Search

The real and imaginary North has fascinated Europeans throughout history, from classical antiquity to the present day. The North has been seen as an exotic and enchanted world of natural and supernatural marvels: a land of light and dark, of northern lights and the midnight sun, of witches and magic, and of riches ranging from amber to oil. Northern lands conflate fantasies and realities in a particularly prominent manner. This book analyses the archaeologies and histories of the northern fringe of Europe, with a focus on animistic-shamanistic cosmologies and the associated human-environment relations from the Neolithic to modern times. It employs rich but poorly known archaeological, historical, ethnographic and folklore materials, combined with cutting-edge theoretical perspectives drawn from relational ontologies and epistemologies, to present a fresh approach on the prehistory and history of a region that is in many ways pivotal to understanding Europe-wide processes, such as Neolithization and modernization. The book engages with northern relational modes of perceiving and engaging with the world on the one hand and the ‘place’ of the North in European culture on the other. It examines the mythical and actual northern worlds which are intertwined in many curious and sometimes surprising ways, contributing to a deep-time understanding of the globally topical issue and conflicting interests in the North, as expressed by debates and controversies around Arctic resources, nature preservation, and indigenous rights. In its analysis of the archaeologies and histories of the northern fringe of Europe, this book provides a focus on animistic–shamanistic cosmologies and the associated human–environment relations from the Neolithic to modern times. The North has fascinated Europeans throughout history, as an enchanted world of natural and supernatural marvels: a land of light and dark, of northern lights and the midnight sun, of witches and magic and of riches ranging from amber to oil. Northern lands conflate fantasies and realities. Rich archaeological, historical, ethnographic and folkloric materials combine in this book with cutting-edge theoretical perspectives drawn from relational ontologies and epistemologies, producing a fresh approach to the prehistory and history of a region that is pivotal to understanding Europe-wide processes, such as Neolithization and modernization. This book examines the mythical and actual northern worlds, with northern relational modes of perceiving and engaging with the world on the one hand and the ‘place’ of the North in European culture on the other. This book is an indispensable read for scholars of archaeology, anthropology, cultural studies and folklore in northern Europe, as well as researchers interested in how the North is intertwined with developments in the broader European and Eurasian world. It provides a deep-time understanding of globally topical issues and conflicting interests, as expressed by debates and controversies around Arctic resources, nature preservation and indigenous rights.

Tutkielmassa käsitellään kalliotaidetta pragmaattisesta näkökulmasta. Pohdinnan kohteena ovat käytännön elämään liittyneet merkitykset, joita pohjoisen Fennoskandian kalliotaiteiden kuvilla ja kuvakallioilla mahdollisesti oli niitä tehneille yhteisöille. Tarkastelun keskipisteessä ovat kalliotaiteen tuotantoon oletettavasti liittyneet kulttuuriekologiset ja sosiokulttuuriset tekijät.

Only abstract. Paper copies of master’s theses are listed in the Helka database (http://www.helsinki.fi/helka). Electronic copies of master’s theses are either available as open access or only on thesis terminals in the Helsinki University Library. Vain tiivistelmä. Sidottujen gradujen saatavuuden voit tarkistaa Helka-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka). Digitaaliset gradut voivat olla luettavissa avoimesti verkossa tai rajoitetusti kirjaston opinnäytekioskeilla. Endast sammandrag. Inbundna avhandlingar kan sökas i Helka-databasen (http://www.helsinki.fi/helka). Elektroniska kopior av avhandlingar finns antingen öppet på nätet eller endast tillgängliga i bibliotekets avhandlingsterminaler. Tarkastelen pro gradussani Perun Amazoniassa esiintyvää henkiparannusrituaalia, jossa juodaan länsimaisittain psykedeeliseksi huumeeksi luettavaa juomaa, joka valmistetaan harmala-alkaloideja sisältävästä Banisteropsis caapi -liaanista ja esimerkiksi tryptamiinihallusinogeeneja sisältävästä Psychotria viridiksestä. Rituaalissa toteuteaan riittejä ja lausutaan ääneen kristillisiä rukouksia, mutta rituaalin päämääränä on kuitenkin šamanistinen parantaminen. Rituaalin ohjaa aikaisemmassa kirjallisuudessa "šamaaniksi" kutsuttu henkilö, jota itse tässä työssäni nimitän paikallisella termillä "curandero". Rituaalia toteutetaan sekä sademetsässä että kaupungissa. Tarkoitukseni oli tutkia, millä tavalla rituaali šamanistinen rituaali. Amazonilaista ayahuascarituaalia on aikaisemmassa antropologisessa kirjallisuudessa kutsuttu kritiikittömästi "šamanismiksi", vaikka käsite tulee alun perin Siperiasta. Šamanismi on siperialainen uskomusjärjestelmä. Tässä työssäni paneudun teoreettiseen keskusteluun šamaani-termin universaalista vs. kulttuurisidonnaisesta käytöstä. Teoreettisena viitekehyksenä olen šamaani-käsitettä määritellessäni käyttänyt Anna-Leena Siikalan (1978, 1992) Siperiaan sijoittuvia, sekä Mircea Eliaden (1964) globaaleja, ilmiön universalisoivia tutkimuksia šamanismista. Šamanismin kriittiseen tarkasteluun käytin Alice Beck Kehoen (2000) tutkimusta. Tässä työssäni tarkastelen myös, millä tavalla Perun valtionuskonto katolisuus, globaalit liikkeet sekä traditionaaliset alkuperäiskansojen käsitykset maailmankaikkeudesta ovat sekoittuneet ja vaikuttaneet toisiinsa. Globaaleilla liikkeillä viittaan New Age konsensukseen. Tällaisia globaaleja elementtejä rituaaliin tuovat turistit ja ne tulevat esiin niissä uskomuksissa, joita rituaaliin liitetään. Tutkimukseni mukaan uskonnollinen synkretismi kulminoituu juuri ayahuascarituaalissa. Pro gradu -työni pohjalta totesin, että ayahuascarituaalia ei voida kutsua puhtaasti šamanismiksi, sillä se on synkretistinen rituaali, johon on sekoittunut amazonilaista kosmologiaa, kristinuskoa sekä uuden ajan spiritualismia. Rituaali pohjautuu amazonilaiseen kosmologiaan. Kristinuskoa alettiin sekoittaa alkuperäisuskomuksiin valloitusten myötä 1500-luvulla. Globaalin ilmeen rituaaliin tuovat siihen osallistuvat turistit. Työni puolustaa sitä väitettä, että šamanismi-termiä ei voida sellaisenaan soveltaa muuhun kuin sen alkuperäiseen kontekstiin. On erittäin vaarallista käyttää universalisoivaa termiä etenkin sellaisiin alkuperäiskulttuureihin, jotka ovat katoamisuhkan alla. Paikallisia uskomusjärjestelmiä tulisi kutsua niiden paikallisilla nimityksillä. Aineistoni, joka liittyy amazonilaisiin kosmologisiin käsityksiin sekä paikallisiin uskomusjärjestelmiin, keräsin kenttätyöllä Perun Iquitosissa, joka sijaitsee sademetsässä Amazonjoen varrella. Metodina tässä työssäni olen käyttänyt osallistuvaa havainnointia sekä diskurssianalyysia.

Kirja-arvio Materialy po tatarskoj dialektologii 2