Search

nonPeerReviewed

peerReviewed

This study reports on the body image of depressed psychiatric outpatients, and the impact thereon of a dance movement therapy (DMT) group. Body image is perceived as a tri-partite construct consisting of image-properties, body-self, and body memory. Depressed patients in an outpatient mental health service participated in a DMT group treatment consisting of twelve 90-min long sessions in groups of 4–7 patients. Patients (N = 18) responded to a structured Body Image Assessment (BIA) before and after the treatment. Initially, the depressed patients’ body image was characterized by fragmentation, distortions, and shallowness of body awareness. The DMT group treatment aimed to offer the patients a safe space for exploring their embodied experiences in a validating social setting. This produced positive changes in the body image: finding a better sensation of one’s body, tolerating the sensations, settling in the body, finding pleasure and meaningfulness in the experiences. BIA scores indicated large effect sizes in the change between pre- and post-treatment assessments. Change for more positive body image during the treatment predicted fewer depressive symptoms at the follow-up measurement. peerReviewed

Työuupumuksen lievittämiseksi on alettu maailmalla käyttää mindfulness-, hyväksyntä- ja arvopohjaisia (MIHA) -menetelmiä. Muupu-tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, voidaanko uudenlaisella, kahdeksanviikkoisella MIHA- ohjelmalla lievittää työuupumusoireita tehokkaasti. Ohjelma toteutettiin ryhmä- ja verkkointervention yhdistelmänä. Muupu-tutkimuksessa selvitettiin sekä ohjelman vaikuttavuutta että sen vaikutusmekanismeja. 218 tutkittavaa satunnaistettiin kahteen ryhmään: MIHA-interventioryhmään ja tavanomaista tukea (TAV) saavien ryhmään. Tutkimuksessa hyödynnettiin myös pilottiryhmän (n = 24) ja heidän vastinpariensa (n = 24) kyselyvastauksia. Noin 80 % tutkittavista oli naisia, ja yli 60 %:lla oli ammattikorkea- tai yliopistokoulutus. Tutkittavien keski-ikä oli 47 vuotta. Tutkittavien tuli hakuvaiheessa kuulua työuupuneimpien suomalaisten joukkoon (uupunein neljäsosa Bergen Burnout Indicator -kyselyllä arvioituna). Tutkittavat edustivat vaihtelevia ammattiryhmiä. Tutkimuksessa arvioitiin osallistuneiden kokemusten muutoksia työuupumuksessa, MIHA-taidoissa, työoloissa, psykologisessa oirehdinnassa sekä hyvinvoinnissa käyttämällä 17 tunnettua kyselymenetelmää. Arviointeja tehtiin ennen intervention alkua, heti sen jälkeen sekä 6 ja 12 kuukautta intervention aloittamisesta. Analyysit tehtiin monimuuttujamenetelmillä ja rakenneyhtälömallinnuksella. Tulokset perustuvat neljään artikkelikäsikirjoitukseen ja kahdeksaan pro gradu -tutkielmaan. MIHA-ohjelman vaikutukset olivat laaja-alaisesti työuupumusta lievittäviä ja hyvinvointia edistäviä, ja ohjelma näytti myös suojaavan uusien elämänhaasteiden tuomilta stressivaikutuksilta. MIHA- ryhmän hyvinvointi lisääntyi johdonmukaisesti enemmän kuin TAV-ryhmän käytetyissä arvioinneissa. Lisäksi suotuisat vaikutukset säilyivät vuoden seurannassa. Intervention vaikutuksissa oli kuitenkin löydettävissä erilaisia polkuja. Monet yksilölliset tekijät, kuten persoonallisuuden piirteet ja masentuneisuus olivat yhteydessä intervention tuloksellisuuteen. Lisäksi harjoittelun omaehtoisella jatkamisella interventiojakson jälkeen ja kokemuksilla keskeisten interventioelementtien oppimisesta oli yhteys intervention vaikuttavuuteen. Muupu-ohjelman tyyppisiä matalan kynnyksen interventioita kannattaisi ottaa aikaisempaa laajemmin käyttöön suomalaisessa työterveyshuollossa, sillä niitä voidaan hyödyntää monenlaisen psyykkisen oireilun lievittämiseen ja hyvinvoinnin kohentamiseen. Hankkeen tulokset haastavat myös pohtimaan aikaisemmin käytettyjä kuntoutusmalleja.

