Search

The aim of the present study is to examine the breadth of influence of a business plan-based entrepreneurship education. This task is implemented by examining students’ (n = 227) self-reported learning outcomes concerning entrepreneurial skills, attitudes and abilities after education. In addition to proposing a classification of the self-reported learning outcomes, this study explores how these outcomes are related to the background characteristics of those taking part in an education program, and of the companies involved. Based on this study, four main areas of self-reported learning outcomes were found: (i) working-life key skills, (ii) management skills, (iii) entrepreneurial empowerment and (iv) development orientation. The most positive effects of the study program were related to management skills and empowerment. The most challenging, and least influenced aspect, involved the dynamic features of entrepreneurship. peerReviewed

Psychology predicts that a student’s mindset—their implicit theory of intelligence—has an effect on their academic performance. We attempted to corroborate this in the computer science education context by asking the students on two bachelor-level courses, typically taken in the third year of studies, to fill out a standard mindset questionnaire, and analyzing their answers in relation to their grades on those courses. In a sample of 133 students, with only 24 (18 %) students with a clear fixed mindset, there is no detectable correlation between the students’ mindsets and their course grades. An ordinal logistic regression estimates, at the 95 % confidence level, a statistically nonsignificant effect between a decrease by a factor of 0.46 and an increase by a factor of 2.03 in the odds of achieving a better course grade when moving from a strong fixed mindset to neutral mindset, or when moving from a moderate fixed mindset to a moderate growth mindset. This suggests that any effect the mindset has on the outcomes of these courses is small. We conclude that educational interventions targeting students’ mindsets may not be worth the effort in late bachelor-level CS education, possibly because students who suffer from their fixed mindset have already dropped out by the third year. peerReviewed

In Finland, the national Core Curriculum for Basic Education defines the learning objectives along with the numerical grade to be given for good competence in each school subject in the final phase of basic education. While serving as a guideline for schools and teachers, it should also ensure an objective evaluation of all students in Finland. In this paper, we take a closer look at the equality of student assessment in Finland in the light of student performance in the Programme for International Student Assessment (PISA) 2009. This study investigates the relationship between the grades given to students in mother tongue and literature at different schools and the same students’ reading literacy performance in PISA 2009. The results are presented as a map produced using a method called kriging (McCoy and Johnston 2001). Kriging is a geostatistical interpolation method based on the statistical relationship among measured points’ spatial autocorrelation. In this case, the method produces contour maps illustrating areal differences for educational variables. The contour maps and related analysis indicate that teachers tend to adjust their grading practices to the general competence level of their class or school rather than strictly following the national curriculum guideline for student assessment. This may lead to local variations in terms of students’ school grades as indices of learning achievement and becomes evident when contrasted with an external, nation-wide reference point, such as their reading literacy performance in PISA 2009. Keywords: reading literacy, learning achievement, geographical illustration, school grade, equality (Published: 5 December 2016) Citation: Education Inquiry (EDUI) 2016, 7, 29413, http://dx.doi.org/10.3402/edui.v7.29413

peerReviewed

peerReviewed

peerReviewed

peerReviewed

peerReviewed

peerReviewed

A Chemistry concept inventory has been developed for assessing students’ learning and identifying alternative conceptions that students may have in general chemistry. The inventory aims at functioning as a tool for adjusting teaching practices in chemistry and is mainly aimed at assessing students’ learning during general chemistry courses. The inventory was administered as a post-test in a general chemistry course at the Norwegian University of Science and Technology (NTNU) in spring 2015, and evaluated using different statistical tests, focusing both on item analysis and the test as a whole. The results from this analysis indicated that the concept inventory is a reliable and discriminating tool as a post-test in the Norwegian context. Here, we present results from the statistical analysis of the test, when administered as both pre- and post-test in general chemistry courses at both University of Jyväskylä, Finland (JYU) and at NTNU in autumn 2016. The comparison of the results of the statistical analysis from these tests show that the concept inventory developed in NTNU could be used as a tool for investigating students’ learning in both Norwegian and Finnish university contexts. peerReviewed

