Search

PERHEEN MERKITYS SUOMALAISTEN 9-LUOKKALAISTEN NUORTEN SEKSUAALIKÄYTTÄYTYMISESSÄ Mönttinen, Maria ja Tuppurainen, Mari Jyväskylän yliopisto, Liikunta- ja terveystieteiden tiedekunta, terveystieteiden laitos, Terveyskasvatus Kevät 2011 74 s., liitteitä 5 Ohjaajat TtT Raili Välimaa ja LitT Jorma Tynjälä Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää suomalaisten 9 -luokkalaisten nuorten seksuaalikäyttäytymistä, kuten seksuaalista kokeneisuutta ja ehkäisyn käyttöä. Tarkastelimme tutkimuksessa myös tyttöjen ja poikien seksuaalikäyttäytymisen eroja. Lisäksi tutkimme nuorten seksuaalikäyttäytymisen yhteyksiä perherakenteeseen, perheen ilmapiiriin ja vuorovaikutukseen sekä vanhempien valvontaan ja huolehtimiseen. Tutkimus perustui vuoden 2006 WHO- Koululaistutkimuksen aineistoon, josta analysoimme 9 -luokkalaisten seksuaalisuuteen liittyvät kysymykset. WHO- Koululaistutkimus on Maailman terveysjärjestön kanssa yhteistyössä tehtävä tutkimus (HBSC), jossa tarkastellaan monipuolisesti kouluikäisten lasten ja nuorten terveyskäyttäytymistä ja elämäntyylejä eri konteksteissa. Tutkimuksemme on kvantitatiivinen. Aineiston analysoinnissa käytettiin SPSS- ohjelmaa ja yhteyksiä tutkittiin ristiintaulukoinnilla. Ristiintaulukoinnissa muuttujien yhteyksien tilastollista merkitsevyyttä tarkasteltiin Khiin neliö- testillä. Tutkimustulokset osoittivat, että tytöt aloittivat sukupuoliyhdynnät hieman poikia aikaisemmin. Kondomin käyttöön tulisi kiinnittää jatkossa erityistä huomiota, jotta sukupuolitaudit ja ei- suunnitellut raskaudet vähenisivät. Tutkimuksen mukaan perheellä oli merkittävä rooli nuoren seksuaalikäyttäytymisessä. Ydinperhe suojaa varhaisilta seksuaalikokemuksilta ja on yhteydessä nuoren parempaan kondomin käyttöön. Nuori tarvitsee vanhempien valvontaa ja huolehtimista sekä avointa vuorovaikutusta. Näillä tekijöillä on myönteinen yhteys nuoren seksuaalikäyttäytymiseen. Tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää suunniteltaessa nuorten seksuaalikasvatusta niin kouluissa kuin muilla eri terveydenedistämisen kentillä. Tutkimuksen tulokset vahvistavat myös sitä, että vanhemmilla ja perheellä on tärkeä rooli nuoren seksuaalikasvattajana. Kodin, koulun ja muiden tukitoimien välinen yhteistyö voisi tukea nuoren tervettä seksuaalista kehitystä.

Only abstract. Paper copies of master’s theses are listed in the Helka database (http://www.helsinki.fi/helka). Electronic copies of master’s theses are either available as open access or only on thesis terminals in the Helsinki University Library. Vain tiivistelmä. Sidottujen gradujen saatavuuden voit tarkistaa Helka-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka). Digitaaliset gradut voivat olla luettavissa avoimesti verkossa tai rajoitetusti kirjaston opinnäytekioskeilla. Endast sammandrag. Inbundna avhandlingar kan sökas i Helka-databasen (http://www.helsinki.fi/helka). Elektroniska kopior av avhandlingar finns antingen öppet på nätet eller endast tillgängliga i bibliotekets avhandlingsterminaler. Työssäni tutkin maksullisten seksipalveluiden kuluttamista prostituution asiakkaiden näkökulmasta. Tarkastelun kohteena on heteroseksuaalinen prostituutio, jossa ostaja on suomalainen mies ja myyjä nainen. Ilmiötä tutkin seksiaiheiselta keskustelupalstalta, Sihteeriopistosta, kootun aineiston avulla. Tutkielmassa selvitän minkälaisia merkityksiä ja syitä miehet antavat seksin ostamiselle, sekä tarkastelen tapoja, joilla seksin ostaminen jäsentyy miesten kirjoituksissa. Ilmiötä taustoitan tarkastelemalla seksin kaupallistumisen ja hyödykkeellistymisen ilmenemismuotoja länsimaisessa, jälkiteollisessa yhteiskunnassa hyödyntäen Marjut Jyrkisen jäsennyksiä seksiteollisuudesta ja seksikaupasta taloudellisina toimintoina, jotka muistuttavat mitä tahansa liike-elämän muita muotoja. Kaupallisen seksin tiivistymäksi ja naisruumiin hyödykkeellistämisen konkreettisimmaksi esimerkiksi esitän seksipalveluiden ostamisen, jota kuvaan Anne-Maria Marttilan ja Jorma Hännisen käsitteitä käyttäen. Seksiä ostaviin miesten piirteitä ja motiiveja valotan tarkemmin erityisesti Sven-Axel Månssonin tutkimusten avulla. Temaattisen sisällönanalyysin avulla nostin aineistosta esiin kolme toisiaan leikkaavaa teemaa – syykimppua – seksin ostamiselle. Ensimmäinen teema oli kuluttajuus: miehet ilmaisivat ostavansa seksiä, koska he pystyivät tekemään niin. Ostamisen perusteeksi riitti kuluttajan suvereniteetin takaama oikeus ostaa tarjolla olevia palveluita. Toisen teeman muodosti seksuaalisuus: perusteena ostamiselle toimi tiiviisti ilmaistuna seksuaalinen halu, joka luonnonvoiman tavoin kaipasi tyydytystä. Kolmas selitysmalli oli maskuliinisuus: miehet ostivat seksiä, koska he olivat miehiä. Seksin ostaminen ja kokemusten vaihtaminen aiheesta toimivat keskustelupalstan kontekstissa myös keinona rakentaa miehistä yhteisöllisyyttä. Yleisluonteiset teemat eivät kyenneet kuvaamaan riittävällä tarkkuudella teemojen välisiä leikkauspintoja ja sisäistä variaatiota. Sen sijaan tyypittelyn avulla pystyin luomaan hienosyisemmän kuvauksen eri tavoista, joilla seksiä ostavat miehet tekivät toimintaansa ymmärrettäväksi ja hyväksyttäväksi sekä itselleen että muille foorumia käyttäville miehille. Tyypittelyn seurauksena syntyi seitsemän tyyppiä: egon boostaajat, nynnyt, kuluttajat, tunteilijat, naisiin pettyneet, tavalliset ja alistajat. Kysymyksiin siitä kuinka kuluttajuus, maskuliinisuus ja seksuaalisuus näyttäytyvät seksin ostajien keskusteluissa vastasin teemojen ja tyyppien välisistä suhteista luodun kaaviokuvan avulla. Kaaviosta käy ilmi kuinka teemat leikkaavat toisiaan, sekä miten teemat näyttäytyvät kunkin tyypin kohdalla.

