Search

Publicerad 23 april 2019Published on 23 April 2019

Syftet med litteraturstudien var att undersöka socioekonomiska faktorers påverkan på kariesrisken hos barn 0-12 år i Sverige. Metod: Studien genomfördes som en systematisk kvantitativ litteraturstudie, sökningen av vetenskapliga artiklar gjordes i PubMed. Resultat: Låg socioekonomisk status gav högre kariesrisk än hög socioekonomisk status. Barn till mödrar med låg utbildningsnivå hade 3.02 gånger ökad kariesrisk än barn till mödrar med hög utbildningsnivå. Barn med två utlandsfödda föräldrar hade 6.37 gånger ökad kariesrisk i förhållande till barn med föräldrar födda i Sverige. Slutsats: Barn till föräldrar med låg socioekonomisk status hade högre kariesrisk än barn till föräldrar med hög socioekonomisk status oberoende av föräldrarnas/familjens inkomst, föräldrarnas utbildning, föräldrarnas bakgrund, föräldrarnas/familjens hälsa/vanor/attityder eller geografiskt område.

Syfte: Syftet med litteraturstudien var att sammanställa evidens kring diabetes typ 1 och dess påverkan på barn och ungdomars orala hälsa. Metod: Studien var en allmän litteraturstudie. Inklusionskriterier var att de skulle ha publicerats mellan år 2008 till 2018, vara peer-reviewed granskade samt ha ett åldersspann på deltagare från 3 till 18 år. Efter en kvalitetsgranskning bedömdes 21 artiklar uppfylla kriterier till grund för studien. Artiklarna som användes har samtliga studerat diabetes typ 1 och dess påverkan på barn och ungdomars orala hälsa. Resultat: Resultatet påvisade att sjukdomen diabetes typ 1 har en påverkan på barn och ungdomars orala hälsa. Gingivit, karies, parodontit, oral candidos, plack samt tandsten är orala besvär som har visat sig ha en högre prevalens hos barn med diabetes i jämförelse med friska barn, enligt tidigare evidens. Resultatet i studierna varierade i en viss utsträckning beroende på olika utfallsmått och metoder. Slutsats: En sammanställning av studier visade ett samband mellan barn och ungdomar med diabetes typ 1 och en försämrad oral hälsa, där plack och gingivitförekomsten var som högst. Mer forskning generellt krävs kring hur diabetes typ 1 påverkar den orala hälsan hos barn och ungdomar, i syfte om att få en heltäckande bild., Purpose: The purpose of the literature overview was to study evidence for type 1 diabetes impact on children and adolescents oral health. Method: The study was a general literature study. The inclusion criteria were that they should have been published between 2008 until 2018, peer-reviewed and have an age range of children up to 18 years. After a quality review, 21 articles were used in this study. The articles that was used, have all studied diabetes type 1 and its impact on children and adolescents oral health. Result: The result showed that the disease type 1 diabetes has an effect on the oral health of children and adolescents. Gingivitis, caries, periodontitis, oral candidos, plaque and calculus are oral disorders that has been shown having a higher prevalence in children with diabetes in comparison to healthy children. The results in the studies varied to a certain extent due to different outcome measures and methods. Conclusion: Previous studies have shown a relationship between children and adolescents with type 1 diabetes and their impaired oral health, where plaque and gingivitis were most prevalent. More research is generally required on how diabetes type 1 affects the oral health of children and adolescents in general.

Bakgrund: Ett sätt för tandvården att nå de nationella och internationella mål som ska uppfyllas för att främja god oral hälsa och minska kariesprevalensen hos barn är att samverka med andra yrkeskategorier. Syfte: Att studera tandborstningsrutinerna på förskolan och i hemmet i Region Jönköpings län. Metod: Kvantitativ tvärsnittsstudie genomfördes med två olika enkäter till personal och föräldrar. En till föräldrar med 2 slutna frågor om tandborstvanor och en till förskolepersonal med 17 slutna frågor om bakgrund, tandborstning, utbildning och munhälsans betydelse. Resultatet redovisades deskriptivt i text, tabeller och figurer med absoluta (n) och relativa (%) frekvenser. Chi-2 och Fisher’s exakta test användes för att undersöka eventuella skillnader mellan yrkeskategorier i inställning till tandborstning. Resultat: Studien visade att barnen på dessa förskolor (97,2 %) fick borsta sina tänder med fluortandkräm efter frukost eller lunch. Ingen signifikant skillnad fanns gällande personalens utbildningsnivå och inställning till tandborstning på förskolan. De allra flesta barn (87,8 %) fick hjälp med tandborstning två gånger dagligen i hemmet. Slutsats: Studien visade att det fanns en god följsamhet till projektet ”Tillsammans mot tandtrollen” på förskolorna. En majoritet av föräldrar borstade sina barns tänder två gånger dagligen i hemmet.

