Search

Polttohakkeen valmistukseen tarkoitetun viiden hakkurin palakokoa tutkittiin erityisesti pitkien kappaleiden osalta. Tutkimuksessa oli mukana kaksi laikkahakkuria, yksi kartioruuvihakkuri ja kaksi rumpuhakkuria. Palakokoon vaikuttavina tekijöinä tutkittiin haketettavan puun laadun, terien kuluneisuuden ja haketuksen aikana tapahtuvan hakkurin pyörimisnopeuden hidastumisen vaikutusta. Palakoon analysointiin kehitettiin kaksivaiheinen seulonta, mikä mahdollisti suuren näytekoon (n. 6 i-m3) käytön palakokoanalyysissä. Tällä tavalla saatiin määritettyä pitkien kappaleiden hyvin pienetkin osuudet luotettavasti. Selvästi vähiten pitkiä kappaleita oli järeällä rumpuhakkurilla tehdyssä hakkeessa. Keveällä laikkahakkurilla tehdyssä hakkeessa oli pitkiä kappaleita selvästi eniten. Purua hakkeeseen tuli eniten järeällä rumpuhakkurilla ja vähiten keveällä laikkahakkurilla. Eri kokeissa yli 200 mm pitkien palojen osuus hakkeessa oli 0 - 0,4 paino-%. Hakkureiden välillä oli selviä eroja, mutta erot olivat pienempiä kuin eri puuraaka-aineilla tehtyjen kokeiden väliset erot. Terien tylsyminen aiheutti rumpuhakkureilla yli 200 mm:n palojen osuuden lisääntymisen moninkertaiseksi verrattuna terävillä terillä valmistettuun hakkeeseen. Tämä osoittaa selvästi, että hakkurin valinnalla voidaan vaikuttaa ylisuurten palojen osuuteen, mutta hyväkään hakkuri ei tee hyvää haketta tylsillä terillä.

Polttohakkeen valmistukseen tarkoitetun viiden hakkurin palakokoa tutkittiin erityisesti pitkien kappaleiden osalta. Tutkimuksessa oli mukana kaksi laikkahakkuria, yksi kartioruuvihakkuri ja kaksi rumpuhakkuria. Palakokoon vaikuttavina tekijöinä tutkittiin haketettavan puun laadun, terien kuluneisuuden ja haketuksen aikana tapahtuvan hakkurin pyörimisnopeuden hidastumisen vaikutusta. Palakoon analysointiin kehitettiin kaksivaiheinen seulonta, mikä mahdollisti suuren näytekoon (n. 6 i-m3) käytön palakokoanalyysissä. Tällä tavalla saatiin määritettyä pitkien kappaleiden hyvin pienetkin osuudet luotettavasti. Selvästi vähiten pitkiä kappaleita oli järeällä rumpuhakkurilla tehdyssä hakkeessa. Keveällä laikkahakkurilla tehdyssä hakkeessa oli pitkiä kappaleita selvästi eniten. Purua hakkeeseen tuli eniten järeällä rumpuhakkurilla ja vähiten keveällä laikkahakkurilla. Eri kokeissa yli 200 mm pitkien palojen osuus hakkeessa oli 0 - 0,4 paino-%. Hakkureiden välillä oli selviä eroja, mutta erot olivat pienempiä kuin eri puuraaka-aineilla tehtyjen kokeiden väliset erot. Terien tylsyminen aiheutti rumpuhakkureilla yli 200 mm:n palojen osuuden lisääntymisen moninkertaiseksi verrattuna terävillä terillä valmistettuun hakkeeseen. Tämä osoittaa selvästi, että hakkurin valinnalla voidaan vaikuttaa ylisuurten palojen osuuteen, mutta hyväkään hakkuri ei tee hyvää haketta tylsillä terillä.