Only abstract. Paper copies of master’s theses are listed in the Helka database (http://www.helsinki.fi/helka). Electronic copies of master’s theses are either available as open access or only on thesis terminals in the Helsinki University Library. Vain tiivistelmä. Sidottujen gradujen saatavuuden voit tarkistaa Helka-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka). Digitaaliset gradut voivat olla luettavissa avoimesti verkossa tai rajoitetusti kirjaston opinnäytekioskeilla. Endast sammandrag. Inbundna avhandlingar kan sökas i Helka-databasen (http://www.helsinki.fi/helka). Elektroniska kopior av avhandlingar finns antingen öppet på nätet eller endast tillgängliga i bibliotekets avhandlingsterminaler. Tutkimus tarkastelee ylirajaisessa heterosuhteessa olevien nuorten suomalaisten naisten kokemuksia ennakkoluuloista ja rasismista. Ylirajaiset suhteet ylittävät kansallisia, etnisiä ja/tai rodullistettuja rajoja. Aineistona ovat kymmenen ulkomaalaisen tai maahanmuuttotaustaisen miehen kanssa seurustelevan 17–28-vuotiaan valkoisen suomalaissyntyisen naisen haastattelut. Tutkimus käsittelee sitä, miten nuoret suomalaisnaiset kokevat suhteeseensa ja puolisoonsa kohdistuvan rasismin ja ennakkoluulot ja miten nämä muokkaavat valkoisten naisten elämää. Tarkastelen naisten arkipäivän kokemusten kautta miten kansallisia, etnisiä ja rodullistettuja rajoja tuotetaan Suomessa ja miten sukupuoli ja seksuaalisuus nivoutuvat näihin rakennusprosesseihin. Haastattelupuheen analyysin kautta tarkastelen haastateltavien henkilökohtaisia kokemuksia ja heidän käytettävissään olevia kulttuurisia diskursseja. Tutkimus on monitieteinen. Sen teoreettinen tausta on feministisissä jälkikoloniaalisissa ja nationalismin teorioissa, kriittisessä valkoisuuden tutkimuksessa sekä sukupuolentutkimuksessa. Aineistoa analysoidaan intersektionaalisesta näkökulmasta. Tutkimuksen johtopäätökset koskevat aineistossa esiin tulevia kansallisia, etnisiä ja rodullistettuja hierarkioita. Haastateltavien perheiden, ympäristön ja ystävien suhtautuminen eroaa voimakkaasti suhteessa naisten kumppanien kansallisuuteen, ihonväriin ja uskontoon. Tummaihoisten ja muslimien vastaanottoa leimaa aineistossa epäluulo, pelko sekä rasistiset sukupuolitetut ja seksualisoidut stereotypiat. Vaaleaihoiset ja länsimaisiksi määritetyt kumppanit otetaan vastaan lämmöllä ja suhteen monikulttuurisuutta voidaan perheen puolelta juhlistaa. Lähestyn tätä vastaanoton jakautuneisuutta ja sitä kautta muodostuvaa kansallista haluttavuuden hierarkiaa Sara Ahmedin teoretisoiman muukalaisen figuurin kautta. Tulkitsen aineistossa esiin tulevia toisen kuvia ja sitä kautta myös suomalaisuuden narratiiveja suomalaisen rotuhistorian valossa. Tummaihoisen tai muslimimiehen kanssa seurustelevat naiset kokevat monenlaista rasismia ja syrjintää. Seurustelusuhteen myötä naisten orientaatio yhteiskunnassa muuttuu: he heräävät näkemään ennen tasa-arvoisena pitämänsä yhteiskunnan rasismin ja sitä kautta myös oman etuoikeutetun asemansa. Rasismi herättää naisissa syyllisyyttä ja he tuntevat siitä myös vastuuta. Naiset kokevat olevansa välittävässä asemassa suomalaisen yhteiskunnan ja miehen välillä. Analysoin tätä välitilallista asemaa Patricia Hill Collinsin sisäisen ulkopuolisen käsitteen kautta. Naiset määrittyvät aineistossa esiintyvissä diskursseissa seksuaalisesti poikkeaviksi ja sukupuolitetusta kansallisesta roolistaan harhautuneiksi. Analysoin marginalisoidun seksuaalisuuden asemaa ja kansallisia seksuaalihierarkioita Eve Kosofsky Sedgwickin kaapin -metaforan, Gayle Rubinin seksuaalisuutta koskevien teoretisointien sekä Maija Urposen kehittelemän kansallisen heteromatriisin käsitteen avulla. Käsittelen tutkimuksessa myös naisten vastastrategioita.

Only abstract. Paper copies of master’s theses are listed in the Helka database (http://www.helsinki.fi/helka). Electronic copies of master’s theses are either available as open access or only on thesis terminals in the Helsinki University Library. Vain tiivistelmä. Sidottujen gradujen saatavuuden voit tarkistaa Helka-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka). Digitaaliset gradut voivat olla luettavissa avoimesti verkossa tai rajoitetusti kirjaston opinnäytekioskeilla. Endast sammandrag. Inbundna avhandlingar kan sökas i Helka-databasen (http://www.helsinki.fi/helka). Elektroniska kopior av avhandlingar finns antingen öppet på nätet eller endast tillgängliga i bibliotekets avhandlingsterminaler. Judith Butler (s. 1956) tunnetaan parhaiten performatiivisesta sukupuolikäsityksestään. Tämä pro gradu -tutkielma tarjoaa Butlerin filosofiaan kuitenkin uudenlaisen näkökulman: se käsittelee Butlerin tuotantoa tunnustuksen (recognition) teeman valossa. Butlerin tuotannon läpi kulkeva tunnustuksen teema on lähtöisin G.W.F. Hegelin herran ja rengin tunnustuksen dialektiikasta. Butlerin mukaan yhteiskunnalliset normit ehdollistavat etukäteen sitä, kuka saa tunnustuksen ihmisenä ja kuka ei. Vaikka monet Butler-tutkijat ovat sivunneet tunnustuksen teemaa, sitä ei vielä ole rajattu omaksi tutkimuskohteeksi. Tässä tutkielmassa käsitellään tunnustusta itsenäisenä teemana, joka läpäisee Butlerin tuotannon keskeisimmät osa-alueet. Ne ovat subjektin rakentuminen, sukupuoli ja tunnustuksen politiikka. Tutkielman pääväite on, että tunnustuksen teema sitoo näitä osa-alueita toisiinsa. Butlerin tuotantoa voidaan siis tutkia tunnustuksen näkökulmasta yhdenlaisena kokonaisuutena. Tutkimus jakaantuu kolmeen osaan, joissa jokaisessa tunnustusta tarkastellaan yhden rajatun osa-alueen avulla. Ensimmäisen osan, Tunnustuksen subjektit ja poliittinen ontologia, aiheena on Butlerin relationaalisen subjektikäsityksen yhteys Hegelin herran ja rengin tunnustuksen dialektiikkaan. Butlerin subjektikäsitys paikantuu hegeliläiseen tunnustuksen tematiikkaan, koska Butler painottaa subjektin ontologista suhdetta toisiin subjekteihin. Tämän vuoksi subjekti on ”ekstaattinen” eli lähtökohtaisesti relationaalinen olento. Toisaalta Butlerin subjektikäsitys myös poikkeaa Hegelin käsityksestä, koska hän näkee subjektin rakentuvan valtaa sisältävien käytäntöjen vaikutuksesta. Butlerin ”relationaalinen poliittinen ontologia” tulee selvästi esiin, kun sitä verrataan Robert. R. Williamsin yksilön autonomisuutta korostavaan näkemykseen hegeliläisestä tunnustuksen subjektista. Toisen osan, Tunnustus, sukupuoli ja dialektiikka, tutkimusaiheena on se, miten Butler käyttää tunnustuksen teemaa käsitellessään sukupuolta ja seksuaalisuutta ihmisyyden tunnustamista säätelevien normien näkökulmasta. Ensimmäinen tutkimuskohde tässä osassa on ihmiseksi tunnustamista ehdollistavat normit. Butler katsoo, että tunnustus riippuu tunnustamista edeltävästä sukupuolittavasta vallasta. Valta säätelee sitä, ketkä voidaan tunnustaa ihmisiksi ja ketkä jäävät ihmisen kategorian ulkopuolelle. Toinen tutkimuslinja koskee sitä, miten Butlerin käsitys sukupuolen dialektisesta rakentumisesta kytkeytyy tunnustukseen. Keskeisin argumentti tässä osassa on, että tarkastellessaan heteroseksualisoivia normeja, sukupuolittavaa valtaa ja sukupuolidialektiikkaa, Butler käyttää tunnustusta johdonmukaisesti eräänlaisena kattoteemana. Kolmannessa eli viimeisessä osassa, Tunnustuksen politiikka, tutkitaan ensinnäkin sitä, miten Butler käyttää tunnustuksen teemaa osoittaakseen, että identiteettien tunnustamiseen tähtäävä politiikka voi alistetussa asemassa olevien ihmisryhmien vapauttamisen sijaan vain vahvistaa niitä uhri-identiteettejä, joille poliittista tunnustusta haetaan. Tässä osassa huomio kohdistuu myös Butlerin tunnustuksen teemassa piileviin ongelmallisiin ontologisiin taustaoletuksiin, joita Butler ei kyseenalaista tarpeeksi. Tähän liittyen toisena tutkimusaiheena on Butlerin uudenlainen käsitys tunnustuksen politiikasta, jossa keskipisteessä on kehon haavoittuvaisuus.