Bakgrund: År 2018 publicerade Socialstyrelsen ny data som visar på en minskning av barn som är kariesfria i åldersgruppen sex år i Sverige (Sos, 2018). Även i SkaPa, Svenskt kvalitetsregister för karies och parodontit, ses en markant ökning av karies bland barn i åldrarna sex, sju och åtta år. Syfte: Syftet med studien var att utforska föräldrars attityder kring olika faktorer som anses vara avgörande för uppkomst av karies hos barn i 6-årsåldern. Metod: Kvalitativ intervjustudie genom innehållsanalys. Resultat: I resultatet framkom tre huvudkategorier, Attityd utifrån välbefinnande, Attityd utifrån kunskap och Attityd utifrån ansvar. I de olika kategorierna framkommer attityder som alla på ett eller annat sätt berör ämnena kost, munhygien och fluorid. Kategorierna kompletterar varandra samtidigt som de berör olika problemområden. Konklusion: Brist i kunskap ses i ämnet munhygien där föräldrarna anser att tandborstning är den enskilt viktigaste faktorn för att undvika karies. Brist i information ses gällande sockerkonsumtion där föräldrarna har en avslappnad attityd mot socker som gör det acceptabelt med socker som en naturlig del i vardagen. Denna studie bidrar till att uppnå WHO:s mål, på grund av att tandvårdspersonal blir medvetna av informationens betydelse till föräldrar som har barn i sex års åldern.

In Finland as well as elsewhere, prisoners are a marginal and commonly deprived group of people. Most of them are young or middle-aged males even though the mean age is increasing. Prisoners’ social status and educational background are inferior to the rest of the population. They have many health-related problems. The general health and oral health of prisoners has been previously investigated in other countries, but in Finland information on their oral health is so far scarce. The aim of this study was to obtain information on aspects of the oral health and associated factors of Finnish prisoners. The study focused on oral health, health- and oral health-related behaviours, dental fear, as well as general health issues. One hundred prisoners (89 male and 11 female) took part in the study between September 2014 and February 2015 in Pelso prison, Finland. A clinical examination including dental caries and erosive tooth wear, periodontal disease, and evaluating and diagnosing temporomandibular disorders was carried out on all participants (n=100). Half of them (46 males and 4 females) were interviewed using questionnaires and Motivational Interviewing Technique. With interviewing, prisoners’ socio-demographic background factors and information on substance abuse as well as other health- and oral health-related behaviours were obtained. Data on medications was acquired from the prisoners’ patient records. Dental fear and other general fears were surveyed with validated questionnaires. Substance abuse was common. Almost everyone smoked, and one in every five had used snuff. Pre-prison drug and alcohol use was widespread; drug use was even more prevalent than alcohol use. Almost everyone was taking some prescribed medicine, the most common being antipsychotics, painkillers and sleeping pills. Over half (56%) of the prisoners had hepatitis C. The oral health status of Finnish prisoners was poor. Almost everyone (81%) had a need for restorative treatment. Signs o, Tiivistelmä Suomessa vangit ovat pieni erillisryhmä, joka poikkeaa monella tavalla muusta väestöstä. Suurin osa vangeista on joko nuoria tai keski-ikäisiä miehiä, vaikkakin vankien keski-ikä on nousussa. Vankien sosiaalinen asema ja koulutustausta ovat huonommat muuhun väestöön verrattuna. Vankien yleisterveyttä ja myös suunterveyttä on aiemmin tutkittu muualla, mutta Suomessa tietoa heidän suunterveydestään ja siihen liittyvistä tekijöistä on vähän. