Lapsuusiän astman ja allergisten sairauksien esiintyvyys on noussut useissa länsi- maissa 1900-luvun puolivälin jälkeen. Esiintyvyys nousee yhä joissakin maissa, vaikka toisissa maissa nousu näyttäisi pysähtyneen tai jopa laskeneen. Varhaislapsuuden ja jopa sikiöaikaisten ympäristötekijöiden arvellaan olevan yhteydessä astman ja allergisten sairauksien syntyyn. Erityisesti muuttuneella mikrobialtistuksella ja suoliston mikrobistolla on mahdollisesti keskeinen vaikutus immunipuolustuksen kehittymiseen ja kypsymiseen. Siten niillä tekijöillä, joilla on vaikutusta mikrobialtistukseen ja suoliston mikrobistoon, kuten synnytystavalla ja antibioottien käytöllä, saattaa olla merkitystä astman ja allergisten sairauksien kehittymisessä. Perinataalitekijöiden ja lapsen antibioottien käytön yhteyttä astman syntyyn on selvitetty useissa tutkimuksissa, kun taas eri ympäristötekijöiden yhteyttä lehmänmaitoallergian syntyyn on tutkittu vain vähän. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää äidin taustatekijöiden, perinataalitekijöiden ja antibioottien käytön yhteyttä lapsen riskiin sairastua lehmänmaitoallergiaan ja astmaan. Näitä yhteyksiä selvitettiin rekisteritietoihin pohjautuvassa upotetussa tapaus-verrokki asetelmassa. Tutkittavat oli poimittu kaikista Suomessa 1.1.1996–30.4.2004 syntyneistä lapsista. Näistä lapsista kaikki ne, joille oli myön- netty erityisäidinmaidonkorvikkeiden tai lääkkeiden erityiskorvausoikeus lehmänmaitoallergian tai astman johdosta vuoden 2005 loppuun mennessä ja jotka olivat ostaneet erityisäidinmaidonkorvikkeita tai astmalääkkeitä diagnoosin (erityiskorvausoikeuden) jälkeen määriteltiin tapauksiksi. Jokaiselle tapaukselle poi- mittiin sukupuolen, syntymäajan ja syntymäsairaanhoitopiirin mukaan kaltaistettu verrokki. Tutkimukseen otettiin lopulta mukaan 16237 maitoallergian ja 20272 astman tapaus-verrokkiparia. Erityiskorvausoikeus- ja lääkeostotiedot saatiin Kansaneläkelaitoksen lääketiedostoista ja tiedot äidin taustatekijöistä ja perinataalitekijöistä saatiin Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ylläpitämästä Syntyneiden lasten rekisteristä. Tilastolliset analyysit toteutettiin käyttäen ehdollista logistista regressiota. Analyysit tehtiin erikseen alle 3-vuotiaina ja 3-vuotiaana tai sitä vanhempana diagnoosin saaneilla lapsilla, sillä astma-diagnoosi on haastellinen pienillä lapsilla. Siten tämän työn päätuloksiksi voidaan katsoa tulokset maitoallergian ja astmadiagnoosin 3-vuotiaana tai sitä vanhempana saaneiden osalta. Äidin aikaisempien synnytysten määrä oli käänteisessä yhteydessä sekä lehmänmaitoallergian (OR 0.71, 95% CI 0.59–0.86, 5 tai useampi synnytys vs. ei aikaisempia synnytyksiä) että 3-vuotiaana tai sitä vanhempana diagnosoidun astman (OR 0.36, 95% CI 0.27–0.49, 5 tai useampi synnytys vs. ei aikaisempia synnytyksiä) riskiin. Lisäksi, äidin ikä ja sosioekonominen asema synnytyksen hetkellä sekä lapsen syntymäpaino ja syntyminen keisarinleikkauksella olivat suorassa yhteydessä lehmänmaitoallergian riskiin. Äidin tupakointi raskauden aikana ja monisikiöraskaus olivat yhteydessä vähentyneeseen lehmänmaitoallergian riskiin. Lyhyt raskauden kesto oli yhteydessä suurentuneeseen 3-vuotiaana tai sitä vanhempana diagnosoidun astman riskiin. Äidin raskaudenaikainen antibioottien käyttö oli yhteydessä lapsen suurentuneeseen lehmänmaitomaitoallergian (OR 1.21, 95% CI 1.14–1.28) ja 3-vuotiaana tai sitä vanhempana diagnosoidun astman (OR 1.14, 95% CI 1.04–1.24) riskiin, kun oli huomioitu useita äidin taustatekijöitä, perinataalitekijöitä ja lapsen oma antibioottien käyttö. Lapsen oma antibioottien käyttö varhaislapsuudessa oli yhteydessä suurentuneeseen lehmänmaitoallergian (OR 1.71, 95% CI 1.59–1.84) ja 3-vuotiaana tai sitä vanhempana diagnosoidun astman (OR 1.55, 95% CI 1.44–1.67) riskiin. Sekä äidin että lapsen antibioottien käyttö oli yhteydessä suurentuneeseen lehmänmaitoallergian ja 3-vuotiaana tai sitä vanhempana diagnosoidun astman riskiin. Lisäksi, vaikka useat äidin taustatekijät ja perinataalitekijät olivat yhteydessä lapsen riskiin sairastua joko lehmänmaitoallergiaan tai astmaan, vain äidin aikaisempien synnytysten lukumäärä oli käänteisessä yhteydessä sekä lehmänmaitoallergian että 3-vuotiaana tai sitä vanhempana diagnosoidun astman riskiin. Antibioottien käyttöön ja astmariskiin liittyvät havainnot ovat samansuuntaisia kuin mitä on aikaisemmin havaittu muissa vastaavissa, isoissa rekisteritietoihin perustuvissa tutkimuksissa, kun taas lehmänmaitoallergiaan liittyvät havainnot tulee vahvistaa lisätutkimuksin. Lisäksi, tässä tutkimuksessa havaittujen yhteyksien taustalla olevista biologisista mekanismeistä tarvitaan lisää tutkimuksia. Tämän tutkimuksen tulokset tukevat käsitystä siitä, että sikiöaikaisilla ja varhaislapsuuden mikrobialtistukseen yhteydessä olevillä ympäristötekijöillä on mahdollisesti vaikutusta lehmänmaitoallergian ja astman kehittymiseen lapsuusiässä, vaikka sairauksien riskitekijät näyttävät osittain eroavan. The prevalence of asthma and allergic diseases in childhood has increased in several industrialized countries since the second half of the twentieth century. In some countries, the prevalence is still rising, although in others it seems to have plateaued or even decreased. It has been suggested that environmental factors operating prenatally and in early life affect the development of asthma and allergic diseases. Particularly changes in