Search

peerReviewed

nonPeerReviewed

This chapter describes the work undertaken by European Lifelong Guidance Policy Network, ELGPN during 2007-15, including the progress of lifelong guidance policy adaptation and implementation processes of the member countries at national, regional and local levels. In an evaluation of ELGPN’s work, members report that participation in the Network enriched their awareness of possible responses to common challenges and given them fresh perspectives and new insights into their national provision. A key strength of the Network was the strong ownership of its activities expressed by the national delegations. ELGPN member countries stress the importance of continuing structured European co-operation between the EU member-states, the Commission and the European authorities responsible for educational, employment and social policies. peerReviewed

nonPeerReviewed

nonPeerReviewed

nonPeerReviewed

In January 2015, the Finnish Institute for Educational Research at the University Jyväskylä has launched free online versions of two recent research reports on multi-administrative and multi-professional co-operation in the design of lifelong guidance services., NICE Newsletter, No 1 (2015), Starting Point and Frequency: Number: 1, Year: 2014

nonPeerReviewed

nonPeerReviewed

How and on what level are adult users involved in career guidance

The purpose of this report is to communicate the outcomes of the European Lifelong Guidance Policy Network (ELGPN) 2009-10 to relevant policy-makers and stakeholders at both European and national levels. The ELGPN represents a major development in support of national lifelong guidance policy development in Europe. The ELGPN currently consists of 26 member countries (AT, CY, CZ, DE, DK, EE, EL, ES, FI, FR, HU, IS, IT, LV, LT, LU, MT, NL, NO, PL, PT, SE, SK, Sl, TR, UK), with 4 additional countries as observers (BE, BG, IR, RO). The participating countries designate their representatives in the network, and are encouraged to include both governmental and non-governmental representatives. As a Member-State-driven network, it also represents an innovative form of the Open Method of Co-ordination within the European Union (EU). Members report that participation in the network has enriched their awareness of possible responses to common challenges and given them a fresh perspective and new insights into their national provision. Specific issues where progress is considered to have been made include: •Support for improved co-ordination of services (currently all 30 countries have either set up or are in the process of developing a guidance forum or other mechanism). •Emergence of common understanding of career management skills. •Appreciation of the potential of new technologies to broaden access to services by complementing face-to-face provision with telephone and interactive internet-based services. •Understanding of the need for a stronger evidence base, linked to quality assurance.

si ohjauksen palvelujen tuottamisessa tarvitaan verkostoa? Mitkä ovat alueellisen ohjausyhteistyön vahvuudet ja kehittämistarpeet? Miten ohjauksen yhteistyökumppanit kuvaavat moniammatillista ja poikkihallinnollista työtä? Miten organisaatioiden välinen ja sisäinen ohjaus toimii? Miten toteutuvat ohjausta koskevat opetussuunnitelmien perusteiden linjaukset? Koulutuksen tutkimuslaitoksen CHANCES-hankkeessa tarkasteltiin ja arvioitiin ohjauksen alueellista verkostotyötä moniulotteisena prosessina ohjauksen palvelujärjestelyjen matriisimallin avulla. Ohjaus on osa kansallista koulutus- ja työvoimapolitiikkaa. Sen avulla voidaan edistää kansallista ja alueellista hyvinvointia, koulutuksellista tasa-arvoa sekä kansalaisten osallisuutta. Laadukkaat ja kustannustehokkaat alueellista kehittämistä edistävät ohjausjärjestelyt edellyttävät poikkihallinnollista yhteissuunnittelua, päätöksentekoa ja koordinaatiota. Asiakkaalle ohjaus näyttäytyy opinpolun eri vaiheissa moniammatillisesti tuotettuina palveluina. CHANCES-tutkimustyön tuloksena syntyi verkostomaisesti tuotettujen ohjauksen systeemisten palvelujärjestelyjen VOP-Malli, jota voidaan hyödyntää kansallisten, alueellisten ja eri organisaatioiden ohjauksen palvelujen kehittämisessä. Ohjauksen palvelujärjestelyjen malli tuotetaan Peda.net-työalustalle Internetiin.

