Search

Artikkelissa tarkastellaan työelämäorientoituneen projektioppimisen tarjoamia mahdollisuuksia tukea ammattiin opiskelevien työelämätaitoja. Työelämäorientoituneessa projektioppimisessa osaamista hankitaan opettajan johdolla autenttisissa työelämän oppimisympäristöissä. Tutkimuskysymys on: Mitä ja millaisia taitoja työelämäorientoitunut projektioppiminen edellyttää ammatilliselta opiskelijalta? Tutkimukseen osallistui 129 ammatillisen toisen asteen opiskelijaa, jotka ovat toteuttaneet erilaisia työelämän projekteja osana kaupallisen alan ammatillisen koulutuksen opintojaan. Tutkimusaineistona on opiskelijoiden työelämäprojektien yhteydessä vastaamat kyselyt, heidän kirjalliset palautteensa sekä aivoriihityöskentelyyn tuotetut materiaalit. Tutkimus on analysoitu aineistolähtöisesti ja osin teoriaohjaavin menetelmin. Työelämäorientoituneet projektiopinnot edellyttävät opiskelijoilta motivaatiota, oikeanlaista asennetta ja vastuuntuntoa. Keskeisinä projektioppijan työelämätaitoina korostuvat itseohjautuvuus, itseluottamus, avoimuus, joustavuus, kurinalaisuus ja sitoutuneisuus. Työelämätaitoihin kytkeytyvät tunnetaidot läpileikkaavat edellä mainittuja., The article examines the opportunities offered by working life-oriented project learning to support vocational students’ working life skills. In work-oriented project learning, knowhow and competences are acquired under the guidance of a teacher in the authentic learning environments that this learning method enables. The research question is: What kind of skills does a vocational student require to succeed in working life-oriented project learning? The study involved 129 vocational students who implemented various working life projects as a part of their commercial vocational studies. Research data was obtained from students engaged in working life projects through questionnaires, written feedback, and material they produced for brainstorming. This data was analyzed in part by theoretical methods. It was found that working life-oriented project studies require a student to be motivated, have a positive attitude, and maintain a sense of responsibility. Self-direction, self-confidence, open-mindedness, flexibility, discipline, and commitment were determined to be a project learner’s key working life skills. Emotional skills linked to working life skills were shown to intersect with the above working life skills.

Ammatillisen koulutuksen rahoituksessa sovelletaan yleisiä valtionosuusjärjestelmän periaatteita. Maksatuksessa on mukana valtionosuuden lisäksi myös kunnilta perittävä rahoitusosuus. Koulutuksen järjestäjät päättävät saamansa rahoituksensa käytöstä. Koulutuksen järjestäjän toteutuneet kustannukset eivät vaikuta saatuun rahoitukseen mutta toiminnan laajuus vaikuttaa. Rahoituksen taso seuraa keskimääräistä kustannusten kehitystä ja on kokonaisuutena ottaen tyydyttävä mutta vaihtelee koulutusmuotojen ja järjestäjien välillä. Nykyinen rahoitusjärjestelmä on jäänyt toiminnan kehittymisestä jälkeen eikä tue parhaalla mahdollisella tavalla koulutuspoliittisia tavoitteita. Rahoituksen perusteena käytettäväksi suoritteeksi tulisi ottaa opintopisteet nykyisen tilastointipäivän opiskelijamäärän sijasta. Tämän lisäksi rahoituksessa tulisi ottaa huomioon tutkintojen ja tutkintojen osien suorittaminen. Tämä ehkäisisi turhaa kouluttamista ja keskeyttämistä. Koulutusalojen ja opiskelijoiden erityistarpeiden vaikutus kus- tannustasoon tulisi jatkossakin ottaa huomioon mutta niiden lisäksi myös koulutuksen eri järjestämistavat. Ammatillisen peruskoulutuksen tuloksellisuusrahoitus tulisi jatkossakin säilyä ja aikuiskoulutuksen tuloksellisuusrahoitusta tulisi kehittää., Vocational education funding is subject to the general government subsidy principles. Apart from the government subsidy, the funding includes the portion payable by the municipalities. The education and training providers decide on the use of the funding they receive. The actual costs of the education provider do not affect the funding but the volume of its activities has an impact on it. The level of the funding follows the average development of the costs and is satisfactory on the whole. However, it varies between the education forms and providers. The current funding system lags behind the development in the field and does not support the goals of the education and training policy in the best possible way. The performance criterion for funding should be the number of completed credits rather than the number of students on the statistical data registration day used currently. The number of completed qualifications and partial qualifications should also be taken into account in funding. This would prevent unnecessary training and dropouts. The effect of the special needs of the students and different fields of education on the cost level should be taken into consideration also in the future, but different ways of organising education should be considered as well. The performancebased funding of vocational upper secondary education should continue and the funding of vocational adult education should be developed further.

