Search

The historically unprecedented pace of internationalising sport industry and transnational movement of athletic talent in the last 20 years has heightened the need for developing new competencies in research and daily practice of sport psychology professionals. While academic literature in cultural sport psychology and praxis has been increasing, sport professionals and local organisations seem to give scant time and resources to stay abreast of complex social changes in transnational industry and to the development of cultural competencies. Stemming from the continuing need for qualified athletic personnel to support transitioning athletes and to achieve intercultural effectiveness in daily practices, our objectives in this position statement are to critically review and analyse the growing scholarship pertinent to various forms of transnational mobility and acculturation of athletic migrants, and subsequently provide recommendations for further use in research and applied contexts. peerReviewed

Coaches can help athletes regulate emotions but would benefit from tools that help them accurately perceive athletes' emotions. In the present study, we investigated the use of video-recorded performances to compare 3 martial artists' ratings of desired and actual emotions with their coach's ratings. Results show how desired emotions progressively fluctuated throughout competition. Furthermore, desired and actual emotions differed between training and performance contexts. Finally, we report correlations between performance and perceived congruence in desired and actual emotions. Cumulatively, results offer support for the video-assisted recall of emotions as an intervention tool in developing emotion regulation abilities. peerReviewed

Kokkini Eleana, 2018. An exploratory study of coach and players’ emotion regulation in a female volleyball team. Master’s Thesis in Sport and Exercise Psychology. Faculty of Sport and Health Sciences. University of Jyväskylä. 72p. During the past few decades, the strategies followed by athletes in order to initiate, maintain, modify or display emotions before and during competition have received extensive attention in sport settings (Gross and Thompson, 2007). The coach’s determinant role in the athlete’s pursuit of optimal performance is yet another topic of scientific interest (Chelladurai, 2007). The aim of the present study was to explore the emotion regulation strategies that Greek female volleyball players tend to follow before and during competition as well as the coach’s emotion awareness and contribution to the players’ regulation of emotion. The study’s sample consisted of ten Greek female volleyball players currently competing in the regional semi-professional championship of Western Greece and their coach. Data for both the players and the coach were collected using semi- structured interviews. Additional qualitative information was gathered through an observation protocol, which included the researcher’s descriptive and reflective notes. The collected data were thematically analyzed (Boyatzis, 1998). Themes and codes were developed using the inductive and deductive approach and the participants’ cues were compared to each other in search of similarities and differences between the players’ followed emotion regulation strategies and the coach’s awareness and interpersonal emotion regulation. The inductive and deductive analysis revealed eleven main themes for the players’ perceptions and emotion regulation strategies and eight main themes for the coach’s perceptions, emotion awareness and contribution to the players’ regulation of emotion. The results revealed that the participant players perceived pleasant emotions as more functional for their performance and described under which circumstances unpleasant emotions like stress turned from functional to dysfunctional. The players’ cues related to emotion regulation strategies supported the existing literature and disclosed self-talk, positive reappraisal, listening to music, putting into perspective, seeking others’ help and emotion sharing as the most frequent followed strategies. Interestingly, the results showed a high consistency between the coach’s and the players’ statements when compared. The coach was presented as an emotionally intelligent person who developed stable relationships in the team, was able to adapt in challenging situations and to manage the players’ emotions. The researcher’s observation notes supported the interview results. The study supported the existing literature and shed more light on the ongoing scientific flow regarding the integration of the emotion regulation (ER) and emotional intelligence (EI) traditions. Keywords: Coach-athlete relationship, emotion regulation, emotional intelligence, interpersonal emotion regulation, volleyball

Urheilumenestyksen tarkastelussa painopiste on ollut maittain toteutetussa joukkueiden, seurojen ja yksilöurheilijoiden menestyksen vertailussa. Sen sijaan paikkakuntien urheilumenestystä on tutkimuksissa vertailtu vähemmän. Tutkimuksessa jäljitettiin millaista menestystä varkautelaiset urheilijat saavuttivat 1960-luvulla ja mitkä tekijät vaikuttivat paikalliseen urheilumenestykseen? Varkautelainen urheilumenestys suhteutettiin 11 muuhun vastaavankokoiseen kaupunkiin. Tutkimuksemme sijoittuu historiallis-sosiologisen tapaus- ja rakennetutkimuksen piiriin. Tällöin tunnistamme paikallisia toimijaverkostoja sekä yhteiseen tekemiseen sitovia taloudellisia, poliittisia ja kulttuurisia tekijöitä. Tutkimusaineistot koostuvat pääosin urheiluseurojen tuottamista dokumenteista ja historiateksteistä, eri toimijoiden haastatteluista ja paikallisen Warkauden Lehden uutisoinnista. Varkauden urheilijoiden menestystä 1960-luvulla selittävät useat tekijät. Paikkakunnalla toiminut suuryhtiö A. Ahlströmin paikallisjohto näki urheilun sosiaalitoimintana ja osin myös yrityksen markkinointina, mikä mahdollisti urheilun suorituspaikkojen rakentamisen. Myös kunnallisen urheilu- ja liikuntahallinnon kehittyminen kohensi 1960-luvulla pääasiassa urheilun olosuhteita. Menestystä saavuttaneet lajit, kuten jääpallo, vetivät sotien jälkeen syntyneitä suuria ikäluokkia urheilukentille ja katsomoihin. Harrastajien runsaus perustui vapaaehtoisten aktivoimaan seuratoimintaan, jonka aloittamisen kynnys oli matala. Huippu-urheilun taso ei ollut nykyisenkaltaisen korkea, jolloin kansalliselle ja osin jopa kansainväliselle tasolle saattoi päästä nopeastikin. Porvari- ja työläisseurojen kilvoittelu harrastajista oli hyödyksi urheilumenestykselle. Lisäksi varkautelaiset urheilumenestyjät saivat valmentajikseen ammattitaitoisia lajikulttuuriosaajia, jotka mahdollistivat tavoitteellisen ja hyvin organisoidun toiminnan. Osalle menestyvistä urheilijoista luotiin taloudelliset edellytykset ammattimaiseen tai vähintään puoliammattimaiseen harjoitteluun. The traditional approach has been to compare teams, clubs and individual athletes when reviewing the success of sports instead of comparing towns and municipalities. This study tracked what kind of success the athletes of Varkaus achieved in the 1960s, and what factors contributed to the local sports performance. The comparison of the sports success of Varkaus to 11 other similar sized towns proved that Varkaus was very successful in sports. Our research is based on historical-sociological case studies and structural studies, identifying local networks, and making binding economic, political and cultural factors together. The research material mainly consists of documents and histories produced by sports clubs, interviews with different actors and news from the local newspaper, Warkauden Lehti. The success of the athletes in Varkaus in the 1960s was explained by several factors. As the local large-scale enterprise A. Ahlström valued sport as a social activity and partly as a marketing activity of the company as well, it financed construction of sports venues. In addition, the development of municipal sports and sports administration improved the conditions and facilities of sport in the 1960s. Successful sports, such as the bandy, attracted the post-war “babyboom” generation to the sports fields and the stadiums. The abundance of low-threshold sport activities were arranged by the volunteers. Additionally, the level of elite sports was not as high as it is nowadays which made it possible to reach quickly national and even international levels. The competition of athletes between the bourgeois and workers' sports clubs was beneficial to the success of sports. In addition, the athletes in Varkaus were trained by skilled coaches, who provided the athletes goal-oriented and well-organized training. Some of the successful athletes had such good financial preconditions enabling them professional or at least semi-professional training. peerReviewed