microbial exposure are proposed to play an important role in the development and maturation of the immune system. Thus, the factors that affect microbial exposure, such as mode of delivery and the use of antibiotics, may influence the development of asthma and allergic diseases. Several studies have explored the associations between perinatal factors and children's use of antibiotics and the risk of asthma, with inconsistent findings, while less is known about environmental risk factors for cow’s milk allergy. The aim of the present study was to assess whether maternal background factors, perinatal factors and the use of antibiotics are associated with the development of cow’s milk allergy and asthma in childhood. These associations were addressed in a register-based case-control study nested in a cohort of all Finnish children born between 1 January 1996 and 30 April 2004. Among these children, all those who were diagnosed with cow’s milk allergy (i.e. received a special reimbursement for the cost of special infant formula) or asthma (i.e. received a special reimbursement for the cost of antiasthmatic drugs) by the end of year 2005 and purchased, respectively, special infant formulas or antiasthmatic drugs after diagnosis were identified as cases. For each case, one sex-, birth date- and birth hospital district-matched control child was selected. Altogether, 16,237 cow’s milk allergy case-control pairs and 20,272 asthma case-control pairs were included in the study. Information on received special reimbursements, drug purchases, maternal background and perinatal factors were obtained from, respectively, the Special Reimbursement Register of the Social Insurance Institution, the Drug Prescription Register of the Social Insurance Institution and the Finnish Medical Birth Register of the National Institute for Health and Welfare. Statistical analysis was conducted using conditional logistic regression separately for children diagnosed with asthma before the age of three years and at the age of three years or later, as the asthma diagnosis in young children is challenging. Thus, the results related to cow’s milk allergy and asthma diagnosed at the age of three years or later are considered as the main results of the present study. The number of maternal previous deliveries was inversely associated with the risk of both cow’s milk allergy (OR 0.71, 95% CI 0.59–0.86 for five or more deliveries vs. no previous deliveries) and asthma diagnosed at the age of three years or later (OR 0.36, 95% CI 0.27–0.49 for five or more deliveries vs. no previous deliveries). In addition, maternal age at delivery, socioeconomic status, child’s birth weight and delivery by caesarean section were directly associated with the risk of cow’s milk allergy. Maternal smoking during pregnancy and multiple pregnancy were associated with a decreased risk of cow’s milk allergy. Further, maternal asthma and a short gestational age were associated with an increased risk of asthma diagnosed at the age of three years or later. Maternal use of antibiotics during pregnancy was associated with an increased risk of cow’s milk allergy (OR 1.21, 95% CI 1.14–1.28) and asthma diagnosed at the age of three years or later (OR 1.14, 95% CI 1.04–1.24) in the offspring after considering several maternal sociodemographic background and perinatal factors and the child’s use of antibiotics. Maternal use of cephalosporins during pregnancy was associated with the risk of both cow’s milk allergy and asthma diagnosed at the age of three years or later. In addition, maternal use of macrolides and penicillins with extended spectrum were associated with the risk of cow’s milk allergy. The children’s own use of antibiotics during early childhood was associated with an increased risk of cow’s milk allergy (OR 1.71, 95% CI 1.59–1.84) and asthma diagnosed at the age of three years or later (OR 1.55, 95% CI 1.44–1.67). All common specific antibiotics used during early childhood were associated with the risk of both cow’s milk allergy and asthma diagnosed at the age of three years or later, except phenoxymethylpenicillin, which was not associated with the risk of asthma. In summary, the present study found that the use of antibiotics by the mother and the child were associated with an increased risk of both cow’s milk allergy and asthma diagnosed at the age of three years or later in childhood. Further, although several maternal sociodemographic background and perinatal factors were found to be associated with either the risk of cow’s milk allergy or asthma in childhood, only a high number of maternal previous deliveries were associated with a decreased risk of both cow’s milk allergy and asthma diagnosed at the age of three years or later. The antibiotics and asthma findings are in line with results from similar large, register-based studies, but the cow’s milk allergy findings will have to be confirmed in future studies. In addition, biological mechanisms underpinning the associations observed in the present study need to be explored further. The results of the present study provide further evidence that environmental factors affecting microbial exposure during the prenatal period and in early child- hood may play a role in the development of cow’s milk allergy and asthma in childhood, although some maternal-related and perinatal risk factors seem to be different for these two diseases.