Search

Euroopan nykykielten keskuksen (European Centre for Modern Languages, ECML) vuosien 2016–2019 ohjelmakauden teemana on ollut Kielet oppimisen ytimessä. Ohjelmakauden kahdeksasta kehittämishankkeesta yksi, Kielitietoisuuden kehittäminen sisältöaineiden oppitunneilla, on keskittynyt kielitietoisuuden kehittämiseen sisältöaineiden tunneilla. Hankkeen kohderyhmänä ovat 12–13-vuotiaita maahanmuuttajataustaisia oppilaita opettavat opettajat, ja sen tavoitteena on tuottaa sisältöaineiden opettajille työkaluja, joilla he voivat suunnitella entistä kielitietoisempaa opetusta ja siten tukea kielen kanssa kamppailevia oppilaitaan. nonPeerReviewed

Perusopetukseen valmistavaa opetusta järjestetään kunnissa eri tavoin. Erityisesti pääkaupunkiseudulla alkuopetusikäisten valmistavaa opetusta on ryhdytty järjestämään inklusiivisesti yleisopetuksen ryhmässä. Tarvitaan kuitenkin tutkimustietoa siitä, millaiset ratkaisut tukevat parhaiten vastasaapuneen oppilaan suomen kielen oppimista ja kotoutumista. Joustavat opetusjärjestelyt, opettajien täydennyskoulutus ja riittävät resurssit ovat avaimia siihen, että kouluissa pystytään tukemaan oppilaan tasapainoista kehitystä ja takaamaan tarvittavat valmiudet perusopetusta varten. nonPeerReviewed

nonPeerReviewed

Vieraskielisten määrä Suomessa kasvaa jatkuvasti, ja tämä näkyy voimakkaasti myös ammatillisessa koulutuksessa. Ammatillisen koulutuksen reformin myötä yhä suurempi osa ammatin oppimisesta siirtyy työpaikolle. Uusi ammatillinen koulutus tuo uudenlaisia haasteita ohjaukselle. Tarvitaan kielitietoisuutta ja siihen liittyvää uutta ammattitaitoa niin ammatillisten opettajien kuin työpaikkaohjaajienkin arkeen. nonPeerReviewed

nonPeerReviewed

nonPeerReviewed

nonPeerReviewed

Kielitietoisuus on termi, joka tulee usein vastaan virallisissa opetusta koskevissa dokumenteissa ja kuvauksissa. Terminä se voi kuitenkin tuntua epämääräiseltä ja kielitietoisuuteen kasvattaminen tästä syystä hankalalta tehtävältä. Tämä artikkeli pyrkii näyttämään, mitä kielitietoisuutta tukeva toiminta luokkahuoneessa käytännössä voi olla. Artikkeli pohjautuu tanskalaiseen toimintatutkimukseen, jossa kolme opettajaa yhdessä tutkijan kanssa kehitti malleja kielitietoisen toimintakulttuurin luomiseksi koulussa. nonPeerReviewed

“Mukavaa, kun tässä koulutuksessa tutkimus kohtaa arjen”, tiivisti LUKILOKI-koulutuksen osallistuja kokemuksiaan. Valtakunnallisen, 1600 opettajaa tavoittavan LUKILOKI-täydennyskoulutuksen tavoitteena on tarjota opetushenkilöstölle luku- ja kirjoitustaidon ohjaamiseen ja tukemiseen liittyvää tutkimustietoa ja käytännön työkaluja. Koulutuksen keskiössä ovat muun muassa lukumotivaatio, arviointi ja oppimisen tukeminen luki- ja oppimisvaikeuksien sekä S2-opetuksen ja monikielisyyden näkökulmista. Tässä artikkelissa kuvataan hankkeen tavoitteita ja tuotoksia, joita opettajat voivat hyödyntää työnsä tukena. nonPeerReviewed

