jälkeen. Vaikka kansallisesti kohdennetaan runsaasti resursseja tietojärjestelmäpalveluiden kehittämiseen, sosiaalialalta tutkimusta aiheesta löytyy niukasti. Sosiaalialan ammattilaisten kokemuksia asiakastietojärjestelmien kehittämistyöstä kartoitettiin osana keväällä 2019 toteutettua valtakunnallisesta käyttäjäkokemuskyselyä. Kysymyksissä käsiteltiin kokemuksia yhteistyöstä tietojärjestelmätoimittajan kanssa, osallistumisesta kehittämistyöhön ja osallistumistavoista tietojärjestelmien kehitykseen. Tuloksia tarkasteltiin asiakastietojärjestelmän tuotemerkeittäin. Puolet vastaajista ei ollut osallistunut lainkaan kehittämistyöhön, mutta vain 19% ei ollut halukkaita osallistumaan ollenkaan. Suosituimmat osallistumistavat olivat ongelmien raportointi järjestelmien kehittämisen vastuuhenkilölle ja oman työn esittely kehittäjille; sen sijaan tietojärjestelmätoimittajien yleisimmin käyttämät tavat eli palautteen kirjaaminen verkkosivustolle tai sähköpostiin eivät olleet käyttäjien mieleen. Suurin osa tiesi, miten ongelmatilanteista ja kehitysehdotuksista raportoidaan. Sosiaalialan ammattilaiset ovat kiinnostuneita osallistumaan kehittämistyöhön, mutta he eivät ole tyytyväisiä mahdollisuuksiin ja tapoihin osallistua käyttämiensä järjestelmien kehittämiseen. Järjestelmätoimittajien ja käyttäjien väliltä puuttuvat sopivat toimintatavat. Tulokset ovat samansuuntaisia kuin vastaavissa lääkäreille ja sairaanhoitajille tehdyissä tutkimuksissa. On myös mahdollista, että organisaatiot eivät hyödynnä innokasta kehittäjäpotentiaalia. Kehittäjien tulee jalkautua kentälle ja organisaatioiden palkata tietojärjestelmäkehityksestä vastaavia ammattilaisia tulkeiksi järjestelmätoimittajan ja käyttäjien välille. Sosiaalialan ammattilaisten näkökulma on huomioitava vahvemmin järjestelmäkehityksessä, jotta tietojärjestelmät saadaan onnistuneesti tukemaan sote-yhteistyötä tulevaisuudessa., Information systems development should be based on a strong understanding of users and their needs, tasks and context of use. Moreover, the systems should be evaluated with users during the development process and after deployment. Although nationally a lot of resources are used on the development of IT systems, research into the topic is scarce from the perspective of social care. Social care professionals’ experiences on the development of client information systems in Finland were collected as part of a nationwide survey on their user experiences in spring 2019. The questions focused on experiences of collaboration with the IT system vendor, participation in the development and the ways of participation. The results were analysed by each client information system brand. Half of the respondents had not participated in the development, however only 19% were not willing to participate at all. The most preferred ways of participation were reporting problems to a person responsible for system development and presenting their own work to software developers. On the other hand, the most used way of IT system vendors, collecting feedback on webforms or via email, were not preferred by users. Most respondents knew how to report problems and development suggestions. Social care professionals are interested in participating in development work; however, they are not satisfied with the possibilities and ways of participating in the development of the used IT system. There is a lack of appropriate practices for collaboration between system vendors and users. Our results were similar to studies conducted on physicians and nurses. It is possible that client organisations are not utilizing the enthusiasm for development among users. Developers should get exposure to the work in the field and organisations should hire professionals responsible for development of IT systems to act as interpreters between system vendors and users. For IT systems to support collaboration between health and social care successfully, it is required that also the perspective of social care professionals is considered.

