Search

This chapter studies the link between working while studying and migration. Understanding this link is important because policy-makers are often calling for actions that would cut down the hours students spend on working to shorten the graduation time. The chapter’s analysis focuses on graduates from Finnish universities, polytechnics and vocational schools in 1991–2004. It uses rich register-based longitudinal microdata constructed by Statistics Finland, and find a negative relationship between working while studying and graduate migration. An increase in student employment can thus partly explain the decline in geographic mobility among Finnish graduates from higher education.

Vuoden 2015 alusta työmarkkinatuen rahoitusjakoa muutettiin lisäämällä kuntien osuutta passiivituella olevien työttömien työmarkkinatukikuluista. Lakimuutoksen jälkeen yli 300 päivää työmarkkinatuella olleiden työmarkkinatukikuluista kunnat ovat vastanneet 50prosenttisesti ja yli 1000 päivää olleiden osalta 70-prosenttisesti. Valtio vastaa työmarkkinatuen kuluista kokonaisuudessaan, mikäli työtön osallistuu aktiivisiin työvoimapoliittisiin toimenpiteisiin. Tässä pro gradu -tutkielmassa arvioidaan vuoden 2015 rahoitusuudistuksen vaikutuksia työmarkkinatuen aktivointiasteeseen Difference-in-difference – menetelmällä. Lisäksi arvioidaan uudistuksen vaikutuksia työmarkkinatuelta poistumiseen instrumenttimuuttujamenetelmällä. Tämän tutkimuksen tulosten mukaan uudistus on vaikuttanut yli 300-päiväisten aktivointiin positiivisesti, mutta vastaavasta kausaalivaikutuksesta yli 1000-päiväisten kohdalla ei löydetä tukea. Uudistuksella vaikuttaisi myös olevan vaikutusta poistumaan työmarkkinatuelta yli 300 ja alle 1000 päivää työmarkkinatuella olleille. Instrumenttimuuttujamenetelmän tuloksiin on syytä kuitenkin suhtautua varauksella, eikä niiden perusteella pystytä varmuudella päättelemään uudistuksen työllisyysvaikutuksia.

Teos tarjoaa uutta, kokemusperäistä tietoa toimittajista mediatyön murroksessa. Suomalaiset journalismin tekijät kertovat kokemuksistaan ja näkemyksistään, kun oma työsuhde päättyy irtisanomiseen tai irtisanoutumiseen ja kun oma ammatti käy läpi merkittävää murrosvaihetta. Toimittajien kokemuksia yt-neuvotteluista, työttömyydestä ja uudelleentyöllistymisestä on koottu teosta varten puhelinkyselyllä, teemahaastatteluin sekä toimittajien laatimilla kirjoitelmilla. Tutkimuksen mukaan toimittajia jäytää epävarmuus tulevaisuudesta. Ammattikunta kokee joutuneensa virheinvestointien ja suhdanteiden sijaiskärsijäksi, ja työmotivaatio sekä luovuus ovat kärsineet toistuvien yt-kierrosten takia. Uuden työn löytäminen on jäänyt jokaisen omalle kontolle; työvoimaviranomaisilta ei ole herunut edes rohkaisua uuteen alkuun. Vanhasta työstä luopuminen ja uuteen sopeutuminen ovat kuormittaneet ja luoneet epävarmuutta esimerkiksi pärjäämisestä. Tutkimukseen haastatellut uudelleentyöllistyneet toimittajat kertoivat silti viihtyvänsä uudessa työssä paremmin kuin edellisessä työpaikassa. Vaikka toimittaja oli vaihtanut toiselle alalle, hän pystyi yhä hyödyntämään journalistista osaamistaan ja tuntemaan itsensä edelleen toimittajaksi. Teos on tarkoitettu paitsi tutkijoille ja opiskelijoille myös mediatyötä ja laajemminkin tietotyötä tekeville. Se sopii luettavaksi myös muille mediasta ja työelämästä kiinnostuneille. Kirjan tekijät ovat tutkija Auli Harju, journalistiikan yliopistonlehtori Kari Koljonen ja journalistiikan professori Ari Heinonen. Kirjan perustana oleva tutkimustyö on tehty Journalismin, viestinnän ja median tutkimuskeskus COMETissa, Tampereen yliopistossa, ja tutkimusta ovat tukeneet Työsuojelurahasto ja Journalistisen kulttuurin edistämissäätiö.

nonPeerReviewed

nonPeerReviewed

The aim of the research was to investigate the perceptions of immigrants (students, refugees and others) and public officials, on the value of Finnish economic integration within the broader context of immigrant-host labour relationship. Employing Gramsci theory of Hegemony, this study examined those discursive hegemonies in defining the economic and labour market importance of migration and integration, and how does such "hegemonic definitions" resonate within the views of Non-EU foreign students and other migrants. How does hegemonic labour inequality explicate when certain notions of belonging and identity resonates within labour market inclusions of Immigrants. To understand how perceptions were made, two conceptual variables (Finnish Language and Immigrant Ethnicity) were identified as instruments which influence perceptions towards labour market equality. Datas were collected through administered semi-structured interviews with immigrants and Finns at policy level of administration in Jyvaskyla. Employing rhetorical analysis on research data, result finding shows that perceptions of labour inequality were created differs within immigrant statues. It was difficult to problematized integration policies and framework as a phenomenon resulting to hegemonic labour inequality between Finns and immigrants groups in Jyvaskyla-Finland. However, this study was able to ascertained that, the Finnish integration policies/framework make available certain privileges towards certain immigrant groups (refugees and family-reunion migrants) with exceptions of student immigrants; unconsciously laying a framework under which immigrant groups are unequally integrated into the Jyvaskyla-Finnish labour market. Nevertheless, on the broader scope of multicultural hegemonic encounters, this study was able to problematize that, the desire to maintain their cultural hegemony, certain dominant values (Finnish language and Finnishness in whiteness) were power phenomenon which were unconsciously and consciously employed by the dominant group (labour market institutions) to influence immigrant labour market inclusion. A situation we further conceptualised as hegemonic relationship of labour market inequalities. The implications of the research findings were discussed.