Tiivistelmä – Abstract Tämä opinnäytetyö soveltaa semioottista lähestymistapaa Kiinassa Durex-kondomituotteelle tarkoitetun ”Perfect Fit” mainoksen seksuaalisen sisällön analysoinnissa. Valittu teoria pohjautuu pohjimmiltaan kaksiosaiseen merkityksen rakentumiseen Barthesin Mythologioiden mukaan, joka puolestaan rakentuu Saussuren kehittämälle lingvistiselle ja strukturaaliselle merkkijärjestelmälle. Multimodaliteetti analyysi valittiin metodiksi sillä video yhdistää runsaan valikoiman erilaisia elementtejä ja eroavaisuuksia. Tapaustutkimuksen aikana mainoksen kuvia analysoitiin yksi kerrallaan ja kaikki relevantit seksuaaliset merkit kerättiin ja käsiteltiin visuaalisesti tai äänellisesti. Yhteydet erityisesti merkityksen ja myytin välillä käsiteltiin yksityiskohtaisesti, jotta mahdolliset piilomerkitykset voitaisiin selvittää. Opinnäytetyö rakentaa yhteyksiä myytin ja ruumiillisen estetiikan, seksuaalisuuden (feminiinisyys/maskuliinisuus), sosiaalipolitiikan/lakien ja ongelmien (kuten sukupuolitautien/HIV) ja nykyaikaisen kulttuurin, erityisesti uutena ilmiönä Internet ja semiotiikka, mainoksen kautta.

Seksuaalisuudesta puhuminen koetaan monissa kodeissa vaikeaksi, joten koulun rooli nuorten seksuaalikasvatuksen toteuttajana on merkittävä. Hyvät mahdollisuudet tähän antaa terveystieto-oppiaine. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli laatia ydinainesanalyysi selkeyttämään seksuaalikasvatuksen toteuttamista lukion terveystiedossa. Ensin selvitin, millaisia seksuaaliterveyteen liittyviä sisältöjä lukion eri oppiaineissa käsitellään ja millaisia seksuaaliterveyteen liittyviä sisältöjä olisi tärkeä käsitellä erityisesti lukion terveystiedon kursseilla. Kirjallisuuskatsauksessa selvitän ensin seksuaalisuuteen liittyviä käsitteitä. Tämän jälkeen tarkastelen nuorten seksuaalista kehitystä ja käyttäytymistä sekä lukioikäisten nuorten elämänvaihetta. Lisäksi tarkastelen seksuaalikasvatusta osana terveyden edistämistä sekä osana koulumaailmaa, lukio-opintoja ja terveystieto-oppiainetta. Kartoittaakseni lukiolaisten saamaa seksuaalikasvatusta, lähetin yhden Turun alueella toimivan lukion kaikille opettajille sähköpostitse kyselyn koskien heidän oppiaineissaan toteuttamaansa seksuaalikasvatusta. Lisäksi tutkin valtakunnallista ja koulukohtaista opetussuunnitelmaa. Kyselyn, opetussuunnitelmien, aikaisempien tutkimusten ja oman työkokemukseni sekä seksuaaliterveyden asiantuntijan haastattelun perusteella pyrin selvittämään, mitä seksuaaliterveyteen liittyviä sisältöjä nuorten lukio-opinnoissa olisi tärkeä käsitellä. Näiden tietojen pohjalta laadin ydinainesanalyysit seksuaalikasvatuksen toteuttamiseksi lukion terveystiedon kolmelle kurssille. Kyselyn tulosten mukaan eri oppiaineiden opettajat käsittelivät seksuaalisuusaiheita opetuksessaan varsin vaihtelevasti. Tavallisimmin opettajat olivat keskustelleet aiheesta omaan oppiaineeseen sopivasta näkökulmasta. Opettajat kokivat opetettavien ryhmien vaikuttavan merkittävästi keskustelujen määrään ja syvyyteen. Seksuaaliterveyden asiantuntija tiivisti omien kokemustensa pohjalta lukiolaisten seksuaalikasvatuksen tarpeet kolmeen kokonaisuuteen: oman muuttuvan seksuaalisuuden sekä parisuhteen ja seksielämän laadukkuuden pohtimisen. Laatimissani ydinainesanalyyseissä pohditaan ja syvennetään omaa seksuaalisuutta sekä käsitellään seksuaalioikeuksia, turvallista seksiä, seksuaaliterveyspalveluita, seurustelua, seksuaalista kehitystä, parisuhteen laadukkuutta, perheen perustamista, seksuaalista väkivaltaa, seksuaalisuuden historiaa, seksuaaliterveyteen liittyviä tutkimuksia ja seksielämän laadukkuutta. Nuoret ovat kiinnostuneita seksuaalisuudesta ja ansaitsevat monipuolista ja jatkuvaa seksuaalikasvatusta. Tämä edellyttää kiinteää yhteistyötä eri aineiden opettajien välillä. Yhteistyön myötä samojen asioiden päällekkäisopetusta eri oppiaineissa voidaan vähentää ja helpottaa muun muassa terveystiedon laajan oppimäärän läpikäymistä. Tietojen opettaminen luo pohjaa myös taitojen kartuttamiseen ja asenteisiin vaikuttamiseen.

Kirja tilattavissa täältä: https://www.ps-kustannus.fi/Hannele-Cantell/Ratkaiseva-vuorovaikutus.html Opettaja ja kasvattaja kohtaa työssään päivittäin kymmeniä, jopa satoja erilaisia lapsia ja nuoria. Kirjassa kerrotaan kasvatustilanteisiin liittyvien konkreettisten esimerkkien avulla, millaisia kokemuksia opettajilla on esimerkiksi kiusaamistilanteiden selvittelystä, arkojen oppilaiden kannustamisesta tai alisuoriutujien ohjaamisesta. Kirja piirtää kuvan kasvattajasta tuntevana ihmisenä, jolle omien kokemusten ääneen sanominen on osa omaa kasvamista. Kirja kertoo mielenkiintoisesti, millaisia tunteita ja ongelmia erilaiset kohtaamisen tilanteet kasvattajalle aiheuttavat. Jokaisessa luvussa on pohdintatehtäviä, joiden avulla lukija saa vertaistukea omien tilanteidensa pohtimiseen ja ratkaisemiseen.

