Search

Aims Early exit from the workforce has been proposed to be one of the unfavorable consequences of diabetes. We examined whether early exit from the workforce differed between persons who were and were not diagnosed with diabetes during their work career. Methods The cohort included 12,726 individuals of the Helsinki Birth Cohort Study, born between 1934 and 1944. Using data from nationwide registers, the cohort was followed up from early adulthood until they transitioned into retirement or died. Work-loss years were estimated using the restricted mean work years method. Results During a follow-up of 382,328 person-years for men and 349 894 for women, 36.8% transitioned into old age pension and 63.2% exited workforce early. Among men, 40.5% of those with and 32.8% of those without diabetes transitioned into old age pension (p=0.003). The corresponding numbers for women were 48.6% and 40.4% (p = 0.013), respectively. Mean age at exit from the workforce was 60.1 (95% confidence interval [CI], 59.6 to 60.7) years among men with diabetes and 57.6 (95% CI, 57.2 to 58.0) years among men without diabetes (p = 0.016). Among women, corresponding ages were 61.4 (95% CI, 60.8 to 61.9) years for those with diabetes and 59.5 (95% CI, 59.3 to 59.7) years for those without diabetes (p < 0.001). The difference in mean restricted work-loss years according to diabetes was 2.5 (95% CI 0.5 to 4.6) for men and 1.9 (95% CI 1.0 to 2.8) for women. Conclusion Among individuals followed up throughout their work career, those with a diabetes diagnosis exited the workforce approximately two years later compared to those without diabetes. peerReviewed

The Developmental Origins of Health and Disease Hypothesis proposes that adverse health outcomes in adult life are in part programmed during fetal life and infancy. This means that e.g. restricted nutrition during pregnancy programmes the offspring to store fat more effectively, to develop faster and to reach puberty earlier. These adaptations are beneficial in terms of short term survival. However, in developed countries these adaptations often lead to an increased risk of obesity and metabolic disturbances in later life, due to a mismatch between the prenatal and postnatal environment. This thesis aimed to study the role of early growth in people who are obese as adults, but metabolically healthy as well as in those who are normal in weight but metabolically obese. Other study aims were to assess whether physical activity and cardiorespiratory fitness are programmed early in life. The role of socioeconomic status in the development of obesity from a life course setting was also studied. These studies included 2003 men and women born in Helsinki between 1934 and 1944 with detailed information of their prenatal and childhood growth as well as living conditions. They participated in the detailed clinical examination during the years 2001-2004. A sub-group of the subjects participated in the UKK Institute 2-kilometre walk test. Metabolic syndrome was defined according to the 2005 criteria of the International Diabetes Federation. Among the obese men and women 20 % were metabolically healthy. Those with metabolic syndrome did not differ in birth size compared to the healthy ones, but by two years of age, they were lighter and thinner, and remained so up to 11 years. The period when changes in BMIs were predictive of the metabolic syndrome was from birth to 7 years. Of the normal weight individuals 17 % were metabolically obese. Again, there were no differences in birth size. However, by the age 7 years, those men who later developed metabolic syndrome were thinner. Gains in BMI during the first two years of life were protective of the syndrome. Children who were heavier, and especially taller, were more physically active, exercised with higher intensity and had higher cardiorespiratory fitness in their adult life than those who were shorter and thinner as children. Lower educational attainment and lower adult social class were associated with obesity in both men and women. Childhood social class was inversely associated with body mass index only in men while lower household income was associated with higher BMI in women. These results support the role of early life factors in the development of metabolic syndrome and adult life style. Early detection of risk factors predisposing to these conditions is highly relevant from a public health point of view. Lihavuus altistaa useille sydän- ja verisuonitautien riskitekijöille, kuten tyypin 2 diabetekselle ja metaboliselle oireyhtymälle. Varhaisella kasvulla voi olla suojaava vaikutus kyseisten riskitekijöiden kehittymiselle myöhemmällä aikuisiällä. Ne, joilla painoindeksi oli tai ylitti 30 kg/m2, heistä noin 20 % todettiin metabolisesti terveiksi. Tutkittavista nämä lihavat nk. metabolisesti terveet aikuiset olivat vankkarakenteisempia lapsuusiässä ja kasvoivat nopeammin verrattuna metabolisen oireyhtymän kriteerit täyttäviin verrokkeihinsa. Lisäksi normaalipainoisten tutkittavien ryhmässä (BMI < 25 kg/m2) 17 % täytti metabolisen oireyhtymän kriteerit. Etenkin miehet, jotka olivat hoikempia lapsuusiässä, altistuivat kyseiselle oireyhtymälle. Syntymäpainon ei todettu olevan yhteydessä aikuisiän metaboliseen oireyhtymään. Tutkimuksessa todettiin myös, että ihmiset, jotka olivat lapsina vankkarakenteisempia, olivat aikuisiällä aktiivisempia vapaa-ajan liikunnanharrastajia, harrastivat liikuntaa intensiivisemmin ja olivat paremmassa fyysisessä kunnossa verrattuna tutkittaviin, jotka lapsuudessaan olivat olleet pienikokoisempia. Syntymäpaino ja pituus olivat yhteydessä aikuisiän korkeampaan liikunta-intensiteettiin, mutta ei fyysiseen kuntoon. Koko tutkimusjoukossa lihavuuden esiintyvyys miehillä oli 22 % ja vastaavasti naisilla 27 %. Alhaisemmat koulutustaso ja sosiaaliluokka olivat yhteydessä lihavuuteen sekä miehillä että naisilla. Lapsuusiän sosiaaliluokka oli käänteisesti yhteydessä aikuisiän painoineksiin ja lihavuuteen miehillä. Vastaavasti talouskohtaiset tulot olivat käänteisesti yhteydessä painoindeksiin naisilla. Tutkimus vahvistaa käsitystä siitä, että kasvuiässä tapahtuva kehitys mahdollisesti muokkaa aikuisiän aineenvaihdunnallista ilmiasua sekä lihavilla ihmisillä että normaalipainoisilla, joilla osalla on lihavuuteen liittyviä aineenvaihdunnallisia häiriöitä. Myös liikunta-aktiivisuuten ja fyysiseen kuntoon varhaiskasvulla näyttäisi olevan vaikutusta. Tutkimukseen osallistui yhteensä 2003 vuosina 1934 44 syntynyttä miestä ja naista, joiden syntymä, neuvola- ja koulutiedot sisältäen kasvumittoja sekä elinoloja koskevaa tietoa, ovat saatavilla. He osallistuivat kliinisiin tutkimuksiin vuosien 2001 2004 aikana keskimäärin 61 vuoden iässä. UKK-instituutin 2 kilometrin kävelytesti tehtiin osalle kliiniseen tutkimukseen osallistuneista. Metabolinen oireyhtymä määritettiin kansainvälisen diabetesliiton (IDF) 2005 kriteereitä noudattaen.