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli saada tietoa suomalaisten vankien suun ja hampaiston terveydestä ja siihen vaikuttavista taustatekijöistä. Tutkimuksessa kartoitettiin vankien suunterveyttä ja terveys- ja suunterveystottumuksia, hammashoitopelkoa sekä yleisterveyteen liittyviä seikkoja. Yhteensä 100 vankia, 89 miestä ja 11 naista, osallistui tutkimukseen syyskuun 2014 ja helmikuun 2015 välisenä aikana Pelson vankilassa. Kaikille (n=100) tehtiin kliininen tarkastus, johon sisältyi hampaiden kariologinen, parodontologinen ja erosiivisten vaurioiden tutkimus sekä purentafysiologinen tutkimus. Puolta tutkimusjoukosta (46 miestä ja 4 naista) haastateltiin käyttäen kyselylomakkeita ja motivoivaa haastattelutekniikkaa. Haastattelulla selvitettiin vankien sosiodemografisia taustatietoja, päihteiden käyttöä ja muuta terveys- ja suunterveyskäyttäytymistä. Hammashoitopelkoa ja muita yleisiä pelkoja selvitettiin erillisillä kyselylomakkeilla. Lähes kaikki tupakoivat, ja nuuskaa oli käyttänyt joka viides. Huumeiden ja alkoholin käyttö ennen vankeusaikaa oli ollut yleistä, huumeiden käyttö jopa alkoholin käyttöä yleisempää. Melkein kaikki käyttivät jotain reseptilääkettä; käytetyimpiä olivat psykoosi-, kipu- ja unilääkkeet. Tutkituista vangeista yli puolella (56%) oli C-hepatiitti. Suomalaisten vankien suunterveys on huono. Lähes kaikilla (81 %) oli hampaistossa korjaavan hoidon tarvetta. Iensairaudet olivat yleisiä, parodontiittia oli 7 %:lla tutkituista. Suurin osa tarvitsi vähintään ennaltaehkäiseviä toimenpiteitä hampaiden ero

This national cross-sectional study aimed to measure the oral health status, and oral health related-quality of life (OHRQoL) among Nepalese schoolchildren. Another aim was to investigate the association of dental caries and its consequences with OHRQoL, sociodemographic factors, oral health-related behaviours, anthropometrics, and school attendance and performance. The study was conducted in 18 out of total 75 randomly selected districts of Nepal representing 5 developmental, and concurrently 3 simultaneously ecological regions. Altogether 1137 of the invited 1157 schoolchildren from 27 conveniently selected schools participated both in the survey and clinical examination. Information on sociodemographic factors and oral health-related behaviours was collected using a structured questionnaire. Validated Nepali Child-OIDP was used for assessing children’s OHRQoL. Clinical oral examinations were conducted as per the WHO guidelines and assessed dental caries, its consequences (pufa/PUFA) and periodontal status. BMI, waist-to-hip ratio, and waist-to-height ratio were computed from anthropometric measurements. School-related information included data on school absenteeism was collected from school registry and school performance (percentage of the sum of scores in three core subjects). Gingival bleeding was highly prevalent among all participants. The youngest ones had most often need for dental caries treatment; 79% vs. 64% among the oldest ones. Dental caries and its consequences were most prevalent among those living in the Kathmandu Valley or in the rural areas or in mountain or hilly ecological regions, as well as those consuming sweets or candy, or tea with sugar, and brushing teeth infrequently. Most of the participants had problem with eating, cleaning the mouth, and sleeping. Dental caries and its consequences were associated with poor OHRQoL. They were also associated with both high and low BMI and central obesity (high waist-to-hip and waist-to-heigh, Tiivistelmä Tämän poikkileikkaustutkimuksen tavoitteena oli tutkia nepalilaisten koululaisten suunterveyttä ja siihen liittyvää elämänlaatua (OHRQoL). Toiseksi tavoitteena oli tutkia karieksen ja sen seurausten mm. oireet ja tulehdus, yhteyttä suunterveyteen liittyvään elämänlaatuun, sosiodemografisiin ja antropometrisiin tekijöihin, suunterveyskäyttäytymiseen, koulupoissaoloihin sekä -menestykseen. Tutkimus toteutettiin 18/75 satunnaisesti valitussa Nepalin piirikunnassa, jotka edustivat sekä viittä kehitysaluetta että kolmea ekologista aluetta. Mukaan kutsutuista 1157 koululaisesta (27 koulua, mukavuusotos), 1137 osallistui sekä kysely- että kliiniseen tutkimukseen. Sosiodemografiset taustatiedot sekä tiedot suunterveyskäyttäytymisestä kerättiin strukturoidulla kyselylomakkeella. Suunterveyteen liittyvää elämänlaatua arvioitiin käyttäen validoitua nepalin kielistä Child-OIDP-lomaketta. Kliinisessä tutkimuksessa tutkittiin kariestilanne, sen kliiniset seuraukset (pufa/PUFA) sekä kiinnityskudosten tila WHOn ohjeiden mukaan. BMI, vyötärön ja lantion ympärysmitan suhde sekä vyötärön ympärysmitan ja