Verkko-oppimisympäristöjen suosio kasvaa kiihtyvällä tahdilla maailman laajuisesti ja samaan aikaan tarve uusille lähestymistavoille verkko-oppimisen ja -opetuksen kehittämisessä ja tutkimuksessa on kasvanut. Vaikka lokitiedot mahdollistavat verkkokäyttäytymisen tutkimisen, on tätä mahdollisuutta hyödynnetty verkko-oppimisen ja -opetuksen tutkimuskontekstissa verrattain vähän. Tutkimuksessa hyödynnettiin lokitietoja verkkokurssin arvioinnissa ja kehittämisessä MOOC-ympäristössä. Tässä artikkelissa kuvataan oppimisprosessia lokitietojen avulla sekä pohditaan sitä, minkälaista ymmärrystä oppimisesta lokitiedot voivat tuottaa ja miten tällaisen tiedon voisi tulevaisuudessa valjastaa oppimisen tueksi. Tutkimusaineisto koostui matematiikan opettajien (N=58) täydennyskoulutusverkkokurssin lokitiedoista. Tutkimustulokset osoittavat, että syvällisemmät tai enemmän aikaa vaativat aktiviteetit keskeyttävät yhtenäisen opiskelun herkemmin kuin esimerkiksi videoluennot. Lyhytkestoiset videot ja nopeasti vastattavat kyselyt sen sijaan sitouttavat osallistujia yhtenäiseen opiskeluun. Vaikka suoristustavoissa on yksilöllisiä eroja, verkkokurssin kehittämistarvetta on mahdollista arvioida lokitietojen avulla. Esitämme artikkelissa vision siitä, kuinka tulevaisuudessa lokitiedot voisivat automaattisesti analysoitua, järjestelmä tunnistaisi oppimisprofiileja ja verkko-oppimisympäristö muokkautuisi automaattisesti tunnistettujen opiskelutaipumusten mukaan. Kun prosessiin yhdistetään tekoäly myös profilointialgoritmi kehittyisi automaattisesti käyttäjädatan kasvun myötä. In English Web-based learning enviroments have become increasingly popular world-wide. At the same time, the need for new approaches to both supporting and investigating teaching and learning have emerged. Although log information enables research of online behavior, this opportunity is not used to its full potential in the context of web-based teaching and learning. This research utilized log information in the assessment of a MOOC course and its development. This article describes the learning process with the help of log information. It also envisions what kind of understanding of the learning process log information can provide and how this understanding may be harnessed to support learning in the future. The data consisted of the log information of mathematic teachers (N=58) participating in an online continuing training course. The results show that in-depth time-consuming activities interrupt studying more easily than video lectures for example. Short videos and quick queries engage the participant in more coherent study. Although there are individual differences in the studying, less well-functioning teaching content and tasks can be recognized through log information. We present a vision of how log information can be automatically analyzed; the system would recognize learning profiles and the online environment would automatically modify itself according to the profile. When AI (artificial intelligence) is utilized the profiling algorithm would develop automatically as user data accumulates. Fulltext in Finnish.

Informaatioteknologian kehitys ja yhteiskunnan digitalisoituminen ovat kannustaneet tutkijoita eri tieteenaloilta tarkastelemaan erilaisten sosioteknisten järjestelmien ja digitalisoituvien käytäntöjen merkitystä yhteiskunnassa. Teknologiavälitteisyys muun muassa määrittää sosiaalista, poliittista ja kaupallista kanssakäymistä sekä muokkaa yhteiskunnan instituutioita kouluista mediaan. Samalla digitalisoituva yhteiskunta tuottaa uusia ihmis- ja yhteiskuntatieteiden tutkimuskohteita, aineistoja ja menetelmiä. Tämän monitieteisen teemanumeron artikkelit kartoittavat ja pohtivat digitaalisen ihmis- ja yhteiskuntatieteen nykytilaa ja tulevaisuutta erityisesti muuttuvien aineistojen luomien haasteiden ja mahdollisuuksien näkökulmasta. Teemanumero on toimitettu yhteistyössä digitaalisen yhteiskuntatieteen tutkimuksen yhdistyksen Rajapinta ry:n kanssa., The development of information technology and the digitalization of society have encouraged researchers from different disciplines to look at the importance of different socio-technological systems and digitizing practices in society. By mediating various social processes, technology affects social, political, and commercial interactions and shapes societal institutions from schools to the media. At the same time, digitalizing society introduces new research objects, materials, and methods in the humanities and social sciences. The articles in this multidisciplinary special issue map and reflect on the current state and future of digital humanities and social sciences, especially from the perspective of the challenges and opportunities created by changing research context and data. The special issue has been edited in collaboration with the Digital Social Science Research Association Rajapinta ry.