Tutkimuksessa selvitettiin Lapin pienpuun käsittelyä haketuksesta lähtien sekä hakkeiden käyttöä eri tarkoituksiin. Lisäksi selvitettiin hakepuukorjuuketjujen kustannuksia. Hakkeen seulonnasta tehtiin kirjallisaustutkimus. Metsäteho on tutkinut hakkeen seulontaa viime vuosina projektissa "Energiapuun korjuu teollisuuspuun korjuun yhteydessä". Metsäntutkimuslaitoksessa on suoritettu eri hakkeiden seulontatutkimuksia lähes kymmenen vuodenajan. Veitsiluoto Oy:ssä ja Metsäliiton teollisuus Oy:ssä hyödynnetään hakepuuta tehtaiden yhteydessä toimivien seulonta-asemien avulla. Näissä metsähakkeesta seulotaan yli- ja alisuuri jae poltettavaksi ja hyväksytystä jakeesta tehdään selluloosaa panemalla sitä enintään 5 % kuoritusta ainespuusta tehdyn hakkeen joukkoon. Ruotsissa MoDo Ab:llä on Dombäckissä hakepuuterminaali, missä karsimaton raakapuu erotellaan selluloosa- ja polttohakkeeksi sekä epäpuhtauksiksi. Varsinaisen polttohakkeen seulontatutkimuksia on meneillään Vapo Oy:ssä. Tuotantomittakaavan polttohakkeen rumpuseulontakokeen voidaan katsoa antaneen viitteitä siitä, että tälläkin tekniikalla on toteutettavissa lähinnä ylisuuren jakeen poisto hakkeesta. Kokeilussa käytetyllä 80 x 80 mm:n reikäkoolla varustetulla rummun verkolla saatiin ylisuuren jakeen määräksi n. 10 % ja reikäkooltaan o 4 mm:n verkolla alisuuren jakeen määräksi n. 40 %. Mainitulla yritteen määrällä ei isoja kappaleita tai tikkuja hyväksytyssä jakeessa juuri esiintynyt. Tuuliseulontakokeet Valtion teknillisen tutkimuskeskuksen kotimaisten polttoaineiden laboratorion seulalla eivät antaneet kovinkaan hyviä kokemuksia siitä, että suoralla ilmavirran puhalluksella saataisiin hakkeen eri jakeet erottumaan.Selvää lajittumista kokeissa kuitenkin havaittiin. Osa- ja kokopuumenetelmiä perinteisiin tavaralajimenetelmiin verrattaessa raaka-aineen saanto kasvaa huomattavasti. Hakkuukustannukset pienenevät, mutta metsäkuljetuskustannukset nousevat samoin kuin kaukokuljetuskustannuksetkin. Otettaessa kaikki em. kustannukset huomioon voidaan Metsätehon tutkimusten mukaan päästä alle tavaralajimenetelmien kustannusten. Vielä on tutkimatta, mitä hakemenetelmät vaikuttavat puun tehdaskäsittelyssä. Kapasiteetiltaan 100 000 i-m3:n hakkeen esikäsittelyasema voisi muodostua vastaanottoasemasta, kuljettimesta hakevarastolle, varaston purkausruuvista, kuljettimesta seuloille, kiekkoseuloista ja sellu- ja polttojakeen kuljettimista ja varastoista. Aseman kustannukset olisivat karkean arvion mukaan n. 3,5 milj.mk. Tuotettua hakeyksikköä kohti hakkeen käsittelykustannukset asemalla olisivat 9,5 mk/i-m3, mikä on lähellä haketuksen nykyisiä kustannuksia.

Se han efectuado experiencias sobre pinturas de tránsito nacionales y sobre una muestra extranjera, a fin de determinar sus características, y en especial su comportamiento en servicio. Franjas transversales a la dirección del tránsito fueron aplicadas con el dispositivo "Line 0. Graph", en el Camino Centenario (La Plata-Buenos AiresJ y en la Ruta Nacional n° 2. Se realizaron observaciones periódicas durante un año, en especial de desprendimiento ("chipping") y de resistencia a la abrasión, tanto sobre pavimento asfáltico como sobre hormigón. La evaluación se efectuó de acuerdo con las normas ASTM B-327, D-713, B-821 y B-913. Tests were made with traffic paints of domestic and foreign production, with the object of determining their characteristics, and specially the paint service condition. Cross lines to the traffic displacement were applied with the "Line 0. Graph" dispositive in La Plata - Buenos Aires and N° 2 Federal highway. Periodic observations were made during one year, covering chipping and degree of abrasion properties, on asphaltic and concrete roads. Evaluation was made according to ASTM Standards D-327, D-713, D-821 and D-913.

En stor andel av restprodukterna från skogen används i kraft- och fjärrvärmeverk. I kraftvärmeverket i Lugnvik används skogsbränslen som grot, bark, spån och rundtimmer vilka omvandlas till värmeenergi eller elektrisk energi. I förhållande till de andra skogsbränslena är rundtimmer energieffektivt att transportera, möjligt att lagra och har högre energidensitet än övriga nämnda skogsbränslen. Dock så finns en begränsad möjlighet till torrhaltsbestämning av rundtimmer och idag görs energibedömningen på inkommande lass med hjälp av ett omräkningstal oberoende av kvalitet, trädslag eller torrhalt. Därmed finns osäkerheter kring energiinnehåll och torrhalt vid beställningar samt lagerhantering. Denna studie syftar därmed till att utveckla och precisera bedömningen av energiinnehåll i rundtimmer för att möjliggöra energieffektivare bränslehantering. En kartläggning av energivärdet i ingående rundtimmer gjordes genom bedömning av relevanta parametrar för energivärdet. Torrhaltsmätning utfördes med motorsåg med spånuppsamlare samt genom flisning och uttag ur flisad stack. Energivärden beräknades därefter med hjälp av torrhalterna. Studien kunde inte visa på rötans inverkan på energivärdet, däremot visas stor variation i energivärde mellan trädslagen gran och björk beroende på skillnad i torr-rådensitet. Torr-rådensiteten varierade också tydligt inom trädslagen. Torrhaltens variation uppgick till ca 20 % mellan lassen och har generellt en avgörande betydelse för energivärdet. Studien visar också på att motorsågsmetoden främst är representativ för mätningar över större partier och kan fungera bra för exempelvis lagerinventering. Studien belyser vidare att energiomvandling bör göras med hänsyn till tre torrhaltsklasser. Genom visuell bedömning av torrhalten matchas rådensiteten med bedömd torrhaltsklass och lassets energiinnehåll beräknas. A large proportion of forest residues is used in district heating and combined heat and power plants (CHP). The CHP in Lugnvik, Östersund, uses wood fuels such as bark, chips and roundwood which is converted into heat or electricity. In relation to the other wood fuels, roundwood is energy efficient to transport, possible to store and has higher energy density than the other forest fuels mentioned. There is, however, limited possibilities for dry content determination of roundwood and today the energy assessment of incoming loads is made with one conversion factor regardless of quality, tree type or dry content. Thus, there is uncertainties in ordering and inventory management connected to energy content and dry content. This study aims to develop the assessment of energy content in roundwood to enable more energy efficient fuel management. An analysis of the energy value in incoming roundwood was done by assessing relevant parameters for the energy value. Dry content measurement was carried out both with a chainsaw with chip collector and by chipping and extraction from chipped stack. Dry content was then used to calculate energy values per load. The study could not show the effect of rot on the energy value, however, there is a large variation in energy value between spruce and birch due to difference in dry-raw density. The dry-raw density also clearly varied within the tree species. The dry content variation amounted to about 20% between the loads and is of general importance for the energy value. The study also shows that the chainsaw method is primarily representative of measurements across larger lots and can work well for inventory management. The study further highlights that energy conversion should be done regarding three dry content classes. By visual assessment of the dry content, the raw density is matched with the estimated dry content class and the energy content of the load is calculated. 2020-06-05