Terveysriskien ja sairauksien hallinta vaatii usein monien elämäntapatekijöiden ja käyttäytymisen muuttamista. Muutosten tekeminen ja erityisesti niiden ylläpitäminen on haastavaa ja vaatii pitkäaikaista sitoutumista ja motivaatiota. Terveydenhuollon resurssit mahdollistavat vain rajallisen tuen tarjoamisen elämäntapojen muuttamiseen ja yleensä vasta siinä vaiheessa, kun huonoista elämäntavoista johtuvat sairaudet ovat jo puhjenneet. Teknologiset menetelmät tarjoavat uusia, kustannustehokkaita mahdollisuuksia yksilöllisen elämäntapamuutoksen tukemiseen. Monet tietokone- ja internetpohjaiset palvelut on todistettu tehokkaiksi erilaisten fyysisten ja psykologisten ongelmien hallinnassa. Mobiiliteknologiat tarjoavat erityisen houkuttelevan kanavan uusille terveyden edistämiseen tähtääville palveluille. Matkapuhelimet ovat henkilökohtaisia laitteita ja kulkevat käyttäjänsä mukana kaikkialle, joten niiden kautta tarjottava tuki on aina saatavilla. Mobiililaitteita käytetään hyvin vaihtelevissa tilanteissa ja käyttöön liittyy usein keskeytyksiä. Siksi onkin tärkeää tarjota interventio pieninä annoksina päivittäisen arjen keskelle. Oiva-sovellus on Hyväksymis- ja omistautumisterapiaan perustuva mobiilisovellus, jonka tavoitteena on lisätä mielen joustavuutta lyhyiden harjoitusten avulla. Harjoitukset ovat pääosin vain 2-3 minuutin mittaisia ja ne voi suorittaa audio- tai tekstiohjeistuksen avulla. Sovellus opastaa käyttäjää suorittamaan ohjelman, antaa muistutuksia sovelluksen käytöstä ja opituista taidoista sekä näyttää käyttäjän edistymisen ohjelmassa. Käyttäjä voi myös tallentaa sovellukseen omia päiväkirjamerkintöjä harjoituksiin liittyen. Alustavissa tutkimuksissa saadut sovelluksen käyttäjäkokemus- ja hyväksyttävyystulokset ovat olleet lupaavia. Sovelluksen vaikuttavuutta tutkitaan syksyllä 2012 stressin ja metabolisen oireyhtymän piirteistä kärsivillä henkilöillä. Jatkossa selvitetään myös sitä, miten puhelimen automaattisesti keräämää tietoa voidaan hyödyntää käyttäytymisen ja arjen tilanteiden ymmärtämisessä ja miten tämän tiedon avulla interventioita voidaan räätälöidä paremmin käyttäjien arkeen ja tarpeisiin sopivaksi.

Stress and insufficient recovery from workload may lead to chronic diseases and mental health problems. Early intervention with the focus on self-management is necessary in prevention of these problems. This paper reports the results of an initial evaluation of a service concept which combines personal health technologies with psychological group interventions to support self-management of wellbeing focusing on stress, sleep and exercise. The approach is to provide a buffet of carefully chosen self-management methods and personal health technologies to support different individual needs and to allow a personalized approach to self-management. In the evaluation, the usage activity and perceived utility of the technologies were studied to analyze the feasibility of the approach and to determine improvement needs. The concept was well-accepted by the participants, and they reported having gained better understanding of their health and motivation to improve it. Improvements related to stress and exercise levels were also reported. Based on the differing technology selections of the participants and the high acceptance of technologies, providing an assortment of technologies to support self-management was proven successful. However, care must be taken in the introduction of such system to avoid burdening the users and to aid selection of personally relevant tools