Non

Web koostuu miljardeista web-sivuista, joiden sisältöä voidaan hakea Googlen kaltaisilla hakukoneilla ja selailla linkkien avulla. Tämän ihmiselle näkyvän ”sivujen verkon” (Web of Pages) sisälle on rakentunut dataan perustava ”tiedon verkko” (Web of Data), semanttinen web. Se linkittää toisiinsa käsitteitä ja tietoa (dataa) tietokoneiden ymmärtämällä tavalla. Semanttisen webin kehittäminen käynnistyi toden teolla 20 vuotta sitten vuonna 2001 webin infrastruktuuria koordinoivan World Wide Web -konsortion (W3C) ja sen johtajan, webin ”isän” Tim Berners-Leen johdolla. Samana vuonna järjestettiin Suomessa konferenssi Semantic Web Kick-off in Finland ja ensimmäiset kotimaiset tutkimushankkeet käynnistyivät. Artikkelissa esitellään semanttisen webin idea, lyhyt kansainvälinen historia ja Suomessa tehtyä tutkimustyötä Aalto-yliopistossa ja Helsingin yliopistossa erityisesti digitaalisten ihmistieteiden saralla Non

Aihemallinnus mahdollistaa laajojen tekstiaineistojen automaattisen ryhmittelyn käyttämällä ohjaamatonta koneoppimista. Kiinnostus aihemallinnusta kohtaan on kasvanut ja sen soveltaminen on lisääntynyt yhteiskuntatieteellisessä tutkimuksessa. Aihemallinnus sekä muut ohjaamattoman koneoppimisen menetelmät kuitenkin vaativat tutkijoita tekemään valintoja: tutkijat joutuvat esimerkiksi päättämään mitä koneoppimismenetelmää käytetään, miten sitä käytetään ja miten aineistoa esikäsitellään, Lisäksi on kyettävä tulkitsemaan ohjaamattoman koneoppimisen kautta syntyneet tulokset. Aihemallinnuksessa eräs valinta koskee aiheiden määrää, josta on käyty aktiivisesti keskustelua niin koneoppimisen kuin laskennallisen yhteiskuntatieteen yhteisöissä. Artikkelin esittelemä käyttäjäkoe osoittaa, että yhteiskuntatieteissä suosittu, tulkinnallisuutta korostava lähestymistapa aihemäärän valintaan on epävarma. Artikkelin empiirinen esimerkki osoittaa, että aihemäärän valinta vaikuttaa aihemallinnuksesta syntyviin tulkintoihin. Tämän pohjalta artikkeli suosittaa, että (i) parametrien valinnassa käytettäisiin tilastollisia menetelmiä. Lisäksi suositellaan, että (ii) aihemallinnuksen tulokset sidotaan yhteiskuntatieteelliseen kirjallisuuteen käyttämällä teoreettista viitekehystä tulkinnan apuna tai aihemallinnusta käytetään joko menetelmällisesti trianguloiden tai grounded theory -lähtöisesti. Lisäksi artikkelissa suositellaan, että (iii) tutkimusprosessin avoimuuteen kiinnitetään huomiota sekä (iv) laskennallisten menetelmien soveltajat seuraavat kriittisen algoritmitutkimuksen kehitystä., Topic modelling is an unsupervised machine learning technique. Its potential applications for social science have increased during the recent years, both in Finland and internationally. Topic models, like many other unsupervised machine learning methods, requite input from the researchers in the form of parameters used with these models. Through a user study, this article demonstrates that the commonly used interpretability-focused approaches can lead to different outcomes. Also differences emerging from parameter selection are discovered in the outcomes of the analysis. Based on the experimental and empirical study, the article recommends that (i) the choice of parameters should be done using statistical measures instead of interpretability, and (ii) the results are further elaborated using social science literature or extended analysis. Furthermore, it is recommended that (iii) there should be more transparency related to the application of unsupervised methods, and (iv) researchers applying computational methods must follow the developing research on critical algorithm studies.