ObjectivesTo determine the inter-rater repeatability of a musculoskeletal examination and to compare findings between adolescent athletes and non-athletes in Finland.MethodsIn this cross-sectional study, a musculoskeletal examination assessing posture, mobility and movement control was carried out by a sports and exercise medicine physician on 399 athletes aged 14–17 years and 177 non-athletes. Within 2 weeks another sports and exercise medicine physician repeated the examination for 41 adolescents to test the inter-rater repeatability.ResultsIn total, 10 of the 11 tests performed had at least moderate inter-rater reliability (κ ≥0.4 or percentage agreement >80%). Athletes more often than non-athletes had one shoulder protruded (8.0% vs 4.0%, OR 2.81, 95% CI 1.16 to 6.81). Forty-six per cent of athletes had good knee control in the two-legged vertical drop jump test compared with 32% of non-athletes (OR 1.99, 95% CI 1.29 to 3.06). Athletes had better core muscle control with 86.3% being able to remain in the correct plank position for 30 s compared with 68.6% of non-athletes (OR 2.70, 95% CI 1.67 to 4.36). In the deep squat test, good lumbar spine control was maintained only by 35.8% of athletes and 38.4% of non-athletes.ConclusionA basic musculoskeletal examination is sufficiently reliable to be performed by trained physicians as a part of a periodic health evaluation. Shortfalls in mobility, posture and movement control are common in both athletes and non-athletes. These deficits could have been caused by sedentary behaviour, monotonous training, or both.

nonPeerReviewed

Objective: To examine whether different exercise loading is associated with lumbar vertebral texture as assessed with Trabecular Bone Score (TBS). Methods: Data from 88 Finnish female athletes and 19 habitually active women (reference group) were analyzed. Participants’mean age was 24.3 years(range 17-40 years).Athletes were divided into five specific exercise loading groups according to sport-specific training history: high-impact (triple jumpers and high jumpers), odd-impact (soccer players and squash players), high-magnitude (power lifters), repetitive impact (endurance runners), and repetitive non-impact (swimmers). TBS-values were determined from lumbar vertebral L1-L4 DXA images. Body weight and height, fat-%, lean mass, isometric maximal leg press force, dynamic peak jumping force and lumbar BMD were also measured. Results: Endurance runners’mean TBS value differed significantly from all other groups being about 6% lower than in the reference group. After controlling for body height, isometric leg press force and fat-%, the variables found consistently explaining TBS, the observed between-group difference remained significant (B=-0.072, p=0.020). After controlling for BMD, the difference persisted (B=-0.065, p=0.016). There were no other significant adjusted between-group differences. Conclusion: Exercise loading history comprising several repeated moderate impactsis associated with somewhat lower TBS, which may indicate specific lumbar microarchitecture in endurance runners. peerReviewed

Havia Tuire, 2017. How coaches establish trust in team sports? A qualitative research on coaching leadership. Master’s Thesis in Sport and Exercise Psychology. Faculty of Sport and Health Sciences. University of Jyväskylä. 70p. There has been a significant amount of research dedicated to understanding the interpersonal relationships in sports from various viewpoints. The current literature identifies the concept of trust and knowing the individuals within team crucial in coaching context. However, there is very limited research on how to foster trust in teams in elite level coaching context, especially in Finland topic is poorly covered. Hence, this study aimed to describe the coaching philosophies and the specific methods used to establish trust in coach-athlete relationship and within team environment of four coaches (1 female, 3 male) in elite level sports in Finland (floorball=1, football=1, ice hockey=1 and ringette=1). The data was collected using a semi-structured interview as the data collection method. Coaching experience of participants ranged from 20 to 45 years. An interpretative thematic analysis with both inductive and deductive reasoning was utilized in the analysis of the data. The data was transcribed and further coded through Atlas.ti software, (version 7.1). The results revealed a comprehensive picture of the factors that describe trust in the whole sport team and the organisation, and which can be linked together under an umbrella of trustful environment. The coaches agreed that the true core of trust is captured in every day coaching actions by supporting individuals, on and off the field, and getting to know them as individuals, as well as involving them in different ways and encouraging them to see mistakes as a part of learning process. In conclusion, this study provided new information regarding practical methods and principles about how to establish trust in coach-athlete relationship and within teams. The findings may be beneficial in coaching education, in teams and on a broader perspective also within individual level of sports. The findings support similar previous research and thus speaks to the worthy pursuit of establishing trust in teams which in turn may benefit not only individual wellbeing and motivation but also team performance outcomes.

High-intensity interval training (HIT) has gained wide popularity among competitive athletes and sport enthusiasts in the recent decades. While an extensive amount of research has been done on acute neuromuscular (NM) response and recovery after low-moderate intensity endurance training, the data regarding HIT in recreational athletes remains to be limited. In order to reduce that gap, the present study investigated the acute HIT session induced changes and recovery in muscle activation level, voluntary force production and counter movement jump performance during 8 weeks of HIT training in recreationally endurance trained men. A total of 9 subjects age 30.7 years (± 5.8), participated in the present study. The subject completed 8 weeks HIT training period (3-5 HIT sessions per week). NM measurements took place at weeks -1, 4 and post 8, respectively. The measurements included isometric unilateral knee extension with electrical stimulation and a counter movement jump (CMJ). NM measurements were performed before, after and 24 h after the HIT session at weeks -1, 4 and post 8, respectively. There was an acute decrease in maximal voluntary contraction (MVC) and muscle activation level (AL) following HIT sessions, while a significant decrease was observed only at week 4, being 12.3 % ± 8.6 for MVC and 8.2 % (± 7.9) for AL respectively. CMJ performance was significantly enhanced after the HIT session at weeks -1 (8.0 % ± 6.3) and 4 (7.7 % ± 6.8). MVC capacity was recovered within 24 hours post HIT and no potentiation of CMJ was any more present. The major findings of the study showed that isometric MVC and muscle AL of lower extremities can be significantly impaired after HIT, while jumping ability can be enhanced due to post activation potentiation (PAP). The magnitude of the changes is highly individual. However, in recovery of 24 hours post session PAP was not observed any more as well as MVC and AL impairment.

