Search

Introduction: Chronic pain is a worldwide issue with common comorbidities of depression and anxiety, altogether inhibiting one’s personal relationships and capability to work. Music has long been used as a means to improve pain and mood, and the tactile application of music has shown promising and beneficial results for the treatment of both psychological and physical symptoms. VA treatment uses low frequency sinusoidal sound vibration (20-120Hz) supported by client-preferred music listening and therapeutic interaction. Methods: Using mixed methods, this study addresses the addition of a self-care VA intervention to maintain the effects of practitioner-led VA treatments and to increase patients’ independence in managing their symptoms. After baseline measurements, VA treatment was delivered to 5 patients at a rehabilitation unit by a trained VA practitioner, followed by self-care at home and a washout phase with no treatments. Quantitative outcome measures included Visual Analogue Scales for pain and mood, and Beck’s Depression Inventory and the anxiety subscale of Hospital Anxiety and Depression Scale. Qualitative data comprised practitioner clinical notes and participant evaluation forms. Results: Quantitative outcomes suggest VA treatment is beneficial for pain and mood relief and that a self-care intervention has the potential to prolong positive outcomes. Qualitative findings suggest that patients found the sessions at the hospital useful and empowering but the self-care treatments comparatively weak. Discussion: Future studies may address the difficulty in conducting self-care and the importance of the clientpractitioner relationship in supporting this activity for those suffering from chronic pain and comorbid mood disorders. peerReviewed

Approach: The sample of the study included 1148 (565 boys and 583 girls, Mage = 11.27, SD = .32) Grade 5 Finnish PE students who completed a battery of questionnaires including motivational climate, basic psychological needs satisfaction, motivational regulations, goal orientations, perceived competence, enjoyment, and anxiety towards PE. Structural equation modeling was used to investigate two proposed motivational sequences. Purpose: The purpose of this study was to predict students’ enjoyment and anxiety in physical education (PE) through the motivational sequences proposed by self-determination and achievement goal theories. Results: SEM demonstrated a good model fit to the data for the self-determination motivational sequence (χ2 (11) = 13.33, P = 0.27; CFI = 0.99; TLI = 0.99; RMSEA = 0.01). More specifically, the three basic psychological needs and intrinsic motivation were positively linked to enjoyment, whereas amotivation was negatively linked. Furthermore, need for competence and relatedness were negatively linked to anxiety, whereas introjected regulation and amotivation were positively linked to anxiety. Subsequently, the achievement goals model fitted the data well: χ2 (19) = 29.59, P = 0.06; CFI = .99; TLI = 0.99; RMSEA = 0.03. Task-involving climate was positively, and ego-involving climate negatively, associated with enjoyment. Additionally, ego-involving climate was positively linked to anxiety. The SEM also revealed an indirect positive association from task-involving climate via task orientation to enjoyment. Conclusions: Results of this study demonstrate that satisfaction of basic psychological needs and perception of task-involving motivational climate are crucial for positive affect in PE. peerReviewed

Ilmastonmuutos ja muut ympäristöongelmat aiheuttavat erilaisia psyykkisiä vaikutuksia, joita tutkitaan kansainvälisesti kasvavassa määrin. Tässä artikkelissa analysoin niin sanottua ympäristöahdistusta sekä siihen liittyviä teemoja, tutkimuksia ja ratkaisuja.

Interoceptive sensitivity is a biologically determined, constitutional trait of an individual. High interoceptive sensitivity has been often associated with proneness to anxiety. This association has been explained by elevated autonomic responsiveness in anxious individuals. However, in a heartbeat discrimination task (discrimination of heartbeats’ simultaneity to an external stimulus) low cardiac responsiveness has accompanied enhanced performance. The relation between these factors seems task dependent, and cannot comprehensively explain the link between interoceptive sensitivity and anxiety. We explored for additional explanatory factors for this link. More specifically, we studied which anxiety-related temperamental traits most strongly predict interoceptive sensitivity in the discrimination task. Compatibly with earlier findings, interoceptive sensitivity was positively associated with individual trait anxiety and also other related traits such as negative affect, emotional intensity, and introversion. Interestingly, behavioral inhibition was the temperamental trait that most strongly predicted high interoceptive sensitivity, and, in fact, accounted for its significant associations with the other anxiety-related temperamental traits. Good performance on heartbeat discrimination task may reflect adaptive attentional control abilities in behaviorally inhibited individuals. These results can improve our understanding of how interoceptive sensitivity and other traits together determine the personality and wellbeing of a human individual.

Experiential avoidance, cognitive defusion, and mindfulness have all been associated with psychological disorders and well-being. This study investigates whether they predict psychological distress, i.e., symptoms of burnout, depression, stress and anxiety, in parents of children with chronic conditions. We hypothesized that these factors would exhibit a large degree of common variance, and that when compared to mindfulness and defusion, experiential avoidance on its own would predict a larger proportion of unique variance. 75 parents of children with chronic conditions having burnout symptoms who participated in an intervention study completed measures of burnout, stress, anxiety, depression, experiential avoidance, cognitive defusion, and mindfulness at the beginning of the intervention study (baseline). We ran several regression analyses to assess the predictive ability of these different constructs. Experiential avoidance on its own accounted for 28–48% of the variance in different psychological symptoms. Cognitive defusion and mindfulness did not make a significant contribution to explaining burnout, stress and anxiety, but cognitive defusion contributed to explaining depression. The results confirmed our hypothesis, supporting research on the importance of psychological flexibility as a central factor in understanding the occurrence of psychological distress. peerReviewed

Intergroup anxiety is a form of restlessness and negative feeling caused by communicating with someone with a different social and cultural identity. Just like any other form of anxiety, intergroup anxiety has negative consequences, such as disability in social interactions, weak cognitive performance, and even life consequences. Intergroup anxiety is the result of fear of being disapproved, embarrassed, and rejected across different racial, ethnic, religious, and social groups’ interactions. Theoretically, intergroup anxiety is influenced by the previous experiences one has had with the members of other groups, one’s knowledge of other groups, and the situation in which one interacts with other groups. Intergroup anxiety has behavioral, cognitive, and affective consequences. There are different theories of communication that explain the nature and function of intergroup anxiety. Uncertainty reduction theory, for example, defines anxiety as a result of uncertainty and asserts that to maintain communication, parties should decrease their uncertainty and consequently their anxiety. Anxiety/uncertainty management theory focuses on anxiety and argues that to have effective communication the level of intergroup anxiety should be managed between a minimum and a maximum threshold. A decrease in anxiety and uncertainty is also essential to intercultural adaptation. Different factors can increase the amount of anxiety in intergroup contexts, namely ethnocentrism, prejudice, and discrimination. These factors are related to individuals’ feeling of threat due to one or some of the following: intergroup conflict, unequal group status, in-group identification, knowledge of out-group, and intergroup contact. To settle intergroup conflicts individuals are advised to establish more high-quality intergroup contacts and to change the way they make distinctions among various groups. Quality intergroup contact can be reached through strategies such as establishing cross-cultural friendships and intergroup disclosure. One form of intergroup anxiety is intercultural communication apprehension, which is the apprehension individuals feel due to real or imagined intercultural communication. Intercultural communication apprehension is positively correlated with uncertainty and ethnocentrism, and negatively correlated with intercultural willingness to communicate.