peerReviewed

Millainen on minun arkeni kielimaisema? Miten kieleni tukevat toisiaan? Entä miten niiden käyttöä tuetaan? Onko oppilaan/hoitolapsen/työkaverin maisema samanlainen vai erilainen kuin omani? Tässä artikkelissa käsittelemme koulun kielikirjoa kielten näkyväksi tekemisen ja vertailun näkökulmasta. Keskitymme siihen, miten kielten havainnointi, maistelu ja analysointi herättelevät huomaamaan ympärillä puhuttuja kieliä, lisäävät kielitietoisuutta ja rohkaisevat käyttämään vähäistäkin kielitaitoa. nonPeerReviewed

nonPeerReviewed

This article is based on a poster presented at the 2017 FERA conference at the University of Lapland, Rovaniemi (Figure 1). The poster aims to provide a visual aid to enhance discussions with in- and pre-service teachers as well as educational researchers around the role of language in education. The perspectives presented here are intended to provide different ‘entry points’ into language awareness and highlight different considerations. This contribution begins by outlining why language awareness is needed before introducing the six entry points we use to map a language aware educational landscape. Hopefully the discussion will continue in different forums and the model will also be developed further. nonPeerReviewed

Kielitietoisuus on yksi uusista käsitteistä uudessa varhaiskasvatusta ohjaavassa asiakirjassa Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet 2016, johon pohjautuvat paikalliset opetussuunnitelmat otettiin käyttöön elokuussa 2017. Artikkelissani kuvailen, miten kielitietoisuuden käsite tuodaan esille varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa. Kielitietoisuutta käsitellään asiakirjassa laajana käsitteenä ja siihen viitataan asiakirjan niissä osissa, jotka koskevat varhaiskasvatuksen pedagogista toimintaa ja toimintakulttuuria. Näin ollen kielitietoisuuden voidaan katsoa olevan osa koko varhaiskasvatustoimintaa. nonPeerReviewed

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa (2014) äidinkielen ja vieraiden kielten opetukseen tarjoillaan kielitietoa ja kielitietoisuutta ja niiden varjossa rakenteita ja käsitteitä, mutta kieliopista vaietaan. Silti kielioppi elää omaa elämäänsä paitsi arjessa myös kouluopetuksessa – eri merkityksissään, kuten ilmeni ala- ja yläkoulun opettajille tekemässämme kyselyssä. Esitämme tässä muutamia kyselyjemme tuloksia ja niiden herättämiä ajatuksia sekä ehdotamme kieliopille arvon palauttamista. nonPeerReviewed

Suomen ja ruotsin sekoittumisen välttämiseksi on nähty vaivaa suomalaisessa koulujärjestelmässä. Nyt monikielisyys myllertää koulujen kielikäytänteet uudenlaisiksi. Artikkelissa kysytään, purkaako koulun monikielistyminen raja- aidan myös kahden virallisen kielen väliltä. Toinen vaihtoehto on ajautua kaksinaisjärjestelmään, jossa viralliset enemmistökielet suomi ja ruotsi pidetään erillään toisistaan, samalla kun uudet vähemmistökielet asettuvat koulun käytänteisiin limittäin kulloisenkin opetuskielen kanssa. nonPeerReviewed

Hybrid language learning, combining formal and informal contexts, is nowadays common and natural. The use of various everyday technologies offers extracurricular or extramural support for language learning. We focused on two groups of university students, language and political science majors, and compared informal pre-university learning contexts, the perceived importance of language skills and attitudes towards technology-enhanced language learning with a Webropol-based questionnaire. In their responses, the groups were very similar. They were aware of and had benefitted from many informal learning contexts. Both groups found knowing foreign languages very important and had generally positive attitudes towards technology-enhanced language learning. Awareness of informal language learning affordances can enhance the diversity of foreign languages and act as a balancing force against possible inequality of education.

In this introduction to the 2017 Yearbook of the Finnish Association for Applied Linguistics (AFinLA), we present the yearbook theme Language awareness in an increasingly unequal society. Our aim is to define and discuss language awareness and inequality in the context of applied linguistics. We describe the three plenary talks given at the 2016 AFinLA Autumn Symposium by Christine Hélot (University of Strasbourg), Ulla Tiililä (Institute for the Languages of Finland) and Steven Thorne (Portland State University). The plenarists discussed the meaning and role of multilingual language awareness in educational contexts and highlighted the importance of scrutinizing language ideologies that guide linguistic and interactional practices in education, politics and social services. We also introduce the 15 individual contributions to this volume that approach the theme from a variety of perspectives. We believe research in applied linguistics can mitigate increasing inequality, and that language awareness plays a key role in this endeavor.