Linnaila, C. 2017. Kroppsbild och ätbeteende bland unga idrottande kvinnor. Institutionen för idrottsvetenskaper, Jyväskylä universitet, pro gradu -avhandling i idrottspedago-gik, 57 sidor, 2 bilagor. Huvudsyftet med denna undersökning var att redogöra för kroppsbilden och ätbeteendet bland unga idrottande finländska flickor och kvinnor. Målet var att få fram attityder till den egna kroppen och ätandet bland idrottare inom olika grenar och på olika nivå, samt ifall attityderna skiljde sig mellan idrottarna inom de olika grenarna. Dessutom ämnades ta reda på ifall det existerar missnöje med den egna kroppen, oro för kroppsformen och/eller -vikten, samt ifall de idrottande kvinnorna begränsar sitt ätande på något sätt. Undersökningen var en kvantitativ tvärsnittsstudie och materialet samlades in med hjälp av en enkät under våren 2016. Enkäten bestod av en bakgrundsuppgiftsblankett och den finska versionen av EDE-Q -enkäten. EDE-Q (Eating Disorders Examination Quest-ionnaire) är en internationellt använd, validerad mätare för ätstörningsbeteenden (Black & Wilson 1996). Sammanlagt 122 flickor eller kvinnor i åldern 15–30 år från idrottsaka-demierna i Helsingforsnejden och i Jyväskylä deltog i undersökningen och besvarade enkäten. Idrottarna representerade fem olika grenar, av vilka två grenar räknades som estetiska grenar (n=62) och de tre andra som övriga grenar (n=60). Materialet analyserades med hjälp av IBM SPSS Statistics 22 -statistikprogrammet. Undersökningsmaterialet beskrevs med hjälp av korstabulering och jämförelser mellan olika gren-, ålders- eller nivågrupper gjordes med oberoende t-test eller variansanalys. Sambanden mellan olika variabler undersöktes med hjälp av Pearsons korrelationskoefficient. Resultaten visade att oro för den egna kroppen och det egna ätandet var statistiskt signifikant oftare förekommande bland de idrottande flickorna och kvinnorna inom de estetiska grenarna jämfört med de övriga grenarnas idrottare. Den del av ätstörningsbeteendet som var vanligast förekommande för alla de undersöktas del var oron relaterad till kroppsformen och -vikten, medan oron för ätandet eller begränsningen av ätandet inte var lika vanligt. Majoriteten (71%) av de undersökta fick ändå låga poäng i EDE-Q, vilket indikerar att de flesta inte hade några problem relaterade till ätandet eller kroppsbil-den. Det påträffades ett statistiskt signifikant samband mellan bantning och högre poängantal i enkäten. De idrottare som tränade mängdmässigt mer än 15 timmar i veckan fick statistiskt signifikant högre poäng i EDE-Q än de idrottare som tränade mindre än 15 timmar i veckan. 15–16-åriga idrottande flickorna oroade sig mindre för sin kropp och sitt ätande än de äldre idrottarna, men denna skillnad var inte signifikant, även om trenden var lika i alla de olika underkategorierna i EDE-Q -enkäten. De resultat man fick från denna undersökning är rätt långt i linje med tidigare undersökningar som undersökt kroppsbild eller ätstörningsbeteende bland kvinnor i olika åldrar i olika länder. Många av de tidigare studierna har ändå haft en annan eller bredare åldersgrupp, undersökt kvinnor eller flickor som inte idrottar eller lever i en annan kultur, och således är de inte direkt exakt jämförbara med de finländska unga idrottande kvinnorna i min undersökning. Det finns alltså skäl till vidare forskning med EDE-Q i Finland. Nyckelord: kroppsbild, ätbeteende, ätstörningsbeteende, idrottare Linnaila, C. 2017. Body image and eating behaviour among young female athletes. Faculty of Sport and Health Sciences, University of Jyväskylä, Master’s Thesis, 57 pages, 2 appendices. The main purpose of this study was to investigate in the body image and eating behavior among young Finnish female athletes. The aim was examining attitudes towards the own body and eating among athletes in different sports and on different levels, as well as finding out if the attitudes differ between the athletes in the different sports. Furthermore, there was an intention to find out if there exists dissatisfaction with the own body, body shape and/or weight concern or a restraint of food intake in some way. The study was a quantitative cross study and the data was collected with a questionnaire during spring 2016. The questionnaire consisted of a background form and the Finnish version of the EDE-Q. EDE-Q (Eating Disorders Examination Questionnaire) is an internationally used validated assessment instrument for disordered eating behavior (Black & Wilson 1996). In total there were 122 female participants in the ages 15-30 in sports academies in the Helsinki region and in Jyväskylä responding to the questionnaire. The athletes represented five different sports, of which two sports counted as aesthetic sports (n=62) and the three others as other sports (n=60). The data was analyzed using IBM SPSS Statistics 22 –statistic program. The study material was described with cross tabulation and comparisons between the sport, age and level groups were conducted by independent samples t-tests and analysis of variance. The correlations between different variables were investigated with Pearson’s correlation matrix. The results showed the prevalence of concerns about the own body and the eating was significantly more common among the female athletes in the aesthetic sports compared to the athletes in the other sports. The parts of the disordered eating behaviour that were the most frequently existent among all the participant were the shape concern and weight concern, whilst the eating concern and food restraint were not as common. The majority (71 %) of the investigated athletes still scored low points in EDE-Q which indicates the most part did not have any problems related to eating or body image. Dieting and higher scores in the questionnaire correlated statistically significantly. Those athletes who had more training hours than 15 hours in a week scored significantly higher in EDE-Q than those athletes whose training hours were fewer than 15 per week. The 15-16-year-old female athletes showed less concern about their body and their eating than the older athletes, but this difference was not statistically significant, even though the trend was similar for all the different categories in EDE-Q. The findings received in this study lies in line with earlier studies carried out in the field of body image and disordered eating behaviour among women of different ages in several countries. Nonetheless, many of the previous studies have comprised a different or larger age group, investigated non-athlete women or girls or within a different culture. Thus, the previous results are not directly comparable with the Finnish young female athletes in my study. Therefore, there is a reason to further research with EDE-Q in Fin-land. Key words: body image, eating behavior, disordered eating, athlete

Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää huippu-urheilijoiden henkilökohtaisia kokemuksia siitä, mitkä motivaatiotekijät ovat edesauttaneet heidän uransa jatkumista urheilijapolun eri vaiheissa. Tavoitteena oli saada yksityiskohtaista informaatiota urheilijoiden kokemuksista ja näkemyksistä heidän urheiluaan tukevista asioista. Selvitimme tutkimuksen avulla myös urheilijoiden subjektiivisten näkemysten yhteyttä tunnettuihin motivaatioteorioihin ja aikaisemmissa tutkimuksissa esiin nousseisiin tuloksiin ja havaintoihin. Tutkimuksen kohderyhmänä toimi kuusi suomalaista, 19-27-vuotiasta, urheilijaa, jotka ovat saavuttaneet menestystä niin kansallisella kuin kansainväliselläkin tasolla. Tutkimus toteutettiin teemahaastatteluna. Haastattelimme sekä mies- että naisurheilijoita näkökulmien laajentamiseksi kolmen eri lajin osalta. Tutkimushenkilöiden edustamat lajit olivat uinti, yleisurheilu ja telinevoimistelu. Haastattelujen jälkeen tutkimus eteni litteroinnin kautta aineiston pelkistämiseen. Pelkistäminen toteutettiin muodostamalla käsitekarttoja urheilijoiden urapolun aikana vaikuttaneista keskeisimmistä motivaatiotekijöistä. Yksilöllisten urheilijapolkujen ja kokemusten korostamiseksi kokosimme henkilökohtaiset urheilijatarinat jokaisen urheilijan osalta käsitekarttojen perusteella. Tämän jälkeen analysoimme tuloksia tutkimusongelmien pohjalta. Teimme havaintoja ja yhdistelimme tuloksia vertaamalla urheilijoiden välisiä tuloksia toisiinsa sekä aikaisempiin tutkimuksiin. Keskeisimmät tulokset tukivat pääosin yleisiä motivaatioteorioita, kuten tavoiteorientaatioteorian ja itsemääräämisteorian periaatteita. Itsemääräämisteorian mukaisesti tutkimushenkilöt kokivat autonomian, pätevyyden kokemisen ja sosiaalisen yhteenkuuluvuuden merkittäviksi motivaation lähteiksi. Motivaatioteoriat näkyivät selkeästi tutkimuksessa esiin nousseiden keskeisimpien tulosten pohjalla. Tulosten perusteella urheilijat kokivat perheen, esikuvien, kavereiden, valmentajan, koetun pätevyyden, tavoitteiden, lajin mielekkyyden, terveyden ja tukiverkon vaikuttavan merkittävimmin motivaation säilymiseen. Yksilöllisyyden huomiointi nousi tutkimuksen perusteella avaintekijäksi silloin, kun tavoitteena on tukea urheilijoiden motivaation säilymistä. Urheilijan uraa edistävän tukiverkon muodostuminen koettiin merkitykselliseksi ja sitä kautta kokonaisuus tuntui urheilijoista toimivalta ja mielekkäältä. Kokonaisvaltainen valmentaminen nousi esiin merkittävänä tekijänä motivaation taustalla. Kokonaiskuvan tunnistaminen ja sen toteuttaminen vaativat valmentajilta ja muilta toimijoilta halua ja kykyä kiinnittää motivaatiotekijöihin huomiota mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Sitä kautta kyetään takaamaan riittävä tuki ja näin ollen motivaation säilyminen urheilijoiden kanssa toimittaessa. Laadulliselle tutkimukselle tyypillisesti tämäkin työ on tapaustutkimus, minkä takia tuloksia ei voida yleistää laajemmalla tasolla. Urheilijoiden tarinat ovat henkilökohtaisia ja sitä kautta ainutlaatuisia kertomuksia urheilijoiden urapoluista. Avainsanat: motivaatio, itsemääräämisteoria, tavoiteorientaatio, urheilijapolku, kilpaurheilu Subjective experiences of factors that influence motivation of top level athletes careers in individual sports. The purpose of this study was to determine motivational factors of top level athletes in individual sports that supported and prolonged their careers. The goal was to obtain a lot of detail about these athletes’ experiences and views on things that supported their careers. The aim was also to find out if the subjective views on motivation of these athletes were in relation to known motivational theories and results found out in previous studies. Six Finnish athletes of ages 19 to 27 and varying success in national and international competitions participated in this study. Three women and three men were interviewed. One man and one woman from each of these three disciplines: Swimming, Athletics and gymnastics. The interviews were recorded, transcribed and reduced. The reduction was made by forming mind maps of the key motivational factors of the athletes’ careers. To highlight the individual careers and experiences of each athlete a personal career-biography was compiled for each athlete that were based on the mind maps. The results were analyzed based on the thesis of this study and then compared with previous studies. The key results supported the most common motivational theories. In line with the self-determination theory the subjects experienced autonomy, competence and social cohesion as significant sources of motivation. Motivational theories were evidently the bases of the findings in this study. Based on the results the athletes experienced that the most important factors for preserving their motivation were family, idols, friends, coach, competence, goals, health, social support and passion for their discipline. Based on these results the key to supporting the motivation of individual athletes is to note that each athlete is and individual regardless of their discipline and that they have to have a well-functioning support network. It seems that a way of coaching that takes into consideration all areas of the athlete’s life is significant in preserving motivation. It seems imperative that the athletes supporting network and coach focus early on in motivational factors. This way the athlete receives enough support from their supporting network which in return creates motivation. This qualitative study is a case-study and these results cannot be generalized. The athletes’ career-biographies are unique and personal narratives of their careers. Key words: Motivation, Self-determination theory, goal-orientation, career-biography, competitive sports