Background Children have been found to report and demonstrate math anxiety as early as the first grade. However, previous results concerning the relationship between math anxiety and performance are contradictory, with some studies establishing a correlation between them while others do not. These contradictory results might be related to varying operationalizations of math anxiety. Aims In this study, we aimed to examine the prevalence of math anxiety and its relationship with basic arithmetic skills in primary school children, with explicit focus on two aspects of math anxiety: anxiety about failure in mathematics and anxiety in math-related situations. Sample The participants comprised 1,327 children at grades 2–5. Methods Math anxiety was assessed using six items, and basic arithmetic skills were assessed using three assessment tasks. Results Around one-third of the participants reported anxiety about being unable to do math, one-fifth about having to answer teachers’ questions, and one tenth about having to do math. Confirmatory factor analysis indicated that anxiety about math-related situations and anxiety about failure in mathematics are separable aspects of math anxiety. Structural equation modelling suggested that anxiety about math-related situations was more strongly associated with arithmetic fluency than anxiety about failure. Anxiety about math-related situations was most common among second graders and least common among fifth graders. Conclusions As math anxiety, particularly about math-related situations, was related to arithmetic fluency even as early as the second grade, children's negative feelings and math anxiety should be identified and addressed from the early primary school years.

Although students' affects and behaviors in achievement situations have been shown to be influenced by their previous learning experiences, less is known about how they relate to students' dispositional characteristics, such as temperament. This study examined to what extent children's temperament is related to their affective and behavioral responses in achievement situations. Teachers rated first-graders' ( n = 153) temperamental characteristics in the Fall semester. Children's active task avoidance, anxiety, and helplessness were rated in test situations in the Fall and Spring semesters. The results showed that the more easily distracted the children were, the more task avoidance they showed, and the more their task avoidance increased during the first grade. Moreover, children's high level of inhibition was related to high levels of anxiety and helplessness. The findings suggest that characteristics that are related to students' behavioral regulation and inhibition are particularly important for their affective and behavioral responses in achievement situations.

Tämä pro gradu -tutkielma muodostui kahdesta osasta. Tutkielman ensimmäinen osa oli kirjallisuuskatsaus, jonka tarkoituksena oli kuvata nuorten itsearvioituun ahdistuneisuuteen yhteydessä olevia perhetekijöitä ja sosioekonomisia tekijöitä aiemman tutkimustiedon avulla. Tiedonhaku tehtiin kotimaisissa ja kansainvälisissä tietokannoissa sekä käsihakuna. Katsaukseen valittiin 21 vertaisarvioitua tieteellistä artikkelia. Tieto poimittiin ja teemoiteltiin alkuperäistutkimusten tulososioista tutkimuskysymyksen viitoittamana. Katsauksen tulosten mukaan nuori-vanhempisuhteen laatu oli yhteydessä nuorten ahdistuneisuuteen. Vanhemman riittävä valvonta oli yhteydessä nuorten vähäisempään ahdistuneisuuteen. Vanhemman emotionaalinen ja konkreettinen tuki nuorelle näytti suojaavan nuorta ahdistuneisuudelta, vaikka perheessä oli ahdistuneisuutta lisääviä tekijöitä, esimerkiksi heikko sosioekonominen asema. Maahanmuuttajataustaisilla nuorilla oli enemmän ahdistuneisuutta kuin valtaväestöllä, ja yhteys perhetekijöiden ja maahanmuuttajataustaisten nuorten ahdistuneisuuden välillä oli samankaltainen kuin valtaväestön nuorilla. Katsauksen johtopäätöksenä voidaan todeta, että perhetekijöillä ja sosioekonomisilla tekijöillä on yhteys nuorten ahdistuneisuuteen. Tutkielman toinen osa oli julkaisuharkintaan lähetettävä tutkimusartikkeli: Perhetekijöiden ja sosioekonomisten tekijöiden yhteys ammattiin opiskelevien nuorten itsearvioituun ahdistuneisuuteen (Virpi Karjalainen, Anja Rantanen, Anni Matikka, Anna-Maija Koivisto, Katja Joronen). Tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata ammattiin opiskelevien poikien ja tyttöjen itsearvioitua ahdistuneisuutta, ja selvittää perhetekijöiden, sosioekonomisten sekä muiden taustatekijöiden yhteyttä siihen. Aineistona käytettiin Kouluterveyskyselyä 2013, johon olivat vastanneet ammattioppilaitosten 1. ja 2. vuoden opiskelijat (n = 34776). Aineistoa kuvattiin frekvensseillä, prosenttiosuuksilla ja ristiintaulukoimalla sekä testattiin ?²-testillä ja logistisella regressioanalyysilla. Kohtalaista tai vaikeaa ahdistuneisuutta esiintyi tytöillä enemmän kuin pojilla. Keskusteluvaikeudet vanhempien kanssa ja kotoa saadun avun puute opiskelun vaikeuksiin olivat yhteydessä suurempaan ahdistuneisuuden esiintyvyyteen sekä pojilla että tytöillä. Vanhempien tietämättömyys nuoren viikonloppuiltojen viettopaikasta oli yhteydessä poikien lisääntyneeseen ahdistuneisuuteen. Mikäli vanhemmat eivät tunteneet nuoren ystäviä oli puolestaan yhteydessä tyttöjen lisääntyneeseen ahdistuneisuuteen. Sosioekonomisista ja muista taustatekijöistä sekä poikien että tyttöjen lisääntyneeseen ahdistuneisuuteen olivat yhteydessä vähintään toisen vanhemman työttömyys, nuoren oma tupakointi ja läheisen liiallinen alkoholin käyttö, sekä poikien osalta myös maahanmuuttajataustaisuus. Johtopäätöksenä voidaan todeta, että ammattiin opiskelevien nuorten ahdistuneisuuteen on yhteydessä sekä perhetekijöitä että sosioekonomisia ja muita taustatekijöitä.