Only abstract. Paper copies of master’s theses are listed in the Helka database (http://www.helsinki.fi/helka). Electronic copies of master’s theses are either available as open access or only on thesis terminals in the Helsinki University Library. Vain tiivistelmä. Sidottujen gradujen saatavuuden voit tarkistaa Helka-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka). Digitaaliset gradut voivat olla luettavissa avoimesti verkossa tai rajoitetusti kirjaston opinnäytekioskeilla. Endast sammandrag. Inbundna avhandlingar kan sökas i Helka-databasen (http://www.helsinki.fi/helka). Elektroniska kopior av avhandlingar finns antingen öppet på nätet eller endast tillgängliga i bibliotekets avhandlingsterminaler. Tässä opinnäytetyössä tarkastellaan kunniaväkivallan ilmiön sijoittumista suomalaiseen auttamistyöhön. Aineisto koostuu kahdentoista väkivaltatyön ammattilaisen haastattelusta, yhdelle työntekijälle tehdystä kyselystä ja yhden kunniaväkivallan uhrin haastattelusta. Haastattelut olivat teemahaastatteluja ja kysely strukturoitu kysely, jotka on analysoitu temaattista analyysia käyttäen. Aineiston aukikirjoittamisella pyritään ilmiötä kokonaisuutena kuvaavaan analyysiin. Termin kunniaväkivalta käytöstä ei ole jälkiä painetussa tai elektronisessa mediassa kuin vasta 15-20 vuotta sitten. Aiempaa tutkimusta käsitellään tutkielmassa viimeisen yhdeksän vuoden ajalta, jona aikana kunniaväkivaltaa käsittelevä tutkimusta on tähän päivään asti tehty. Tutkielmassa kunniaväkivallan monisäikeinen ilmiö on sidottu käsitteellisesti määritelmäksi. Tutkielma osoittaa, että kunniaväkivaltaan liittyy tiiviisti sen taustatekijät ja piirteet, sekä naisen seksuaalisuus ja islamin usko näitä toisiinsa kietovina voimina. Keskeistä on, että kunniaväkivallan teot johtuvat halusta rajoittaa naisen seksuaalisuutta, ja ilmiön eri tekijät ovat toistensa kiinteitä osia. Tutkielman tulokseksi saadaan kunniaväkivallan ilmiön kokoava jäsennys. Tässä tutkielmassa huomio on kohdistettu siihen, millaisena ilmiönä kunniaväkivalta näyttäytyy suomalaisessa auttamistyössä, millaisia ongelmia auttamistyössä kohdataan kunniaväkivallan parissa, ja vastaako väkivaltatyön tarjoama apu kunniaväkivaltatyön tarvetta. Maahanmuutto suurine elämänmuutoksineen näyttää lisäävän kunniaväkivaltaa, jossa individualismista ja kollektivismista johtuvat kulttuuriset tavat asettuvat ristiriitaan asettaen samalla sukupolvet ja sukupuolet törmäyskurssille. Kunniaväkivalta voidaan nähdä vallan puutteena, ja tätä puuttuvaa valtaa pyritään palauttamaan väkivalloin. Tutkielma osoittaa, etteivät nykyiset käytännöt riitä vastaamaan avun tarpeeseen. Lisäksi tutkielma osoittaa, kuinka huonosti suomalaiset työntekijät tuntevat kunniaväkivallan ilmiön. Puutteellinen tieto on erityisen ongelmallista, koska auttamiskenttä ei ulotu kaikkialle sinne, missä apua tarvittaisiin. Kunniaväkivaltaan puuttuminen on osoittautunut analyysissa kaksijakoiseksi; se vaatii familistista puuttumista individualistisia arvoja huomioon ottaen ja niitä korostaen. Tulokset tukevat sitä, että aikaisessa puuttumisessa tapahtuvat ratkaisut. Väkivallan problematiikka ei saisi kutistua laillisuuden tai laittomuuden ongelmaksi, vaan sen tarkoitus on paljastaa väkivallan peitettyjä, välillisiä tai hyväksyttyjä muotoja, tuoda ilmi niiden intressejä ja lopulta toimia väkivallan vähentämiseksi. Se edellyttää asiantuntevaa työtä ja kulttuurin tuntemusta. Tämä on ensimmäinen suomalainen haastattelumateriaaliin perustuva tutkielma kunniaväkivallasta. Lisäksi tutkielmassa on myös ensimmäinen suomenkielinen kunniaväkivaltaa käsittelevän tutkimuksen kokoava analyysi. Keskeiset lähteet: Khan (2006) Beyond Honour. A Historical Materialist Explanation of Honour Related Violence sekä Alfaro (2005) Honour Killings in Europe. An Imported Twist to the Age Old Problem of Violence against Women.

Only abstract. Paper copies of master’s theses are listed in the Helka database (http://www.helsinki.fi/helka). Electronic copies of master’s theses are either available as open access or only on thesis terminals in the Helsinki University Library. Vain tiivistelmä. Sidottujen gradujen saatavuuden voit tarkistaa Helka-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka). Digitaaliset gradut voivat olla luettavissa avoimesti verkossa tai rajoitetusti kirjaston opinnäytekioskeilla. Endast sammandrag. Inbundna avhandlingar kan sökas i Helka-databasen (http://www.helsinki.fi/helka). Elektroniska kopior av avhandlingar finns antingen öppet på nätet eller endast tillgängliga i bibliotekets avhandlingsterminaler. Pro gradu -tutkielma käsittelee miesten homotransvestisuuden rakentumista ja sen presentaatiota Latinalaisen Amerikan kaupunkiyhteisöissä. Tutkimuksessa selvitetään Brasilian Salvadorissa, Costa Rican San Joséssa ja Meksikon mexico Cityssa asuvien miespuolisten homotransvestiittien elämää. Kuinka he rakentavat transvetismin kautta homoseksuaalista identiteettiään, omaa naiseuttaa sekä selittävät olemassaoloaan. Kuinka he kokevat omalla kohdallaan biologisen ja sosiaalisen sukupuolen välisen ristiriidan. Miksi he haluavat säilyttää miehiset genitaalit, eivätkä vie transformaatiota miehestä naiseksi loppuun asti, vaikka tämän mahdollistaisi yksinkertaisesti sukupuolenvaihdosleikkaus. Tutkimusmenetelmänä on käytetty vertailevaa laadullista tutkimusta, joka mahdollistaa useimman transvestiittiyhteisön keskinäisen vertailun, jolloin on myös pystytty tekemään yhtenäisiä johtopäätöksiä siitä mitä on elää homotransvestiittina Latinalaisessa Amerikassa ja kuinka oman identiteetin kautta voidaan rakentaa yhtenäistä maailmankuvaa. Latinalaisen Amerikan miespuoliset homotransvestiitteja voidaan näin ollen tarkkailla Tafelin kehittämän teorian kautta heidän yhtenäisestä sosiaalisesta identiteetistä. He ovat yksilöitä, jotka muodostavat käsityksensä itsestään aina suhteessa toisiin ihmisiin sekä omaan ryhmäänsä, jolloin muodostuu edellytykset ryhmäkäyttäytymiselle. He elävät omien standartiensa mukaan, johon kuuluu tietynlaiset ihanteet esim. naisellisuuteen liittyen. Latinalaisen Amerikan Homotransvestiitti ovat näkyvä lisä seksuaalivähemmistöjen kirjoon. He pyrkivät muokkaamaan omaa vartaloaan naiselliseen suuntaa esim. hormonien ja silikonien avustuksella niin, että ainoastaan parantavat luojan luomaa vartaloaan lisäämällä siihen jotain. He eivät voi käsittää transeksuaaleille tehtyjä sukupuolenvaihdosleikkauksia, sillä se sotii heidän arvomaailmaansa vastaan. Se mitä luoja on antanut, niin sitä ei voida muuttaa vaan ainoastaan parantaa ( esim. isommat rinnat, lantio, takapuoli jne.). Samoin he kunnioittavat biologista miessukupuolta, sillä ilman miehen ja naisen välistä eroa heidän maailmansa pirstaloituisi. He elävät osaltaan miehiä ja heidän halujaan varten, jota toteuttavat mm. prostituution kautta. Prostituutio onkin suosituin ammatti heidän keskuudessa, sillä muut työmahdollisuudet ovat rajattuja ja toisaalta he pystyväöt toteuttaan sen kautta omaa homoseksuaalista taipumustaan. Tutkimuksen tärkeimpinä lähteinä on käytetty Kulickin, Prieurin ja Schifterin etnometodologisin keinoin tehtyjä tutkimuksia eri transvestiittiyhteisöistä Latinalaisessa Amerikassa. Tutkimukset ovat olleet verailukelpoisia, sillä ne sijoittuvat samalla ajalle (1990 -luvulle) ja käsittelevät homotransvestiittien elämää.