pituuden suhde laskettiin mittaustulosten perusteella. Kouluista saatiin tiedot poissaoloista viimeisen kouluvuoden aikana sekä koulumenestys kolmessa keskeisimmässä oppiaineessa viimeisimmässä todistuksessa. Lähes kaikilla todettiin ienverenvuotoa. Nuorimmassa ikäryhmässä oli muita useammin korjaavan karieshoidon tarvetta (79 % vs. 64 %). Kariesta sekä sen seurauksia esiintyi eniten niiden keskuudessa, jotka asuivat Kathmandun laaksossa tai vuoristossa. Karieksen esiintyvyys oli myös yhteydessä mm. sokerin, makeisten ja sokeriteen kulutukseen sekä epäsäännölliseen hampaiden harjaukseen. Karies seurauksineen oli yhteydessä huonoon suunterveyteen liittyvään elämänlaatuun (OHRQoL), erityisesti syömiseen, suun puhdistamiseen sekä nukkumiseen. Sillä oli myös yhteys sekä matalaan että korkeaan BMIhin, lisääntyneisiin koulupoissaoloihin sekä huonoon koulumenestykseen. Matala ja k

General anaesthesia (GA) is a widely used sedation method in dentistry. It is usually used for patients with an extensive dental treatment need, most often related to dental caries, and limited coping skills to consider conventional dental care. These patients are often small children or persons with dental fear. Using dental general anaesthesia (DGA) is expensive, special equipment and trained staff are needed, and it is not without risks for patients. The aim of this study was to investigate factors associated with children’s DGA. In addition to dental caries and dental fear, general health status, oral health behaviours, family-related factors, as well as dental attendance after DGA were in focus. The thesis is composed of five independent studies. There were three different study populations ‒ one in specialised and two in primary health care. There was also an age- and gender-matched comparison group for one of the study populations. Questionnaires were used in three of the studies, and two of the studies were based on patient files. According to the results, DGA is more common among medically compromised children than among healthy children. Medically compromised children have more often a history of DGA treatments compared with their healthy peers. Dental caries and dental fear were the main reasons for DGA in all of the studies. Dietary and drinking habits, as well as oral hygiene behaviours were distinctly poorer among children undergoing DGA than among those treated in a normal dental setting. A history of DGA in the family, a large number of siblings and male gender were important background factors associated with DGA. Patients treated under DGA were prone to miss or cancel their upcoming appointments. In conclusion, DGA is necessary in some cases, but it could be avoided if factors associated with DGA were taken into account in treatment plans. DGA in itself does not have an enhancing effect on oral health over the long term., Tiivistelmä Yleisanestesia on hammashoidossa yleisesti käytetty sedaatiomenetelmä vaikeahoitoisille potilaille. He ovat usein pieniä lapsia, hammashoitopelkoisia tai sellaisia potilaita, joiden hoidontarve on liian laaja ja haastava tavanomaiseen hammashoitoon. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää lasten nukutushammashoitoon liittyviä tekijöitä. Karieksen ja hammashoitopelon lisäksi tutkimuksen kohteena oli yleisterveydellisiä seikkoja, suunterveystottumuksia, perheeseen liittyviä tekijöitä sekä hammashoitopalvelujen käyttö nukutushammashoidon jälkeen. Tämä väitöskirja koostuu viidestä erillisestä osajulkaisusta. Tutkimusjoukkoja oli kolme: yksi erikoissairaanhoidosta ja kaksi perusterveydenhuollosta. Yhdelle tutkimusjoukolle oli ikä- ja sukupuolivakioitu vertailuryhmä. Kyselylomakkeita käytettiin kolmessa osajulkaisussa ja kaksi osajulkaisua perustui potilaspapereihin. Nukutushammashoito oli yleisempää yleissairailla kuin terveillä lapsilla. Yleissairailla lapsilla oli myös useammin nukutushammashoitohistoriaa kuin terveillä lapsilla. Karies ja hammashoitopelko olivat pääsyyt nukutushammashoitoon kaikissa tutkimuksissa. Juoma- ja ruokatottumukset, kuten myös suuterveystottumukset, olivat selkeästi huonommat nukutushammashoidossa hoidetuilla lapsilla kuin niillä lapsilla, jotka hoidettiin normaalisti hereillä. Perheen nukutushammashoitohistoria, suuri määrä sisaruksia ja miessukupuoli olivat merkittäviä nukutushammashoitoon yhteydessä olevia tekijöitä. Nukutushammashoidossa hoidetut potilaat jättivät usein tulematta nukutushammashoidon jälkeisille hammashoitokäynneilleen tai peruivat aikansa. Nukutushammashoito on välttämätön tietyissä tilanteissa, mutta se voitaisiin välttää, jos siihen liittyviä tekijöitä huomioitaisiin paremmin hoitosuunnitelmissa. Nukutushammashoidolla sinänsä ei ole suunterveyttä parantavaa pitkäaikaisvaikutusta.