Anxiety and claustrophobic reactions in Magnetic Resonance Imaging (MRI) lengthen the duration of examinations through increasing need of scan repetition, furthermore the need of anaesthesia makes the process costly. The sedative and alleviative effect of music is widely used in therapeutics, but in related research, music was only used with its original tempo as an intervention to reduce anxiety among MRI patients. 60 outpatients were examined in the Diagnostic Centre of Pécs to test whether the sedative effect of music can be improved by synchronizing it to the rhythm of the gradient pulsation, therefore reducing the effect of loud noises on the perception of music. The patients were assigned into three groups, namely a non-music (control), an original tempo (random) and a synchronized (synchron) group. MAX 7 was used for time stretching. There was a statistically significant interaction between the intervention and time (between pre- and post-intervention) on STAI-State anxiety level, F(2, 57) = 5.705, p = .006, partial η2 = .167. Results showed that the post-intervention state anxiety score significantly decreased in both music groups (random: M = 4.8, SE = 1.56, p = .006; synchron: M = 6.95, SE = 1.61, p < .001), while it did not change significantly in the control group. Median Visual Analogue Scale (VAS) scores examining the overall experience of the examination were statistically significantly different between groups, χ2(2) = 12.1, p = .002, η2 = 0.21, suggesting that music intervention made the examination more pleasant for the participants. Median pre-intervention state anxiety score was statistically significantly higher in females (Mdn = 36.00) than in males (Mdn = 30.00), U = 589.50, z = 2.142, p = .032, η2 = .08. The thematic analysis of the open-ended questions suggests that music and the headphones/earplugs work as a noise cancellation tools for the participants; furthermore, music caused a positive change in the environment and provided a help. Music distracts attention from the examination, relaxes patients and is seen as care and a desirable intervention in the future.

Tiivistelmä Tervo Pirkko. ONKO FYYSISELLÄ MINÄKUVALLA YHTEYTTÄ PSYYKKISIIN PULMIIN? Erityispedagogiikan pro gradu tutkielma. Jyväskylän yliopiston kasvatustieteiden laitos. Ohjaaja: Hannu Savolainen Kevät-2015 66 sivua Tämän tutkimuksen tarkoitus on selvittää, onko fyysisellä minäkuvalla yhteyttä psyykkisiin pulmiin ja onko tämä yhteys erilaista tytöillä ja pojilla. Fyysinen minäkuva jakautuu tässä tutkimuksessa kahteen osa-alueeseen, minäkuvaan koskien fyysistä ulkonäköä ja fyysisiä kykyjä. Psyykkisien pulmien indikaattorina käytettiin sekä opettajien että oppilaiden arviota. Tutkimuksessani on valmis aineisto (ISKE-verkosto) ja tämän tutkimuksen taustateoriana on Marshin minäkäsitysteoria. Tutkimuksen aineisto on kerätty viidennen luokan oppilailta, n = 588, joista opettajat arvioivat psyykkisiä pulmia osalla heistä (n= 273). Aineistoa on käsitelty tilastollisin menetelmin. Muuttujien välisiä yhteyksiä on tarkasteltu korrelaatiokertoimella ja regressioanalyysillä. Tulokset: Tulosten mukaan fyysinen ulkonäkö ja fyysiset kyvyt ovat tilastollisesti merkitsevässä yhteydessä sekä oppilaan että opettajan arvioimiin psyykkisiin pulmiin. Minäkuvan osa-alueiden ja psyykkisten pulmien välisessä yhteydessä havaittiin myös eroja tyttöjen ja poikien välillä. Pojilla fyysisen ulkonäön yhteys itsearvioituihin psyykkisiin pulmiin oli voimakkaampi kuin vastaava yhteys tytöillä, vaikka tytöilläkin juuri tämä yhteys oli voimakkain. Regressioanalyysin perusteella havaittiin erityisesti fyysisten kykyjen selittävän opettajan arvioimia psyykkisiä pulmia. Oppilaan arvioimissa psyykkisissä pulmissa vahvempi selittäjä oli fyysinen ulkonäkö. Erityisopetuksen ja sukupuolen kontrollointi ei kummassakaan tapauksessa muuttanut selitysastetta merkittävästi. Erityisopetus oli selvästi suurempi selittäjä opettajan arvioimiin psyykkisiin pulmiin ja selitti niitä tilastollisesti merkitsevästi. Sukupuolella ei ollut tilastollisesti merkittävää osuutta psyykkisiin pulmiin. Abstract Tervo Pirkko. IS THE PHYSICAL SELF-CONCEPT CONNECTED WITH PSYCHOLOGICAL PROBLEMS? Special Education Master’s Thesis in University of Jyväskylä. Faculty of Pedagogy Supervisor Hannu Savolainen Spring 2015 66 pages The aim of this study is to find out whether the physical self-concept is connected with psychological problems and if the connection is different between boys and girls. In this study physical-self-concept is divided into two subareas, physical appearance and physical ability. Evaluations by both teachers and pupils were used as indicators of psychological problems. In this study material has been collected in (ISKE-project) from fifth graders (n=588), for some of which their teachers (n=273) assessed psychological problems. Background theory used is self-concept theory of Marsh. Data has been subjected to statistical analysis. Results indicated that physical appearance and physical abilities are statistically significantly connected with both pupils’ and teachers’ assessment of psychological problems. Gender differences were detected in the connection of areas of self-concept and psychological problems. The connection between physical appearance and psychological problems was stronger for boys than girls although the connection for girls was also strong. Regression analysis highlighted importance of physical abilities in teachers’ assessment. Physical appearance was stronger contributor for students’ assessment. Controlling for special education and gender did not significantly influence coefficient of determination. Special education was clearly more important determiner for teachers. Gender wasn’t statistically significant.