FM Tarmo Ketolan ekologian ja ympäristönhoidon väitöskirjan ”Genetics of Condition and Sexual Selection” (Kunnon ja seksuaalivalinnan genetiikka) tarkastustilaisuus Jyväskylän yliopistossa. Vastaväittäjänä professori Juha Merilä (Helsingin yliopisto) ja kustoksena dosentti Janne Kotiaho.Linkki väitöksen pdf-versioon tiedotteen lopussa.FM Tarmo Ketola havaitsi väitöstutkimuksessaan, että geneettisesti huonolaatuiset sirkkayksilöt pystyvät käyttämään vähemmän energiaa aktiviteetteihin kuin hyvälaatuiset. Koska sisäsiitos lisäsi perusenergiankulutusta eli ruumiintoimintojen ylläpitoon kulutettua energiaa, se heikensi yksilöiden kuntoa.– Aiemmin on oletettu, että huonolaatuisilla yksilöillä on hidas aineenvaihdunta, mutta tutkimukseni perusteella asia näyttääkin olevan päinvastoin. Huonolaatuisemmilla yksilöillä energiaa menee ikään kuin hukkaan, Ketola toteaa. Ketolan tutkimuksen taustana ovat seksuaalivalintateoriat. Ne olettavat, että naaraat voivat saada hyötyä joko itselleen tai poikasilleen valitsemalla uroksia seksuaalipiirteiden perusteella sattumanvaraisen pariutumisen sijaan. Teorioissa oletetaan myös, että naaras pystyy arvioimaan luotettavasti koiraan laatua seksuaalisignaalien eli sirityksen avulla.Vaikka sisäsiitos huononsi urosten kuntoa, kunto ei suoraan selittänyt sirityksen määrää. Tämä johtui todennäköisesti siitä että huonokuntoiset yksilöt panostivat suhteessa enemmän energiaa naaraan houkutteluun kuin hyväkuntoiset yksilöt. Vaikka kunnon ja siritysaktiivisuuden välillä ei löytynyt selvää yhteyttä, näytti sisäsiitos vaikuttavan suoraan koiraan siritysaktiivisuuteen. Siritys voikin viestittää naaraalle melko luotettavaa tietoa uroksen geneettisestä laadusta, Ketola selventää.Väitöskirjassaan Ketola tutki myös sitä, mihin urosten ominaisuuksiin sirkkanaaraat kiinnittävät huomiota ja kuinka periytyviä nämä nämä ominaisuudet ovat. Lisäksi hän tutki haitallisten mutaatioiden vaikutuksia perusenergiankulutukseen eräällä mahlakärpäslajilla. Sexual selection has been thought to be a potent evolutionary force in which females, by exerting a choice over potential mates, could provide benefits to their offspring or to themselves. A critical assumption is that the choice for a certain mate honestly brings the associated benefits to the one making the choice. A potent mechanism that could bring honesty to some parts of this system is condition. Individuals in good condition are supposed to be able to use more energy on fitness enhancing traits. Thus, mediators of this condition might be traits associated with energy metabolism. Experimental manipulation of genetic quality by inbreeding in crickets (Gryllodes sigillatus) revealed that the resting metabolic rate was inflated due to inbreeding. This furthermore reduced the amount of energy available for allocation. However, the size of the total energy budget was not affected by inbreeding. These metabolic traits, in addition to inbreeding, played a role in the determination of call activity. This suggests that females might receive correct information about males with good quality by choosing males with a high call activity. In addition to call activity, sexual signalling in crickets involves a courtship call that the male performs for a female in close proximity. I found that females were strongly attracted by this courtship call but the expected benefits of the choice were not visible in this study. To summarize, there might be some genetic benefits associated with sexual signalling by the avoidance of inbred individuals. The results of the role of resting metabolic rate in fitness were equivocal. Despite strong inflation due to inbreeding in G. sigillatus, I did not find any effects of gamma ray treatment or inbreeding on resting metabolic rate of flies (Drosophila montana). However, these studies of the effects of genetic quality on energy metabolism offer promising avenues to a more precise empirical measurement of condition, especially since previously used residual body mass indices were found non-responsive to inbreeding and not associated with energy metabolism.

Only abstract. Paper copies of master’s theses are listed in the Helka database (http://www.helsinki.fi/helka). Electronic copies of master’s theses are either available as open access or only on thesis terminals in the Helsinki University Library. Vain tiivistelmä. Sidottujen gradujen saatavuuden voit tarkistaa Helka-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka). Digitaaliset gradut voivat olla luettavissa avoimesti verkossa tai rajoitetusti kirjaston opinnäytekioskeilla. Endast sammandrag. Inbundna avhandlingar kan sökas i Helka-databasen (http://www.helsinki.fi/helka). Elektroniska kopior av avhandlingar finns antingen öppet på nätet eller endast tillgängliga i bibliotekets avhandlingsterminaler. Tarkastelin työssäni sitä prosessia, joka käynnistyi, kun bimiehet ilmoittivat naispuolisille asuinkumppaneilleen tuntevansa kiintymystä miehiin ja harrastavansa seksiä miesten kanssa. Tutkimuksessani käytin materiaalina seitsemältä bimieheltä ja seitsemältä naispuoliselta asuinkumppanilta saamaani materiaalia. Biseksuaalisuus koettiin peitellyksi, näkymättömäksi, vaietuksi ja ahdistavaksi asiaksi. Bimiehet kokivat biseksuaalisuuden ahdistavaksi sen vuoksi, että useinkaan heitä lähellä olevat läheiset eivät olleet tietoisia miehen biseksuaalisuudesta. Kun bimiehet kertovat biseksuaalisuudestaan eli "tulivat ulos kaapista", se aiheutti läheisille hyvin voimakkaan kriisitilanteen. Halusin tutkimuksellani osoittaa, minkälaisia tuntemuksia bimiehet ja naispuoliset asuinkumppanit kävivät läpi sekä osoittaa myös sen, että elämä ei loppunut ilmoitukseen biseksuaalisuudesta, vaan tilanteesta voi selvitä. Tutkimukseni tarkoitus oli tuottaa tietoa biseksuaalisuudesta biseksuaaleille itselleen. Naisille, joiden kumppanit ovat biseksuaaleja. Viranomaisille ja ylipäätään kaikille biseksuaalisuudesta kiinnostuneille ihmisille. Keräsin aineistoni haastattelemalla tutkittaviani Internetin Messengeriä apuna käyttäen. Tein etukäteen kysymyksiä, joiden avulla henkilökohtaiset haastattelut etenivät. Jotkut halusivat kirjoittaa elämäntarinansa ja sain kirjoitetut elämäntarinat tutkittavilta sähköpostitse. Osan aineistosta keräsin Suomi24.fi keskustelupalstoille kirjoitetuista mielipidekirjoituksista. Tärkeinä tutkimustuloksina pidän bimiesten kokemuksia "kaapissa olosta". Tullessaan "ulos kaapista" eli kertoessaan biseksuaalisuudestaan läheisilleen, he läpikävivät erilaisia tunnetiloja, kuten: hämmennys, ahdistus, ilo, riemu ja vapauden tunteet. Bimiehet kävivät läpi kehityskriisiä, jonka aikana käsiteltiin omaa seksuaalisuutta, suhdetta perheeseen ja muihin miehiin. Pitkällisten pohdintojen ja kokemusten jälkeen bimies muodosti itselleen uuden toimivan identiteetin. Naispuoliset asuinkumppanit läpikävivät traumaattista kriisiä sen eri vaiheineen. Kriisin naispuolisille asuinkumppanille aiheutti miesten ilmoitus biseksuaalisuudesta. Miesten odottamaton ilmoitus biseksuaalisuudestaan aiheutti naispuolisille asuinkumppaneille vaikean ja pitkäkestoisen traumaattisen kriisin. Traumaattisessa kriisissä käytiin läpi shokki-, reaktio- ja uudelleen orientoitumisvaiheita. Traumaattisen kriisin läpikäyminen oli monelle tuskallinen, ahdistava ja voimia koetteleva vaihe, jolloin ammattiauttajan tai jonkun samoja asioita kokeneen tuki koettiin hyviksi kriisistä selviämiskeinoiksi. Bimies ja naispuolinen kumppani joutuivat työskentelemään parisuhteensa puolesta ja etsimään keinoja säilyttääkseen parisuhteensa. Yhdeksi tärkeäksi parisuhteen selviytymiskeinoksi nähtiin keskinäinen vahva kiintymys ja rakkaus, jotka kantoivat pahimmissa tilanteissa. Tässä vaiheessa parit kokivat, että biseksuaalisuutta tuntevasta asiantuntijasta olisi koettu saatavan hyötyä parisuhteen solmukohtien avaamiseen. Viimeisenä tuloksena tuon esille miesten välisen yhteyden. Yhteydentarve muihin miehiin nousee bimiesten sisältä ja se on osa bimiehen persoonallisuutta. Yhteys muihin miehiin koettiin tärkeäksi, koska vain samassa tilanteessa oleva voi ymmärtää biseksuaalisuutta ja sen mukanaan tuomia asioita. Tärkeimmät lähteeni olivat, Lehtonen, Nissinen & Socadan toimittama teos Hetero-olettamuksesta moninaisuuteen, Freudin seksuaaliteoria, Jenny Kangasvuon Koettu ja kirjoitettu biseksuaalisuus (julkaisematon lisensiaattityö) Ronkaisen Biseksuaalinen kokemus ja biseksuaalinen identiteetti, Harvey Sacksin jäsenkategoriasta kertovat teokset sekä Cullbergin kriisiä käsittelevä teos Tasapainon järkkyessä.