Suunterveys on tärkeä osa yleistä terveyttä ja elämänlaatua. Suuren suosion saavuttanut kestävyyslaji triathlon tuo harrastajilleen vaativien harjoitus- ja ravitsemusmenetelmien lisäksi mukanaan haasteet suunterveydelle. Triathlonistien on todettu asettavan itsensä usein tiedostamattaan riskiin suunterveyden näkökulmasta, ja heillä on todettu olevan parantamisen varaa suunterveystottumuksissaan. Terveyskäyttäytymisen muutos on kuitenkin haastava prosessi. Muutospuhetta pidetään yhtenä merkkinä muutosprosessin käynnistymisestä. Tämän gradututkielman tarkoituksena oli tutkia ja tuottaa uutta tietoa siitä, miten triathlonharrastajat puhuvat suunterveyskäyttäytymisen muutoksesta lajin suunterveydelle tuomat haasteet huomioiden, ja miten he kuvaavat itseään muutoksen tekijöinä. Aineistona oli neljä ryhmäkeskustelua, jotka kerättiin Finntriathlonin harjoitusleirillä 01/2016. Ennen keskusteluja tutkittaville pidettiin esitys urheilun vaikutuksesta suunterveyteen. Esityksen tarkoituksena oli lisätä riskitietoisuutta ja virittää keskustelua aiheeseen liittyvistä teemoista, jotka oli laadittu Terveyskäyttäytymisen muutoksen prosessimallia apuna käyttäen. Ryhmäkeskustelut analysoitiin diskurssianalyysillä, joka sopii luonnollisen kielenkäytön vaihtelevuuden tutkimiseen. Muutospuheen aineistolähtöisen analysoinnin tuloksena syntyi kuusi eri puhetapaa, jotka olivat kiinnostuneisuuspuhe, päättäväisyyspuhe, epävarmuuspuhe, tietämättömyyspuhe, oivalluspuhe ja priorisointipuhe. Lisäksi analyysin tuloksena syntyi yhdeksän subjektipositiota, jotka rakentuivat triathlonharrastajien puhuessa itsestään muutoksen tekijänä. Muutoksen tekijänä itseä kuvattiin ennen kaikkea helppouteen pyrkijänä. Muita subjektipositioita olivat kiinnostunut, valveutunut, aikoja, harkitsija, tietämätön, repsahtaja, oivaltaja ja vähättelijä. Tulosten perusteella puhe suunterveyskäyttäytymisen muutoksesta näyttäytyi moninaisena – siitä puhuttiin ikään kuin mahdollisena mutta epävarmana ilmiönä. Aiheeseen liittyi kiinnostusta, joka ilmeni mm. myönteiseen sävyyn aiheesta puhumisena. Havaittavissa oli kuitenkin tietämättömyyttä suunterveydestä ja sen edistämisestä sekä epävarmuutta muutoksen toteuttamisesta ja siinä pysymisestä. Triathlonharrastajat vaikuttavat potentiaalisilta muutoksen tekijöiltä, mutta he tarvitsevat aiheesta lisää tietoa esim. suunterveyden alan ammattilaisilta. Aihe vaatii interventiotutkimusta, jossa keskitytään mm. tulosodotusten vahvistamiseen sekä muutokseen liittyvien itsesäätelytaitojen harjoittelemiseen. Suunterveyskäyttäytymisen muutospuheen tutkiminen on tärkeää, jotta muutokseen liittyvää ilmiötä voidaan ymmärtää: on tärkeää ymmärtää miten muutosta voidaan edistää ja muutoksen tekijöitä tukea muutosprosessissa. Tässä tutkielmassa käytetyn esityksen ja ryhmäkeskustelujen voidaan todeta toimineen stimulanttina muutospuheelle. Näyttäisi siltä, että ryhmäkeskusteluja aiheesta kannattaisi jatkaa. Tämän gradututkielman tuloksia voidaan hyödyntää suunterveyskäyttäytymisen muutokseen liittyvässä keskustelussa sekä sen edistämiseen tähtäävässä toiminnassa. A possibility for improvement without doing anything : a discourse analysis of triathletes’ change talk when they speak about oral health. Oral health is an important part of general health and wellbeing. Endurance sport brings a lot of challenges concerning oral health. Triathletes set themselves to a major risk in a perspective of oral health and it is also known that they should improve their oral health habits. Changing health behavior is seen as a challenging process, but it is achievable with good self-regulation skills. Change talk could be seen as a sign of change process starting. The aim of this study is to investigate how triathletes talk about changing their oral health habits considering the challenges that endurance sport training brings with it. This study is also interested how triathletes speak about themselves as change makers. The data (four group discussions) were gathered from Finntriathlon´s training camp in January 2016. Before gathering the data there was a short presentation about endurance training´s impact on oral health. The meaning of the presentation was to give the participants information, affect their risk perceptions and prepare them for group discussions. The Health Action Process Approach model was used as a frame of reference for the themes guiding the group discussions. The analysis was carried out by using discourse analysis. 6 different discourses were formulated from this data. The discourses were named as interested talk, determination talk, uncertainty talk, ignorance talk, realization talk and prioritizing talk. Triathletes spoke about changing their oral health habits in many different ways. Change was seen as a possibility but still kind of challenging and unsure process. Mainly triathletes spoke about changing their oral health habits in a positive accent, but there were also signs of unconsciousness and contingency. As a change maker they spoke about themselves firstly as applicants to do it in the easiest way as possible. Investigating talk about changing oral health habits is necessary, so that challenges considering health behavior (especially oral health) change could be understood better. It also helps to understand how change processes could be promoted and how to support change makers. Results of this thesis add valuable information to the discussion about oral health behavior and changing oral health habits. Results can be of used as help in working towards oral health promotion.