The aim of this epidemiologic pilot field study was to determine if the oral health problem in Detema was periodontal or caries disease. If periodontal disease, was it induced by a certain virulent microflora or by inadequate oral hygiene? A second specific aim was to educate local oral health instructors, to raise the awareness of the importance of oral health, and in that way improve the general health. Methods were that with the use of WHO oral health questionnaire, interview 117 participants in index ages 15-19 years, inform about oral diseases, instruct techniques for optimized oral cleansing, assess dental status and periodontal health on index teeth. Local oral health instructors were educated for maintaining the knowledge and to reinstruct the toothbrush and toothpaste methods. Susceptibility to caries and periodontal disease in relation to ethnicity was investigated. The prevalence of caries disease was 32% a decrease compared to 44% in 1995. The prevalence of periodontal disease was 82%, attachment loss and gingival retractions 8% each, and gingival retractions 6%. This result was an impairment compared to 73% in 1995, when there were no pockets, retractions or any attachment loss in this index age. Results could not significantly show association between oral disease and lack of, or infrequent use of cleansing devices and fluoridated toothpaste, neither to a diet with high and frequent carbohydrate intake. There was indication of susceptibility to periodontal disease in the population. The conclusion was that the non-optimized technique for oral hygiene affected this population´s oral health.

Introduction Caries and poor oral health is an epidemy that affects many people and especially lower classes in society with small or non exiting financial measures to seek dental care. The aim with this overview was to look at the connection between bad socioeconomic aspects and poor oral health. Method 10 scientific articles that treated the subject socioeconomic aspects and poor oral health were searched for in the database PubMed. Only articles regarding Swedish oral helath were chosen, all ages included. Result This study showed that almost every article brought up the correlation between bad socioeconomic relations and bad oral health. More knowledge about socioeconomic inequalities is needed in order to work in a preventive way. Discussion To even out socioeconomic inequalities knowledge is needed and a less expensive dental care because the reason low income gropus avoid seeking dental care is because they can not afford it even if they need it. Mapping out tooth issues is helpful to be able to detect trends over a long time in order to work preventively., Bakgrund Karies och dålig tandhälsa är en epidemi som drabbar många och främst samhällsklasser med små eller inga ekonomiska medel för att söka tandvård. Syftet med litteraturöversikten var att undersöka sambandet mellan socioekonomiska förhållanden och dålig tandhälsa. Metod I databasen PubMed söktes 10 vetenskapliga artiklar som behandlade ämnet socioekonomiska förhållanden och dålig tandhälsa. Endast artiklar som berörde Sveriges tandhälsa valdes, alla åldrar inkluderades. Resultat Studien visade att nästan alla artiklar tog upp korrelationen mellan sämre socioekonomiska förhållanden och dålig tandhälsa. Mer kunskap om socioekonomiska ojämlikheter behövs för ett preventivt arbete. Diskussion För att minska socioekonomiska svackor krävs kunskap och en mindre dyr tandvård då de höga priserna ofta är anledningen att låginkomsttagare drar sig för att uppsöka tandvård trots behov. Att kartlägga tandproblemen är av hjälp för att över lång tid se trender och kunna arbeta preventivt.

