Search

Tämä työmaa-aikainen dokumentointi käsittelee Seminaarinmäen kampusalueella sijaitsevan arkkitehti Arto Sipisen suunnitteleman Athenaeum-rakennuksen peruskorjausta, joka toteutettiin elokuun 2017 ja lokakuun 2018 välisenä aikana. Rakennuksen kellarikerros oli korjattu vuosin 2011 ja 2012 aikana. Athenaeum-rakennus kuuluu neljän samanaikaisesti valmistuneen rakennuksen sarjaan (muut rakennukset ovat kirjasto, hallinto ja Musica). Kaikki neljä rakennusta ovat valmistuneet vuosien 1974–1976 aikana. Rakennuksista hallinto eli T-rakennus on peruskorjattu aiemmin, ja kirjasto sekä Musica odottavat peruskorjausta. Kirjaston peruskorjauksen on tarkoitus alkaa kesällä 2019. Rakennusten muodostama kokonaisuus on Keski-Suomen maakuntakaavassa määritelty osaksi Seminaarinmäen yliopistokampuskokonaisuutta, joka on kulttuurihistorialtaan todettu arvokkaaksi. Alueen ja sen rakennusten suojeluprosessi on vireillä. Athenaeumin peruskorjauksen työmaa-aikaisella dokumentoinnilla pyrittiin täydentämään aikaisempia historiatietoa ja tallentamaan korjaustöiden tuomat muutokset. Dokumentoinnista toivotaan olevan hyötyä jatkossa Seminaarinmäen muiden samankaltaisten projektien yhteydessä.

Tutkimukseni käsittelee suojellussa rakennuksessa toteutettavan korjausrakennushankkeen haasteita sekä hankkeessa toimivien osapuolten ja viranomaisten roolia ja yhteistyötä. Korjausrakennushanke on monitahoinen ja vaikeasti hallittava prosessi. Sen erityispiirteisiin muihin rakennushankkeisiin verrattuna kuuluvat ennakoimattomuus, toistuvien ja tuttujen työvaiheiden puuttuminen sekä suunnitelma- ja aikataulumuutokset. Tutkin osapuolten asenteita ja kokemuksia hankkeissa asiantuntijahaastatteluiden avulla. Kuuden asiantuntijahaastattelun perusteella kartoitan millaisia haasteita hankkeen hankesuunnitteluvaiheessa ja työmaavaiheessa ilmenee, ja millaisia ratkaisuehdotuksia haastatelluilla asiantuntijoilla on toistuviksi kokemiinsa ongelmiin. Lisäksi asiantuntijoiden kanssa keskustellaan yhteistyön merkityksestä ja omasta roolista hankkeessa. Korjausrakennushankkeen toteuttaminen suojellussa rakennuksessa vaatii erityisosaamista erityisesti hankkeen suunnittelijoilta ja urakoitsijalta. Museoviranomaisen ja rakennusviranomaisen viranomaistyöllä on mahdollista helpottaa hankkeen kulkua ja ohjata suunnittelijoiden ja urakoitsijoiden asenteita ja työskentelyä kohteessa. Yhteistyön hankkeissa koetaan olevan pääasiassa rakentavaa, mutta asenteellisuus esimerkiksi rakennussuojelukysymyksissä vaikeuttaa keskustelua hankkeen toimijoiden kesken. Asiantuntijat toivovat avoimuutta hankesuunnitteluvaiheen alkuhetkiin, jolloin kohteen korjausperiaatteet määritellään. Myös taloudellisista seikoista puhuminen aukaisisi intressiristiriitoja, jotka vaikuttavat laadullisesti koko hankkeen etenemiseen. Työmaavaihe koetaan kaoottiseksi ja hallitsemattomaksi vaiheeksi hankkeessa. Sen hallitsemisessa avainasemassa ovat urakoitsijan taidot ennakoida kohteessa esiintyviä yllättäviä käänteitä. Toisaalta ratkaisevaksi tekijäksi tunnistetaan myös laadukas korjaussuunnittelu, jonka avulla on mahdollista hallita kohteen budjettikurin lisäksi myös aikataulumuutoksia.