In press Informaatiotutkimuksen tavoitteena on kehittää uusia tapoja tuottaa, organisoida ja käyttää tietoa sekä yksilöiden että organisaatioiden näkökulmasta. Tässä katsauksessa esitellään kulttuurihistoriallisen tiedon tuottajia ja käyttäjiä palvelevan ns. Sampo-mallin sovellus Biografiasampo kansalaisille, digitaalisten ihmistieteiden tutkijoille ja uusien sovellusten kehittäjille. Biografiasammon kunnianhimoisena tavoitteena on käynnistää uusi aikakausi elämäkertakokoelmien julkaisemisessa ja käyttämisessä verkossa semanttisen webin teknologioita ja linkitetyn avoimen datan julkaisuperiaatteita hyödyntäen. Innovaationa on luoda kieliteknologian, tekoälyn ja semanttisen webin teknologioiden avulla elämäkertojen teksteistä ja niihin eri lähteissä liittyvistä tietokannoista tietämysverkko (knowledge graph) osana kansallista tietoinfrastruktuuria. Sovelluksen ydinaineistona ovat Kansallisbiografia ja muut Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran toimittamat ja julkaisemat pienoiselämäkerrat, yhteensä 13 100 elämäntarinaa, joita on kirjoittanut 980 suomalaista tutkijaa maamme suurimmaksi sanotussa historiantutkimuksen hankkeessa. Elämäkerroista louhittua dataa on rikastettu automaattisen loogisen päättelyn avulla ja linkittämällä sitä 16 muuhun tietolähteeseen. Tietämysverkko on julkaistu linkitetyn avoimen datan Linked Data Finland -palvelussa. Datapalvelun avulla on toteutettu seitsemästä sovellusnäkymästä koostuva älykäs, avoin ja maksuton verkkopalvelu biografiasampo.fi, jolla on ollut noin 50 000 käyttäjää. Sekä järjestelmän elämäkerrat että niistä louhittu data ovat avoimesti käytettävissä datapalveluna Linked Data Finland -alustalla. Non

AcademySampo – Academic people in Finland 1640–1899 is a portal and a Linked Open Data service on the Semantic Web. AcademySampo contains richly interlinked open data about all people that have got academic education in Finland in 1640–1899. The system is targeted to researchers and the general public for biographical and prosopographical research. This review gives an overview on how AcademySampo can be utilized in practise with its novel digital humanities tools included in the portal and by using the data service via APIs. Non

Suomen Akatemian vuonna 2015 käynnistyneen Profi-ohjelman tavoitteena on ollut ”tukea ja nopeuttaa yliopistojen strategioiden mukaista profiloitumista tutkimuksen laadun kehittämiseksi”. Ohjelman avulla on eri yliopistoissa vahvistettu merkittävällä tavalla valittuja kokonaisuuksia, vähennetty tieteenalojen sisäistä pirstaleisuutta sekä edistetty monitieteellistä ja tieteidenvälistä yhteistyötä niin yliopistojen sisällä kuin kansallisella tasolla yliopistojen välillä. Profi-ohjelman 2. vaiheessa vuonna 2016 käynnisti toimintansa Helsingin yliopistossa uusi digitaalisten ihmistieteiden (Digital Humanities, DH) keskus HELDIG – Helsinki Centre for Digital Humanities. Profi2-rahoitusvaiheen päättyessä 31.12.2020 keskuksen toiminta siirtyy osaksi yliopiston normaalia toimintaa. Artikkelissa luon katsauksen kokemuksiin keskuksen toiminnan käynnistämisessä erityisesti humanististen alojen ja tietojenkäsittelytieteen näkökulmasta. Non