Tämän pro gradun julkaisu sijoittuu ajankohtaan juuri ennen kuin suomalaiset korkeakoulut lanseeraavat lukukausimaksun EU:n ulkopuolisille opiskelijoille. Lukukausimaksujen käyttöönotto puolestaan vaikuttanee Suomen houkuttavuuteen ulkomaisten opiskelijoiden keskuudessa. Opintojen kohdemaan valinta tosin tuskin muotoutuu pelkästään kustannusten pohjalta, vaan kansainvälisen opiskelijan työllistymismahdollisuudet opintojen päätyttyä ovat myös merkittävässä roolissa. Toisaalta valtiot kilpailevat keskenään houkuttaakseen korkeasti koulutettua työvoimaa. Millaiset siis ovat kansainvälisten opiskelijoiden työllistymisnäkymät Suomessa? Kyseinen pro gradu vastaa tähän kysymykseen sekä maahanmuuttopoliittista asiakirjaa että vastavalmistuneiden, Jyväskylän yliopiston kansainvälisten maisteriohjelmien alumnien kokemuksia tutkien. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää, millaisten diskurssien kautta sisäministeriön ‘Maahanmuuton tulevaisuus 2020’-asiakirja (2013) kuvaa maahanmuuttajien työllistyvyyttä. Toinen tutkimuskysymys puolestaan pureutuu kansainvälisten alumnien kokemuksiin omasta työllistyvyydestään. Työllistyvyyden (employability) käsitettä lähestytään inhimillisen ja sosiaalisen pääoman teorioiden kautta. Sekä asiakirjan että kansainvälisten alumnien haastattelujen jäsentämiseen hyödynnetään diskurssianalyysia, joka mahdollistaa rakenteiden, eli maahanmuuttopolitiikan, ja käytännön, eli haastateltavien kokemusten, välisen vertailun. Maahanmuuttopoliittisesta asiakirjasta paljastuivat seuraavat viisi diskurssia: talouden kilpailukyky, integraatio, kehitysyhteistyö, rajavalvonta sekä monimuotoisuus. Haastattelumateriaalissa havaitut diskurssit olivat pitkälti päällekkäisiä asiakirjan diskurssien kanssa, mutta näiden lisäksi painottuivat verkostoituminen ja suomen kielen taidot. Tutkimuksen pohjalta voisi olettaa kansainvälisten alumnien työllistyvyyden pohjautuvan verkostojen sosiaaliseen pääomaan sekä kielitaidon luomaan inhimilliseen pääomaan. Paikallisten työmarkkinoiden edellyttämä inhimillinen ja sosiaalinen pääoma siis nousevat merkittävään rooliin työllistyvyyttä määritellessä. Asiasanat: korkeasti koulutettujen työllistyvyys, maahanmuuttopolitiikka, kansainväliset opiskelijat, suomalaiset työmarkkinat, inhimillinen ja sosiaalinen pääoma This study appears shortly before the Finnish institutes of higher education introduce tuition fees on international students from non-EU/EEA countries. This might entail changes in the attractiveness of Finland among the affected group of international students. Besides the ‘cost of investment’ of studying, the prospects of finding employment post-graduation influence the choice of destination country. Simultaneously, countries want to attract the brightest minds in the global competition on high-skilled labor. But how ‘employable’ are the international students graduating in Finland? This thesis looks into this question first, through analysis of a policy paper, and second, on graduates’ experiences, focusing on the international graduates of Master programmes at the University of Jyväskylä. The main aim of the study is to find out, first, through what kinds of discourses the policy paper by the Finnish Ministry of the Interior, “Future of Migration 2020 Strategy” (2013), portrays the envisaged employability of migrants, and second, how international graduates perceive their employability in (Central) Finland. The notion of employability is approached through theoretical ideas concerning human and social capital. Both the policy paper and the interviews that were conducted with the non-EU/EEA graduates are analyzed according to the critical discourse analysis, enabling research of the interplay of structures, i.e. the migration policies drafted in the strategy, and action, i.e. the perceptions and experiences of the interviewees. As a result, five diverse discourses were identified in the policy paper: competitiveness of the economy, integration, development, border control, and diversity. The analysis of the interviews revealed mainly overlapping discourses, but also the discourses of networking and Finnish language. The findings suggest that the key to the employability of international graduates is the social capital embedded in networks, and the human capital comprised of Finnish language skills. Despite the global competition on the high-skilled labor, human and social capital tailored for the local labor market is required. Key words: graduate employability, international students, migration policies, Finnish labor market, human and social capital, critical discourse analysis