Huvudsyftet med studien var att granska hur väl patientens och tandläkarens uppfattning om patientens kariesförekomst överensstämde. Andra syften var att jämföra patientens uppfattning om sin kariessituation och denna uppfattnings-korrelation med ålder, kön, utbildningsnivå och härkomst.Studien baserades på 125 ifyllda enkäter och journaluppgifter (kön, ålder, kliniska och röntgenologiska fynd av manifest och sekundärkaries) av patienter som besökte Tandvårdshögskolan i Malmö för en undersökning. Enkäterna, journaluppgifterna och röntgenbilder granskades och fylldes i ett på förhand utformat protokoll. Uppgifterna sammanställdes och grupperades för statistiska analyser, chi-2.Resultatet visade att fler kvinnor än män trodde sig har karies. Det fanns en bristande överenstämmelse mellan vad individen trodde och hur den kliniska situationen såg ut. Det var både många som trodde sig har karies som inte hade någon karies, och individer som inte trodde sig ha karies som hade karies. De vanligaste orsakerna till att individerna trodde de hade karies var att de sett eller känt att en bit av tanden saknas, att det gjorde ont eller att de känt isningar i någon tand. Signifikanta skillnader gällande kariesförekomst fanns hos de som gick eller inte gick på regelbundna undersökningar. De som inte gick på regelbundna undersökningar trodde och hade karies i större utsträckning än de som gjorde det. Det fanns inga signifikanta skillnader avseende bakgrundsfaktorerna ålder, kön, etnicitet eller utbildningsnivå i förhållande till kariesförekomsten., The main purpose of the study was to examine how well the patient's and dentist's perception of the patient's caries occurred. Other purposes were to compare the patient's perception of caries status and this perception's correlation to age, gender, educational level and origin.The study was based on 125 completed questionnaires and journal records (gender, age, clinical and x-ray findings of manifest and secondary caries) of patients who visited the Dental Care School in Malmö for an examination. The questionnaires, journal records and x- rays were examined and filled in a pre-written protocol. The data was compiled and grouped for statistical analyzes, chi-2.The result showed that more women than men thought they had caries. There was a lack of consistency between what the individual thought and clinical findings. It was both many who thought they had caries who had no caries, and individuals who did not think they had caries that had caries. The most common reasons why the individuals thought they had caries were that they saw or felt that a piece of the tooth was missing, perception of pain or that they felt tooth sensitivity. Significant differences in caries prevalence among those who did or did not attend regular examinations. Those who did not go on regular examinations both thought that they had caries and had recorded caries to a greater extent than those who did go regularly. There were no significant differences regarding the background factors age, gender, ethnicity or level of education in relation to the caries experience.