Asiakas- ja potilastietojärjestelmät ovat sairaanhoitajien työssä keskeisiä työvälineitä. Artikkelissa selvitettiin, missä määrin eri asiakas- ja potilastietojärjestelmät tukevat sairaanhoitajien työtä eri toimintaympäristöissä. Tavoitteena oli tuottaa tietoa kansallisen tiedonhallinnan strategian täyttymisestä ja sairaanhoitajien käyttäjäkokemuksista palautteeksi tietojärjestelmätoimittajille. Tiedonkeruu sairaanhoitajien tietojärjestelmäkokemuksista toteutettiin keväällä 2020 kyselynä. Kyselyyn vastasi 3912 sairaanhoitajaa, joista pääosa työskenteli julkisessa sairaalassa, terveyskeskuksessa, sosiaalialalla tai yksityissektorilla. Yleisimmin käytettyjä asiakas- ja potilasjärjestelmiä olivat yleisyysjärjestyksessä Lifecare asiakas- ja potilastietojärjestelmä (Lifecare), Uranus, Pegasos, Apotti (tuotemerkki: Epic), Effica terveydenhuolto (Effica), Mediatri, Esko, DynamicHealth ja DomaCare. Kyselyn väittämistä raportoitiin teemoja, jotka koskevat tietojärjestelmien kykyä tukea vuorovaikutusta (4), hyötyjä (4), käytettävyyttä (2), teknistä toimivuutta (3) sekä paperin ja faksin käyttöä (1), tietojärjestelmille annettavia kouluarvosanoja (1) ja järjestelmätoimittajille suoraan annettavaa palautetta (30). Kysely tehtiin sairaanhoitajille toista kertaa, ja pohdinnassa tarkasteltiin muutoksia vuoteen 2017 nähden. Tulosten mukaan tietojärjestelmien tuki sairaanhoitajien työlle parantui tai pysyi ennallaan monien muuttujien osalta. Tulokset vaihtelivat asiakas- ja potilastietojärjestelmien tuotemerkkien ja toimintaympäristöjen välillä ja myös samojen tuotemerkkien välillä eri toimintaympäristöissä. Sairaanhoitajat olivat tyytyväisiä etenkin tietojärjestelmien kykyyn tukea yhteistyötä ja tiedonkulkua sairaanhoitajien kesken organisaation sisällä sekä sairaanhoitajien ja lääkärien välillä. He myös kokivat, että tietojärjestelmät tuottavat hyötyjä asiakkaiden ja potilaiden hoitoprosessille. Toisaalta organisaatioiden välisessä tiedonkulussa turvauduttiin edelleen paperiin ja faksiin. Lisäksi vastaajat tunnistivat asiakas- ja potilastietojärjestelmissä enemmän työtä hankaloittavia kuin hyvin toimivia ominaisuuksia. Vaikka tietojärjestelmien kehityssuunta vaikutti positiiviselta, eivät ne kaikilta osin edelleenkään tukeneet sairaanhoitajien työtä riittävällä tasolla ja näin ollen tietojärjestelmien systemaattista seurantaa on syytä jatkaa.

Vertaisarvioitu. English summary. Lähtökohdat : Lääkärien arvioita potilastietojärjestelmistä on tutkittu vuosina 2010, 2014 ja 2017, mutta lääkärien käyttäjäkokemuksia tietojärjestelmistä johtamisen tukena ei ole aiemmin laajasti raportoitu. Menetelmät : Tutkimus perustuu ylilääkärien ja muiden johtavassa asemassa olevien lääkärien arvioihin tietojärjestelmien käytöstä johtamisen tukena. Tiedot kerättiin osana vuosien 2014 (n = 723) ja 2017 (n = 727) Potilastietojärjestelmät lääkärin työvälineenä -tutkimusta. Tulokset : Puolet vastaajista käyttää johtamisen tietojärjestelmiä päivittäin, terveyskeskuksissa muita harvemmin. Suurin osa koki joutuvansa hakemaan johtamiseen tarvitsemiaan tietoja monesta järjestelmästä. Tietojärjestelmien antama tuki toiminnan tehostamiselle oli parantunut kolmessa vuodessa. Tyytyväisimpiä johtamisen työkaluihinsa olivat yksityisen sektorin vastaajat. Päätelmät : Suuri osa johtamisasemassa olevista lääkäreistä käyttää johtamisen tietojärjestelmiä päivittäin, mutta kokee tiedon olevan hajallaan ja laadultaan epäluotettavaa. Lääkärien arviot pysyivät ennallaan vuodesta 2014 vuoteen 2017.