Only abstract. Paper copies of master’s theses are listed in the Helka database (http://www.helsinki.fi/helka). Electronic copies of master’s theses are either available as open access or only on thesis terminals in the Helsinki University Library. Vain tiivistelmä. Sidottujen gradujen saatavuuden voit tarkistaa Helka-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka). Digitaaliset gradut voivat olla luettavissa avoimesti verkossa tai rajoitetusti kirjaston opinnäytekioskeilla. Endast sammandrag. Inbundna avhandlingar kan sökas i Helka-databasen (http://www.helsinki.fi/helka). Elektroniska kopior av avhandlingar finns antingen öppet på nätet eller endast tillgängliga i bibliotekets avhandlingsterminaler. Tutkimuksessa tarkastellaan peruskoulun alaluokilla tapahtuvaa lasten poliittista kasvatusta poliittisen sosialisaation osa-alueena selvittämällä, minkälaisia kansallisvaltion identiteettiin liittyviä tavoitteita kouluopetuksen valtakunnalliset sääntelijät sisältävät ja miten näitä tavoitteita sovelletaan yksittäisen koulun kolmannen luokan opetuksessa. Tutkimus liittyy poliittisen sosialisaation tutkimusperinteeseen ja sen viitekehys koostuu poliittisen sosialisaation lisäksi Osmo Virrankosken näkemyksestä koulusta yhteiskuntajärjestyksen uudistajana ja Pasi Saukkosen kansallisvaltion identiteetin mallista. Aineisto koostuu perusopetuslaista, peruskoulun opetussuunnitelman perusteista 1994, koulukohtaisesta opetussuunnitelmasta, kolmannen luokan oppikirjoista ja oppilaiden kirjoitelmista. Näitä vertaillaan sijoittamalla niistä löytyvä kansallisvaltion identiteettiin kuuluva aines Pasi Saukkosen kansallisvaltion identiteetin taulukkomalliin. Lisäksi aineistoja analysoidaan laadullisesti. Perusopetuslain tavoitteet kattavat lähes kaikki kansallisvaltion identiteetin osa-alueet. Peruskoulun opetussuunnitelman perusteiden tasolla keskeisimmät ulottuvuudet ovat kulttuuri ja maa-alue. Sen sijaan sukujuuriin ja identifioitumiseen liittyviä tavoitteita ei opetuksen valtakunnallisten sääntelijöiden kohdalla esiinny. Peruskoulun opetussuunnitelman perusteiden tavoitteista voidaan hahmottaa kaksi kokonaisuutta: kansainvälistyvä kulttuuri ja yhteiskunnallinen toiminta. Koulukohtaiset 3. luokan tavoitteet ovat luonnollisesti koko peruskoulun kattavia sääntelijöitä suppeampia. Yleisin ulottuvuus tälläkin tasolla on kulttuuri. Oppiaineista ympäristö- ja luonnontiedon merkitys korostuu selvästi sekä koulukohtaisen opetussuunnitelman tavoitteissa että kirjojen analyysissa. Muiden aineiden kirjat sisältävät vähemmän ja hajanaisemmin kansallisvaltion identiteetin kenttään kuuluvaa ainesta. Suurin osa kirjojen aineksesta liittyy maa-alueen ulottuvuuteen. Myös oppilaiden mielikuvissa maa-alue korostuu. Seuraavaksi eniten mainintoja saavat kulttuuri ja yhteiskunta. Vähiten huomiota saa uskonto, mutta myös kieli, sukujuuret ja kansantalous mainitaan vain satunnaisesti. Oppiaineista ympäristö- ja luonnontieto näyttää vaikuttavan eniten oppilaiden käsityksiin, mutta myös arkielämä on keskeisellä sijalla. Vaikuttaa siis siltä, että kouluopetuksella on merkitystä kansallisvaltion identiteettiin liittyvien käsitysten muodostumisessa, mutta myös muut sosialisaatioagentit vaikuttavat asiaan. Käytetyistä lähteistä keskeisimpiä ovat poliittisen sosialisaation osalta Dawson & Prewitt (1969), Kuusimäki (1973) ja Ljungberg (2003) sekä kansallisen identiteetin osalta Saukkonen (1999) ja Virrankoski (1991).