Doping attitude is an individual’s subjective evaluation (e.g., good or bad, useful or useless) toward the use of prohibited performance-enhancing substances or methods in sports. Research on doping attitude has traditionally relied on self-report questionnaire methods to measure the construct (Ntoumanis et al., 2014; Chan et al., 2015). However, as doping in sport is illegal (World AntiDoping Agency, 2015) and perceived as socially unacceptable, athletes who hold positive attitudes toward doping are less likely to reveal them to others. As a result explicit measures of doping attitude are susceptible to potential bias as athletes may respond in a socially desirable fashion (Petróczi and Aidman, 2009; Gucciardi et al., 2010). To counter such bias, implicit measures such as the implicit association test (IAT; Greenwald et al., 1998) have been developed to capture individuals’ non-conscious attitudes toward doping (Brand et al., 2014a,b; Schindler et al., 2015). The current paper aims to introduce a paper-and-pen IAT which could potentially serve as alternative method to the traditional computer-IAT for measuring athletes’ doping attitude. peerReviewed

Säännöllinen liikunnan harrastaminen on tärkeää, eikä tärkeys vähene kun ikävuosia tulee lisää. Ikääntyessä esimerkiksi lihasvoima ja -massa hupenevat, millä on epäsuotuisa vaikutus niin urheilusuoritukseen kuin päivittäiseen elämäänkin. Liikuntatieteiden tohtori Simon Walker on useita vuosia tutkinut voimaharjoittelun vaikutuksia iäkkäämmillä aikuisilla ja tietää paljon sen suotuisista vaikutuksista niin terveyteen kuin suorituskykyynkin. Tässä artikkelissa hän kertoo tiivistetysti mitä hyötyjä painojen nostelu saa aikaan kehossa ja suorituskyvyssä, miten harjoittelussa pääsee alkuun sekä miten harjoittelu tulee toteuttaa. nonPeerReviewed

Good movement control is essential in team sports that require fast-paced running, pivoting, jumping and landing. Alterations in dynamic neuromuscular control may cause significant stress on the musculoskeletal system, and increase the risk of both acute and overuse injuries. The purpose of this dissertation was to investigate the effectiveness of interventions to prevent sports injuries, the incidence and severity of overuse injuries, and the role of decreased movement control as a risk factor for future injuries in young team sports athletes. The study methods included a systematic literature review and meta-analysis of randomized controlled trials, a retrospective epidemiological investigation on the prevalence of overuse injuries, a cross-sectional investigation on young athletes’ movement control, and a prospective risk factor analysis on the biomechanical characteristics of a jump-landing task. The observational study population comprised a total of 401 young basketball and floorball players from the Tampere district. First, the study revealed that training interventions are effective to prevent sports injuries. Second, overuse injuries in youth basketball and floorball affected mainly the knee and the lower back, and caused long absences from training and competition. Third, decreased movement control was highly common, especially among young female players from basketball and floorball. Finally, stiff landings with less knee flexion and increased vertical ground reaction force were associated with increased risk of anterior cruciate ligament (ACL) injuries among young female team sports players. Certain deficiencies in young athletes’ movement control and jump-landing technique might be related to future injuries. However, the current screening method based on a jump-landing task is not accurate enough to identify athletes who will suffer future injury. Neuromuscular training can improve movement control during sporting tasks and is effective in reducing the risk of injuries. The actions to prevent ACL injuries in young female team sports players should include a focus on avoiding stiff landing patterns by teaching the players to increase knee flexion during landing and cutting movements.

In the past few decades, professional sport in Bulgaria has been experiencing difficulties in performing well at an elite level. The country fails to live up to the standard that was established prior to the political changes in 1989. However, little to no research has been done, in order to examine the reasons behind this lack of performance by Bulgarian athletes and teams. Therefore, the goal of this study is to focus on the issues that might hinder the development of professional athletes and their performance. The research uses De Bosscher’s SPLISS model which is a conceptual framework whose goal is to analyze sport policy factors leading to international success. For the purpose of this study, a qualitative phenomenological research method was applied. 8 semi-structured interviews were conductedwith people in Bulgaria who are directly involved in the development of sport in the country and are aware of the ongoing problems that teams and athletes face. Those people include physical education teachers (3), youth academy coaches (3) and youth academy players (2). As part of the research, they were asked various questions in relation to the SPLISS model’s content. Following the structure of the SPLISS model it became evident that Bulgarian sport is falling behind in its development which is caused by a lack of sufficient funding, sport policies and regulation which do not facilitate the progress of young talent and teams in the country. There are also numerous factors in play in terms of sport as a priority among people. According to the participants, there is also a certain level of distrust in the current system, caused by the inept efforts of the state to support athletes during and after their careers. The absence of an established talent identification system is also a problem that needs to be addressed in order for Bulgarian sport to overcome its struggles. Recommendations for further research are also pointed out at the end of this master thesis. That includes a quantitative approach instead of qualitative one, which would reach a larger field of participants delivering more detailed data.

Suomalaisten nuorten tupakointi on vähentynyt, kun taas nuuskakokeilut ja nuuskan käyttö ovat lisääntyneet. Aiempien tutkimusten mukaan nuuskan käyttö on yleistä myös urheilijoiden keskuudessa. Tässä tutkimuksessa tarkasteltiin nuorten salibandypelaajien nuuskakokeiluja ja nuuskan käyttöä sekä siihen yhteydessä olevia tekijöitä. Tutkimusaineisto kerättiin sähköisellä kyselylomakkeella joulukuun 2016 ja tammikuun 2017 välisellä ajalla. Kyselyyn vastasi 449 pelaajaa (poikia 302, tyttöjä 147, keski-ikä 16,7 vuotta). Aineiston analysoinnissa hyödynnettiin ristiintaulukointeja ja khiin neliö-testiä sekä logistista regressioanalyysia. Salibandya pelaavista 13–20-vuotiaista nuorista 39 prosenttia oli kokeillut nuuskaa. Poikien nuuskakokeilut (52 %) olivat selvästi yleisempiä kuin tyttöjen (13 %). Myös nuuskan säännöllinen käyttö oli yleisempää pojilla (21 %) kuin tytöillä, joissa säännöllisiä käyttäjiä ei ollut lainkaan. Nuuskaa kokeilleista pojista yli 40 prosenttia oli päätynyt säännölliseksi käyttäjäksi eli käytti nuuskaa vähintään viikoittain tutkimushetkellä. Kokeilun halu ja joukkuekaverien nuuskatarjoukset olivat yleisimmät syyt nuuskakokeiluihin, kun taas käytön syyksi mainittiin useimmin halu rentoutua. Pelaajista 45 prosenttia kertoi, ettei nuuskan käytöstä ole sovittu joukkueen tapahtumissa ja vain 14 prosentille valmentajat tai joukkueen huoltajat olivat kertoneet nuuskan haitoista. Pelaajat, joiden joukkueissa nuuskan käyttöä ei ollut kielletty, olivat kokeilleet nuuskaa vajaat kaksi kertaa todennäköisemmin (OR: 1,60; Cl:1,06–2,40) kuin pelaajat, joiden valmentajat tai huoltajat olivat kieltäneet käytön. Nuuskakokeilujen ja käytön yleisyys salibandyn juniori-ikäisillä pelaajilla, erityisesti pojilla osoittaa, että asiaan on syytä kiinnittää enemmän huomiota niin seuroissa kuin Salibandyliitossa. Valmentajien tulisi keskustella pelaajien kanssa nuuskan käyttöön liittyvistä haitoista sekä linjata joukkueille selvät ja johdonmukaiset säännöt, jotka velvoittaisivat pelaajia nuuskattomuuteen salibandyn seuratoiminnassa. There has been a rise in the popularity of snus among Finnish adolescents, while the prevalence of smoking has declined. Previous studies have also shown that the use of snus is common among athletes. The purpose of this study was to investigate the prevalence of snus use among Finnish junior floorball players and the factors that are associated with snuffing habits. The data were collected using an electronic questionnaire that the participants answered in December 2016 and January 2017. The study sample included 449 floorball players (302 boys; 147 girls; mean age 16.7 years). Data were analyzed using cross tabulations, the chi-square test and logistic regression. The results indicate that 39 percent of the floorball players, who were aged from 13 to 20 years, had tried snus. More boys reported that they had tried using snus (52 %) than girls (13 %). The boys were also far more likely to use snus regularly (21 %) than the girls, none of whom used snus regularly. Over 40 percent of the boys who had tried snus reported that they continued using the substance and ended up becoming regular users, which means that they used snus at least once a week. The desire to try the substance and offers they received from teammates were the major reasons for the first use, while continued use was mostly explained by the relaxing effect of the snus. A full 45 percent of the players reported that there was no agreement of the use of snus during the team’s events, and only 14 percent reported that their coaches or team staff members had informed them of the dangers of snus use. Players whose coaches or team staff members had not forbidden them to use snus were almost twice as likely to have tried it (OR: 1.60; Cl:1.06–2.40 ) than players whose coaches or team staff members had forbidden the use of it. The results of this study suggest that the frequency of snus use among Finnish junior floorball players, especially among boys, requires more attention from the floorball clubs and the Finnish Floorball Federation. Team coaches should be instructed to inform the players of the dangers of this substance, and there should be clear and consistent rules that make it mandatory for players to refrain from using snus while they are engaged in team activities. peerReviewed