Nordic countries stand out from the rest of the Europe in terms of job quality. Comparative research literature sought to explain the distinctiveness of Nordic countries with diverse sets of institutional frameworks. However, global competition, technological revolution and deregulation are common developments throughout the industrial world – processes which are seen to erode the meaning of institutions and nation states as protective mechanisms. This dissertation discusses the question on the existence and persistence of the Nordic working life model through the concept of job quality, which are investigated using surveys on working conditions. The study draws from both universal and institutional theories to examine changes in work life comparatively. The results lend support to a persistence of high quality of work life in Nordic countries: the Nordic countries stood out as the only group where employees’ possibilities to influence their work and use and develop skills were high and continued to increase. Furthermore, as institutional theory expects, the risk of class polarization was found to be low as inequalities in job quality have decreased between manual and professional employees. The findings partly challenge, partly support the claims concerning the gender equality paradox in work life in Nordic countries: gender gap in job quality was decreasing in all regimes, and had disappeared between upper white-collar women and men in Finland. However, gender gap in job quality remained the widest in Nordic countries, and was found to be especially persistent among lower white collar female and male employees in Finland. Several seepages of institutions were pointed out: intensification of work has increased significantly, especially for women. Perceived job insecurity has increased and become common experience regardless of class. Low class inequality was in fact partly due to the degradation of job quality of male professionals and managers. In addition, the study found that benchmarked managerial practices, interpreted as institutional avoidance, demand attention to sectoral and managerial logics in rapidly emerging service industries. These practices challenge the functioning of institutions as protecting mechanisms. Consequently, the study concludes that the capability of institutions to resist the pressures for change and insulate the consequent deterioration of job quality becomes debatable.

This study provides novel evidence on the impact of labor market institutions on current account dynamics. Our results suggest that a high degree of coordination of wage bargaining has a positive effect on the current account balance over the long run. This result is not driven entirely by wage moderation induced by centralized wage setting. We also provide robust evidence that a high degree of coordination of wage bargaining is associated with a slower current account adjustment toward its long-run equilibrium. This result seems theoretically plausible; the aggregate shocks in the exporting sector are largely driven by idiosyncratic shocks and the presence of idiosyncratic shocks increases the importance of labor market flexibility. Overall, our analysis of the impact of labor market institutions on current account dynamics complements the existing empirical current account literature focused on macroeconomic and financial measures. peerReviewed

nonPeerReviewed

Tässä artikkelissa tarkastellaan ammattirakenteiden polarisaatiota sekä yrityksissä että yritysrakenteiden muutoksen välityksellä. Aineistona käytetään yhdistettyä yritys-työntekijä-aineistoa vuosilta 2000–2009. Rutiininomaisia työtehtäviä on kadonnut sekä yritysten sisällä että yritysrakenteiden muutoksen kautta. Sen sijaan korkean osaamistason ammattien osuuden kasvu taloudessa on toteutunut ennen kaikkea yrityksien sisällä tapahtuneiden muutosten kautta. Palveluammattien osuutta on kasvattanut eniten se, että uusissa yrityksissä palveluammattien osuus on ollut suuri ja poistuvissa yrityksissä pieni. Paljon T&K:hon panostavat ja ICT:tä käyttävät yritykset vähentävät erityisesti rutiininomaisia tehtäviä tekeviä tuotantotyöntekijöitä. nonPeerReviewed

Tämän tutkimuksen tehtävänä on selvittää vuonna 2013 valmistuneiden AMK-insinöörien työuran alkuvaiheita. Tavoitteena on tuottaa tietoa työllistymisestä, työpreferensseistä ja preferenssien taustalla olevista tekijöistä. Tutkimus on kvantitatiivinen sekundäärianalyysi, joka pohjautuu Insinööriliiton toimesta kesällä 2014 tekemääni vastavalmistuneiden sijoittumistutkimukseen. Tutkimuksen perusjoukon muodostavat kyselyhetkellä Insinööriliittoon (IL) ja diftingenjörsförbundet i Finland:iin (DIFF) kuuluneet, vuonna 2013 valmistuneet insinöörit. Kyselylomake lähetettiin 1600 vuonna 2013 valmistuneelle insinöörille, joista viisi prosenttia oli DIFF: in jäseniä. Vastauksia tuli yhteensä 794 kappaletta, joten vastausprosentiksi muodostui 49,6 %. Tutkimuksen analyysimenetelminä on käytetty keskiarvovertailua, faktorianalyysiä, erotteluanalyysiä, lineaarista regressioanalyysiä ja varianssianalyysiä. Analyysit on tehty SPSS ohjelmalla ja taulukot sekä kuviot myös Excel-tilastolaskentaohjelmalla. Työpreferenssien tutkimus on ajankohtainen teema työn sosiologiassa. Työntekijöiden preferenssit on nähty tärkeänä tekijänä maiden korkean työllisyyden ylläpidossa ja siten yhtenä kilpailukyvyn ja sosiaalisen järjestyksen pohjalla vaikuttavana tekijänä. Varsinkin nuorten työllistymisestä ja työn arvostuksesta on kannettu huolta, esimerkiksi mediassa ja politiikan kentillä. Tutkimuksessa osoitetaan, että työllistyminen on ollut 2013 valmistuneille insinööreille haasteellista. Talouden taantuman vuoksi työttömänä oli ennätysmäärä vastavalmistuneita AMK-insinöörejä. Työ on kuitenkin vastavalmistuneille insinööreille tärkeä asia sekä siitä saatavien ulkoisten hyötyjen, kuten palkan, että työn itsensä takia. Vastavalmistuneet AMK-insinöörit ovat sitoutuneita työn tekemiseen. Työn ja perhe-elämän yhteensovittaminen ja tasa-arvoon liittyvät asiat ovat tärkeämpiä vastavalmistuneille insinöörinaisille kuin miehille. Sen sijaan uralla etenemisen arvostamisessa ei ole tilastollista eroa naisten ja miesten välillä. Tästä huolimatta naiset ovat tutkimuksessa aliedustettuina esimies- ja johtotehtävissä. Insinöörinaisten työllistyminen eroaa miehistä myös työsuhteen tyypin, toimialan ja palkkauksen suhteen.