In prevention of chronic diseases, health promotion and early interventions based on self-management should be emphasized. Mental health problems and stress cause a significant portion of healthcare costs, and also complicate the management of other chronic conditions. In addition to physical health, psychophysiological and social wellbeing should be equally promoted. Thus, we have previously designed and reported the P4Well or Pervasive Personal and PsychoPhysiological management of WELLness concept for working-age citizens. The concept supports the stress and recovery management on a daily basis through improved health management strategies, and combines psychological methods with personal health technologies. In this paper, we discuss the preliminary user study experiences of ongoing evaluations with two different user groups consisting of: 1) middle-aged men who are using the concept for managing their mental wellbeing or mild depression; and 2) entrepreneurs who are using the concept for coping with stress. Our results provide a preliminary assessment of the role and importance of experts, technologies, and peer-support in the concept.

Lifestyle related health risks are increasing rapidly, resulting in increased morbidity, lost productivity and high costs to society. These problems could be largely prevented or alleviated by adopting healthier lifestyles. However, lifestyle changes are not easy to achieve and they are even more difficult to maintain. Moreover, the healthcare system does not have the resources to provide early interventions. We believe that the solution is to recognize that health risk maintaining mechanisms are behaviors, which may be efficiently managed through appropriate application of modern psychological theories and procedures of behavioural change. Of these, the Cognitive Behavioral therapy (CBT) is one of the most attractive ones, emphasizing the role of learning in behavior change. Wellness Diary (WD) is a mobile phone application for personal wellness management based on CBT. The studies conducted with WD have shown it to be a well accepted and useful wellness management tool and also suitable for long term use.

Health measurement applications are nowadays being built as part of ubiquitous computing environments. From a signal processing point of view this introduces some new problems as data is being recorded as part of everyday life in a home environment. In this paper we use weight data as an example and discuss methods for frequency domain analysis of irregularly sampled data. We also discuss the amount of data needed to see the first regularities in weight data.

The Wireless Wellness Monitor project was started in order to apply home networks to self-monitoring of health. A prototype of a wireless health monitoring system for home-use was built and feasibility of such a system was studied. In WMM, a weight management application was implemented on top of the system.

Obesity is a widespread and increasing problem in industrialized countries. An in-creasing number of people in these countries are trying to loose weight. Self-monitoring combined with feedback and guidelines can significantly contribute to a successful weight management. We used weight management as a first application in a study on how current wireless information and communications technologies could help in self-monitoring. We implemented a self-monitoring and guidance system using wireless technologies (Wireless Local Area Network). A scale, heart rate monitor, mobile device (mobile phone or handheld computer) and personal computer (PC) communicate wirelessly creat-ing a home network, which minimizes the user efforts required for measurements and feedback. The system is based on the idea of behavioral feedback model. The model states that the feedback and guidelines should be accessible whenever and wherever needed. When the user measures his weight, the measurement results are stored automatically on the PC and feedback is given immediately to the user. The guidelines and weight his-tory can be read with a mobile device at home and even when away from home. The results of the project indicate that such a wireless system can make self-monitoring more efficient.

Self-monitoring of weight is a useful method both for assessment and treatment of obesity. For example, when a client is an active participant in data collection, her own awareness of factors influencing weight may increase. Using a case study advantages of long-term self-monitoning of weight are presented. A female obese client measured her own weight every morning over a period of ten years. Altogether she made 2081 measurements. Thus, 67 % of all possible days were measured. After the initial weight loss of 8 kg during the first year, a pattern of gradual weight gain was observed. The data indicated that the subject gained weight especially, during August and September, and during the end of December and at the beginning of January. Further, the data showed that the weight increased slightly during the weekends. This case study pointed out the advantage of self-monitoring of weight on a daily basis. For example, individual patterns of weight changes can be observed during long-term self-monitoring.