Eating disorders are serious health disorders with life-threatening complications. Athletes are at increased risk of disordered eating because many sports emphasize appearance, body shape and maximal performance. Eating disorders are preceded by symptoms of disordered eating such as unhealthy ways of losing weight and binge eating. The objective of this study was to produce updated information on the types and prevalence of disordered eating in elite athletes across different sports. Forty-one original research articles were screened from 828 articles. Both cross sectional and follow-up studies were included in this review. These included 7 580 athletes (2 619 men or adolescent boys and 4 330 women or adolescent girls). The majority (n=6 245) of the athletes were younger than 20 years and 1335 were adults. Every fifth (1 218/6 245) adolescent athlete was suffering from disordered eating and every fourth (279/1 294) of the adult athletes had symptoms of disordered eating. There was no difference between the genders in the prevalence of symptoms. The most common symptom among female athletes was binge eating (n=664/24.4%). Among adolescent male athletes the most common symptom was excessive exercise to lose weight (n=732/51.6%). Girls and women also used dieting and fasting to lose weight very often (n=298/22.4%). Disordered eating varied depending on the type of sport. Men and adolescent boys had disordered eating most frequently in weight-class sports (n=111/48.7%) whereas women and adolescent girls in technical sports (n=153/41.8%). In ball games prevalence of disordered eating was low both in men and adolescent boys (5.4%) and in women and adolescent girls (15.8%). According to our results, disordered eating is common not only in female athletes and athletes participating in aesthetic sports but it occurs in all types of sports among both genders. The results of this study can be utilized in preventing eating disorders among athletes. Tiivistelmä Syömishäiriöt ovat vakavia sairauksia, joilla voi olla henkeä uhkaavia fyysisiä ja psyykkisiä vaikutuksia. Urheilijoilla on todettu olevan suurempi riski sairastua syömishäiriöihin kuin muulla väestöllä. Kliinistä syömishäiriötä edeltää usein syömishäiriöoireilu, kuten epäterveelliset painonhallintatavat tai ahmiminen. Tämän kirjallisuuskatsauksen tavoitteena oli tuottaa tietoa eri-ikäisten urheilijoiden syömishäiriöoireiden tyypeistä ja esiintyvyydestä eri urheilulajeissa. Tutkimuksessa arvioitiin yhteensä 828 artikkelia, joista katsaukseen hyväksyttiin 41 alkuperäistä seuranta- tai poikkileikkaustutkimusta kuvaavaa tutkimusartikkelia. Artikkeleiden kuvaamissa tutkimusaineistoissa oli yhteensä 7 580 urheilijaa, joista miehiä ja poikia oli 2619 ja tyttöjä ja naisia 4 330. Alle 20-vuotiaita oli 6 245 ja aikuisia 1 335. Syömishäiriöoireilua esiintyi joka viidennellä nuorista (1 218/6 245) ja joka neljännellä (279/1 294) aikuisista urheilijoista. Sukupuolten välillä ei ollut suuria eroja syömishäiriöoireiden esiintyvyydessä. Yleisin syömishäiriöoire naisurheilijoilla oli ahmiminen (n = 664, 24,4 %). Urheilijapojilla yleisin syömishäiriöoire oli laihduttaminen ylimääräisen harjoittelun avulla (n = 732, 51,6 %). Urheilijatytöillä ja -naisilla tavallinen syömishäiriöoire oli myös ruokavalion rajoittaminen painonhallintatarkoituksessa (n = 298, 22,4 %). Lajiluokista syömishäiriöoireilua esiintyi eniten pojilla ja miehillä painoluokkalajeissa (n = 111, 48,7 %), tytöillä ja naisilla tekniikkalajeissa (n = 153, 41,8 %). Palloilulajeissa syömishäiriöoireilun esiintyvyys oli vähäistä sekä pojilla ja miehillä (5,4 %) että tytöillä ja naisilla (15,8 %). Tämän katsauksen tulokset viittaavat siihen, ettei syömishäiriöoireilu ole vain esteettisten lajien ja naisurheilijoiden ongelma, vaan sitä esiintyy kaikissa lajityypeissä molemmilla sukupuolilla. Tuloksia voidaan hyödyntää terveydenhuollossa ja urheiluvalmennuksessa urheilijoiden syömishäiriöiden ennaltaehkäisyssä ja varhaisessa tunnistamisessa.

Hanna-Maria Seppälä (2017). Suomalaisten naisolympiaurheilijoiden kokemuksia kansainväliseen menestykseen vaikuttaneista tekijöistä. Liikuntatieteellinen tiedekunta, Jyväskylän yliopisto, valmennus- ja testausopin Pro gradu –tutkielma, 81 s. Pro gradu -työn tavoitteena oli tutkia suomalaisten naishuippu-urheilijoiden kokemuksia yksilökesäolympialajeissa menestykseen liittyvissä tekijöissä. Tutkimus tuo esille merkittäviä tekijöitä haastateltujen urheilijapoluilta, jotka rakentuvat kokemusten ja tapahtumien sekä niille annettujen merkitysten kautta. Tutkimuksessa pyrin selvittämään onko haastatelluilla urheilijoilla yhteisiä menestystekijöitä ja mitkä heidän kohdallaan heidän kokemustensa mukaan ovat olleet ratkaisevimpia tekijöitä menestykseen. Tutkimukseen osallistui viisi keski-iältään 36,8 –vuotiasta suomalaista naishuippu-urheilijaa viidestä eri kesäolympialajista. He ovat kaikki arvokisamitalisteja 2000–luvulta. Yksi haastateltavista kilpailee edelleen aktiivisesti ja neljä muuta ovat jo lopettaneet kilpaurheilu-uransa. Tutkimuksen teoriaviitekehys on rakennettu kansallisen urheilijapolun sekä kansainvälisissä että kansallisissa tutkimuksissa esille tulleiden menestystekijöiden pohjalta. Lisäksi teoriapohjaa on tukemassa sekä liikuntapoliittiikkaan että urheilun organisoitumiseen liittyvää tutkimustietoa. Itse tutkimusaineisto on kerätty teemahaastatteluin. Haastattelut kestivät 70-140 minuttia henkilöä kohden ja materiaalia kertyi yhteensä 512 minuuttia, joka litteroituna tuotti yhteensa 87 sivua tekstiä. Haastatteluista saatu materiaali analysoitiin sisällönanalyysi menetelmällä. Aineiston analyysin ja tulkinnan jälkeen kävi ilmi, että haastateltujen urheilijoiden poluissa oli paljon yhtäläisyyksiä, mutta myös erovaisuuksia. Tärkeimpinä löydöksinä voin todeta, että perheen tuki, urheilijan intohimo ja tahdonvoima, kilpailuhenkisyys ja ammattimainen valmennus koettiin haastateltavien kohdalla merkittävimpinä tekijöinä. Lisäksi tutkimuksessa kävi ilmi, että haastatellut urheilijat ovat harjoitelleet monipuolisesti aina lukioikään tai jopa lukion loppuun saakka. Tämän perusteella voidaan tulkita, että monipuolisesta harjoittelutaustasta on ollut hyötyä tutkimukseen osallistuneille urheilijoille. Hanna-Maria Seppälä (2017). Factors Leading to International Success – Experiences from Finnish Female Olympic Athletes. Faculty of Sport and Health Sciencis, University of Jyväskylä, Master’s thesis in Science of Sport Coaching and Fitness Testing, 81 pp. The aim of the study was to identify experiences that have contributed to international success in Finnish Female Athletes in Individual Summer Olympic Sports. The study brings up relevant factors from the respondents’ pathways that are manifested through events and experiences as well as through their given meaning. The goal of the thesis was to investigate whether there are shared success factors among the respondents, as well as which factors have been experienced to be the most relevant ones. A total of five Finnish female Olympians with the average age of 36,8 from five different sports were interviewed. They all have medalled internationally in the 21st century. One of them is still actively comptiting, while the others have already retired from sports. The theoretical famework of the thesis is based on the Finnish Atheletes Pathway as well as the number of success factors identified in national and international research. To further support the framework, sport policy and sport organisational related research is included. Actual research data was collected with the help of Theme Interview Method there a single interview went on for 70-140 minutes. After interviews there was a total of 512 minutes (87 pages of text after transcript) of data. Data was analysed with content analysis method. Analyses illustrates that the pathways are always distinct while there are many similarities, there are also plenty of differences. The most important conclusion of the study was that family support, athletes’ passion and will power, competitiveness and professional coaching were experienced as most relevant factors contributing to success. Additional findings were that it appears the respondents have gone through versatile training all the way until High school age or beyond. Based on this information versatile training background has been beneficial for these athletes.