Tutkielmassa tarkastellaan työmarkkinoiden kohtaanto-ongelmien mittausmenetelmiä, joista keskitytään erityisesti kohtaantoindekseihin. Tutkimuksen tavoitteena on myös havainnollistaa kohtaantoindeksien käyttöä Suomen aineistolla ja tuoda uusi näkökulma Suomen työmarkkinoiden kohtaanto-ongelmien muutoksiin vuosina 2002–2012. Tutkielman teoriaosuudessa perehdytään kohtaanto-ongelmien taloustieteelliseen teoriaan ja tutustutaan yleisesti tunnustettuun Diamond–Mortensen–Pissarides-malliin, jolla kuvataan työmarkkinoiden tasapainoa kohtaanto-ongelmat huomioiden. Lisäksi käydään läpi kohtaantoindeksien teoriaa ja nostetaan esille muutamia indeksejä. Tutkielmassa tarkastellaan tarkemmin uudempaa Şahinin, Songin, Topan ja Violanten (2012) kehittämää kohtaantoindeksiä. Kohtaanto-ongelmien mittaamisen taustalla olevan teorian lisäksi tutkielmassa käydään läpi esimerkinomaisesti aiemmin tehtyjä empiirisiä tutkimuksia kohtaanto-ongelmista Yhdysvalloissa, Euroopassa ja Suomessa. Pääosin empiiriset tutkimukset tarkastelevat kohtaannon kehittymistä vuoden 2008 finanssikriisin jälkeen. Eri maiden tuloksia vertaillaan keskenään, ja tulokset toimivat myös vertailukohtana tutkimusosuudessa Suomen työmarkkinoista saaduille tuloksille. Tutkimusosuudessa Suomen työmarkkinoiden kohtaanto-ongelmia tarkastellaan laskemalla neljä alueittaista kohtaantoindeksiä vuosille 2002–2012. Aineistona käytetään työ- ja elinkeinotoimistojen kokonaisaineistoja vuosilta 2002–2008 ja 2006–2012. Indeksien käyttäytymisessä voidaan havaita syklisyyttä ja osa indekseistä viittaa siihen, että pientä kasvua kohtaanto-ongelmissa on voinut tapahtua. Suuria muutoksia kohtaanto-ongelmissa ei kuitenkaan havaita. Şahinin ym. (2012) indeksin arvot ovat Suomen aineistolla suuremmat kuin Ruotsissa, Yhdysvalloissa ja Iso-Britanniassa. Suomen alueelliset kohtaanto-ongelmat eivät kuitenkaan ole huolestuttavan korkealla tasolla. Kohtaantoindeksiä ehdotetaan otettavaksi muiden mittausmenetelmien rinnalle. Indeksillä saadaan samansuuntaisia tuloksia kuin muillakin menetelmillä, mutta indeksi tiivistää selkeästi kohtaannon muutoksen ajassa ja helpottaa esimerkiksi ammateittain, toimialoittain ja alueittain laskettujen indeksien vertailua keskenään. Şahinin ym. (2012) indeksissä on useita etuja verrattuna vanhempiin indekseihin. Kyseinen indeksi on Diamond–Mortensen–Pissarides-mallin monisektorinen laajennus, joka yleistää yksinkertaisempia, aiemmin esillä olleita kohtaantoindeksejä.

Prekarisaatio ja affekti tutkii nykyisyyden tunnesävyjä ja aistimuksia. Osana poikkitieteistä tutkimushanketta se tarkastelee prekaaria kokemusta kahdeksan toisiinsa lomittuvan pienoistutkimuksen kautta. Kirjan tavoitteena on luoda sanastoa ja käsitteitä tilanteille, joissa modernia elämää kannatelleet instituutiot, kuten palkkatyö ja ydinperhe, eivät enää tarjoa elämälle ehdotonta perustaa. Aikaamme leimaa levottomuus ja tulevaisuuden näkymiä epävarmuus. Työn, hoivan ja koulutuksen rajat ovat hälventyneet. Epäonni on yksilöllistynyt. Millaisia ovat ne uudet käytännöt ja taktiikat, joilla ihmiset tekevät elämäänsä elettäväksi ja joilla usko tulevaan kaapataan takaisin taloudellisen arvon lähteeksi?