The aim of this study was to investigate the status of erosive tooth wear (ETW) in Finnish middle-aged adults and its association with dental caries and sociodemographic and intrinsic factors. In addition, we performed a genome-wide association study (GWAS) to identify whether genetic polymorphism (single nucleotide polymorphism) could explain some of the individual variance in the ETW status. Another aim of the study was to validate the use of the erosion index, the Basic Erosive Wear Examination (BEWE), on 3D models. Of the total Northern Finland Birth Cohort (NFBC1966), a convenience sample of 3,181 people was invited for an oral health examination in 2012–2013, of whom 1,962 participated, thus comprising the study group for the present study. ETW was assessed by sextants using the BEWE index. The clinical data was supplemented by information collected by means of postal questionnaires in 1997–1998 and 2012–2013, blood samples, and 3D models of the dentition. Of those clinically examined, 586 participants were randomly selected for the validation study of the BEWE index on 3D models. ETW was a common finding among the Finnish adult population, and almost half of the population needed at least preventive measures against the condition, and almost one in ten had severe ETW. Male gender and restorative treatment need due to dental caries were associated with ETW, unlike sociodemographic factors. Of the intrinsic factors, daily reflux symptoms and hyposalivation were the most significantly associated with severe ETW. According to the results from the GWAS, susceptibility to ETW could be partly explained by genetic polymorphism. The BEWE index was found reliable for recording ETW clinically and on 3D models, and 3D models were especially sensitive in detecting initial ETW. In conclusion, ETW seems to be common among Finnish adults, especially among males. In addition to risk factors, individual susceptibility should be kept in mind when assessing the risk for, Tiivistelmä Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää hampaiden erosiivisen kulumisen yleisyyttä ja vakavuutta suomalaisilla keski-ikäisillä aikuisilla, sekä erosiivisen kulumisen yhteyttä hampaiden reikiintymiseen sekä sosiodemografisiin ja sisäisiin tekijöihin. Lisäksi selvitettiin koko genomin kartoitusta hyödyntäen, voidaanko geneettisellä polymorfismilla (yksittäisillä emäsparin vaihdoksilla) selittää yksilön alttiutta erosiiviselle kulumiselle. Tutkimuksen tavoitteena oli myös validoida erosiivista kulumista arvioiva indeksi (The Basic Erosive Wear Examination, BEWE) 3D-malleilla. Koko Pohjois-Suomen vuoden 1966 syntymäkohortista kutsuttiin 3 181 henkilöä suun terveystarkastukseen vuosina 2012–2013. Kutsutuista 1 962 osallistui tutkimukseen muodostaen lopullisen tutkimusjoukon. Erosiivista kulumista arvioitiin käyttäen BEWE-indeksiä. Kliinistä tutkimusta täydensivät vuosina 1997–1998 ja 2012–2013 tehdyt postikyselyt, verinäytteet ja hampaiston 3D-mallit. Kliinisesti tutkituista osallistujista yhteensä 586 henkilöä valittiin satunnaisesti BEWE-indeksin validointitutkimukseen 3D-malleilla. Erosiivinen kuluminen oli yleistä suomalaisilla aikuisilla, ja lähes puolella oli erosiivista kulumista, joka vaatisi vähintään ennaltaehkäiseviä toimia. Vakavaa erosiivista kulumista on lähes joka kymmenennellä. Miessukupuoli ja korjaavan hoidon tarve hampaiden karioitumisen vuoksi olivat yhteydessä erosiiviseen kulumiseen, toisin kuin sosiodemografiset tekijät. Sisäisistä tekijöistä päivittäiset reflux-oireet ja vähäinen syljeneritys olivat vahvimmin yhteydessä vakavaan erosiiviseen kulumiseen. Koko genomikartoituksen perusteella vaikuttaa siltä, että alttius erosiiviselle kulumiselle saattaa selittyä osittain geneettisellä polymorfismilla. BEWE-indeksi näyttää olevan luotettava menetelmä niin kliinisessä arvioinnissa kuin arvioitaessa erosiivista kulumista 3D-malleilla. Alkava erosiivinen kuluminen oli helpommin havaittavissa 3D-malleilta kliiniseen arviointiin verrattuna. Tutk

With the growing proportion of older people and increasing use of drugs in this population, it is important to study how drugs affect oral health among older people. The aim of this thesis was to study whether sedative load, which represents cumulative exposure to drugs with sedative properties, is associated with oral health among community-dwelling older people. The focus was on a dry mouth, oral health behavior, dental caries, and infection in the periodontium. In addition, sedative load and anticholinergic burden were compared. The present study population was a subpopulation from an intervention study “Geriatric Multidisciplinary Strategy for Good Care of the Elderly”. The study population consisted of 159 community-dwelling, dentate, and non-smoking people aged 75 or older from the city of Kuopio, Finland. Data were collected with interviews, geriatric assessments, and clinical oral examinations. Sedative load was determined by using a previously