The field of audioanalgesia is vast. Research shows a combination of pharmacology and music interventions helps to reduce anxiety and stress, resulting in lower levels of pain, pre- and post-operatively. This study is an exploration of the use of music-listening as a method of pain relief with the knowledge that certain types of music aid in reaching altered states of consciousness. In reaching this state of relaxation, the realisation one’s own methods of pain management and goals towards better health are easier. This paper also discusses the importance of collaboration between various ways of practicing medicine, as well as how vital it is to be aware of one’s body and external stresses which can affect well-being. Taking time for oneself is shown to be extremely beneficial for those suffering from chronic pain, but also for the participant of this study in particular.

peerReviewed

TIIVISTELMÄ Lari Sädekoski (2014). Ahdistaako koululiikunta? Yhdeksäsluokkalaisten ahdistuneisuusko-kemukset koulun liikuntatunneilla. Liikuntakasvatuksen laitos. Jyväskylän Yliopisto. Liikunta-pedagogiikan pro gradu – tutkielma. 79 s, 2 liitettä. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää peruskoulun yhdeksäsluokkalaisten tyttöjen ja poikien kokemaa tilanneahdistuneisuutta koulun liikuntatunneilla. Aihe on tärkeä, koska vielä murros-iässä elävät yläkouluikäiset nuoret ovat alttiita kielteisille kokemuksille, ja yleisesti kouluviih-tyvyys on Suomessa varsin heikkoa. Tilanneahdistuneisuutta mittaavat osa-alueet olivat so-maattinen ja kognitiivinen ahdistuneisuus sekä huolestuneisuus. Tarkoituksena oli myös selvit-tää sukupuolten välisiä eroja edellä kuvatuissa summamuuttujissa sekä löytää syitä ahdistunei-suuden kokemiselle. Tutkimuksen tehtävänä oli lisäksi selvittää liikunnan arvosanan ja koetun fyysisen pätevyyden yhteyttä koettuun ahdistuneisuuteen. Tutkimuksen kohdejoukkona olivat yhdeksäsluokkalaiset tytöt (n=58) ja pojat (n=75) etelä-suomalaisesta, keskisuomalaisesta sekä pohjoissuomalaisesta koulusta. Tutkimuksen aineisto kerättiin keväällä 2013. Aineiston keruu tapahtui internetpohjaisella kyselylomakkeella. Koet-tua koululiikunta-ahdistuneisuutta selvitettiin Barkoukiksen (2007) koululiikunnan ahdistunei-suusmittarin suomenkielisellä versiolla. Koettua fyysistä pätevyyttä mitattiin Lintusen (1995) koetun fyysisen pätevyyden mittarilla. Mittareiden luotettavuutta tarkasteltiin cronbachin al-fakertoimella. Tuloksia analysoitiin frekvenssien, keskilukujen, korrelaatiokertoimien, ristiin-taulukoinnin, t-testin sekä varianssianalyysin avulla. Oppilaiden liikuntatunneilla kokema tilanneahdistuneisuus oli koko otoksessa hyvin vähäistä. Tytöillä se oli kuitenkin merkitsevästi suurempaa kuin pojilla jokaisella ahdistuneisuuden osa-alueella. Huolestuneisuus oli ahdistuneisuutta selvimmin kuvaava piirre, ja se oli kummallakin sukupuolella voimakkaampaa kuin kognitiivinen tai somaattinen ahdistuneisuus. Huolestunei-suuden tunnetta kuvasi kummallakin sukupuolella vahvimmin ikävä tunne siitä kun muut kat-sovat liikuntasuorituksia. Tytöistä 82 % mainitsi jonkin asian liikunnassa aiheuttavan ahdistu-neisuutta, kun pojista vastaava osuus oli vain 25 %. Sekä pojat että tytöt kokivat liikuntaryh-män, opettajan, liikuntalajien sekä liikuntatestien aiheuttavan jonkin verran ahdistuneisuutta. Koettu fyysinen pätevyys korreloi ahdistuneisuuteen vahvemmin kuin liikuntanumero, eli op-pilaat jotka kokivat pätevyytensä liikunnassa heikoksi olivat muita ahdistuneempia. Tulosten perusteella näyttäisi siltä, että erityisesti tyttöjen ahdistuskokemuksia liikuntatunneil-la pitäisi vähentää ohjaamalla liikuntaryhmien toimintaa ja vuorovaikutusta ryhmässä sekä kiinnittämällä huomiota ilmapiiriin. Sekaryhmien muodostamista liikunnassa tulisi harkita sun-nin sisällön mukaan. Opettajien tulisi olla kannustavia, asettaa oppilaille sopivia tavoitteita ja soveltaa tehtäviä oppilaiden taitotason mukaan sekä kommunikoida enemmän oppilaiden kanssa. Avainsanat: Kognitiivinen ahdistuneisuus, somaattinen ahdistuneisuus, huolestuneisuus, fyy-sinen pätevyys, koululiikunta, liikunnanopetus. ABSTRACT Lari Sädekoski (2014). Does PE lessons cause anxiety? Ninth graders experienced anxiety during school PE lessons. Department of Sport Sciences, University of Jyväskylä, Master’s the-sis, 79 pp., 2 appendicies Purpose of the study was to evaluate state anxiety related to physical education lessons among the ninth graders of the Finnish comprehensive school. Divisions that measured the state anxi-ety were somatic anxiety, cognitive anxiety and worry. Purpose was also to examine differ-ences between the genders and figure out reasons for suffered anxiety. More over the study examined the correlation between the perceived physical competence, physical education grade and experienced anxiety. Participants of the study were ninth grade’s girls (n=58) and boys (n=75) from three schools, Southern, Central and Northern Finland. The data was collected during the spring 2013. Data collection was conducted via internet-based questionnaire. Experienced state anxiety was measured with Barkoukis’s (2007) questionnaire. It measured cognitive anxiety, somatic anxi-ety and worry. Experienced physical competence was measured by Lintunen’s (1995) ques-tionnaire. Reliability of the questionnaires was considered with Cronbach’s alfa. The results of the study were analyzed with frequencies, averages, correlations, crosstabulation, t-test and variance analysis. The experienced state anxiety in PE lessons was very minor within the sample. However, the girls were experiencing much more anxiety than the boys in every division. The worry was the most descriptive feature of the anxiety within both genders. The most characteristic expe-rience of worry was the negative feelings caused by others watching while performing a task. 82 % of the girls and 25 % of the boys mentioned something that caused anxiety during a physical education lesson. The girls as well as the boys felt that PE class, the teacher, exercise and tests are causing anxiety. Perceived physical competence correlated with anxiety more than students PE grade. Based on the results it seems that especially girls comfort during the PE lessons should be in-creased. Teachers should pay more attention to guiding operation and interaction within the group. Atmosphere of the lessons sould be more task oriented. Teachers should consider care-fully of having boys and girls in the same PE class. Teachers should be supportive and they should set realistic goals for the students as well as communicate more with the students. Keywords: Cognitive anxiety, somatic anxiety, worry, perceived physical competence, physi-cal education, teaching physical education.