Tämä artikkeli tarkastelee maahanmuuttajavaltaisilla rakennus- ja palvelusektoreilla työskentelevien maahanmuuttajien elämäntarinoita ja heidän kokemuksiaan Suomesta. Työmarkkinoiden eriarvoisuutta ei voida täysin selittää segmentaatio- ja segregaatioteorioiden kautta. Esitämme, että intersektionaalisuuden teoria – eli analyysi risteävistä eroista - tarjoaa mahdollisuuden ymmärtää heterogeenisen maahanmuuttajajoukon työmarkkina-asemaa monisyisemmin. Aineistomme koostuu EU-kansalaisten ja EU - ja ETA – alueiden ulkopuolisten ihmisten elämäkertatarinoista. Eri asemistaan huolimatta haastateltavilla esiintyy vahvaa työn tekemisen korostamista. Tarkastelemme heidän asemoitumistaan yhtäältä Bridget Andersonin ”hyvän kansalaisen” käsitteeseen sisältyvän työtä korostavan yksilön ulottuvuuden kautta. Toisaalta intersektionaalisuuden avulla teemme näkyväksi sitä, miten työssäkäyvät maahanmuuttajat pyrkivät suomalaiseen yhteisöön liitettyjen arvojen kautta kiinnittymään tähän ”hyvään kansalaisuuteen”. Maahanmuuttajien haastatteluista koostuvan laadullisen aineistosta löytyvien teemojen kautta esitämme, että monien työssäkäyvien maahanmuuttajien puheenvuoroissa korostuu usko siihen, että työmarkkinoiden kautta tullaan osaksi suomalaista yhteiskuntaa. Tuomme kuitenkin esille, että työn tekeminen sinällään ei aina merkitse kotiutumista suomalaiseen yhteiskuntaan. peerReviewed

Pro gradu -tutkielmani tarkoitus on avata 16-64 -vuotiaiden pohjoiskymenlaaksolaisten osatyökyisten näkemyksiä työmarkkinoille hakeutumisesta. Tutkimustehtävällä selvitän mahdollisia työhön hakeutumisen esteitä kuten sosiaaliset etuudet ja osatyökyisten omat asenteet työmarkkinoista. Työssäni kartoitan työmarkkinoiden ja osatyökykyisten kansalaisten kohtaamisen ongelmia. Vuosia ennen nykyistä lamakautta uhkasi maatamme työvoimapula, johon ratkaisua suunniteltiin työperäisestä maahanmuutosta. Samanaikaisesti Suomessa on tutkimusten mukaan jopa 30 prosenttia osatyökykyisistä kansalaisista reservissä työmarkkinoiden käytettäväksi. Pierre Bourdieu (1985) kirjoitti valtaapitävien ylläpitävän ja luovan esteitä yhteiskuntaan. Näitä portinvartijuuksia voivat rakentaa ja vahvistaa myös yksilöt itse. Sosiaalisen pääoman, verkostojen ja informaation kasvu lisää sekä yksilön että yhteiskunnallista taloudellista pääoman kasvua. Richard D. Putnamin (2000) mukaan sosiaalinen pääoman jakaminen yhdistyksien verkostoissa lisää yhteisöllisyyttä, mutta riittääkö se täyden kansalaisuuden kokemukseksi työntekijäkansalaisuuden sijaan. Työntekijäkansalaisuus määrittää kansalaisuutta palkkatyön kautta saavutettavalla itsenäisyydellä, millä on suuri rooli edelleenkin luterilaisen työmoraalin kyllästämässä yhteiskunnassa. Portinvartijuuksien purkamisen mallimaana esittelen Tanskaa, jossa byrokratiaa on purettu Anthony Giddensin aktiivisen sosiaali- ja työvoimapolitiikan mallilla. Vertailuna Tanskan mallille esittelen Suomessa virallista työvoimapolitiikkaa hallinnoivan Työministeriön aktivoivaa työnvälitys- ja työvoimapolitiikkaa. Tutkimusaineistona työssäni on kahdenkymmenen pohjoiskymenlaaksolaisen vammaisjärjestöjen osatyökykyisen jäsenen vastaukset kyselytutkimukseen, joka tehtiin kevätkesästä ja syyskesästä 2015. Kvantitatiivisen aineiston tulokset analysoin käyttäen ristiintaulukointia ja tuloksien merkittävyyttä testasin Khi²-testillä. Tutkimuslomakkeella oli muutama laadullisia mittareita, joiden tulokset luokittelin osa-alueittain. Tutkimuksen tuloksina osatyökykyiset vastaaja olivat aktiivisia kansalaisia, joiden kokemus omasta osallisuudesta ja asemasta yhteiskunnassa oli tärkeä. Työn vastaanottaminen etuisuuksien menettämisen vuoksi ei ollut merkityksellinen lukuun ottamatta osatyökyvyttömyyseläkkeellä olevia vastaajia. Heidän vastauksissa pelko toimeentulon laskusta oli merkittävä. Johtopäätöksenä tästä tutkimuksesta voi nähdä vastaajien olevan yhteiskunnan inklusoituneita kansalaisia huolimatta siitä ovatko he töissä vai eivät tai aikovatko he hakeutua työmarkkinoille vai eivät. Siten he purkavat itse portinvartijuuksia. Sosiaalisien toimeentulovajetta korvaavien tukien saanti ei juuri vaikuta asiaan. Siten he mieluummin purkavat kuin rakentavat portinvartijuuksia. Avainsanat: osatyökykyiset, työmarkkinat, portinvartijat, kansalaisuus, osallisuus. English abstract: The aim of the study is to shed light on the opinions of disabled persons aged 16-64 in Northern Kymenlaakso on their entering into the labour market. The theme for the research is to figure out what kind of obstacles or barriers (like social benefits and their own attitudes) disabled persons think they have entering into the labour market. In my study I examine the difficulties disabled person have entering the labour market. Years ago before today´s recession of the economy, the solution was planned to be work-related immigration. At the same time no less than 30% of disabled citizens were at labour market´s disposal. The background theorist of this research is Pierre Bourdieu who has written (1985) that the ruling class upholds and creates new barriers in the society. Also individuals themselves can build and strengthen these barriers and act as gatekeepers. Social capital, networks and increasing information both increase the economic capital of the society and the individuals. According to Richard D. Putnam (2000) sharing social capital in networks of associations creates communality, but is it enough for experiencing full citizenship when compared to the employed citizens. The independence gained by paid work creates value in society saturated with Lutheran working moral. Denmark is an example of a country where bureaucracy has been decentralized and gatekeeping has been reduced. In comparison to the Danish model, the Finnish model of employment services and activating will be presented in this study. The research data for my survey I got by a questionnaire filled by the members of the Northern Kymenlaakso Association for Disabled in early and late summer 2015. I analyzed the quantitative data with method of crosstabs and I tested the results with Khii²-test. In addition, the questionnaire includes a few qualitative indicators, which were divided in categories with similarities like doing in grounded theory. As the results of research the disabled are active citizens with experience of full integration and status in the society. The threat of losing social benefits in case of getting a job is not significant except for those disabled persons who are in part-time pension. For them the fear of losing benefits is significant. The result of this survey is, that the respondents are fully integrated citizens regardless they are working or not or are they planning to enter labour market or not. Getting compensating benefits for lacking household money, doesn´t not affect much. Thus they are rather leveling than building barriers. Keywords: disabled, labour market, gatekeepers, citizenship, integration