Arvioitu teos: Irina Piippo, Johanna Vaattovaara & Eero Voutilainen: Kielen taju. Vuorovaikutus, asenteet ja ideologiat. Helsinki: Art House 2016. 293 s. ISBN 978-951-884-540-2.

Tutkin maisterintutkielmassani suomi toisena kielenä (S2) -opettajan osallistumista yhteisopetukseen. Suomessa erittäin vähän kartoitettu aihe on ajankohtainen ja tarpeellinen muun muassa siksi, että vuoden 2014 perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet (POPS 2014) ohjaa koulua entistä yhteisöllisempään ja monikulttuurisille arvoille rakentuvaan suuntaan. Lisäksi kielenopetuksen merkitystä kaikkien aineiden opetuksessa ovat lisänneet muun muassa monilukutaidon ja kielitietoisuuden käsitteet (ks. esim. Harju-Luukkainen, Kuukka, Paavola & Tarnanen 2015). Integroiva ja kaikkea oppimista tukeva kielenopetus ja yhteistyö voivat olla avainasemassa myös maahanmuuttajien kotouttamisessa. Avaan tutkimuksessani, millaiseen tarpeeseen S2-opettajan ja muiden opettajien yhteisopetuksella pyritään vastaamaan, miten opettajien erilaiset asiantuntijuudet näyttäytyvät opetuksessa ja sen eri vaiheissa, millaisia kielenoppimiskäsityksiä ja suhtautumisia S2-opettajat yhteisopettajuudessa kohtaavat ja mitä seurauksia he kokevat niillä olevan sekä millaisena opettajat näkevät S2-opettajan yhteisopettajuuden tulevaisuuden. Tutkielmaani varten keräsin aineistoa monimenetelmäisesti havainnoimalla opettajien yhteisopetuksen tunteja, keskustelemalla yhteistyön osapuolten kanssa ja haastattelemalla kahta S2-opettajaa. Analyysimenetelmänä hyödynsin laadullisen sisällönanalyysin keinoja. S2-opettajan yhteisopetuksen toteutus vaihteli suuresti S2-opettajan tasa-arvoisesta tiimiopettajuudesta avustavaan opetukseen, mutta edelleen jopa turhautumisen tunteita aiheuttavaan, hiljaiseen ja vastuuttomaan rooliin. Tutkimus antoi viitteitä työtavan monista mahdollisuuksista ja potentiaalista esimerkiksi S2-oppijoiden akateemisen kielitaidon vahvistamisessa ja osallisuuden lisäämisessä, mutta toi esiin myös sen kehitystarpeita, joihin lukeutuvat muun muassa S2-opettajan kieliasiantuntijan roolin vahvistaminen, yhteisen suunnittelun ottaminen osaksi yhteistyöprosessia sekä johdosta tuleva ohjaus työtavan pariin.

Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli tutkia opettajan kielitietoisuutta suomalaisissa alakouluissa. Tutkimuksessa selvitettiin, kuinka luokanopettajat toteuttavat kielitietoisuutta työssään ja miten he käsitteellistävät kielitietoisuuden käsitteen. Tutkimukseen osallistui kolme luokanopettajaa kahdesta eri koulusta keskisuomalaisessa kaupungissa. Tutkimuksen aineisto kerättiin videoimalla ja observoimalla tutkimukseen osallistuvien opettajien opetusta yhden päivän ajan sekä haastattelemalla heitä yksitellen. Aineisto analysoitiin käyttäen temaattista analyysimenetelmää, jota sovellettiin aineistolähtöisesti ja teorian ohjaamana. Aineisto pohjalta muodostui kolme teemaa: opettaja kielellisenä mallina, opettaja oppiaineen kielen opettajana sekä minkälaisia kielitietoisuutta tukevia pedagogisia käytänteitä opettajat käyttävät opetuksessaan. Tutkimus osoitti, että luokanopettajien päivittäiset pedagogiset valinnat voidaan nähdä kielitietoisuutta tukevina. Tutkimuksen mukaan kielitietoisuus-käsite kaipaa täsmennystä kouluissa, vaikka luokanopettajat tekevätkin kielitietoisia valintoja. Opettajan kielitietoisuus näkyy luokassa eri tavoin, esimerkiksi opettajan persoonan, kokemuksen ja asenteiden välityksellä. Oppilaantuntemus on yksi avaintekijöistä kielitietoisessa opetuksessa. Aiempien tutkimusten mukaan kielitietoisesta opettamisesta hyötyy kaikki oppilaat. Tämä tutkimus pyrkii luomaan tietä tulevaisuuden tutkimukselle opettajan kielitietoisuudesta sekä kielitietoisesta opettamisesta ja oppimisesta The aim of the research was to study teacher language awareness in Finnish primary schools. In addition, the goal was to find out how classroom teachers practice language awareness in their profession and how they conceptualise the term ‘language awareness’. Three classroom teachers from two different schools in Central Finland participated in the study. To collect the data, three different methods were used: video recordings, observations and interviews. Thematic analysis method was used to find the three main themes. The dataset was analysed using a content-based and a theory-driven analysis methods. Through the data three main themes were constructed: teacher as a model for language, teacher as a language teacher of a subject and the pedagogical actions teachers take that support language awareness. The study revealed that the everyday pedagogical choices that classroom teachers take, can be seen supporting language awareness. It was also found that although the classroom teachers make language aware choices, the term ‘language awareness’ is rather unfamiliar in schools. The teacher language awareness is mediated, for example, through teacher’s personality, experience and attitude towards language awareness. Teacher knowing his/her pupils is one of the key factors in language aware teaching. According to previous studies, language aware teaching benefits all pupils. This research aims to create a path for future study of teacher language awareness and language aware teaching and learning.

The national core curriculum for basic education in Finland emphasizes language aware education (kielitietoisuus) with each adult a language model and language teacher (FNBE, 2014: 28). This approach recognises pupil diversity and the need to address language as a key tool in teaching and learning as well as for societal integration. In language aware education, the responsibility for pupils’ language development is shared across the school community. Discussions around this issue recognise the need to support heritage languages as well as the value of plurilingualism. These are important discussions, but can overlook the ways in which language is already present and used within education. This article critically considers the presence and use of language within the classroom as well as different forms language takes in classrooms. nonPeerReviewed

Maahanmuuttajataustaisten oppilaiden monikielisyyttä käsittelevän väitöskirja-aineistoni parissa olen törmännyt siihen, miten vähän tutkimukseeni osallistuneiden oppilaiden luokanvalvojat tiesivät oppilaiden käyttämistä kielistä (ks. myös Voipio-Huovinen ja Martin 2012). Ihmettelin tätä samaa jo nuorena opettajana toimiessani, koska mielestäni oppilaiden jututtaminen heidän kieltenkäytöstään, kielellisistä resursseistaan ja kielikäsityksistään oli yksi mukavimpia puolia S2-opettajan työssä. Kun opettajat tuntevat ja arvostavat maahanmuuttajataustaisten lasten ja nuorten kielellisiä resursseja, kaikkien kouluyhteisön jäsenten kielitietoisuus kasvaa ja kouluyhteisön uusien jäsenten kotoutuminen edistyy aiempaa paremmin. nonPeerReviewed