Georg Kerschensteiner (1854–1932) perusti Müncheniin työkouluajatteluun pohjautuvan koulun ja uudisti Müncheniläisen koululaitoksen opetussuunnitelmia kauttaaltaan. Artikkelissa tarkastellaan Kerschensteinerin koulutukseen liittyviä ajatuksia ja toimintaa koulutuksen kehittämiseksi sekä hänen vaikutustaan ammattikouluun Suomessa. Tarkastelu kohdistetaan mm. kansakoulun jatkoluokkien toimintaan, koska monin paikoin jatkoluokat profiloituivat myös antamaan ammatillisia valmiuksia. Artikkelin lopussa pohditaan mitä annettavaa työkouluideologian kehittäjällä voisi olla tämän päivän suomalaiselle ammatillisellekoulutukselle sekä sen piirissä tehtävälle kehittävälle tutkimustyölle., Georg Kerschensteiner (1854-1932) founded a school in Munich that was based on workschool ideology, he also renewed the Munich school system curricula throughout. The article discusses his educational ideas and activities for the development of education, as well as his influence on the vocational education in Finland. The review focuses on, for example, extension school classes, as in many cases they also provided vocational training. The article ends with a discussion of what the heritage of Georg Kerschensteiner has to give for today’s Finnish vocational education and training, as well as development and research work in that field.

This article examines how an international project can have an impact on the educational development of the partner country, with the TECIP project (Teacher Educators in Higher Education as Catalysts for Inclusive Practices) being an example. It is a collaborative project aiming at promoting inclusive education in Technical and Vocational Education and Training (TVET) teacher education in Ethiopia. The project is considered a developmental agent that can have an impact on the attitudes, skills and knowledge of actors, which in turn can lead to sustainable changes in inclusive practices in TVET. The project’s target groups were TVET teacher trainers, TVET administration and TVET teachers at the grassroots level at vocational colleges. The data was gathered from three baseline studies: from feedback of three trainings in 2017–2018 as well as from two monitoring visit rounds to ten TVET Colleges. After analysis, studies showed that project activities had started a development process that the actors will continue in their respective organisations. Some improvement was observed in TVET Colleges after the trainings, e.g. awareness raising trainings were organised and construction of ramps was undertaken in some colleges. Nevertheless, the attitude change towards students with disabilities and the physical accessibility did not reach the desired level. Thus, there is a need to continue and strengthen partnership in order to promote sustainable inclusive practices in Technical and Vocational Education and Training in Ethiopia.