peerReviewed

peerReviewed

peerReviewed

Artikkelissa selvitetään aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksessa saavuttamaa suomen kielen taitoa ja sitä, ennustaako koulutuksen alussa tehtävä lähtötason arviointi saavutettua kielitaitoa. Tutkimukseen osallistuneet maahanmuuttajat (N = 286) osallistuivat lähtötason arviointiin Testipisteessä. Sen jälkeen he suorittivat kotoutumiskoulutuksen opinnot peruspolun tai hitaan opintopolun mukaisesti muutamassa pääkaupunkiseudun oppilaitoksessa. Testipisteen mallin mukaisessa lähtötason arvioinnissa selvitetään maahanmuuttajan suomen kielen taitoa ja opiskeluvalmiuksia testeillä ja taustatietoja keräämällä. Niiden pohjalta maahanmuuttaja ohjataan sopivimmalle opintopolulle ja kielitaitomoduuliin. Havaitsimme, että vain osa maahanmuuttajista saavuttaa kotoutumiskoulutuksen tavoitteen, B1.1-tason kielitaidon kaikilla osa-alueilla. Puhumisessa 60 prosenttia peruspolun opiskelijoista ja vajaat 20 prosenttia hitaan polun opiskelijoista yltää tavoitetasolle. Valtaosa saavuttaa A2.2-tason. Ikä, sukupuoli, matematiikan osaaminen ja kielitaidon osa-alueen mukaan muut opiskeluvalmiuksia mittaavat testit ennustavat koulutuksessa saavutettua kielitaitoa. Tulokset viittaavat vahvasti siihen, että huomattava osa ei saavuta virallista kielitaitotavoitetta. Tarkempi kuva saavutuseroista ja niiden syistä edellyttää tutkimusta, jossa tieto kurssien sisällöistä ja työtavoista, opiskelijoiden työelämäharjoittelusta ja vapaa-ajan kielenkäytöstä yhdistyy oppimistulosten analyysiin.

Suomi on ollut PISA-tutkimuksen kärkimaita alusta lähtien. PISA-tulokset paranivat aina vuoteen 2006 saakka, jolloin Suomi oli 2. sijalla lukutaidossa ja matematiikassa ja 1. sijalla luonnontieteissä. Vaikka Suomi edelleen menestyy hyvin eri maiden vertailussa, on osaaminen heikentynyt vuoden 2006 jälkeen. Etenkin poikien osaaminen luonnontieteissä ja matematiikassa on laskenut huomattavasti. Lukutaidossa osaamistason lasku on ollut pienempää. Osittain tulosten heikentyminen johtuu siitä, että oppilaiden taustat ovat aiempaa monimuotoisempia. nonPeerReviewed

peerReviewed

Erilaiset oppimisympäristöt ja niiden merkitys oppimisessa ja opetuksessa ovat olleet hyvin paljon esillä viime vuosien aikana. Opetusmetodit ovat kehittyneet kohti konstruktivistista suuntausta, ja opetustiloja on tämän vuoksi alettu kehittää vastaamaan nykypäivän muuttuneita vaatimuksia. Vuoden 2014 Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet sekä vuoden 2015 Lukion opetussuunnitelman perusteet painottavat oppimisympäristön merkitystä sekä pyrkivät edistämään konstruktivismin käyttöä opetuksessa. Halusimme tämän pohjalta tutkia modernin oppimisympäristön vaikutuksia oppilaisiin ja opettajiin. Tämän tutkimuksen tutkimuskohteena oli jyväskyläläisen koulun uudistettu kieliluokka sekä sitä käyttävät oppilaat ja opettajat. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, miten käyttäjät kokevat modernin oppimisympäristön verrattuna perinteisempään luokkahuoneeseen niiden fyysisiltä, psykososiaalisilta ja pedagogisilta ominaisuuksiltaan. Halusimme lisäksi tutkia opettajien näkökulmasta sitä, tuoko moderni luokkahuone uusia mahdollisuuksia kielten opetukseen ja lisääkö se konstruktivististen opetusmetodien käyttöä. Halusimme myös saada selville oppilaiden ja opettajien yleisen mielipiteen uudistetusta luokkahuoneesta. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys keskittyy oppimisympäristöajatteluun, oppimisympäristön fyysisiin, psykososiaalisiin ja pedagogisiin pirteisiin sekä konstruktivismiin. Työmme on monimetoditutkimus, jossa on käytetty sekä laadullisia että määrällisiä tutkimusmetodeja. Aineisto kerättiin molemmilta ryhmiltä sähköisen kyselylomakkeen kautta. Tutkimukseen osallistui 183 oppilasta ja neljä kieltenopettajaa. Aineisto analysoitiin sekä tilastollisesti, keskittyen summamuuttujiin, että sisällönanalyysin kautta. Tutkimustulokset osoittivat, että oppilaat viihtyvät modernisoidussa luokkahuoneessa paremmin kuin perinteisessä luokkahuoneessa. Modernin luokan fyysiset ominaisuudet, kuten muunneltavat huonekalut ja sohvaryhmät, olivat oppilaiden mielestä selkeästi paremmat kuin perinteiset pulpetit ja tuolit. Opettajat puolestaan eivät pitäneet modernia luokkahuonetta kovinkaan erilaisena oppimisympäristönä kuin koulun muitakaan luokkahuoneita. Opettajat eivät ole mielestään muuttaneet opetustapojaan modernin luokkahuoneen myötä, ja tätä väitettä tukivat myös oppilailta saadut vastaukset. Vaikka tutkimus osoitti oppilaiden pitävän modernista luokkahuoneesta enemmän kuin perinteisestä, tutkimustulokset eivät kerro mitään tilan vaikutuksesta oppimistuloksiin. Jotta voisimme todella selvittää opetustilojen uusimisen hyödyn, tulisi uusittujen tilojen tuomia muutoksia opetuksen ja oppimistulosten suhteen tutkia enemmän. Tutkimuksen kahtiajakoiset tulokset antvat kuitenkin syytä pohtia yleisellä tasolla oppimisympäristöjen uudistamisen tuomia hyötyjä ja sitä, miten oppimisympäristöjen modernisoimisen aiheuttamat hyödyt voitaisiin maksimoida etenkin pedagogiikan kannalta.