Kielikasvatus ja kielitietoisuus ovat kaksi keskeistä kielenopettamiseen liittyvää käsitettä uusissa, syksyllä 2016 käyttöön otetuissa perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa. Tämän tutkimuksen tavoitteena on avata näitä kahta käsitettä sekä analysoida niiden ilmenemistä konkreettisessa luokkahuonetoiminnassa. Tutkimuskysymyksiä on kaksi: mitä kielikasvatus ja kielitietoisuus merkitsevät perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa, muussa tutkimuskirjallisuudessa ja opettajien mielestä sekä miten ne näkyvät suomi toisena kielenä -opetuksessa. Tutkimukseni rajautuu alakouluun. Käytän kolmenlaista aineistoa: kirjallisia lähteitä, havainnointi-aineistoa sekä opettajien lyhyitä haastatteluja. Havainnoin viiden eri opettajan opetusta yhteensä 17 oppitunnin verran ja esitin kaikille muutamia kysymyksiä. Koska aineistoni on melko suppea, en pyri tekemään siitä yleistyksiä, vaan käsittelemään sitä tapaustutkimuksen luonteisesti. Kielikasvatus ja kielitietoisuus ovat laajoja ja monitahoisia käsitteitä, joita voi tarkastella useasta eri näkökulmasta. Kielikasvatuksessa keskeisiä elementtejä ovat monikielisyys, itseohjautuvuus, autenttisuus ja tekstien ja kulttuurin moninaisuus. Kielitietoisuudessa tärkeää on kielen käytänteiden ja tekstien rakenteiden tekeminen oppilaille näkyväksi, kieliasenteet sekä oppilaiden kaikkien kieliresurssien tunnistaminen ja arvostaminen. Opettajille kielitietoisuus oli pääasiallisesti tuttu käsite, vaikka määrittelyt erosivatkin jonkin verran toisistaan. Kielikasvatuksen määrittely jäi huomattavasti suppeammaksi kuin opetussuunnitelman perusteissa. Tämä näkyi myös opetuksessa. Kielikasvatuksen piirteitä oli hiukan vähemmän esillä kuin kielitietoisuuden. Opetuksessa melko hyvin näkyviä piirteitä olivat autenttisuus ja huomion kiinnittäminen sekä oppiaineen kieleen että yleisemminkin kielen merkitykseen. Kehitettäviä osa-alueita olivat ennen kaikkea opiskelustrategioiden opettaminen, itseohjautuvuuden lisääminen, oppilaiden kaikkien kielellisten resurssien huomiointi ja käyttö sekä tavoitteiden avaaminen oppilaille. Valinnaisten opintojen tutkielma

Vesalan yläasteen koulu on monikulttuurinen ja kansainvälinen koulu. Kielien ja kulttuurien kirjo näkyy koulun arjessa. Siksi kielitietoisuus ei ole vain äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen osa, eikä vieraiden kielten opetusta vaan se näkyy kaikessa aineenopetuksessa. Kielitietoisuudesta hyötyvät kaikki: niin eri kieli- ja kulttuuritaustaiset oppilaat kuin ne, jotka puhuvat äidinkielenään suomea. Kielitietoisuus on yksi yhdenvertaisen koulujärjestelmän kulmakivistä. Se mahdollistaa erilaisille oppijoille yhdenvertaisen mahdollisuuden edetä opinnoissaan aina korkeakouluopintoihin asti. Kielitietoinen opetus on myös osa kansalaiseksi kasvamista, koska se tuo tarvittavat taidot yhteiskunnassa toimimiseen, mikä on demokratian toimivuuden edellytys. nonPeerReviewed

nonPeerReviewed

Kielitietoinen koulu ja opetus ovat käsitteinä nopeasti vakiintuneet suomalaiseen pedagogiseen keskusteluun mm. meneillään olevan perusopetuksen opetussuunnitelmatyön ansiosta. Vastaavaa kehittämistyötä tehdään parhaillaan monissa maissa, mutta kielitietoisten opettajien kouluttaminen tuntuu olevan kaikkialla vielä alkutekijöissään. Tässä artikkelissa pohdin kielitietoisten opettajien kouluttamisen haasteita ja esittelen joitakin käytänteitä ja kokeiluja Jyväskylän yliopiston opettajankoulutuslaitoksesta. nonPeerReviewed

LUKILOKI-täydennyskoulutus on tarjonnut tutkimustietoa ja käytännön työkaluja yli 1800 opettajalle varhaiskasvatuksesta toiselle asteelle. Koulutus keskittyy oppimisen ja motivaation tukemiseen, monilukutaitoon, kielitietoisuuteen ja monikielisyyteen. Tässä tekstissä kerromme, miten LUKILOKI-koulutus tukee opettajia monilukutaidon ohjaajina. Monilukutaito perustuu laajaan tekstikäsitykseen ja haastaa opettajia muun muassa monipuolistamaan koulun tekstimaailmaa. nonPeerReviewed