published method. The study showed that participants with a sedative load were more likely to have dental caries, but not periodontitis, when compared with participants without a sedative load. Sedative load was associated with decreased stimulated salivary secretion and less strongly with unstimulated salivary secretion but not with xerostomia. The results also showed that sedative load was associated with poor or insufficient oral health behavior. Anticholinergic burden was associated with low unstimulated salivary secretion and xerostomia, but not with low stimulated salivary secretion. In conclusion, cumulative exposure to drugs with sedative properties was associated with insufficient oral self-care and poor oral health. The results from this study emphasize the fact that older people using drugs with sedative properties require thorough prophylaxis measures and regular dental check-ups because of their high risk of having poor oral health., Tiivistelmä Väestön iäkkäiden henkilöiden osuuden kasvaessa ja heidän lääkkeiden käytön lisääntyessä on tärkeää tutkia, miten lääkkeet vaikuttavat ikääntyneiden suun terveyteen. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää lääkityksestä aiheutuvan sedatiivikuorman (sedative load) vaikutuksia suun terveyteen kotona asuvilla iäkkäillä henkilöillä. Eritoten tutkimuskohteena oli sedatiivikuorman yhteys kuivaan suuhun, suun terveyskäyttäytymiseen, kariekseen sekä hampaiden tukikudosten sairauteen. Lisäksi tutkittiin antikolinergisen kuorman yhteyttä kuivaan suuhun ja tuloksia verrattiin sedatiivikuormaan. Tutkimuspopulaatio oli osa geriatrista Hyvän Hoidon Strategia -interventiotutkimusta (HHS). Populaatio koostui 159 kotona asuvasta 75-vuotiaasta tai sitä vanhemmasta hampaallisesta, ei-tupakoivasta kuopiolaisesta. Tutkimusmateriaali kerättiin haastattelulla, geriatrisella tutkimuksella sekä kliinisellä suun tutkimuksella. Sedatiivikuorma laskettiin käyttäen aiemmin kehitettyä mallia, jossa määritetään kokonaislääkityksestä aiheutuva sedatiivikuorma. Tutkimus osoitti, että osallistujilla, joilla oli sedatiivikuormaa, oli keskimäärin enemmän kariesta muttei hampaiden tukikudoksen sairautta verrattuna henkilöihin, joilla ei ollut sedatiivikuormaa. Tulokset osoittivat myös, että sedatiivikuorma oli yhteydessä alentuneeseen stimuloidun syljeneritykseen ja vähemmässä määrin alentuneeseen leposyljeneritykseen, mutta ei kuivan suun tunteeseen. Antikolinerginen kuorma oli yhteydessä alentuneeseen leposyljeneritykseen ja kuivan suun tunteeseen, mutta ei alentuneeseen stimuloidun syljeneritykseen. Sedatiivikuorma oli yhteydessä puutteelliseen suun terveyskäyttäytymiseen, kuten vähäiseen hammastahnan käyttöön ja suureen plakkimäärään. Johtopäätöksenä voidaan todeta, että altistuminen väsyttäville lääkkeille on yhteydessä puutteelliseen omahoitoon ja huonoon suun terveyteen. Tämän tutkimuksen tulokset korostavat väsyttäviä lääkkeitä käyttävien ikääntyneiden tarvitsevan perusteellisia enn

In this thesis diet and health of people who lived in southern Sweden 2300-1100 BCE is studied. The study is based on bioarchaeological analyses of human remains from 46 localities in the areas of Uppland, Närke, Östergötland, Västergötland, and Scania. The studies are based on skeletal remains from a minimum number of 310 individuals that have been analysed both osteologically and biochemically. The thesis constitutes five papers and a synthesis, where diet and health, related to agro-pastoral intensification and increased social stratification, is explored and discussed.The author acknowledges a biocultural approach, i.e. human biology and culture are intertwined and affect each other. A variety of cultural expressions and actions form human biology, which can be studied as skeletal adaptation or stress. This relationship makes it possible to study past cultural behaviour through analyses of human skeletal remains. The results of the papers have been discussed in relation to bioarcheological theories and methodologies as well as current regional archaeological understandings.The period around 2300-1100 BCE is considered by archaeologists as a period of agro-pastoral intensification, population increase, and increased social stratification. Agro-pastoral intensification allows for increased access to nutrition, and further, a resource surplus. This development would plausibly also result in population increase and increased socio-economic differences. Through investigations of diet, oral health, stature, paleopathology and care, mobility, and demography insight in the biological consequences of this development have been gained.The results from the papers show that there is a higher reliance on cereals and cattle in the Late Neolithic-Early Bronze Age than in previous periods, which is visible both in stable isotope results and the frequency of dental caries. The health of the population seems to have been generally good with high stature, low prevalence of patholo