Depression, anxiety and sleep disorders have been reported to be associated with low level of inflammation, i.e., low-grade inflammation, but mainly in males. The evidence has mainly been based on laboratory or clinical studies with small sample sizes or epidemiological studies with elderly subpopulations. In this study the association of low-grade inflammation with depression, anxiety, and sleep disturbances was investigated using the Northern Finland 1966 Birth Cohort (NFBC 1966). In women, the effect of hormonal factors, menopause and the use of oral contraceptives/hormone replacement therapy on the association between low-grade inflammation and depression was also studied by using the Pieksämäki Study data. In 31-year follow-up of NFBC 1966 (N=6007), the depressive and anxiety symptoms were assessed by Hopkins Symptom Checklist-25 (HSCL-25) and sleep disorders by 15-D questionnaires, while the marker of low-grade inflammation, plasma concentration of high sensitivity C-reactive protein (hs-CRP), was measured. In the Pieksämäki study a representative sample of inhabitants in the town of Pieksämäki were invited to clinical examination. Depressive symptoms were obtained by Beck’s Depression Inventory-21, and hs-CRP was measured (512 women). The results of this study revealed that at epidemiological level, elevated hs CRP levels of ≥1.0 mg/L increased the probability of current depressive symptoms of single depressive episode in the two highest subgroups (i.e., HSCL-25 mean scores ≥1.75 and ≥2.01) 1.4- and 1.7- fold in males, respectively. In addition, anxiety symptoms (HSCL-25 anxiety scale mean score ≥1.75) increased independently the probability of elevated hs-CRP levels (>3.0 mg/L) in males over 2-fold. Risk ratio of 1.3 was found for males with moderate to severe sleep disturbances and elevated hs-CRP levels (≥1.0 mg/L). Regarding females, a positive correlation between elevated hs-CRP levels and depressive symptoms was found only among peri- and postmenopausal women not using exogenous hormones. The results suggest that low-grade inflammation is associated not only with depression but also with anxiety and sleep disturbances in young adult men. In women, hormonal factors may have an effect on the association between low-grade inflammation and depression. Further investigations are called for to confirm these findings and furthermore, to determine the possible role of low-grade inflammation in the pathophysiology of these disorders. Tiivistelmä Depressio, ahdistuneisuushäiriöt ja unihäiriöt on yhdistetty elimistön matala-asteiseen tulehdustilaan, joskin pääasiallisesti vain miehillä. Tulosten yleistettävyyttä ovat rajoittaneet tutkimusten pienet otoskoot tai painottuminen iäkkäisiin väestöaineistoihin. Tässä tutkimuksessa selvitettiin matala-asteisen tulehduksen yhteyttä depressioon, ahdistuneisuuteen ja unihäiriöihin Pohjois-Suomen syntymäkohortti 1966 -aineistossa. Lisäksi Pieksämäki-tutkimuksen aineistossa selvitettiin naisilla menopaussin ja ehkäisyvalmisteiden/vaihdevuosihormonikorvaushoidon vaikutusta depression ja matala-asteisen tulehduksen väliseen yhteyteen. Pohjois-Suomen syntymäkohortti 1966 -tutkimuksen 31-vuotisseurannassa kartoitettiin 6007 henkilöltä masennus- ja ahdistuneisuusoireita Hopkins Symptom Checklist-25 -arviointiasteikolla (HSCL-25) ja unihäiriöitä 15-D-kyselyllä. Lisäksi mitattiin matala-asteisen tulehduksen mittarina käytetyn herkän C-reaktiivisen proteiinin (CRP) pitoisuus. Pieksämäki-tutkimuksessa edustava otos Pieksämäen asukkaista kutsuttiin kliiniseen tutkimukseen ja depressiivisiä oireita kartoitettiin Beckin 21-osioisella arviointiasteikolla ja mitattiin herkkä CRP (512 naista). Nuorilla aikuisilla miehillä, joiden herkkä CRP oli kohonnut (≥1.0 mg/l), todettiin 1.7-kertainen masennusoireiden riski, kun katkaisupisteenä käytettiin HSCL-25-kyselyn masennuskeskiarvopistettä ≥2.01. Ahdistuneisuusoireet (HSCL-25-kyselyn ahdistuneisuuskeskiarvopisteet ≥1.75) lisäsivät kohonneen herkän CRP:n riskiä (>3.0 mg/l) yli kaksinkertaiseksi miehillä. Keskivaikeasta tai vaikeasta unihäiriöstä kärsivillä todettiin 1.3-kertainen kohonneen herkän CRP:n (≥1.0 mg/l) riski. Naisilla positiivinen yhteys masennuksen ja kohonneen herkän CRP:n välillä todettiin vain peri- ja postmenopausaalisilla naisilla, jotka eivät käyttäneet hormonikorvaushoitoa tai suun kautta otettavia ehkäisyvalmisteita. Tutkimustulokset viittaavat matala-asteisen tulehduksen liittyvän depressioon, ahdistukseen ja unihäiriöön nuorilla aikuisilla miehillä. Naisilla hormonaaliset seikat mahdollisesti vaikuttavat depression ja matala-asteisen tulehduksen väliseen yhteyteen. Tulevaisuuden tutkimushaasteena on selvittää matala-asteisen inflammaation mahdollinen merkitys depression, ahdistuneisuuden ja unihäiriöiden patofysiologiassa.