Underemployment and aging population are major threats for several European economies. This study asks, whether partial labour market reforms, similar to German Hartz reforms, were good choices for other European countries, especially in terms of the quality of employment. Labour market liberalisation effects are assessed from macro-perspective on 25 OECD countries with fixed-effects panel data analysis. The effects for full-time, part-time, temporary, and low-wage employment are analysed separately for both genders, and also on young adults. The results find out strongly a gendered nature of labour market deregulation effects, which give support for dual labour market theory. There appears to be a two-way substitution effect caused by labour market deregulation: a shift from male to female employment and from full-time to part-time employment. Young adults seem to gain less from the reforms than older cohorts while gender differences are also lower for the youth. While liberalisation of temporary contracts seems to moderately increase overall employment, there is a risk of increased precarisation. Moreover, the results suggest that wage-setting institutions shape employment structure much more deeply than employment protection legislation.

Regulatory frameworks on intra-EU mobility and flexible cross-border employment relations have stimulated competition on labour costs by recruiting migrants via cheaper labour market regimes. While it allows firms to remunerate migrants under different terms and conditions, blurring regulatory boundaries also generates opportunities for non-compliance, resulting in violations of migrant labour rights across Europe. Against this background, this thesis explores the agency of labour, more specifically of temporary migrant workers and unions, and the ways they cope with and respond to the competitive dynamics of the pan- European labour market. This study draws on 90 qualitative interviews with migrants, local workers, trade union officials and employers and on participant observations of union (organising) practices, in among others, the Dutch construction and supermarket distribution sector. It adds micro-level accounts of union practices with regards to mobile migrant labour and insights into the agency and experiences of work of a group of workers that is often talked about, but rarely talked with for academic or policy purposes. This contributes to our understanding of the dynamics of migrant employment and labour relations in contemporary Europe. This thesis regards migrants as social actors who influence and shape working conditions and labour market structures through their actions. The variety of ways migrants exercise agency, more often through undeclared small-scale social and oppositional practices than through overt, organised acts, are embedded in and reinforce overarching oppressive employment relations. A discrepancy exists in the preferred ways migrants and unions exercise agency: small-scale and invisible versus overt and organised, respectively. The empirical material highlights the difficulties unions experience in bridging this distance to protect migrants from substandard employment conditions, but also points to some potential pathways to enforce migrant labour rights, engage migrants in union activities and reregulate the labour market for migrant employment. This adds to industrial relations literature a refined understanding of the multiple forms, intentions and effects of individual and collective agency and to migrant organising literature insights on the limits and possibilities of representation and organising strategies among fragmented and mobile workforces

Pro gradu -tutkielmani aiheena on työn menettäminen irtisanomisen seurauksena. Tutkin työ ja työttömyys -aiheisen kirjoituskilpailun tekstien avulla, millaisia merkityksiä irtisanotuksi tulemiselle annetaan. Tutkielman empiirinen aineisto koostuu 13 kilpailutekstistä, joissa kirjoittajat kuvaavat omaa irtisanomistaan. Tutkielman tavoitteena on selvittää, millä tavalla kirjoittajat puhuvat irtisanomisesta, ja tuoda esille niitä kulttuurisia tapoja, joilla irtisanomisen kokemusta jäsennetään. Tutkielman teoreettisena kehyksenä on työn arvo suomalaisessa ja länsimaisessa kulttuurissa. Työllä on erittäin merkittävä rooli kulttuurissamme ja sen katsotaan yleisesti edistävän niin yksilön kuin yhteiskunnankin hyvinvointia. Kirjoituskilpailun tekstit heijastavat voimakkaasti tätä käsitystä työstä arvokkaana ja kunnioitettavana asiana. Kokonaisuuden ymmärrettävyyden vuoksi tutkielman teoriaosassa käsittelen melko laajasti myös työmarkkinoiden mekanismeja. Tutkielman teoreettis-metodologisena viitekehyksenä toimii sosisaalinen konstruktionismi. Käsitän tiedon ja sosiaalisen todellisuuden konstruktionistisen käsityksen mukaisesti puheessa ja ihmisten välisessä vuorovaikutuksessa rakentuvina. Painopiste on siten sosiaalipsykologisessa sosiaalisessa konstruktionismissa. Kirjoittajat tuottavat teksteissään irtisanomisen merkityksiä tietyssä kontekstissa. Tuotetut merkitykset ovat siis aina sidoksissa laajempiin kulttuurisiin merkityksiin sekä ajalliseen tilanteeseen. Tässä tutkielmassa keskeisin konteksti on talouden taantuman koettelema 2010-luvun Suomi, jossa työllisyyttä arvostetaan hyvin korkealle. Aineiston tarkempana analyysimenetelmänä on diskurssianalyysi, joka soveltuu hyvin merkitysten tutkimiseen. Aineistoa analysoimalla onnistuin erottamaan neljä erilaista irtisanomiseen liitettävää diskurssia. Nimesin diskurssit toivottomuus-, toiveikkuus-, välivaihe- ja vääryysdiskurssiksi. Irtisanotuksi tulemista kuvataan useimmiten kokonaisvaltaisena ja negatiivisena kokemuksena, ja yleisin tapa jäsentää sitä on toivottomuus- ja vääryys-diskurssien kautta. Toiveikkuus-diskurssia puolestaan esiintyy silloin, kun ihminen näkee työn menettämisen tuoneen jotakin positiivista muutosta elämään. Välivaihe-diskurssista on kyse silloin, kun henkilö merkityksellistää irtisanotuksi tulemisen jonkinlaiseksi neutraaliksi tauoksi tai väliaikaiseksi elämänjaksoksi. SUMMARY: For financial and production-related reasons : the given meanings for being made redundant in submissions made to a writing competition