Artikkeli käsittelee työelämälähtöisyyden ja yrittäjyyden vahvistamista ammatillisessa koulutuksessa. Esittelemme Espoossa toimivan InnoOmnian, jossa oppilaitoksen yhteyteen on syntynyt monitoimijainen osaamisyhteisö. Kun perinteisiä siiloja rikotaan, opetus muuttuu yrittäjien, opiskelijoiden, opettajien ja muun henkilöstön kanssaoppimiseksi. Muutos ei ole kuitenkaan kivuton. Laajasta, eri toimijoiden tuottamasta teksti- ja kuva-aineistosta nousee esille yhteisön rajoja, toimintakulttuuria, rakenteita ja johtamista koskevia jännitteitä. InnoOmnia ei näyttäydy osallistujille yhtenäisenä, vaan jokaisella toimijalla näyttää olevan oma käsityksensä yhteisöstä, “minun InnoOmniani”. Erilaisista odotuksista seuraa ristiriitoja toimijoiden välillä. Tutkimus antaa viitteitä siitä, että innovatiivinen, yrittäjämäinen yhteisö sisältää väistämättä myös repiviä ja ristiriitaisia voimia. Erityisen merkitykselliseksi nousevat myös innostuneisuus ja työn ilo yhteisön kantavina voimina. Ristiriitoja sietävän, innostusta ja työn imua lisäävien osaamisyhteisöjen tutkimus voisi tuottaa jatkossa merkittävää tietoa ammattikasvatuksen kehittämiseen., Working life orientation and entrepreneurial thinking are pivotal in today’s vocational education. Through a case study, we discuss the multi-actor knowledge community of InnoOmnia in Espoo, Finland. By breaking traditional silos, education transforms into co-learning, where entrepreneurs, students, educators, and other parties can all contribute equally. However, the transition is not painless. Based on rich qualitative text and image data, we identify tensions pertaining to community boundaries, operational culture, structure, and leadership. There is no single shared view of a community, but rather, every participant seems to hold an individualised interpretation of InnoOmnia. Diverging expectations result in inter-actor conflict. Our analysis suggests that by default, an innovative, entrepreneurial community inevitably contains criticising and destructive forces. In terms of community support, enthusiasm and joy of work emerge as particularly meaningful forces. Further research focusing on work enthusiasm and tolerance of conflict in knowledge communities could advance vocational education substantially.

Muuttuvassa yhteiskunnassa työntekijöiltä edellytetään kykyä ajatella luovasti ja innovatiivisesti, kykyä nähdä mahdollisuuksia esteiden sijasta sekä kykyä toimia yhdessä. Havainnointi, kriittinen tarkastelu ja tiedon soveltaminen ovat myös vaadittavia taitoja. Ammattikasvatuksessa tavoitteena on sekä ammatillinen että persoonallinen kasvu. Keskeistä tässä prosessissa on, että opiskelija kasvaa aidoksi itsekseen, joka kykenee kokemuksensa ja oppimansa tiedon ja taidon perustalta kantamaan vastuuta valinnoistaan ja päätöksistään. Opiskelijan tulisi oppia myös persoonallista joustavuutta, jotta hän uskaltaisi kyseenalaistaa käsityksiään ja välttämään dogmatismia. Ammattikasvatuksen päämäärätietoisessa kokemukselliseen taideoppimiseen pohjautuvassa taidepedagogiikassa opiskelijalle kehittyy kyky käyttää taidetta sen eri muodoissaan sosiaalisen ja persoonallisen maailmansa rikastamiseen ensin opintojensa aikana ja myöhemmin ammatillisessa toiminnassaan. Taideoppiminen kehittää monimutkaista ajattelua, havaita mahdollisuuksia, oivaltaa asioiden metaforisia yhteyksiä sekä nähdä ennakoimatonta ja uutta. Kysymys on uudenlaisen synnyttämisestä ja uudenlaisessa merkitysyhteydessä näkemisestä – luovuudesta. Pedagogisesti ohjatussa taiteen tekemisessä tapahtuvan tutkivan oppimisen, reflektiivisen ja visuaalisen ajattelun sekä sosiaalisen vuorovaikutuksen taitojen oppimisen ja kehittymisen myötä opiskelijan ammatillisen ja persoonallisen identiteetin on mahdollista vahvistua., In a changing society, people in working life are expected to have the capacity to think creatively and innovatively, see possibilities instead of obstacles and work together to achieve common objectives. Acute perception, critical observation and application of knowledge are also required skills. The aim of vocational education is to achieve professional and personal growth. A pivotal part of this process is the development of a student into his or her true self, a person who is capable of taking responsibility for his or her own actions and decisions based on knowledge and experience. A student should also learn how to be personally flexible in order to be able to question his or her own beliefs and avoid dogmatism. In goal-oriented arts pedagogy, based on experiential art learning, the student develops the ability to use art in its different forms to enrich his or her personal and social worlds, first during studies and later in professional life. Learning in the arts develops complex thinking and the capability to identify opportunities and see the metaphorical connections between things as well as the new and unexpected. It is a matter of giving birth to the new and seeing different meaningful connections - in other words, creativity. Learning and developing skills related to research-oriented learning, reflective and visual thinking, and social interaction skills in the pedagogically guided creation of art make it possible for the student to strengthen his or her personal and professional identity.