Only abstract. Paper copies of master’s theses are listed in the Helka database (http://www.helsinki.fi/helka). Electronic copies of master’s theses are either available as open access or only on thesis terminals in the Helsinki University Library. Vain tiivistelmä. Sidottujen gradujen saatavuuden voit tarkistaa Helka-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka). Digitaaliset gradut voivat olla luettavissa avoimesti verkossa tai rajoitetusti kirjaston opinnäytekioskeilla. Endast sammandrag. Inbundna avhandlingar kan sökas i Helka-databasen (http://www.helsinki.fi/helka). Elektroniska kopior av avhandlingar finns antingen öppet på nätet eller endast tillgängliga i bibliotekets avhandlingsterminaler. Tämä on tutkimus tyttöjen 15-vuotisjuhlista Havannassa, Kuubassa. Pro gradu-tutkielmassani tarkastelen kuubalaisen tytön 15-vuotissyntymäpäivän kunniaksi vietettävää aivan erityistä juhlaa hahmottaen sen initiaatiorituaaliksi, jossa tytöstä tehdään aikuinen. Antropologiassa perinteisesti poikien initiaatiorituaalit ovat olleet keskeisellä sijalla, mutta Kuubassa keskitytään poikien sijasta juhlimaan näyttävästi juuri tyttöjen initiaatiota. Tyttöjen 15-vuotisjuhlaan liittyvät tärkeänä piirteenä tytön juhlien yhteydessä kuvattavat erityiset 15-vuotisjuhlavalokuvat ja -videot, jotka olivat informanteilleni erityisen tärkeitä ja joita kierrätettiin yhteisössä laajalti henkilöltä toiselle. Tutkimukseni tarkoitus on selvittää, miksi tyttöjen 15-vuotisjuhla on niin keskeisellä sijalla Kuubassa sekä miksi valokuvat ja videot nousevat rituaalisesti niin tärkeään asemaan. Tutkimukseni perustuu kolmen kuukauden antropologiselle kenttätyölle Havannassa vuodenvaihteessa 2003-2004 ja sieltä osallistuvan havainnoinnin keinoin keräämälleni aineistolle. Tutkimukseni teoreettisena kehyksenä käytän sekä Greg Urbanin diskurssin kiertoa koskevia että Paul Jamesin sosiaalisen integraation mediaation abstrahoitumiseen liittyviä näkemyksiä käsittäen tyttöjen 15-vuotisjuhlan yhteisössä laajasti kiertäväksi diskurssiksi. Koska tiettyä ilmiötä tulee käsitellä täydessä sosiaalisessa kontekstissaan, kytken tyttöjen 15-vuotisjuhlarituaalin tarkastelemisen myös Karibiaa koskevaan antropologiseen tutkimustraditioon. Karibiaa yleisesti luonnehtiva ja myös Kuubassa havaitsemani sosiaalisen organisaation muoto matrifokaalisuus nouseekin tutkimuksessani keskeiselle sijalle. Matrifokaalisuuden sosiaalisen organisaation muodon lisäksi liitän tyttöjen 15-vuotisjuhlan myös rituaaliseen kontekstiinsa tarkastelemalla sitä osana pitkällisempää rituaalikiertoa keskittyen erityisesti siihen, miten 15-vuotisjuhla suhteutuu häärituaaliin. Tutkimuksessani käsittelen myös kuubalaisen 15-vuotisjuhlan eroja suhteessa muiden latinalaisamerikkalaisten maiden 15-vuotisjuhliin. Kuubaa koskeva antropologinen tutkimus on sangen vähäistä, sillä Fidel Castron tultua valtaan vuonna 1959 maa oli pitkään varsin suljettu saaren ulkopuolisilta tutkijoilta. Myös yleisesti latinalaisamerikkalaisia tyttöjen 15-vuotisjuhlia koskeva antropologinen tutkimus on varsin vähäistä, joten tutkimukseni tuokin monessa mielessä uutta antropologista tietoa. Tässä tutkimuksessa havaittiin, että tyttöjen 15-vuotisjuhla on Kuubassa niin keskeisellä sijalla aluetta vahvasti luonnehtivan matrifokaalisuuden vuoksi. 15-vuotisjuhlassaan tytöstä tulee aikuinen, hän muuntuu seksuaaliseksi ja potentiaalisesti reproduktiiviseksi naiseksi. Naisen äitinä saavuttaman arvostuksen vuoksi tytön reproduktiokyky nousee tärkeämmäksi kuin hänen liittämisensä virallistetun avioliiton kautta tiettyyn mieheen. Englanninkielistä Karibiaa koskevassa antropologisessa tutkimuksessa on korostettu häiden olevan keskeisin siirtymärituaali. Havaitsin kuitenkin tyttöjen 15-vuotisjuhlan olevan Kuubassa häitä tärkeämpi rituaali. Liitän tämän erityisesti institutionalisoituneiden kirkkojen heikkoon asemaan kommunistisella saarella. Tutkimukseni tärkein tulos on kuitenkin se, että tyttöjen 15-vuotisjuhlarituaalin laaja kierto valokuvien ja videoiden materiaalisessa muodossa siirtää eteenpäin, uusintaa kuubalaista sosiaalisen organisaation muotoa, matrifokaalisuutta. Samalla kuitenkin juuri matrifokaalisuus on se, joka ylipäätään mahdollistaa tyttöjen 15-vuotisjuhlarituaalidiskurssin kierron.

Only abstract. Paper copies of master’s theses are listed in the Helka database (http://www.helsinki.fi/helka). Electronic copies of master’s theses are either available as open access or only on thesis terminals in the Helsinki University Library. Vain tiivistelmä. Sidottujen gradujen saatavuuden voit tarkistaa Helka-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka). Digitaaliset gradut voivat olla luettavissa avoimesti verkossa tai rajoitetusti kirjaston opinnäytekioskeilla. Endast sammandrag. Inbundna avhandlingar kan sökas i Helka-databasen (http://www.helsinki.fi/helka). Elektroniska kopior av avhandlingar finns antingen öppet på nätet eller endast tillgängliga i bibliotekets avhandlingsterminaler. Tutkielmassa tarkastellaan, miten uskottomuudesta puhutaan suomalaisissa naistenlehdissä. Aineistoa on kerätty seksuaalivallankumouksen jälkeisiltä vuosilta 1970 - 2000 seuraavista lehdistä: Anna, Gloria, Kodin Kuvalehti, Me Naiset ja Trendi. Aineiston puhujasubjekteina toimivat erilaiset psykoasiantuntijat ja anonyymit yleisönosastokirjoitusten maallikot. Uskottomuuspuhe merkityksellistyy suhteessa avioliittoon, parisuhteeseen sekä käsityksiin romanttisesta rakkaudesta ja seksuaalisuudesta. Parisuhteen historiaa ja tapaa puhua parisuhteesta käsitellään suhteessa aiempaan kirjallisuuteen. Alunperin vaikeasti yhteensovitettavista romanttisesta rakkaudesta ja seksuaalisuudesta on tullut nykypäivän parisuhteen tärkeimpiä määreitä. Ne asettavat parisuhteelle uudenlaisia vaatimuksia, mikä onkin johtanut avioerojen lisääntymiseen sekä suhteiden moninaistumiseen ja peräkkäisyyteen. Myös uskottomuus on yleistynyt 1970-luvulta lähtien. Parisuhteen vastavuoroisuusnormi ei ole kadonnut avioliiton tradition rappeutuessa. Sen ihanteena on nimittäin edelleen romanttinen, koko elämän kestävä rakkaus yhteen ihmiseen. Uskottomuuden ei siis voida katsoa olevan sallitumpaa kuin ennen seksuaalisesta vapautumisesta ja parisuhteiden muodonmuutoksesta huolimatta. Aineistosta nousee yleisiä piirteitä, jotka kuvaavat uskottomuuden kausaliteetteja ja ilmiön olemusta. Uskottomuuspuheen yleiseen ideologiseen maisemaan kuuluu ilmiön sukupuolittaminen ja biologisoiminen. Uskottomuuden ilmenemismuotojen ja siihen liittyvien suhtautumistapojen sanotaan olevan sukupuoleen sidottuja. Aineistosta nousee lisäksi vahvoja symboleja, joita verrataan pyhän ja moraalirikkomuksen käsitteisiin. Aineistossa ilmenee temaattisen analyysin perusteella kolme tarinamuotoista tapaa puhua uskottomuudesta. Niitä kuvaavat romanssin, tragedian ja selviytymistarinan tulkintarepertuaarit, joiden ytimen muodostavat rakkauden, perheen ja ihmisyyden pyhät käsitteet. Tulkintarepertuaarit merkityksellistyvät suhteessa toisiinsa. Selviytymistarinan tulkintarepertuaari kuitenkin vahvistuu aineistossa nykyhetkeä lähestyttäessä. Se perustuu terapiakulttuurin edellyttämälle moraalin sisäistymiselle, jonka mukaan ihminen tuottaa viime kädessä itse oman elämänsä. Vapautuminen uskottomuuden ja menneisyyden kahleista tapahtuu avoimen kommunikaation ja läheisyyden avulla. Vaikka yhteiskunta, kulttuuri ja moraalikäsitykset muuttuvat aikojen kuluessa, yksi ihmisen tärkein tehtävä säilyy. Elämän tuottaminen ja ylläpitäminen perustuukin nykyään biologisista realiteeteista vapautumisen seurauksena yhä enemmän henkiselle vapautumiselle ja kasvulle. Työn tärkeimpiä lähteitä ovat Riitta Jallinojan Moderni säädyllisyys (1997), Anthony Giddensin Transformation of intimacy (1992), sekä Emile Durkheimin Uskontoelämän alkeismuodot (1980).