Only abstract. Paper copies of master’s theses are listed in the Helka database (http://www.helsinki.fi/helka). Electronic copies of master’s theses are either available as open access or only on thesis terminals in the Helsinki University Library. Vain tiivistelmä. Sidottujen gradujen saatavuuden voit tarkistaa Helka-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka). Digitaaliset gradut voivat olla luettavissa avoimesti verkossa tai rajoitetusti kirjaston opinnäytekioskeilla. Endast sammandrag. Inbundna avhandlingar kan sökas i Helka-databasen (http://www.helsinki.fi/helka). Elektroniska kopior av avhandlingar finns antingen öppet på nätet eller endast tillgängliga i bibliotekets avhandlingsterminaler. Mielenterveyden häiriöistä oireilevien vaihtoehtolääkinnän käyttöä on tutkittu vähän ja alkoholiin liittyvien häiriöiden yhteyttä vaihtoehtolääkinnän käyttöön ei ole tutkittu laisinkaan. Tutkielmassani tutkitaan masennustilojen, ahdistuneisuushäiriöiden ja alkoholiin liittyvät häiriöiden yhteyttä vaihtoehtolääkinnän käyttöön. Lisäksi tutkitaan vaihtoehtolääkinnän käytön yhteyttä mielenterveyspalveluiden käyttöön ja mielenterveyspalveluihin kohdistuvaan tyytymättömyyteen. Tutkielmalla on käytännön merkitystä, koska on ongelmallista, jos mielenterveyden häiriöistä oireilevat vaihtoehtolääkinnän käyttäjät käyttävät muita vähemmän tavanomaisia mielenterveyspalveluita, ja on siis pääteltävissä vaihtoehtolääkinnän käyttö vähentää mielenterveyspalveluiden käyttöä. Tutkielmassa käytetään Terveys 2000 -tutkimuksen aineistoa (N=5987), joka sisältää tietoa mielenterveyden häiriöistä, demografisista taustatekijöistä, terveydestä ylipäänsä sekä lääkkeiden, terveyspalveluiden ja vaihtoehtolääkinnän käytöstä. Tilastollisina analyysimenetelminä käytetään ristiintaulukointia ja logistista regressioanalyysia. Lisäksi vaihtoehtolääkinnän tarjoajien, kouluttajien ja hoitomuotoja edustavien järjestöjen verkkosivuja tarkastelemalla tulkitaan, mihin terveydellisiin ongelmiin eri vaihtoehtolääkinnän muotoja käytetään. Tuloksien mukaan useampi kuin joka kolmas tutkimushenkilöistä oli käyttänyt jotain vaihtoehtolääkinnän muotoa kuluneen vuoden aikana. Vaihtoehtolääkinnän käytön yleisyys vaihteli eri mielenterveyden diagnoosiryhmissä. Tutkimushenkilöt, jotka oireilivat yleistyneestä ahdistuneisuushäiriöstä, paniikkihäiriöstä tai masennustilan ja ahdistuneisuushäiriön yhdistelmästä käyttivät muita yleisemmin vaihtoehtolääkintää, mutta ne, jotka oireilivat alkoholin väärinkäytöstä, käyttivät vähemmän yleisesti vaihtoehtolääkintää kuin muut. Pääsääntöisesti masentuneet ja/tai ahdistuneet käyttävät muita enemmän vain sellaisia vaihtoehtolääkinnän muotoja, joita tulkintani mukaan käytetään mielenterveyssyistä. On kuitenkin myös pääteltävissä, että masennuksesta ja/tai ahdistuksesta oireilevien muita yleisempää vaihtoehtolääkinnän käyttöä ei selitä pelkästään mielenterveyssyistä johtuva vaihtoehtolääkinnän käyttö. Syitä, jotka selittävät masennuksesta ja/tai ahdistuksesta oireilevien muita yleisempää vaihtoehtolääkinnän käyttöä, pohdittiin kattavasti. Vaihtoehtolääkintää käyttäneet mielenterveyden häiriöistä oireilevat tutkimushenkilöt eivät käyttäneet tavanomaisia mielenterveyspalveluita muita vähemmän eivätkä olleet muita tyytymättömämpiä käytettyihin mielenterveyspalveluihin. Vaihtoehtolääkintä siis täydensi mielenterveyspalveluita, mikä voi olla kansanterveyden kannalta hyväksi, koska vaihtoehtolääkinnän tarjoajilla ei pääsääntöisesti ole asianmukaista terveydenhuollon koulutusta ja useimpien käytettyjen vaihtoehtoisten hoitomenetelmien toimivuudesta mielenterveyden hoidossa ei ole näyttöä.

Only abstract. Paper copies of master’s theses are listed in the Helka database (http://www.helsinki.fi/helka). Electronic copies of master’s theses are either available as open access or only on thesis terminals in the Helsinki University Library. Vain tiivistelmä. Sidottujen gradujen saatavuuden voit tarkistaa Helka-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka). Digitaaliset gradut voivat olla luettavissa avoimesti verkossa tai rajoitetusti kirjaston opinnäytekioskeilla. Endast sammandrag. Inbundna avhandlingar kan sökas i Helka-databasen (http://www.helsinki.fi/helka). Elektroniska kopior av avhandlingar finns antingen öppet på nätet eller endast tillgängliga i bibliotekets avhandlingsterminaler. Sosiologist Aaron Antonovsky was among the first who was interested in factors that maintain and enhance health instead of risk factors for different diseases. He developed the sense of coherence (SOC) construct, which is the core concept of his salutogenic theory, to explain how some individuals stay healthy despite the numerous stressful situations they encounter during their life. Sense of coherence is a global orientation towards life that characterizes the extent to which an individual appraises his or her internal and external environments as comprehensible, manageable and meaningful. In previous studies, there has been a strong inverse association between the SOC scale and the measures of depressive symptoms and anxiety. This is in accordance with Antonovsky's theory but the size of the correlations raises the question whether the SOC scale measures similar construct to depression and anxiety measures. The aim of this thesis was to investigate what is the relationship of the SOC scale (short form) with the measures of depressive symptoms (Beck Depression Inventory) and anxiety (Spielberger's State Anxiety Scale), and if they are similarly related to health and health behaviours. The participants of the present study were 25 – 74 years old Finnish men (n=2351) and women (n=2291) from the national cardiovascular risk factor survey (FINRISK) conducted in 1997. The SOC scale had strong and inverse correlations with the measures of depression (r=-0.62 among men and women) and anxiety (r=-0.57 among men and r=-0.54 among women). In addition, sense of coherence was similarly associated with health and health behaviours as depressive symptoms (cognitive and affective) and anxiety. These results suggest that the SOC scale overlaps with depression and anxiety measures. Nevertheless, there were also small differences between these measures: education was related only to sense of coherence, and in factor analysis, items of the each scale defined their own factors. The SOC scale was more normally distributed than the measure of depressive symptoms as depression measure did not create variation among those respondents who did not have depressive symptoms. However, the low end of the SOC distribution was more important in the prediction of different health variables than the high end of the SOC distribution. This finding questions the status of sense of coherence (as measured by the SOC scale) as a protective factor for health that is qualitatively different from risk factors. It is concluded that the items of the 13-item SOC scale should be reconstructed to reflect better the SOC construct and be less confounded with negative emotional states. Most important references: Antonovsky, A. (1987). Unraveling the mystery of health: How people manage stress and stay well. San Francisco: Jossey-Bass. Relevant articles from scientific peer reviewed journals. Sosiologi Aaron Antonovsky oli yksi ensimmäisistä, joka oli terveyden riskitekijöiden sijaan kiinnostunut tekijöistä, jotka säilyttävät ja edistävät terveyttä. Hän kehitti koherenssin tunteen (sense of coherence, SOC) käsitteen osana salutogeenista teoriaansa selittääkseen, miten jotkut ihmiset säilyvät terveinä huolimatta niistä monista stressitekijöistä, joita he kohtaavat elämänsä aikana. Koherenssin tunne on yksilön kokonaisvaltainen suhtautumistapa sisäiseen ja ulkoiseen ympäristöönsä, ja se koostuu ymmärrettävyyden, hallittavuuden ja mielekkyyden kokemuksista. Koherenssin tunteen mittarilla on aikaisemmissa tutkimuksissa havaittu olevan voimakas negatiivinen korrelaatio masennusoire- ja ahdistusmittareiden kanssa. Tämä on sopusoinnussa Antonovskyn teorian kanssa, mutta korrelaatioiden voimakkuus on herättänyt kysymyksen siitä, että mittaako koherenssin tunteen mittari samaa ilmiötä kuin masennus- ja ahdistusmittarit. Tämän pro gradu -tutkielman tarkoituksena oli selvittää, mikä on koherenssin tunteen mittarin (lyhyen) suhde masennusoire- (Beckin masennus skaala) ja ahdistusmittareihin (Spielbergin ahdistus skaala), ja onko koherenssin tunne samalla tavalla yhteydessä terveyteen ja terveyskäyttäytymiseen kuin masennusoireet ja ahdistus. Tutkimuksen aineistona oli Kansanterveyslaitoksen vuoden 1997 FINRISKI tutkimuksen psykososiaalinen alaotos, joka on edustava otos 25 – 74-vuotiaista suomalaisista miehistä (n=2351) ja naisista (n=2291). Koherenssin tunteen mittari korreloi voimakkaasti ja negatiivisesti masennusoire- (r=-0.62 miehillä ja naisilla) ja ahdistusmittareiden (r=-0.57 miehillä ja r=-0.54 naisilla) kanssa. Lisäksi koherenssin tunne oli samalla tavalla yhteydessä terveyteen ja terveyskäyttäytymiseen kuin masennusoireet (kognitiiviset ja affektiiviset) ja ahdistus. Nämä tulokset tukivat sitä, että koherenssin tunteen mittarilla on päällekkäisyyttä masennusoire- ja ahdistusmittareiden kanssa. Toisaalta mittareiden välillä ilmeni analyyseissä myös eroja: koulutus oli yhteydessä ainoastaan koherenssin tunteeseen ja mittarit oli erotettavissa toisistaan faktorianalyysissä. Koherenssin tunteen mittari oli normaalimmin jakautunut kuin masennusmittari, koska masennusmittari ei luonut vaihtelua niiden vastaajien keskuuteen, joilla ei ollut olleenkaan masennusoireita. Matala koherenssin tunne oli kuitenkin tärkeämpi terveyden kannalta kuin korkea koherenssin tunne. Tämä tulos kyseenalaistaa koherenssin tunteen aseman terveyttä edistävänä tekijänä, joka on laadullisesti erilainen kuin terveyden riskitekijät. Tämän tutkimuksen johtopäätöksenä on, että 13-osioisen koherenssin tunteen mittarin osioita pitäisi muokata kuvaamaan paremmin koherenssin tunteen käsitettä ja olemaan vähemmän päällekkäisiä negatiivisten tunteiden kanssa. Tärkeimmät lähteet: Antonovsky, A. (1987). Unraveling the mystery of health: How people manage stress and stay well. San Francisco: Jossey-Bass. Olennaiset artikkelit tieteellisistä vertaisarviointi lehdistä.