Introduction: Physical activity and sleep are closely related behaviors with suggested synergistic influence on cardiovascular health. Physical activity potentially modifies associations between sleep and mortality. Our aim was to study the interrelationships between sleep, leisure-time physical activity (LTPA), a history of sports, and mortality. Methods: A prospective cohort of former elite male athletes (n = 1,028), and age- and region-matched nonathlete men (n = 610) completed a health questionnaire in 1985. Their mortality was followed up until December 31, 2011. Analyses included Cox proportional hazards models with sleep duration and sleep quality as main predictors of all-cause and cardiovascular disease (CVD) mortality. Results: Sleep duration or sleep quality were not independently associated with mortality after controlling for socioeconomic and lifestyle factors. The interaction between sleep duration and LTPA was significant, with higher risk of all-cause and CVD mortality if sleeping 6 hours or less and not achieving 450 metabolic equivalent minutes LTPA weekly, as compared with sleeping 6.5–8.5 hours and achieving 450 metabolic equivalent minutes of LTPA. Also, the relative excess risk due to interaction between short sleep and low LTPA was significant for CVD mortality. Discussion: Significant interactions between sleep duration and LTPA with regard to mortality were observed. In particular, short sleep and low LTPA jointly predicted all-cause and CVD mortality irrespective of a history of sports. Findings suggest important synergistic associations of short sleep and low LTPA with CVD mortality risk. peerReviewed

Background: The present study tested Lee et al.’s (2008) model of moral attitudes and cheating behavior in sports in an Italian sample of young tennis players and extended it to predict behavior in actual match play. In the first phase of the study we proposed that moral, competence and status values would predict prosocial and antisocial moral attitudes directly, and indirectly through athletes’ goal orientations. In the second phase, we hypothesized that moral attitudes would directly predict actual cheating behavior observed during match play.\ud \ud Method: Adolescent competitive tennis players (N = 314, 76.75% males, M age = 14.36 years, SD = 1.50) completed measures of values, goal orientations, and moral attitudes. A sub-sample (n = 90) was observed in 45 competitive tennis matches by trained observers who recorded their cheating and gamesmanship behaviors on a validated checklist.\ud \ud Results: Consistent with hypotheses, athletes’ values predicted their moral attitudes through the effects of goal orientations. Anti-social attitudes directly predicted cheating behavior in actual match play providing support for a direct link between moral attitude and actual behavior.\ud \ud Conclusion: The present study findings support key propositions of Lee and colleagues’ model, and extended its application to competitive athletes in actual match play.

Koponen, M. 2016. Lääkevalmisteet ja ravintolisät suomalaisessa kilpaurheilussa. Terveystieteiden laitos, Jyväskylän yliopisto, liikuntalääketieteen pro gradu -tutkielma, 56 s, 5 liitettä. Aikaisemmat tutkimukset ovat osoittaneet lääkevalmisteiden ja ravintolisien käytön olevan yleistä kilpaurheilijoiden keskuudessa. Tutkimusaineistoa on kerätty haastattelemalla, semistrukturoiduilla kyselylomakkeilla sekä Olympialaisissa dopingtestauksen yhteydessä myös dopingtestipöytäkirjoista. Suomessa dopingtestipöytäkirjoja ei ollut aikaisemmin käytetty tutkimusaineistona. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää suomalaisten kilpaurheilijoiden lääkevalmisteiden ja ravintolisien käyttöä vuonna 2014. Tutkimusaineisto koostui 679:n joukkue- (n=349), kestävyys- (n=90) ja voimaurheilijan (n=240) vuoden 2014 dopingtestipöytäkirjasta. Tutkimushenkilöt kuuluivat Suomen kansallisen dopingtestauksen piiriin ja he olivat iältään 15–46 -vuotiaita (keski-ikä 25,1v, keskihajonta 5,8). Tutkimusaineisto analysointiin IBM SPSS Statistics (versio 22.0) -ohjelmalla. Analysoinnissa käytettiin prosenttijakaumaa, kahden ryhmän vertailussa ristiintaulukointia, x2-testiä ja yhdensuuntaista varianssianalyysiä. Useamman ryhmän välisessä vertailussa käytettiin kahdensuuntaista varianssianalyysiä. Vuonna 2014 kilpaurheilijoista 62,2 % (n=422) käytti jotakin lääkevalmistetta ja 82,8 % (n=562) jotakin ravintolisää viimeisen seitsemän vuorokauden aikana ennen dopingtestiä. Keskimääräisesti käytettiin yhtä lääkevalmistetta ja neljää ravintolisää. Urheilijoista alle 8% (n=53) ei käyttänyt yhtään lääkevalmistetta tai ravintolisää. Naiset käyttivät lääkevalmisteita miehiä enemmän (p

Control-based psychological skills training (PST) practices have been widely capitalized on in sport for the past few decades, despite inconsistent empirical evidence of their efficacy on sport performance. The Mindfulness-Acceptance-Commitment (MAC) program has preliminary support as an additional approach in performance enhancement, however, there is very limited research involving its implementation especially within group settings. Current study was aimed at planning, implementation, and evaluation of a seven-session MAC program among a diverse group of active athletes and regular exercisers (n=16). This study was an educational action research case study with a mixed method design. Perspective of a novice instructor and information upon the implementation of the sessions were reflected through an elaborate narrative case description compiled based on researcher’s log and participants’ feedback. Participants also filled in the following performance and wellbeing-related scales before and after the intervention: Athlete’s Performance Self-Rating Scale (Hasker, 2010), The Acceptance and Action Questionnaire (AAQ; Hayes et al., 2004), The White Bear Suppression Inventory (WBSI; Wegner & Zanakos, 1994), and The Five Facet Mindfulness Questionnaire (FFMQ; Baer, et al., 2006). Qualitative data was analyzed through narrative and content analyses, while quantitative data was analyzed via Paired Sample t-Test. Based on the qualitative analyses, participants benefited from student centered and interactive ways of teaching (metaphors, games, videos, focus group discussions and exercises) used as part of the program. Participants also tended to prefer more active tasks like various informal mindfulness exercises as opposed to paper-based exercises. Based on the quantitative analysis, participants improved on perceived performance, thought suppression, acceptance and committed action. This study showed that it was possible for a novice instructor to adapt and apply the MAC program to a group of athletes and exercisers successfully. Future research can focus on certain sports, certain groups and include a control group and other performance-related measures, in addition to incorporating more action-oriented exercises within the program.

