Kotiranta, Annu, University of Helsinki, Faculty of Social Sciences, Department of Political Science, Helsingin yliopisto, Valtiotieteellinen tiedekunta, Yleisen valtio-opin laitos, and Helsingfors universitet, Statsvetenskapliga fakulteten, Institutionen för allmän statslära more...
Only abstract. Paper copies of master’s theses are listed in the Helka database (http://www.helsinki.fi/helka). Electronic copies of master’s theses are either available as open access or only on thesis terminals in the Helsinki University Library. Vain tiivistelmä. Sidottujen gradujen saatavuuden voit tarkistaa Helka-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka). Digitaaliset gradut voivat olla luettavissa avoimesti verkossa tai rajoitetusti kirjaston opinnäytekioskeilla. Endast sammandrag. Inbundna avhandlingar kan sökas i Helka-databasen (http://www.helsinki.fi/helka). Elektroniska kopior av avhandlingar finns antingen öppet på nätet eller endast tillgängliga i bibliotekets avhandlingsterminaler. Although Finland is one of the leading countries when it comes to gender equality, only few of the top managers are female. In fact, less than ten percent of chief executive officers of Finnish companies are women. In this thesis this phenomena is investigated from an economic perspective. If the reasons for the low female participation are a consequence of gender based discrimination in Finnish business life, the non-discriminating companies should have a clear advantage over their discriminative competitors. Do female leaders boost firm profitability? The question of the gender composition of the top management team and firm profitability is addressed by reflecting the results of the micro level analysis to the theoretical literature of discrimination. Discrimination is modelled using two classics, the discrimination theories of Becker (1957) and Arrow (1972). Also some critical remarks are included and the key aspects of Becker's taste-based discrimination are reviewed using some facts of the Finnish labour market. In addition to the theoretical literature, several empirical articles examining the connection between the gender composition of the top management and firm profitability are introduced. The aim of this study is to bring genuine added value to the results of the existing literature by using a large data set and statistical methods in order minimize the common problems of empirical research of this field. The core and the true contribution of this thesis is the empirical part of the study, which is realized using the linked employer-employee dataset of Statistics Finland. The sample includes 3230 companies, which employed at least 20 persons during the time period 2000–2004. The analysis is carried out using Maliranta's micro level decomposition method, which takes into account the labour productivity and wage effects of the employees, when examining the effects of different worker groups on the profitability growth of the companies. In addition to the base line results, also analyses are carried out, where the firm size is limited to companies employing at least 10 persons and some personal characters of the employees are taken into account. Also the possible problems of endogenity are addressed by additional examination. However, these do not change the conclusions of the original results, according to which, the gender of the top management team does not have a statistically significant impact on the profitability growth of the Finnish companies. Vaikka sukupuolten välisen tasa-arvon katsotaan Suomessa toteutuvan varsin hyvin, on naisten osuus ylimmästä liikkeenjohdosta varsin vähäinen - alle kymmenen prosenttia suomalaisyritysten toimitusjohtajista on naisia. Tässä pro gradu -tutkimuksessa ilmiöön paneudutaan kansantalouden näkökulmasta. Mikäli naisten alhainen edustus johtoportaassa on seurausta syrjinnästä liike-elämästä, tulisi sukupuolista tasa-arvoa vaalivien yritysten olla etulyöntiasemassa kilpailijoihinsa nähden. Parantaako naisjohto yrityksen kannattavuutta? Kysymykseen johdon sukupuolijakauman ja kannattavuuden välisestä yhteydestä paneudutaan peilaamalla laajalla mikrotason aineistolla toteutetun empiirisen analyysin tuloksia syrjintää mallintavaan teoreettiseen kehikkoon. Syrjintää mallinnetaan käyttäen kahta kansantaloustieteen klassikkoa, Beckerin (1957) ja Arrown (1972) diskriminaatioteorioita, sekä esitellään niihin kohdistunutta kritiikkiä. Lisäksi Beckerin hahmotteleman mieltymyksiin perustuvan teorian avaintekijöitä tarkastellaan Suomen työmarkkinoihin liittyvien tosiasioiden valossa. Teoreettisen kirjallisuuden lisäksi työssä esitellään lukuisia akateemisia artikkeleita, joissa on tutkittu johdon sukupuolijakauman sekä yrityksen kannattavuuden välistä yhteyttä. Tässä työssä pyritään saamaan tuloksia sekä käyttämään aineistoja sekä menetelmiä, jotka luovat todellista lisäarvoa jo olemassa olevaan tutkimustietoon aiheesta. Tähän pyritään harvinaislaatuisen laajalla sekä laadukkaalla aineistolla sekä tilastollisin menetelmin, joiden avulla pystytään minimoimaan usein tämän tyylisiin empiirisiin töihin liittyviä ongelmia. Työn ytimenä ja varsinaisena kontribuutiona toimiva empiirinen osuus on toteutettu Tilastokeskuksen yhdistetyllä työntekijä-työnantaja -aineistolla. Käytetty otos sisältää 3230 vähintään 20 henkeä työllistänyttä suomalaisyritystä vuosilta 2000–2004. Analyysi on toteutettu hyödyntämällä Malirannan kehittämää mikrotason hajoitelmaa, jossa otetaan huomioon työntekijöiden tuottavuus sekä palkkaus tarkasteltaessa työntekijäryhmien vaikutuksia yritysten kannattavuuden kasvuun. Perusanalyysin lisäksi tuloksia testataan myös rajaamalla yrityskoko yli 10 hengen yrityksiin, lisäämällä työntekijöiden ominaisuuksia analyysiin sekä lisätarkastelulla, jolla rajataan pois mahdollista endogeenisyydestä johtuvia ongelmia. Lisätarkastelut ja testaukset eivät kuitenkaan muuta alkuperäistä tulosta, jonka mukaan yritysjohdon sukupuolella ei ole tilastollisesti merkitsevää vaikutusta yrityksen kannattavuuden kasvuun. more...