Korva-, nenä- ja kurkkutautien ja foniatrian väitöstutkijat ja vastikään väitelleet lääketieteen tohtorit kokevat hyötyvänsä erityisesti biostatistikon, kielentarkastajan, tutkimushoitajan ja informaatikon palveluista. Niistä pitäisi tiedottaa nykyistä paremmin.

Differentially private (DP) machine learning has recently become popular. The privacy loss of DP algorithms is commonly reported using $(\varepsilon,\delta)$-DP. In this paper, we propose a numerical accountant for evaluating the privacy loss for algorithms with continuous one dimensional output. This accountant can be applied to the subsampled multidimensional Gaussian mechanism which underlies the popular DP stochastic gradient descent. The proposed method is based on a numerical approximation of an integral formula which gives the exact $(\varepsilon,\delta)$-values. The approximation is carried out by discretising the integral and by evaluating discrete convolutions using the fast Fourier transform algorithm. We give both theoretical error bounds and numerical error estimates for the approximation. Experimental comparisons with state-of-the-art techniques demonstrate significant improvements in bound tightness and/or computation time. Python code for the method can be found in Github (https://github.com/DPBayes/PLD-Accountant/)., Comment: 43 pages, 7 figures

This study aims to investigate the role of the Finnish university libraries in facilitating open access (OA). Empirical data was collected during autumn of 2015 by interviewing employees responsible for activities related to open access in academic libraries. The interviews give a very clear picture of the role and the tasks of the Finnish university libraries in supporting open access. Firstly, the academic libraries operate as experts and consultants in open access practices. Secondly, work related to open access in the university libraries is strongly related to self-archiving (green OA) and institutional repositories maintained by the libraries. Thirdly, the university libraries could participate more actively in supporting open access but their potential to promote open access is tied to other actors – this describes the limited power of the academic libraries as actors in enabling open access. Through their services libraries are credible open access advocates but they need backing from open access decision-makers, in particular public authorities and research funders.

Tässä artikkelissa luodaan katsaus Kansalliskirjaston digitoitujen lehtiaineistojen avoimen datan tutkimuskäyttöön. Lehtiaineistoista julkaistiin vuonna 2017 vuodet 1771–1910 kattava datapaketti, ja sen tutkimuskäytöstä on kertynyt tähän mennessä hiukan yli vuoden kokemus. Sivuamme katsauksessa myös aineiston verkkokäyttöä tutkimuksessa. Esittelemme lisäksi myös ohjelmistorajapintoja, joiden kautta aineistoihin pääsee käsiksi.

Tutkimuksen arvioinnissa välineet ovat kehittyneet nopeammin kuin arvioinnin tekijöiden osaaminen. Helposti ja halvalla tuotettavaa bibliometristä dataa hyödynnetään rekrytointi- ja rahoituspäätöksissä usein käyttötarkoituksensa vastaisesti. Bibliometriikan asiantuntijoille ongelma on tuttu. Kirjastot toimivat vastuullisessa metriikassa viestinvälittäjinä, mutta tutkimuskulttuurin muuttamiseen tarvitaan koko tiedeyhteisön tukea. Non

Non

Päivittäin julkisuudessa keskustellaan tekoälystä ja tiedotusvälineissä uutisoidaan sen uusista saavutuksista. Usein pohditaan myös onko tekoälyllä samanlaisia kykyjä kuin ihmisillä, mikä on tietokoneen tekoälyn ja ihmisen suhde? Mitä on tietokoneen tekoäly? Voiko koneella olla tietoisuutta, korvaako tietokone tai robotti ihmisen? Entä onko tietokoneella moraalia? Kysytään siis, voisiko koneella olla inhimillisiä ominaisuuksia ja mitä ne silloin olisivat. Non