Paneelikeskustelu LabourNet-tutkijakoulun konferenssissa ”Shaping and reshaping the boundaries of working life” Tampereella 1.10.2015. nonPeerReviewed

Tässä tutkielmassa tarkastellaan suomalaisen sosiaaliturvan merkitystä osana nuorten työelämään pääsyn tukemista. Nyky-yhteiskunnassa suurin osa nuorista voi hyvin ja nuoret löytävät helposti omat polkunsa työelämään. Valitettavasti kaikilla eteneminen ei suju kuitenkaan yhtä vaivattomasti. Tässä tutkielmassa kuvataankin nuorten työelämään pääsyn haasteita ja suomalaisen sosiaaliturvajärjestelmän tarjoamaa tukea nuorten työelämään pääsyyn. Tarkastelun keskiössä on sosiaaliturvajärjestelmän onnistuminen ja kehittäminen. Sosiaaliturvan onnistu-mista peilataan järjestelmälle ja etuuksille kirjattujen tavoitteiden kautta. Tutkimusraportin lopussa esitellään myös kehitysehdotuksia havaittuihin epäkohtiin. Suomalainen sosiaaliturva on usean toimijan muodostama kokonaisuus, joka rahoitetaan lakisääteisesti vakuutettujen ja työnantajien maksuilla sekä julkisen sektorin osuuksilla. Väestön ikääntymisestä johtuva huoltosuhteen heikkeneminen on herättänyt keskustelua tulevien veronmaksajien eli nuorten työelämään pääsyn merkityksellisyydestä. Pääpiirteissään suomalaiset nuoret voivat paremmin kuin koskaan ennen, mutta toisaalta nuoren väestön sisäinen hyvinvoinnin polarisaatio kasvaa jatkuvasti. Pahoinvoivien nuorten määrä siis kasvaa jatkuvasti ja heidän ongelmansa syvenevät entisestään. Julkisen talouden rahoituspaineen kasvaessa ja huoltosuhteen heikentyessä suomalaisella yhteiskunnalla ei ole varaa menettää yhdenkään nuoren työpanosta. Tämä tutkielma on kvalitatiivinen tutkielma ja sen teoriaosuus pohjautuu aiempaan kirjalli-suuteen. Tutkielman empiirinen osuus koostuu viiden asiantuntijahaastattelun pohjalle ja sen tarkoituksena on löytää uusia, mahdollisimman moniulotteisia näkökulmia siihen, miten teoriaosuudessa esitellyt nuorten työelämään pääsyn haasteet ja sosiaaliturvan tarjoamat tukimuodot kohtaavat toisensa. Kokonaisuudessaan asiantuntijahaastattelujen perusteella saatiin yksimielinen näkemys monimutkaisesta, vaikeasti kehitettävästä ja toisaalta vahvasti uudis-tuksia kaipaavasta sosiaaliturvajärjestelmästä.