Karell, Tuomas 2016. Huipulle tähtäävän urheilijan urapolun ulkoiset tekijät. Tarkaste-lussa huippu-urheilijan urapolun ympäristötekijät lapsuusvaiheesta huipputasolle. Jy-väskylän yliopisto. Liikuntapedagogiikan pro gradu- tutkielma, 53s. Tutkimuksen tarkoituksena on tarkastella, mitä merkitysrakenteita kansainvälisen tason huippu-urheilija antaa uransa varrella oleville ulkoisille tekijöille. Tutkimuksessa haas-tateltava sai itse nostaa esille tärkeimpinä pitämiään urheilijan urapolun ulkoisia tekijöitä lapsuudestaan aina huippuvaiheeseen asti. Aineiston keruussa käytettiin kvalitatiivista tutkimusmenetelmää ja haastattelu tehtiin avointa teemahaastattelua hyväksi käyttäen. Tutkimustulosten tarkastelussa nousi kah-deksan merkittävintä urheilu-uraan vaikuttavaa ulkoista päätekijää: valmennus, van-hemmat, sosiaalisuus, kilpaileminen, ”opinnot, urheilu ja itsenäistyminen”, asuinympä-ristö, urheiluseuratoiminta, sekä varusmiespalveluksesta vapautuminen. Karell, Tuomas 2016. External factors of the elite athlete aiming to the top. The review of the elite athlete’s career path from childhood to the top-level. Department of Physical Education, University of Jyväskylä, Master’s thesis, 53pp. The purpose of this research was to review what kind of meaningful structures an inter-national-level elite athlete gives to his external factors during his career. In this research the interviewee got to pick the most important external factors of his career, all the way from his childhood to the top-level. The research used a qualitative research method to collect the material. The interview was conducted using an open theme interview. The result revealed eight most significant external factors effecting to the sports career: coaching, parents, sociability, competition, ”studies, sports and independence”, living environment, action in sports club and the release of military service.

peerReviewed

TIIVISTELMÄ Luoma, S. & Mäki, E. 2016. “Suurimmat syyt jatkamiseeni olivat joukkue ja se joukkuehenki”: Naispesäpalloilijoiden kokemuksia uran jatkumiseen vaikuttaneista tekijöistä. Liikuntakasvatuksen laitos, Jyväskylän yliopisto, liikuntapedagogiikan pro gradu -tutkielma, 75 s. Pro gradu -tutkielmamme tarkoituksena oli selvittää huipun saavuttaneiden naispesäpalloilijoiden käsityksiä uransa jatkumiseen vaikuttaneista tekijöistä lopettamisen kannalta kriittisinä nuoruusvuosina ja aikuisiässä. Lisäksi halusimme selvittää, millainen on naispesäpalloilijan urapolku harrastamisen aloittamisesta aina lajin huipulle asti. Tutkimus oli luonteeltaan narratiivinen tapaustutkimus, ja sen tieteenfilosofisena lähtökohtana toimi fenomenologis-hermeneuttinen lähestymistapa. Tutkimusaineistomme koostui 12 huipun saavuttaneen naispesäpalloilijan kirjoitelmista sekä kahden pelaajan tuottamista lisäkirjoitelmista. Suoritimme aineiston analyysin aineistolähtöisen sisällönanalyysin keinoin. Kaikki tutkimukseemme osallistuneet naispelaajat olivat iältään yli 19- vuotiaita ja 2010- luvulla aikuisten SM- mitalin saavuttaneita tai arvo-otteluun valituksi tulleita Tutkimus osoitti, että naispesäpalloilijoiden uran jatkumisen kannalta tärkeimpiä tekijöitä ovat joukkue ja joukkuekaverit sekä halu menestyä ja kehittyä. Nuoruusiässä joukkueen ja joukkuekavereiden merkitys korostuu ennen kaikkea urheiluun sosiaalistumisessa, kun taas aikuisiässä naispelaajien kirjoitelmissa painottuvat yhteisten kokemusten ja tunteiden merkitys. Menestyminen joukkueena tai henkilökohtaisesti lisää menestymisen ja kehittymisen halua entisestään. Tämä vaikuttaa positiivisesti myös uran jatkumiseen. Lisäksi uran jatkumiseen ovat vaikuttaneet myös pelaajan tukijoukot, hyvät valmentajat ja monipuolinen valmennus sekä pesäpallon parissa koetut tunteet ja elämykset. Myös harrastuksen vaikutus arjen aikatauluttajana ja yleisen hyvinvoinnin lisääjänä koettiin tärkeänä. Naispesäpalloilijan urapolku saa alkunsa useinmiten kuuden−seitsemän vuoden iässä. Pääsy mukaan aikuisten pääsarjatason joukkueeseen tai joukkueen harjoitusrinkiin tapahtuu pääsääntöisesti 15−18- vuotiaana. Naispesäpalloilun huippu saavutetaan usein 18 ikävuoden jälkeen. Naispesäpalloilijan uran jatkumista ja huipun saavuttamista edesauttaa sisäinen motivaatio lajin harrastamista, harjoittelemista, kehittymistä ja menestymistä kohtaan. Tutkimustulokset antoivat ymmärtää, että lajista pois putoamista voi naispesäpalloilussa ennaltaehkäistä kiinnittämällä huomiota joukkuehenkeen ja sen kehittämiseen. Myös menestyminen ja pelaajan kokema pätevyyden tunne edesauttavat uran jatkumista huipulle asti. Avainsanat: pesäpallo, urheilijan urapolku, uran jatkuminen, drop out ABSTRACT Luoma, S. & Mäki, E. 2016. “The biggest reasons for me continuing was the team and the team spirit": Women Finnish baseball players` experiences on the factors influencing the continuation of their careers. Department of Sport Sciences, University of Jyväskylä, Master`s thesis, 75 pages. The aim of this study is to figure out what impressions elite women Finnish baseball players have had on the continuation of their careers and thought of as critical drop out years during adolescence and adulthood. In addition we wanted to figure out what is the career path of a woman Finnish baseball player from starting the hobby all the way to the top of the sport. The study was a narrative case study, and its science philosophical starting point was in phenomenological-hermeneutic approach. Our research material consisted of essays written by 12 elite woman Finnish baseball players and additional essays written by two of those players. We analyzed the material by material oriented content analysis methods. All the woman players who took part in our research were over 19 years old and they have won a Finnish Championship – medal or have been selected to an allstars game during the 2010s. The research showed that the most important factors on the continuation of elite woman Finnish baseball players’ careers are the team and teammates and the will to succeed and improve. In adolescence the meaning of team and the teammates is highlighted in the socialization in sports before anything, whereas in the essays of the players` the meaning of common experiences and emotions are emphasized in adulthood. Success as a team or personally adds the will to succeed and improve even more. This affects positively also to the continuation of careers. The players’ support troops, good coaches, varied coaching and the feelings and experiences with Finnish baseball have also contributed to continuing ones career. Also the effect of the hobby as in everyday scheduling and general well-being was thought of as important. The career path of a woman Finnish baseball player often starts between the ages of six and seven. Entrance to the adults top division level team or to the team´s training group happens mainly in 15−18 years of age. The elite level of woman Finnish baseball is often achieved when over 18 years of age. Inner motivation against to Finnish baseball, practising, developing and succeeing will help the continuing of career and achieving the elite level in women Finnish baseball. The research results let us understand that dropping out of the sport can be prevented by paying attention to the team spirit and developing it. Also the success and the feeling of competence by the player will help the continuation of their career all the way to the elite level. Key words: Finnish baseball, athlete's career path, the continuation of a career, drop out