Rakennuksen peruskorjaustyöt alkoivat toukokuus- sa 2014 ja työt valmistuivat noin vuotta myöhemmin huhtikuussa 2015. Rakennustöiden vastaanottokokous pidettiin 28.4.2015. Pihatöitä jatkettiin vielä alkukesän 2015 aikana. Lozzin peruskorjauksen valmistumisen lähestyessä käynnistyi viereisen Ylioppilastalo Ilokiven peruskorjaustyöt. Molempien rakennusten peruskorja- ustöiden vuoksi Ilokiven ja Lozzin välinen alue on ollut läpikululta suljettuna vuodesta 2014 lähtien ja niiden välinen piha-alue vuorollaan molempien hankkeiden työmaa-aluetta. Lozzin ja Lyhdyn huonekalujen kun- nostus päätettiin toteuttaa pienemmissä erissä. Myös piha-alueiden kunnostustyöt jakaantuvat usealle kesäl- le Kampuksen kentän ympäristössä ja Ilokiven korjauk- sen valmistuttua myös Lozzin harjunpuoleisella alueel- la. Ravintola Lozzi avasi ovensa peruskorjauksen jälkeen suunnitelmien mukaan kesäkuun ensimmäisenä päivä- nä. Samoihin aikoihin Ravintola Ilokivi sulki ovensa ja muutti kesällä kirjastoon samoihin tiloihin, joissa ravin- tola Lozzi 2 oli toiminut Lozzin korjauksen ajan. Lozzi ja Ilokivi ovat Seminaarinmäen kaksi suurinta opiskelija- ravintolaa, joten niiden toiminnan merkitys on alueel- la suuri. Johtuen Seminaarinmäen korjaushankkeista, molempien asiakkaisiin on vuosien ajan kuulunut myös paljon rakennustyömaiden työntekijöitä. Lozzin rakenteista löytyi korjauksen aikana joitakin vaurioituneita materiaaleja, pääasiassa puutteellisesta vedeneristyksestä tai kapillaarikatkosta johtuvia ris- kirakenteita ja rakennusaikaisia purkamatta jääneitä muottilaudoituksia. Suurimman sisäisen rakenteellisen muutoksen koki Lyhty, jonka kaikki lämmön- ja ve- deneristekerrokset sekä lähes kaikki puurakenteet on uusittu. Pintamateriaalien säilyttäminen, kuten katon puuristikon kunnostaminen, ovat kuitenkin mahdollis- taneet korjaukset turmelematta tilan rakennustaiteel- lista arvoa. Rakennuksen keittiö- ja sosiaalitilat uudistuivat kor- jauksessa täysin. Ensimmäisen kerroksen työhuoneiden yhdistämisen ansiosta rakennuksessa on nyt isompi ko- koushuone, jonka koko ja tekninen varustus mahdol- listavat aiempaa monipuolisemman käytön. Sen uusi kalustus jäi hankittavaksi peruskorjauksen jälkeen ja tavoitteeksi asetettiin löytää kalusteet, jotka mahdolli- suuksien mukaan ovat Artekin tuotantoa rakennuksen muiden kalusteiden tavoin. Rakennuksen tärkeimmiksi määriteltyjen tilojen restau- rointi toteutui suunnitelmien mukaan. Ulkoisesti ha- vaittavat muutokset tiloissa ovat pieniä ja alkuperäisiä materiaaleja on säilytetty kunnostaen. Osittain uusittu valaistus kunnioittaa rakennuksen menneitä vaiheita ja rakennuksen yhtenäistä linjaa valkoisista valaisimista. Tiloihin tehdyt suuremmat uudistukset on toteutettu joko huomaamattomasti tai alkuperäisiä materiaaleja ja muotokieltä kunnioittaen. Osa korjauksessa tehdyistä toimenpiteistä oli kokonaan tai osittain palauttavia. Näitä olivat esimerksiksi eripi- tuisten naulakoiden toteuttaminen eteiseen, apukeitti- ön ruokasalin puolelle tehdyn laajennuksen purkami- nen sekä keittiön oven palauttaminen lastauspihalle. Myös terassilla ulkoseinien laatoituksen vaihtaminen vanhan mallin mukaan valmistettuihin savilaattoihin on merkittävissä määrin palauttanut terassialueen lähem- mäs alkuperäistä asuaan. Rakennuksen esteettömyyttä paran- nettiin lisäämällä rakennukseen uusi henkilöhissi ja esteetön WC ensim- mäiseen kerrokseen. Näiden raken- taminen arkkitehtonisesti merkittä- viin tiloihin suunniteltiin huolellisesti, jotta muutokset eivät turmelisi tilan luonnetta. Kulkua terassin ja ruoka- salin välillä on helpotettu tekemällä terassin pintaan kumpare pariovien eteen. Suunnitteluvaiheessa hahmo- tellut kaiderakenteet terassille ja Lyh- dyn luiska jätettiin loppujen lopuksi toteuttamatta, sillä niitä ei katsottu välttämättömiksi toteuttaa ja niiden vaikutus rakennuskokonaisuuteen sai kritiikkiä niin Museoviraston kuin Alvar Aalto -säätiön suunnalta. Talotekniikan päivityksessä on mahdollisuuksien mu- kaan hyödynnetty alkuperäistä ilmanvaihtojärjestel- mää. Ruokasalissa uusi järjestelmä asennettiin osittain vanhojen putkien sisään. Lyhtyyn ja sen eteistiloihin ei asennettu koneellista ilmastointia vaan ilmanvaihto pe- rustuu alkuperäiseen painovoimaiseen ilmanvaihtojär- jestelmään. Uudet ilmanvaihtokonehuoneet on onnis- tuneesti toteutettu huoltomuurin taakse tai maan alle näkymättömiin. Poikkeuksen muodostaa uusi poistoil- mapiippu, joka valituista materiaaleistaan huolimatta on selvästi erottuva uusi elementti Lozzin ja Ilokiven välisessä tilassa, ja joka tietyistä suunnista katsottaessa peittää näkymää ravintolan terassille. Keväällä 2016 rakennuskokonaisuuden toinen pääty eli Philologica on tyhjillään siellä väliaikaisesti toimivaa Ilo- kiven työmaatoimistoa lukuun ottamatta. Rakennuksen tuleva käyttö ja suunnitelmat eivät ole varmistuneet. Lähitulevaisuudessa toteutettavan korjaus/muutostyön toteutuksessa Lozzin peruskorjaushankeen materiaalit, dokumentointi mukaan lukien, ovat toivottavasti suu- reksi avuksi ja hyödyksi suunnittelu- ja toteutusvaihees- sa.