Search

Ammatilliset verkostot ovat tärkeä osa kirjastolaisten arkipäivää ja ne vastaavat erilaisiin työelämästä nouseviin tarpeisiin. Kirjastoalalla tyypillistä on, että työryhmät ja verkostot ovat jakautuneet kirjastosektoreiden mukaan ja toiminta on usein keskittynyt vain yhteen teemaan tai tavoitteeseen. Yhteiskunnallisen tiedon kirjastoverkosto on esimerkki hieman epätyypillisestä, eri kirjastosektoreita yhdistävästä kirjastoammatillisesta verkostosta.

Non

This study aims to investigate the role of the Finnish university libraries in facilitating open access (OA). Empirical data was collected during autumn of 2015 by interviewing employees responsible for activities related to open access in academic libraries. The interviews give a very clear picture of the role and the tasks of the Finnish university libraries in supporting open access. Firstly, the academic libraries operate as experts and consultants in open access practices. Secondly, work related to open access in the university libraries is strongly related to self-archiving (green OA) and institutional repositories maintained by the libraries. Thirdly, the university libraries could participate more actively in supporting open access but their potential to promote open access is tied to other actors – this describes the limited power of the academic libraries as actors in enabling open access. Through their services libraries are credible open access advocates but they need backing from open access decision-makers, in particular public authorities and research funders.

Helsingin yliopiston kirjasto osallistui vuosina 2015–2018 Ulkoministeriön rahoittamaan Eritrea Specific HEI ICI -ohjelmaan, jossa suomalaisten ja eritrealaisten korkeakoulujen yhteistyönä kehitettiin opetusta Eritrean korkeakouluissa. Kirjaston koordinoimassa hankkeessa kehitettiin digitaalista kirjastoa ja kirjastoautomaatiota. Hanke tarjosi monipuolisesti oppimismahdollisuuksia sekä eritrealaisille että suomalaisille osallistujille.

Tutkimuksen arvioinnissa välineet ovat kehittyneet nopeammin kuin arvioinnin tekijöiden osaaminen. Helposti ja halvalla tuotettavaa bibliometristä dataa hyödynnetään rekrytointi- ja rahoituspäätöksissä usein käyttötarkoituksensa vastaisesti. Bibliometriikan asiantuntijoille ongelma on tuttu. Kirjastot toimivat vastuullisessa metriikassa viestinvälittäjinä, mutta tutkimuskulttuurin muuttamiseen tarvitaan koko tiedeyhteisön tukea. Non

Kirja-arvostelu: Arvosteltu teos: Häkkinen Jukka: Outojen kokemusten psykologia. Jyväskylä: Docendo 2018. 220 s. Non

Non

This article discusses the international IL framework in the Finnish academic library context. In our online questionnaire conducted in May 2017, we researched how Finnish academic libraries in the universities and universities of applied sciences have received the Information literacy framework launched by The ACRL (Association of College and Research Libraries) in 2015. In the article, we discuss the current awareness of the frames in Finland and show practical examples of using the frames. The usefulness as well as the pros and cons of the frames are being analyzed. This article compares the current interpretation of the frames in Finland with the recent discussion in the academic libraries in the United States. Moreover, we address the transition from the IL standards to the Information literacy framework, and discuss similarities in the themes discussed in the States and Finland. Our conclusion was that in Finland, the majority of the libraries are aware of the IL frames and some of the libraries have already used the framework in developing information literacy in higher education. Non

Tiedepolitiikan ja rahoittajien linjauksissa on korostettu yhä enemmän tutkimusaineistojen avointa saatavuutta. EU:n Horisontti 2020 -ohjelma edellyttää aineiston avaamista ja Suomen Akatemia vaatii rahoitushakemuksissa aineistonhallintasuunnitelmaa. Myös monet julkaisijat vaativat yhä useammin tutkimusdatan liittämistä artikkeleihin. Avoimuuden vaatimus tieteessä ei toki ole uusi keksintö, tietotekniikan kehitys vain tarjoaa sille uusia käytännön sovellutuksia. Mutta millaisia edellytyksiä tutkimusdatan avaamiseen ja jakamiseen käytännössä tällä hetkellä on? Tässä artikkelissa esiteltävä Helsingin yliopistossa tehty selvitys osoittaa, että nykyinen tutkimuskulttuuri ei ehkä kaikilta osin ole vielä valmis datan avaamiseen. Erityisenä ongelmana nousee esiin metadatan puutteellisuus.