Uudistunut ammatillinen koulutus toi mukanaan muutoksia koulutuksen järjestäjälle, työelämälle, opettajalle ja opiskelijalle. Opettajia on valmennettu ja täydennyskoulutettu uuteen toimintatapaan jo ennen reformin toimeenpanoa. Opiskelijanäkökulma on sen sijaan jäänyt suhteellisen vähäiselle huomiolle. Tässä tutkimuksessa etsitään vastauksia kahteen kysymykseen: a) Mitkä tekijät ovat opiskelijoiden näkökulmasta keskeisiä myönteisten oppimiskokemusten muodostumiselle? ja b) Millaisia odotuksia opiskelijat asettavat ammatillisen koulutuksen opettajalle myönteisten oppimiskokemusten edistämiseksi? Tutkimuksen teoreettinen kehys rakentuu opiskelukokemusta määrittelevistä tekijöistä ja uudistuvaan opettajuuteen liittyvistä tutkimuksista. Tutkimusaineistona oli opiskelijoiden (n = 31) kirjoittamat kirjoitelmat, jotka kerättiin syksyn 2018 ja alkukevään 2019 aikana. Aineisto analysoitiin teoriaohjaavan sisällönanalyysin avulla. Tulosten mukaan keskeisimmät hyvän opiskelukokemuksen tekijät olivat autenttisuus, yhteistoiminnallisuus, henkilökohtaisuus ja ohjauksellisuus. Oman kehittymisen tueksi opiskelijat odottavat ammatilliselta opettajalta ammattialan esimerkkinä toimimista eli substanssiasiantuntijuutta sekä ohjausta ja oppimisen asiantuntijuutta, mikä viittaa pedagogiseen asiantuntijuuteen. Nämä tekijät yhdessä rakentavat opiskelijaa tukevia käytäntöyhteisöjä. Johtopäätöksenä on, että myönteisten oppimiskokemusten tekijät ammatillisessa koulutuksessa kiteytyvät dynaamiseksi opettajan ohjaamaksi kokonaisuudeksi, jossa sulautuvat toisiinsa autenttiset oppimisympäristöt, yhteistoiminnallisuus ja teoriaperustaisuus., Reform of vocational upper secondary education changed the tasks of education providers, working life, teachers and students. For teachers there were some training available before reform, but also the new roles and tasks for students should be paid more attention to. In this qualitative research we ask a) what kind of things are connected with students´ positive learning experiences and b) what kind of expectations students have for vocational teachers to have positive learning experiences in their everyday vocational studies. The data consists of texts (n = 31) written by first-year vocational education students. The data were analyzed by qualitative content analysis. According to the results the positive learning experiences were made of authenticity, collaboration, guidance and tailor-made way of learning. Students expected vocational teachers to be experts in subject matter knowledge as well as teaching. Our conclusion is that the core of positive learning experiences is the dynamic learning process conducted by teachers. The learning process should be authentic, conducted in a co-operative way and based on subject matter knowledge.