Hankkeen tavoitteena oli tutkia verkkopohjaisen, hyväksymis- ja omistautumisterapiamenetelmiin perustuvan yhdistelmämallin eli verkko-ohjelmasta ja kolmesta ryhmämuotoisesta kuntoutusjaksosta koostuvan kuntoutuksen vaikuttavuutta asiakkaiden mielenterveysoireiluun verrattuna Kelan Silmu-mielenterveyskuntoutukseen. Asiakkaat rekrytoitiin lehti-ilmoituksilla kesällä 2017. Tutkimus toteutettiin vuosien 2017–2019 aikana satunnaistetussa kontrolloidussa asetelmassa vertaamalla yhdistelmäkuntoutusryhmää (n = 32) ja perinteistä Silmu-kuntoutusryhmää (n = 27). Yhdistelmäkuntoutusryhmä sai 12 kuukauden kuntoutuksen, johon sisältyi 3 x 2 päivän lähijaksot Peurunka oy:n kuntoutuspalveluissa sekä verkko-ohjelman ensimmäisen lähijakson päätteeksi. Silmu-kuntoutujat saivat 12 kuukauden kuluessa Silmu-kuntoutuksen mukaiset 3 x 5 päivän lähijaksot Peurunka oy:n kuntoutuspalveluissa. Asiakkaiden psyykkistä hyvinvointia arvioitiin itsearviointimittareilla lähijaksoilla tutkimuksen alussa, 6 kuukauden välimittauksissa sekä 12 kuukauden kuluttua tutkimuksen alusta. Ryhmien muutoksessa ei havaittu tilastollisesti merkitseviä eroja kuntoutusmallien välillä. Tulokset osoittivat, että yhdistelmäkuntoutus ja Silmukuntoutus vähensivät psyykkisiä ja fyysisiä sekä masennus- ja ahdistusoireita ja työuupumusta, paransivat elämänlaatua ja hyvinvointia sekä lisäsivät psykologista joustavuutta. Yhdistelmäkuntoutusmalliin kuuluvat asiakkaat sitoutuivat etäkuntoutukseen erittäin hyvin ja raportoivat hyötyneensä kuntoutuksesta. Yhdistelmäkuntoutusta voidaan suositella vaihtoehtona perinteiselle Silmu-kuntoutukselle. nonPeerReviewed

Technostress is common and has harmful consequences. Therefore, researchers have shown increasing interest in explaining technostress in the field of information systems (IS). While extant research merits in identifying the causes and consequences of technostress, it has not explained empirically why information technology (IT) users have different responses to similar potentially stressful IT events. Indeed, events such as smartphone failures can derive negative distress responses for some users and positive eustress responses for others. To address this gap in research, we conducted a qualitative study by interviewing users who had experienced smartphone failures. As a contribution, our findings uncover five distinct types of narratives for technostress responses and identify four perceptual dimensions that shape the corresponding responses. As such, we provide an initial answer to the call for understanding users’ different interpretations of potentially stressful IT events. Such knowledge can help promoting the favorable outcomes of IT use and minimizing the negative side effects. peerReviewed