Kuinka hyvin neljäsluokkalaiset osaavat matematiikkaa ja hallitsevat luonnontieteitä? Miten he asennoituvat oppimiseen? Kuinka tasa-arvoista osaaminen on alakoulussa? Osaavatko tytöt ja pojat laskea yhtä hyvin? Onko osaamisessa koulujen välillä suuria eroja? Kuinka vanhemmat onnistuvat lasten oppimisen tukemisessa? Vaikuttaako vanhempien koulutus ja ammatti lapsen kouluosaamiseen? Millaisena suomalainen luonnontieteiden ja matematiikan opetus näyttäytyy kansainvälisessä vertailussa? Näihin kysymyksiin vastataan tässä raportissa, joka pohjautuu keväällä 2015 toteutetun kansainvälisen TIMSS-arviointitutkimuksen (Trends in International Mathematics and Science Study) tuloksiin. Tutkimuksessa tarkastellaan neljännen vuosiluokan oppilaiden matematiikan ja luonnontieteiden osaamista. Suomalainen perusopetus on todettu aiemmin muun muassa PISA-arvioinneissa tuloksiltaan korkealaatuiseksi ja tasa-arvoiseksi. Nyt on Suomessa toisen kerran peräkkäin selvitetty neljännen vuosiluokan oppilaiden osaamista kansainvälisesti verraten. Vuoden 2015 ja 2011 tutkimusten tuloksia vertaamalla voidaan tarkastella osaamisessa ja taustamuuttujissa tapahtuneita muutoksia. Millaisia oppimistulokset sitten ovat alakoulussa? Missä vaiheessa perusopetuksen päättövaiheessa näkyvien oppimistulosten pohja alkaa rakentua? Raportti antaa katsauksen luonnontieteiden ja matematiikan oppimistuloksiin sellaisessa peruskoulun vaiheessa, joka on kiinnostava ja erityisen hyödyllinen opetuksen kehittämisen kannalta.

This study addresses musicians’ learning outcomes and subjective experiences in two common types of mental practice: silent score reading and score reading while listening to the music. The study incorporates expert ratings of performances before and after mental practice, questionnaire data concerning modal preferences, as well as semi-structured interviews. The results revealed individual differences in learning outcomes, attitudes toward the two types of mental practice, and the use of imagery. The participants’ attitudes and strategies were variously affected by their ability to audiate newly encountered music, their possible preference for learning by ear, and their need to process the score at their own leisure. The results suggest that different types of mental practice might usefully serve various individual purposes in instrumental education. peerReviewed

nonPeerReviewed

Open-ended (OE) items are widely used to gather data on student performance in international achievement studies. However, several factors may threaten validity when using such items. This study examined Finnish coders’ opinions about threats to validity when coding responses to OE items in the PISA 2012 problem-solving test. A total of 6 discussions during 6 coder practice sessions (on 6 OE items) and an interview between 5 coders were audiorecorded and analyzed by means of content analysis, and 3 main threats to validity were found: (1) unclear and complex questions; (2) arbitrary and illogical coding rubrics; and (3) unclear and ambiguous responses. Suggestions are given as to how to respond to these threats in order to improve the validity of international achievement studies. peerReviewed