Sekä kansainvälisessä että kansallisessa koulutus- ja työvoimapolitiikassa on viime vuosina korostettu nuorille ja aikuisille suunnattujen ohjaus- ja neuvontapalvelujen saatavuutta, laadun varmistamista ja palvelumuotojen monipuolistamista. Yksittäisten eri elämänvaiheisiin sijoittuvien valintatilanteiden tarkastelun sijasta ohjauksen tavoitteita ja palveluja tulee jäsentää elinikäisen ohjauksen näkökulmasta. Laadukkaat ja kattavat ohjauspalvelut edesauttavat myös taloudellista kehitystä. Perinteisten ohjaajan ja asiakkaan kahdenkeskiseen vuorovaikutukseen perustuvien työmuotojen rinnalle on kehitetty uusia innovatiivisia työmuotoja. Tuoreimpia innovaatioita ovat tieto- ja viestintäteknologisten sovellusten ja internetin hyödyntäminen ohjauksessa. Ensimmäiset sovellukset liittyivät koulutus- ja ammattitietojen hallintaan. Uusimmissa internet-pohjaisissa sovelluksissa yhdistellään eri tietolähteitä sekä tuetaan ohjaajien ja asiakkaiden välistä vuorovaikutusta ohjausprosessissa. Tällä hetkellä on jo olemassa yleisiä malleja, jotta asiakkaita voidaan opastaa sovellusten tehokkaaseen käyttöön. Ohjaajien tieto- ja viestintäteknologian sekä internetin käyttötaidoissa on eroja. Tutkimuksen tehtävänä on selvittää, miten ohjaajat kokevat internetin roolin ja merkityksen urasuunnittelun ohjauksen tavoitteiden saavuttamiseksi. Ohjausta tarkastellaan monikerroksisena avoimena systeeminä: erilaisten rakenteiden, mekanismien ja kontekstien yhdistelmänä. Tarkastelun kohteita ovat mm. ohjaajan työ, informaatioja kommunikaatioteknologian ohjaukselliset sovellukset, oppilaitosten kotisivustojen suunnittelu, ohjaajien koulutus, ohjausjärjestelyjä koskeva julkinen päätöksenteko ja ohjauksen toimintapolitiikka. Työ on fenomenografiseen lähestymistapaan pohjautuva ohjauksen ammattikäytäntöjen arviointitutkimus. Aineiston kokoamiseen on käytetty fokusryhmähaastatteluja, joihin osallistui talvella 2001–2002 yhteensä 46 eri oppilaitosmuodoissa työskentelevää ohjaajaa sekä työvoimatoimistojen koulutusneuvojia ja AVO-psykologeja eri puolilta Suomea. He ilmoittivat olevansa joko aloittelevia tai kokeneita internetin käyttäjiä. Combined methods -lähestymistapaan perustuvassa analyysissa selvitetään, miten he kokevat internetin roolin ja merkityksen urasuunnittelun ohjauksen tavoitteiden saavuttamiseksi ja millaisia erilaisia käsityksiä internetin käytössä on aloittelevien ja kokeneiden ohjaajien keskuudessa. Kaikki ohjaajaryhmät kuvasivat toimintaympäristön mahdollisuuksiin ja tietoiseen päätöksentekoon kytkeytyvän tiedon merkityksen keskeiseksi ohjauksen tavoitteiden kannalta. Keskeisin lisäarvo internetillä näytti olevan välittömän tilannesidonnaisen tiedon sekä koulutus- ja työmarkkinatiedon lähteenä. Internetiä käytettiin tietolähteenä samalla tavalla kuin painettuja koulutusoppaita aiemmin. Internetiä käytettiin vähemmän opiskelijoiden ja asiakkaiden tilanteiden arviointiin tai jatkosuunnitelmien laatimisen tukena. Opiskelijoiden tilanteiden arviointi pohjautui ensisijaisesti ohjauskeskusteluihin. Teknologiasta haettiin ratkaisuja yksittäisiin ongelmakohtiin kokonaisvaltaisen tietostrategisen suunnittelun sijasta. Tulokset osoittivat myös, että oppilaitosten ohjaajien työ oli tietopainotteista ja keskittyi yksittäisiin valintatilanteisiin. Asiakkaiden omien jatkosuunnitelmien tekeminen tulevaa elämää varten jäi vähäisemmäksi. Tulosten perusteella aloittelevat ja kokeneet internetin käyttäjät ilmaisivat internetin merkityksen samansuuntaisesti ohjauksen eri osa-alueilla. Työmäärän koettiin osin lisääntyvän, mutta internetin avulla voitiin myös vähentää rutiininomaisia työtehtäviä. Aineisto vahvistaa sen, että ohjaajia tarvitaan tukena internetissä olevien koulutusja ammattitietopalvelujen käytön ohjaamiseen. Opetus- ja ohjausalan ammattilaisia tarvitaan myös arvioimaan uusien teknisten sovellusten vaikutuksia ja mahdollisuuksia käytännössä. Tutkimusta tarvitaan eri palvelumuotojen kustannustehokkuuden arvioimiseksi.Internet on ajantasaisin koulutus- ja ammattitiedon lähde. Internetin palveluja tulee kehittää eri hallinnonalojen yhteistyönä. Oppilaitosten ylläpitäjien tulee varmistaa ohjauksen tila- ja laitejärjestelyillä palvelujen saatavuus. Tietoinen koko ohjausprosessin kattava internetin käyttö edellyttää ohjaajalta sen tiedostamista, mitä ohjaus on tai miten ohjaaja määrittelee itselleen ohjauksen tavoitteet ohjauksen eri osa-alueilla. Työnantajien tulee varmistaa ohjaajille mahdollisuus osallistua säännöllisesti internetin käyttöä koskevaan täydennyskoulutukseen. Jo peruskoulutuksen aikana ohjaajilla tulee olla mahdollisuus käyttää keskeisimpiä internetissä olevia työvälineitä ohjauskeskusteluihin tai ryhmäohjaukseen integroituneena elementtinä.

nonPeerReviewed

peerReviewed