Non

Linkittyvässä ja globaalissa ympäristössä tarvitaan ratkaisuja, jotka tuovat yhteen eri paikoissa, eri aikoina ja eri kielillä kuvailtuja aineistoja yli kieli- ja kulttuurirajojen. Avoin tiede -liikkeessä on kiinnitetty paljon huomiota julkaisujen ja yhä enemmän myös tutkimusdatan avoimuuteen, mutta metatietojen avoimuuteen ja yhteentoimivuuteen kiinnitetään harvemmin huomiota. Kuitenkin metatieto voi olla avointa silloinkin, kun kuvailtava aineisto itsessään ei voi sitä olla esimerkiksi tutkimusaineiston sensitiivisyydestä tai julkaisun kustantajan rajoituksista johtuen. Tässä kirjoituksessa keskitymme monikielisyyden haasteisiin kuvailevan metatiedon välineiden laadinnassa. Ajankohtaiskatsaus pohjautuu osittain lyhennettynä ja päivitettynä aiemmin julkaistuun artikkeliin (Niininen, Nykyri & Suominen 2017), mutta tässä tekstissä kuvaamme lisäksi Kansalliskirjastossa tehtävän kehitystyön uusia ulottuvuuksia.

Non

publishedVersion Non

This report examines the actions taken for promoting the green OA in Finnish scholarly journals and their effects in 2016 and 2017. A Finnish-language form for suggesting publisher policies to SHERPA/RoMEO database was developed. It was linked into instructions for applying the government subsidy of scholarly publishing. Finally, a resolution on archiving was negotiated with the copyright organization responsible for distributing remunerations of a national license based article database (Elektra). Due to these actions, the number of announced self-archiving policies rose from 27 to 53. 24 policies were collected via the Finnish form and sent to SHERPA/RoMEO. In this connection, some shortages in SHERPA/RoMEO service were noted. First, relaying the publishers’ policies to service is not a quick procedure. It took approximately 6–7 weeks to get new policies and updates through to the database. Secondly, the metadata in SHERPA/RoMEO may cause problems because it is not stored in any structured way. Especially, the widely used colour code system is problematic.

publishedVersion Non

Non

The word serendipity is a neologism coined by Horace Walpole, an English novelist in 1754. It means the accidental discovery of something valuable. Discovery by chance has been a common occurrence in the history of science for a long time, but only since the 1990’s has it been the focus of interest in information studies. Serendipity is not just a ”happy accident”, it can be influenced and cultivated. Nevertheless it can be unreliable. The purpose of the paper is to explore the history and concept of serendipity, it’s nature and usage in physical and digital information environments. This is done through carrying out a systematic literature review on information searching and serendipity. Serendipity may be viewed from multiple perspectives including the models of information searching. Serendipity is an important part of our everyday life. This underlines the study of serendipity also as an important research subject within the information studies.

publishedVersion Non

Verkkarin blogiartikkeli.

A short, review paper at journal Informaatiotutkimus. The full text paper is in Finnish but the abstract in English: The importance of research data management planning is emphasized nowadays. The Open Science and Research Initiative (ATT), funders’ and publishers’ requirements put pressures to think how data is collected, organized, archived and shared. Currently, researchers are not always familiar with creating data management plans. The goal of on-going Tuuli-project is to develop a web-based data management planning tool for Finnish research organizations. The tool with templates and guides has potential to support researchers in writing plans for data management. Non

publishedVersion Non

Kirja-arvio teoksesta Raevaara, Tiina: Tajuaako kukaan? Opas tieteen yleistajuistajalle. Tampere: Vastapaino, 2016. Non

Non

Non

Tämänkin numeron konkretisoituminen on tiennyt taas paitsi ilahtuneisuutta ja tyytyväisyyttä, niin myös toimitustyöllä ladattuja unia ja valveilla kiirettä ja pai- neita sekä monesta vapaa-ajan muusta elvyttävästä toiminnasta kieltäytymistä. Silti tässä kohtaa lehden toimittamista minut valtaa ilo ja kiitollisuus. Meillä onkin nyt harvinaisen laaja numero, joka muodostuu useammanlaisesta juttutyypistä