Only abstract. Paper copies of master’s theses are listed in the Helka database (http://www.helsinki.fi/helka). Electronic copies of master’s theses are either available as open access or only on thesis terminals in the Helsinki University Library. Vain tiivistelmä. Sidottujen gradujen saatavuuden voit tarkistaa Helka-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka). Digitaaliset gradut voivat olla luettavissa avoimesti verkossa tai rajoitetusti kirjaston opinnäytekioskeilla. Endast sammandrag. Inbundna avhandlingar kan sökas i Helka-databasen (http://www.helsinki.fi/helka). Elektroniska kopior av avhandlingar finns antingen öppet på nätet eller endast tillgängliga i bibliotekets avhandlingsterminaler. Tutkimukseni tarkoituksena on ollut kuvata, millaista moraalia valistajat välittävät 1990-luvun naistenlehdissä antaessaan neuvoja ja ohjeita eri elämän vaiheissa oleville ihmisille. Minua kiinnostaa nimenomaan asiantuntijaseksi naistenlehdissä. Keskeistä tutkimuksessani on ollut selvittää, miten moraali on vapautunut, kuinka sitä säädyllistetään ja kuinka seksuaalisuuteen kasvatetaan. Tutkimukseni empiirisenä kohteena ovat Anna- ja Me Naiset -naistenlehtien seksuaalisuutta koskevat asiantuntija-artikkelit vuosina 1991, 1993, 1995, 1997 ja 1999. Tässä tutkimuksessa ei vertailla näitä lehtiä, vaan ne muodostavat homogeenisen aineiston, sillä kyseiset lehdet ovat sisällöltään hyvin samanlaisia ja samanlaiselle lukijakunnalle suunnattu. Avaimet aineistoni analyysiin löysin etupäässä Armas Niemisen Taistelu sukupuolimoraalista (1951) ja Riitta Jallinojan Modernista säädyllisyydestä (1997). Absoluuttinen, relatiivinen moraali, kausaalinen moraali eli säädyllinen vapaus ja moderni säädyllisyys tarjoavat työkalut moraalikeskusteluun tutkimuksessani. Aineistoni asiantuntijat edustavat vahvasti perinteisen asiantuntijuuden edustajia, jotka perustavat asiantuntijuutensa tieteeseen, koulutukseen tai instituutioon tai kaikkiin näihin kolmeen. Giddensin kontekstuaalista asiantuntijuutta eli asiantuntijuutta, jossa taitojen ja tietojen epätasapaino tekee toisesta toiseen nähden asiantuntijan, on myös löydettävissä. Aineistossani esiintyy myös Kimmo Saariston beckiläisittäin avointa asiantuntijuutta, jossa asiantuntijuus syntyy pyöreän pöydän ympärille kokoontuneiden keskustelusta. Absoluuttisen moraalin mukainen sääntö avioliitosta seksisuhteen edellytyksenä on väistynyt. Nuorilla avioliiton sijaan seksin legitimoijana toimii seurustelu. Aikuisilla puolestaan vakituinen parisuhde nähdään ideaalisuhteena, sillä parisuhde tarjoaa turvallisen ympäristön seksuaalisuuden toteuttamiseen. Vakituisen parisuhteen ulkopuolisia suhteita ei moralisoida vedoten siveettömyyteen, vaan ne nähdään oireena ongelmista vakituisessa suhteessa. Sinkkuus on puolestaan elämänvaihe, josta ollaan matkalla seuraavaan eli siirrytään vakituiseen parisuhteeseen. Valistajat painottavat itsemääräämisoikeutta ja vapauden rinnalla vastuuta sekä nuorille että aikuisille. Vapaamielisyyden vapaus ei siis ole muuttunut hedonistiseksi vapaudeksi, vaan vapaus on pantu aisoihin vastuulla. Kaikkea saa tehdä vastuullisesti. Vastuunsa nuori perustaa tietoon, eli valistajat uskovat vastuun pedagogiaan. Aikuisia neuvotaan kuulostelemaan sisintä. Absoluuttinen moraali on siis vuosikymmenten saatossa muuttunut relatiivisen moraalin kautta vastuulliseksi tai säädylliseksi vapaudeksi, jossa vapautta rajoitetaan vastuulla. Riskitietoinen yksilö kantaa vastuun itsestään. Uuden moraalin argumentteja ovat terveydelliset näkökohdat. On siirrytty turvaseksiin: beckiläisittäin tai esimerkiksi ferudilaisittain riskitietoinen yksilö toimii vastuullisesti ja täten vastaa itse valinnoistaan. Yksityinen on tullut julkisemmaksi. Viktoriaanisen ajan polarisaatio, jossa yksityiselle puolelle kuuluivat hyveet ja julkiselle paheet, on antanut tilaa modernille säädyllisyydelle. Siihen turvautuen valistajat haluavat antaa itsestään suvaitsevaisen ja vapaamielisen kuvan. Vapaamielisyys vaatii sallimaan sen, mikä ennen oli kiellettyä, mutta säädyllisesti.