The potato enterprise is important in Utah as it provides a cash crop and also a means of diversifying and intensifying the operations on many irrigated farms. It is of particular value in the sections of the state that have a short growing season where other crops cannot feasibly be produced. The potato chip industry supplies a demand for large quantities of potatoes. The usage by this industry makes it a major factor in potato farming economy. The making of chips originated over a hundred years ago as the result of an accident. A silver of potato fell into a kettle of heated fat; the silver was taken from the kettle and found to be an edible, tasty product. Since this simple beginning many attempts have been made to improve the quality of the chip. The potato is the most uncontrollable raw material used in the processing of chips, but selection of varieties and cultural practices aid in overcoming this variable. The purpose of this study is to determine the effect of soil fertility on five varieties of potatoes in relation to yield, specific gravity, and chipping quality when grown in northern Utah. A potato that possesses high specific gravity, high yield, and other qualities of a good potato chip, when grown in this environment, would satisfy the potato chip industry and be a profitable crop for farmers in northern Utah.

The study determined the time consumption, fuel consumption and chip size obtained with two different industrial chippers, working with logging residues (tops and branches), thinning material and pulpwood. Specific time consumption per oven dry tons (odt) was 83% higher for the less powerful disc chipper, and chipping forest residues resulted in a 35% increase in specific time consumption compared to chipping thinning material. What is more, the interaction between the two factors pointed at a different suitability of the two machines to chip different materials, since the difference in specific time consumption between the drum and the disc chipper was larger when chipping forest residues rather than thinning. Specific time and fuel consumption of the more powerful drum chipper increased by 30% and 39%, respectively, when working with dull blades compared to working with sharp blades. The best product quality was obtained when applying the disc chipper to pulpwood material. However, the same machine produced more fines when fed with forest residues.

Short-rotation coppice (SRC) is an important source of woody biomass for bioenergy. Despite the research carried out on several aspects of SRC production, many uncertainties create barriers to farmers establishing SRC plantations. One of the key economic sources of uncertainty is harvesting methods and costs; more specifically, the performance of contemporary machine methods is reviewed. We collected data from 25 literature references, describing 166 field trials. Three harvesting systems predominate: 127 used single pass cut-and-chip harvesters, 16 used double pass cut-and-store harvesters, 22 used the cut-and-bale harvester, and one study used a cut-and-billet harvester. Mean effective material capacity (EMC) was 30 Mg fresh weight h-1 (cut-and-chip technique), 19 Mg fresh weight h-1 (cut-and-store technique) and 14 Mg fresh weight h-1 (cut-and-bale technique). However, this comparison does not consider engine power, which varies with harvesting technique; cut-and-chip harvesters are by far the most powerful (>200 kW). When limiting harvesters to a maximum engine power of 200 kW, cut-and-chip harvesters achieved the lowest EMC (5 Mg fresh weight h-1), but they also perform a higher degree of material processing (cutting and chipping) than cut-and-store harvesters (only cutting) or than the cut-and-bale harvester (cutting and baling). The trend in commercial machinery is towards increased engine power for cut-and-chip and cut-and-store harvesters. No trends in EMC were documented for the recently developed cut-and-bale harvesting technique, which is presently produced in one version only. Field stocking (5–157 Mg fresh weight ha-1 in the reviewed studies) has a significant effect on harvester EMC. Lower field stocking can constrain the maximum EMC achieved by the machine given that harvesting speed can only be increased to a point. While the reviewed studies did not contain sufficient harvesting cost data for a thorough analysis, harvesting costs ranged between 6 and 99 € Mg-1 fresh weight., published version, peerReviewed