Tässä tutkimuksessa tarkasteltiin Suomessa asuvien somalialaistaustaisten maahanmuuttajien masennusoireita ja käsityksiä mielenterveysongelmien syistä. Lisäksi tavoitteena oli selvittää aikaisemmissa tutkimuksissa raportoituja eroja masennus- ja somatisaatio-oireiden ilmenemisessä eri sosiokulttuurisissa ryhmissä analysoimalla, miten mielenterveyskäsitykset ja vaikeudet tunteiden käsittelyssä (aleksitymia) olivat yhteydessä raportoituihin oireisiin. Tutkimuksessa analysoitiin myös, miten masennusta, ahdistusta ja somatisaatiota mittaavat psykiatriset kyselylomakkeet toimivat somalialaistaustaisten aikuisten parissa ja saadaanko näiden kyselylomakkeiden avulla luotettavaa tietoa heidän mielenterveydestään. Tutkimuksessa käytettiin kolmea tutkimusaineistoa. Käsityksiä mielenterveysongelmien syistä analysoitiin 128 ikääntyneen (yli 50-vuotiaan) somalialaistaustaisen parissa. Masennusoireiden ilmenemistä tutkittiin vertailemalla näitä 128 somalialaistaustaista ja 128 suomalaistaustaista yli 50-vuotiasta aikuista (Terveys 2000 –aineisto). Masennus-, ahdistus- ja somatisaatiokyselyiden luotettavuutta vertailtiin yhteensä 1 356 somalialais-, venäläis- ja kurditaustaisten aikuisten (18-64 vuotta) parissa (Terveyden- ja hyvinvoinninlaitoksen Maamu-aineisto). Tulokset osoittivat, että sekä somalialais- että suomalaistaustaisilla oli enemmän somaattis-affektiivisia masennusoireita (esim. unettomuus ja huono ruokahalu) kuin kognitiivisia masennusoireita (esim. syyllisyyden tunteet ja itsesyytökset) ja että naiset raportoivat miehiä enemmän masennusoireita molemmissa ryhmissä. Tulokset osoittivat, että tunteiden käsittelyn vaikeudet (aleksitymia) olivat samantapaisesti yhteydessä somatisaatio-oireisiin sekä somalialais- että suomalaistaustaisten keskuudessa, kun taas tunteiden käsittelyvaikeuksien ja masennusoireiden välinen yhteys oli vahvempi suomalaisten kuin somalialaisten parissa. Ikääntyneet somalialaistaustaiset selittivät mielenterveysongelmia vaikeilla elämänkokemuksilla, kuten sodalla ja köyhyydellä, sekä sosiaalisilla ja uskonnollisilla tekijöillä, kuten yksinäisyydellä ja jinn hengillä. Naiset ja miehet sekä mielenterveysdiagnoosin saaneet painottivat eri selityksiä mielenterveysongelmien synnyssä. Mielenterveyskäsitykset eivät vaihdelleet Suomessa oloajan, Suomen kansalaisuuden tai suomen kielen taidon mukaan. Lisäksi tulokset osoittivat, että mielenterveyskäsitykset voivat olla yhteydessä masennusoireisiin somalialaistaustaisten parissa: ne osallistujista jotka selittivät mielenterveysongelmia vaikeilla elämänkokemuksilla (esim. sota) ilmaisivat vähemmän kognitiivisia masennusoireita (esim. syyllisyys) kuin muut. Tutkitut psykiatriset kyselylomakkeet eivät mitanneet masennusta, ahdistusta ja somatisaatiota luotettavalla tavalla somalialais-, venäläis- ja kurditaustaisten parissa ja näiden oireiden jakaminen teoreettisiin kategorioihin masennus, ahdistus ja somatisaatio ei saanut tukea. Sen sijaan oireet olivat päällekkäisiä ja oireiden väliset yhteydet olivat erilaisia jokaisessa ryhmässä viitaten sosiokulttuurisiin eroihin mielenterveysoireissa. Väitöskirjassa pohditaan, miten masennusoireet vaihtelevat suhteessa kulttuurisiin ja sosiodemografisiin tekijöihin sekä miten mielenterveyttä tulisi arvioida monikulttuurisissa konteksteissa. This dissertation examined Somali origin migrants’ depressive symptoms and their perceived causes of mental health problems (i.e., causal attributions of mental health problems). Further, in order to gain understanding of what factors might explain previously reported differences in somatization and depressive symptom manifestation between different sociocultural groups, difficulties in emotional processing (alexithymia) and perceived causes of mental health problems were analyzed in relation to symptom manifestation. The validity of two commonly used psychiatric questionnaires, measuring depression, anxiety, and somatization, was analyzed in order to evaluate whether these questionnaires provide reliable insights into mental health among Finnish Somalis. The research setting involved three study samples. Perceived causes of mental health problems were examined among 128 older (i.e., over 50 years old) Somali origin migrants. Further, depressive symptom manifestation and difficulties in emotional processing (alexithymia) were analyzed comparing these older Somali origin migrants with 128 matched-pair Finnish-born individuals (Health 2000 study). The validity of depression, anxiety, and somatization questionnaires was compared in a population sample of a total of 1,356 Somali, Russian, and Kurdish origin migrants between the ages of 18 and 64 years (Maamu study of the National Institute of Health and Welfare). Results showed that both Somalis and Finns manifested more somatic-affective depressive symptoms (e.g., insomnia and poor appetite) than cognitive depressive symptoms (e.g., feelings of guilt and self-blame), and that women in both groups reported higher overall levels of depression than men. Further, the results revealed that individual difficulties in emotional processing (alexithymia) were similarly associated with somatization symptoms among Somalis and Finns, whereas the association between emotional processing difficulties and depressive symptoms was stronger among Finns than Somalis. The older Somali origin migrants explained mental health problems through stressful life experiences, such as war and poverty, and socioreligious causes, such as loneliness and jinn spirits. Women, men, and individuals with personal experiences of mental health problems emphasized different such causes. The perceived causes of mental health problems did not vary according to how long the individuals had lived in Finland, whether they had Finnish nationality or not, or proficiency in the Finnish language. The results indicated that perceived causes of mental health problems may shape depressive symptoms among older Somalis: individuals who explained mental health problems through life experiences (e.g., war) manifested fewer cognitive depressive symptoms (e.g., guilt) than others. Finally, the examined psychiatric questionnaires did not measure depression, anxiety, and somatization in a valid way among Somali, Russian, and Kurdish origin migrants, and the division of these symptoms into the theoretical categories of depression, anxiety, and somatization was not sustained. Instead, symptoms overlapped and co-varied in unique ways in all three migrant groups, suggesting sociocultural differences in mental health. The results are discussed in relation to cross-cultural and sociodemographic variation in depressive symptoms, and psychiatric assessment in multicultural contexts.