nonPeerReviewed

Kuukasjärvi, Tiina. TUETUSTI TYÖURALLA. Narratiivinen tutkimus tuetusti työllistyneiden henkilöiden työurista. Erityispedagogiikan pro gradu -työ. Jyväskylän yliopiston kasvatustieteiden laitos, 2014. 116 sivua. Julkaisematon. Tutkimuksen tarkoituksena oli tutkia tuetusti työllistyneiden henkilöiden työuria. Tutkimuskysymykset käsittelivät tuettujen työurien rakentumista ja ulkoisia piirteitä, työllistymistä ja työssä pysymistä edistäviä tukitoimia sekä työuria osana aikuisuutta. Tutkimuksen lähtökohtana oli inkluusio. Sen mukaisesti kansalaisilla on yhtäläinen oikeus osallistua yhteiskunnan toimintaan. Siten työuria tutkittiin osana yhteiskunnallista muutosta ja avoimien työmarkkinoiden toimintaa. Tutkimus toteutettiin narratiivisen tutkimusmenetelmän avulla. Tutkimusaineisto kerättiin haastattelemalla henkilöitä, jotka olivat työhönvalmentajan tuella työllistyneet avoimille työmarkkinoille. Haastattelut toteutettiin narratiivisesti, jolloin haastateltavat saivat kertoa vapaasti työuransa vaiheista. Analyysivaiheessa haastatteluista kerätty aineisto jäsennettiin juonellisiksi tarinoiksi narratiivisen analyysin sekä kerrontaskeeman avulla. Tavoitteena oli muodostaa tarinoita työurankulun vaiheista. Tarinoiden analysoinnissa hyödynnettiin holistis-rakenteellista tulkintatapaa. Työuratarinoita tulkittiin holistisina, itsenäisinä kokonaisuuksinaan. Lisäksi analyysia jatkettiin tarinoiden rakenteita tutkimalla, narratiivin perusviitekehystä hyödyntäen. Lopuksi työuratarinoiden rakentumista tarkasteltiin narratiivin progressiota tutkimalla sekä tarinoista muodostettujen juoniviivojen avulla. Analyysin tapaan työuratarinoiden löydöksiä tarkasteltiin itsenäisinä kokonaisuuksinaan. Tutkimuksessa jokainen työura rakentui kertojalleen merkityksellisen teeman ympärille. Tutkimukseen osallistuneiden henkilöiden työurien teemat käsittelivät sosiaalista osallisuutta, sisäisesti arvokasta työtä sekä valtaistumista. Lisäksi tutkimus osoitti, että tuetusti työllistyneiden työuriin sisältyy toiselle modernille tyypillisiä siirtymiä työpaikkojen ja työtehtävien sekä työllisyyden ja työttömyyden välillä. Työllistymistä ja työssä pysymistä tukivat erityisesti luonnollisiin tukitoimiin sisältyvät tekijät, kuten lähiomaiset sekä esimiehen ja työtovereiden sitoutuminen tuetusti työllistyneen henkilön tukemiseen. Työhönvalmentajan rooli tuenantajana korostui erityisesti työn etsinnässä sekä työllistymisen alku- ja muutosvaiheissa. Tutkimuksessa työurat tulkittiin osaksi aikuisuutta erityisesti kansalaisuuden ja työmarkkinakansalaisuuden sekä niihin liittyvien oikeuksien näkökulmasta. Osallisuus avoimien työmarkkinoiden palkkatyöhön korostui tärkeimpänä yhdenvertaisuuden muotona. Tutkimuksen perusteella voidaan todeta, että luonnolliset tukitoimet sekä työllistyjän ja työympäristön asenteiden ja toimintatapojen yhteensopivuus vahvistavat tuetun työllistymisen onnistumista ja työssä pysymistä.

This thesis studies labor market matching and takes use of a matching function, which describes the technology how unemployed job seekers and vacant jobs search, meet and form new employment relationships. The goal of the study is twofold: First is to provide a comprehensive critical review of previous literature covering both micro models as well as empirical applications. Major limitations in empirical studies are imperfect measures of variables as well as inability to account for all relevant factors making results methodology-sensitive. The second contribution is to estimate a matching function for Finland using annual data from 2006-2012 and thus giving the most recent knowledge on the matching process in the regional labor markets in Finland. The study uses both conventional panel data concepts and stochastic frontier analysis allowing differentiation of matching technology from inefficiency. The results are mainly in line with previous studies and indicate that one percent increase in the number of unemployed job seekers increases the outflow into employment by 0,9 percent whereas same increase in the number of vacancies reported at local labor offices only raises the outflow by 0-0,1 percent. The data shows that most vacancies are filled during a year, but they do not seem to help much the local unemployed, as many of those vacancies are filled by non-unemployed job seekers as well as job seekers from other regions. Efficiency in matching has decreased during the research period and it is negatively correlated with the share of long-term unemployment and positively correlated with the shares of unemployed job seekers younger than 25 and older than 55 years old and the share of unemployed in active labor market policies.

Objective To examine the long-term effects of smoking on labour market outcomes using twin data matched to register-based individual information on earnings. Method Twin data for Finnish men born 1945–1957 was used to remove the shared environmental and genetic factors. The results were subjected to extensive robustness testing. Lifetime cigarette consumption was measured by (cumulative) cigarette pack-years in early adulthood. The average of an individual's earnings (and, alternatively, taxable income) was measured over a subsequent 15-year period in later adulthood. Results Smokers have lower long-term income and earnings. For example, controlling for the shared environmental and genetic factors using the data on genetically identical twins, smoking is negatively associated with lifetime income (p=0.015). The negative association was also robust to the use of various covariates, such as education, health indicators and extraversion. Conclusions Smoking is negatively related to long-term labour market outcomes. The provision of information about the indirect monetary costs of smoking may thus complement the policy efforts that aim at educating consumers about the health costs of smoking. peerReviewed

Keskustelu Euroopan sosiaalisen mallin ympärillä käy kuumana. Integraation syveneminen ja Euroopan unionin kasvustrategia edellyttävät jäsenmailta kansallisten työ-, talous- ja sosiaalipoliittisten järjestelmien tehokasta kehittämistä, eikä kriittisistä äänenpainoista ole ollut pulaa. Eurooppalaisen ay-liikkeen mukaan EU on asettanut kilpailukyvyn tärkeimmäksi arvokseen ja jättänyt työntekijät unhoon. Työnantajapuoli puolestaan kritisoi unionia ja sen jäsenmaita siitä, ettei kilpailukyvyn eteen ole tehty vieläkään tarpeeksi. Eurooppalaiset työmarkkinat saattavat olla jäykät, mutta ainakin Eurooppa-tason työmarkkinaosapuolten kielet ovat notkeita. nonPeerReviewed