Only abstract. Paper copies of master’s theses are listed in the Helka database (http://www.helsinki.fi/helka). Electronic copies of master’s theses are either available as open access or only on thesis terminals in the Helsinki University Library. Vain tiivistelmä. Sidottujen gradujen saatavuuden voit tarkistaa Helka-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka). Digitaaliset gradut voivat olla luettavissa avoimesti verkossa tai rajoitetusti kirjaston opinnäytekioskeilla. Endast sammandrag. Inbundna avhandlingar kan sökas i Helka-databasen (http://www.helsinki.fi/helka). Elektroniska kopior av avhandlingar finns antingen öppet på nätet eller endast tillgängliga i bibliotekets avhandlingsterminaler. Tutkimuksen kohteena on nuorten seksuaalisuus ja sukupuoli sekä niihin liittyvät käytännöt koulussa. Keskityn heteronormatiivisuuden ylläpidon ja kyseenalaistamisen analysointiin. Tutkimuksen menetelmänä ovat teemahaastattelut. Haastattelin 30 ei-heteroseksuaalista nuorta, joista 16 oli tyttöjä ja 14 poikia. He olivat 15-20 -vuotiaita. Haastattelin ei-heteroseksuaalisia nuoria, koska ajattelin heillä olevan muistoja ja kokemuksia heteronormatiivisuudesta ja sen kyseenalaistamisesta, ja koska olin kiinnostunut kokemuksistaan. Analysoin heidän kertomuksiaan rekonstruoiden haastattelutekstien pohjalta koulukäytäntöjä. Hyödynsin tutkimuksessa sukupuolisensitiivistä kasvatussosiologista tutkimusta sekä lesbo- ja homotutkimusta. Tärkeitä vaikuttajia olivat sukupuolianalyysin ja performatiivisuuden kannalta Judith Butler ja muuten Tuula Gordon, Elina Lahelma, Sinikka Aapola, Tarja Palmu, Tarja Tolonen, Helena Saarikoski, Janet Holland, Debbie Epstein, Mairtin MacAnGhaill, James Sears ja Jeffrey Weeks. Toimin Tuula Gordonin johtamassa tutkimusprojektissa 'Kansalaisuus, erot ja marginaalisuus koulussa - lähtökohtana sukupuoli'. Tarkastelen tutkimuksessa seksuaalisuuden ja sukupuolen rakentamista osana koulun arkisia käytäntöjä ja analysoin, miten heteronormatiivisuus kietoutuu osaksi niitä. Heteronormatiivisuuteen sisältyy ajatus siitä, että heteroseksuaalinen maskuliinisuus miehillä ja heteroseksuaalinen feminiinisyys naisilla ymmärretään itsestään selvinä tai luonnollisina lähtökohtina seksuaalisuudelle ja sukupuolelle tai että ne esitetään parempina vaihtoehtoina muiden mahdollisuuksien rinnalla. Analysoin seksuaalikasvatusta, sukupuolittunutta liikunta- ja käsityökasvatusta sekä opettajien toimintaa. Tutkin nuorten välisiä suhteita, sukupuoleen ja seksuaalisuuteen liittyvää nimittelyä ja kiusaamista sekä nuorten seksuaalisuuteen liittyviä tarinoita ja ei-heteroseksuaalisuuden ilmenemistä koulussa. Tutkin koulutilojen käyttöä ja nuorten ruumiillisuutta. Analysoin koulun kolmea kerrostumaa: virallista koulua oppikirjoineen ja opetusjärjestelyineen, informaalia koulua, johon sisältyy epämuodolliset nuorten väliset suhteet, ja fyysistä koulua tilan ja ruumiin käyttöineen. Koulujen kulttuurit vaihtelevat keskenään ja koulun sisälläkin on useita käytäntöjä, jotka vaihtelevat sen mukaan, miten käytäntöjen ylläpitäjät suhtautuvat niihin. Nuoret muodostavat käsityksiään itsestään ja toistaan osana koulun käytäntöjä, jotka ovat vuorovaikutuksessa ympäröivän yhteiskunnan ja kulttuurin kanssa. Heteronormatiivisuus ja sen haastaminen heijastuvat koulun käytännöissä monin tavoin. Heteroseksuaalinen maskuliinisuus miehillä ja heteroseksuaalinen feminiinisyys naisilla luonnollistetaan, esitetään ainoana mahdollisuutena tai nuorten tulevaisuuden kuvana. Muista mahdollisuuksista vaietaan, tai ne esitetään kielteisinä. Muunlaista käyttäytymistä kontrolloidaan sekä opettajien että varsinkin opiskelijoiden toimesta. Osa nuorista joutuu muita epäoikeudenmukaisempaan asemaan ja osa välttää nuorten välistä läheisyyttä ja sukupuolirajoja rikkovia valintoja näiden käytäntöjen takia. Käytäntöihin sisältyy myös heteronormatiivisuuden kyseenalaistamista sekä koulun työntekijöiden että nuorten toimintana. Usein heteronormatiivinen käytäntö mahdollistaa sen haastamisen ja vastaavasti heteronormatiivisuuden kyseenalaistaminen voi johtaa sen ylläpitopyrkimyksiin. The study deals with the sexuality and gender of young people and the way they get expressed in various practices at school. I interviewed 30 non-heterosexual young people, 16 girls and 14 boys. Their ages ranged from 15 to 20 years. The reason to interview non-heterosexual young people was my interest in their experiences, and the assumption that non-heterosexual youth have more memories of heteronormativity. I analysed their stories, and, on the basis of the interviews, reconstructed school practices and studied ways of challenging and maintaining heteronormativity. The study draws largely on gender-specific studies in the sociology of education as well as on lesbian and gay studies. For gender analysis and the study of performativity, Judith Butler provided useful theoretical ideas. Other important scholars were Tuula Gordon, Elina Lahelma, Sinikka Aapola, Tarja Palmu, Tarja Tolonen, Helena Saarikoski, Janet Holland, Debbie Epstein, Mairtin MacAnGhaill, James Sears, and Jeffrey Weeks. I am involved in a research project 'Citizenship, Difference and Marginality at School – with Special Reference to Gender', lead by Tuula Gordon. I research at the construction of sexuality and gender in school practices. I analyse the ways in which heteronormativity becomes intertwined in these practices. Heteronormativity involves the idea that heterosexual masculinity for men and heterosexual femininity for women are seen as self-evident, or natural basis for gender and sexuality, or that they are presented as something better compared to other alternatives. I analyse sex education as well as the gendered sports and craft education at school, and the behaviour of teachers. I study the relationships between young people, abusive words and bullying based on gender or sexuality, as well as the stories dealing with sexuality told. I am interested in the ways non-heterosexuality is both manifested and concealed. I look at the use of space and embodiment. I analyse the three layers of school: the official school with its textbooks and organisation of teaching, the informal school involving the informal relationships between students, and the physical school with the various uses of space and body. School cultures vary from one school to another and even within one school depending on the way students and teachers feel about these practices. Ideas about yourself in terms of gender and sexuality are formed as part of the school practices which, in turn, interact with the surrounding culture and society. Heteronormativity and the ways it is challenged get expressed in the school practices in many ways. Heterosexual masculinity for men and heterosexual femininity for women are conceived as something natural and depicted as the only present and future alternative. Other alternatives are not brought up, or they are presented as something questionable. Alternative gender and sexual behaviours are controlled by teachers and, in particular, by students themselves. Some young people are put in an unfair position. Because of heteronormative practices, some students avoid close relationships with their peers, or choices transgressing the gender boundaries. School practices also include various ways of challenging heteronormativity by both the school employees and students. The practices of heteronormativity themselves enable its challenging, and the challenging of heteronormativity may, in turn, lead to attempts to maintain it.

Only abstract. Paper copies of master’s theses are listed in the Helka database (http://www.helsinki.fi/helka). Electronic copies of master’s theses are either available as open access or only on thesis terminals in the Helsinki University Library. Vain tiivistelmä. Sidottujen gradujen saatavuuden voit tarkistaa Helka-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka). Digitaaliset gradut voivat olla luettavissa avoimesti verkossa tai rajoitetusti kirjaston opinnäytekioskeilla. Endast sammandrag. Inbundna avhandlingar kan sökas i Helka-databasen (http://www.helsinki.fi/helka). Elektroniska kopior av avhandlingar finns antingen öppet på nätet eller endast tillgängliga i bibliotekets avhandlingsterminaler. This thesis analyses the specific moral discourses that popular class female sex workers and their regular clients create in the particular world of prostitution in Managua, Nicargua. My intention was to identify, through ethnographic narratives, what meanings sex workers and clients attach to intimacy and respect and how their street life (calle) and home making (casa) roles merge and interact. The specific kind of morality that emerges in sex workers' and clients' manner of speaking indicates how the limits of morality are fluid, pointing to where the spheres of calle and casa meet, intermingle and create specific meanings. This is not an investigation into deviant behaviour, although the actors are situated in a social world that is characterised as liminal. It is, rather, an ethnography of the particular aimed at dispelling stereotypical images portrayed of sex workers and clients. It attempts to bring a commentary to the ongoing discussion on masculinity and sexuality, where a stress is being placed on the multiplicity and shifting character of roles, and of the centrality of interaction between men and women. The study is based on ethnographical field work (Nov 1998 - Mar 1999) conducted in Managua. The main methodology used was taped life history interviews mainly with sex workers and clients; and, participant observation through site visits to both day time and night time locations. The total number of interviews conducted was 26 (women 18, men 8). Additionally, literary sources on sexuality and masculinity in Latin America were used. In the world of Managua prostitution we find popular class Managuans in their role as clients and sex workers, but we also glimpse their other, home making roles. The so called "ideal" picture of gender relations, and the real situation on the streets and homes of popular class Nicaraguans contradict each other. Men and women are conditioned to believe in romantic love, but in many Nicaraguan homes the reality is economic and emotional deprivation, violence, and abandonment. There is a lack of trust, of safety and of an opportunity for men and women to fulfil the roles of home making. Women and men live with the dream of having a home, a place of safety and love, understanding and communication. Through the game of courtship between sex workers and clients, respect and communication leads to a mutual sense of affection and a particular kind of morality. The safety arising from this interaction provides a means of making a home. In this process we find evidence of how the meaning of morality and masculinity is shifting and transformative.