Tiedepolitiikan ja rahoittajien linjauksissa on korostettu yhä enemmän tutkimusaineistojen avointa saatavuutta. EU:n Horisontti 2020 -ohjelma edellyttää aineiston avaamista ja Suomen Akatemia vaatii rahoitushakemuksissa aineistonhallintasuunnitelmaa. Myös monet julkaisijat vaativat yhä useammin tutkimusdatan liittämistä artikkeleihin. Avoimuuden vaatimus tieteessä ei toki ole uusi keksintö, tietotekniikan kehitys vain tarjoaa sille uusia käytännön sovellutuksia. Mutta millaisia edellytyksiä tutkimusdatan avaamiseen ja jakamiseen käytännössä tällä hetkellä on? Tässä artikkelissa esiteltävä Helsingin yliopistossa tehty selvitys osoittaa, että nykyinen tutkimuskulttuuri ei ehkä kaikilta osin ole vielä valmis datan avaamiseen. Erityisenä ongelmana nousee esiin metadatan puutteellisuus.

English summary

Non

Researchers from University of Helsinki are working on intelligent, open-source requirements management platform with decision-support capabilities. This poster presents the planned research approach and expected deliverables.

This report summarises the papers and discussions presented at the Scholarly Journals and Research Data Seminar organised by the Federation of Finnish Learned Societies and the Finnish Association for Scholarly Publishing in February 2017. Stricter policies on storing research data in repositories and opening it are now being implemented. In fact, 27 per cent of research funders now require data archiving, including the Academy of Finland. The seminar brought together funders, researchers and representatives from journals and data archives to discuss how archiving and opening data should be carried out and the role played by journals. The questions asked included: Should journals require their authors to link their text to research data or should they only encourage such action? Should journals guide their authors to use central national or international data archives or should they establish their own separate data repositories, for example in connection with the Finnish national data service IDA? Non

Potilastietojärjestelmien toimintahäiriöt ja käyttövirheet vaikuttavat monin tavoin potilasturvallisuuteen. Erityisesti suunnittelematon käyttökatko sairaalaympäristössä – kuten hiljattain tapahtui HUS:ssa – aiheuttaa riskin, jota pitää pystyä hallitsemaan nykyistä paremmin.

A short, review paper at journal Informaatiotutkimus. The full text paper is in Finnish but the abstract in English: The importance of research data management planning is emphasized nowadays. The Open Science and Research Initiative (ATT), funders’ and publishers’ requirements put pressures to think how data is collected, organized, archived and shared. Currently, researchers are not always familiar with creating data management plans. The goal of on-going Tuuli-project is to develop a web-based data management planning tool for Finnish research organizations. The tool with templates and guides has potential to support researchers in writing plans for data management. Non

Tässä raportissa luodaan katsaus Suomi24-keskustelufoorumin aineistoon, joka on ollut saatavilla Kielipankissa keväästä 2015. Raportissa kuvataan aineiston syntytapaa ja kontekstia, eli Suomi24-informaatioarkkitehtuuria, aineiston määriä ja luonnetta, aineiston tallennusmuotoja, ja tapoja, joiden avulla tutkija voi aineistoon perehtyä. Lisäksi viritetään esimerkinomaisesti tutkimuksellisia näkökulmia, joihin aineistotyöskentelyllä voisi edetä. Digitaalisten tekstiaineistojen laajamittainen yhteiskuntatieteellinen tutkiminen on vasta aluillaan. Raportti tarjoaa taustan, jota vasten laajasta aineistosta tehtyjen yksittäisten hakujen tuloksia voi suhteuttaa ja tulkita. Lisäksi aineiston käyttöesimerkkien ja erilaisten lähestymistapojen esittely voi tarjota virikkeitä aineiston hyödyntämiselle omassa tutkimuksessa. Aineistoraportin tavoitteena on tuoda esille kvantitatiivisen ja kvalitatiivisen aineistotutkimuksen mahdollisuuksia. Toivon mukaan näihin tarttuminen voi myös edistää analyysityökalujen kehittymistä tavalla, joka palvelee entistä paremmin paitsi eri tieteenalojen tutkijoita, myös journalisteja ja aiheesta kiinnostuneita kansalaisia.