Search

Purpose: COVID-19 occurred at the end of 2019 and forced the world to change daily routines. Schools and offices were closed and needed to move to online mode. Educational technology (EdTech) aims to advance the learning results for students, foster individual approaches, and diminish teachers' burnout. The study aims to understand the impact of COVID-19 on business model innovation (BMI) at EdTech startups. Modern scholars show interest in researching firms that have various business models simultaneously. It is still unclear how business model diversification corresponds to its accomplishments. COVID-19 was a rapid and unexpected change. Hence, companies did not have much time to change their strategies and act on the spot. The level of the company's agility depends on many factors. For example, the area of operations and its size may affect the eagerness to shift dramatically. The study sheds light on the research gap on how agility and dynamic capabilities help companies to survive during crisis. Approach: The data was collected by reviewing the existing literature and conducting 17 semistructured in-depth interviews with 14 EdTech startups and three industry’s experts. To analyze qualitative data, the researchers utilized content analysis and MAXQDA 2020 software in which data was coded into 14 categories to find answers to the research questions. Results: There is no doubt that COVID-19 compelled the educational industry to utilize digital tools more actively than ever before. As a result, COVID-19 forced the EdTech industry to grow faster than expected. EdTech startups did not invent a new business model. They still use SaaS (Software as a Service) as a basis and charge users per specific time. Business model innovation (BMI) occurred in all segments of a business model. The main alteration happened in discovering parents as a new target audience and offer pricing plans for them. Second, EdTech startups accentuated their marketing efforts on the advantages of remote education and usability of the products at home. Lastly, EdTech startups focus on adjustability to hybrid learning environments, integrations with the existing platforms, and customer support for teachers and parents. As for the pricing plan, most EdTech startups provided their solution for free for a longer time than usual to support the educational community, increase awareness of the tool, and boost the user base. Implications: The study is beneficial for EdTech startups in the following ways. First, it allows them understanding how other startups from the same industry coped with the pandemic. Second, the study makes it possible for EdTech startups to start internal discussions on revisiting the business model and think about what should be changed. Concerning uncertain time as COVID-19 in the future, EdTech startups must always believe in their product and understand the target audience. peerReviewed

Koronapandemia sulki korkeakoulut keväällä 2020 hyvin nopealla aikataululla. Jyväskylän yliopiston kemian laitoksella siirryttiin etäopiskelujaksolle ja tehtiin nopea digiloikka etäopiskelun mahdollistamiseksi. Opiskelijoiden kokemuksia kevään 2020 etäopiskelujaksosta kartoitettiin kolmen eri kyselyn avulla. Kyselyiden tulosten perusteella kemian etäopetusta pyrittiin kehittämään nopealla aikataululla paremmin opiskelijoiden tarpeita vastaavaksi. Vastausten perusteella kemian opiskelijat pitivät kemian laitoksen etäopiskelun toteutustapaa pääosin onnistuneena. Etäopiskelujakson aikana haasteeksi nousivat opiskelijoiden omien opiskelutaitojen kehittäminen, kurssien sopivien työmäärien asettaminen ja yhteydenpidon aktivointi sekä opiskelijoiden että opetushenkilökunnan näkökulmasta. nonPeerReviewed

Korkeakouluopintojen merkityksellinen aloitus antaa suuntaa niiden yleiselle sujuvuudelle. Yliopistojen alkuorientaatioviikoilla tai -kursseilla on täten suuri merkitys opintoihin integroitumiselle ja myös niiden jatkuvuudelle. Jyväskylän yliopiston kemian laitoksella alkuorientaatio on vuodesta 2007 lähtien järjestetty kahden opintopisteen arvoisena kemian perusopintokokonaisuuteen sisältyvänä Alkukeitos-kurssina. Kurssin tavoitteena on tukea kemian opiskelijoiden opintojen sujuvaa aloitusta ja opintoihin sitoutumista. Syksyllä 2020 Alkukeitos-kurssin järjestäminen aiheutti haasteita vallitsevan koronatilanteen vuoksi. Kurssin korona-ajan toimintamallin toimivuutta arvioitiin palautekeskustelujen ja Moodle-oppimisympäristön palauteosion avulla. Haasteista huolimatta kurssin suunnittelu- ja toteutustyö palkittiin aloittavien opiskelijoiden pääosin positiivisella palautteella. Haasteena osin verkko- ja pienryhmätoteutusta hyödyntäneessä orientaatiossa oli aloittavien opiskelijoiden ryhmäytyminen ja sitoutuminen opiskeltavaan aineeseen. nonPeerReviewed

Epidemioilla on lyhyen ja pitkän aikavälin taloudellisia ja demografisia vaikutuksia sekä yhteiskunnallisia seurauksia. Samankaltaisuuksistaan huolimatta epidemioiden lopputulokset ovat riippuvia tapahtumaympäristöistään – patogeenit saattavat vaatia hyvin erityiset olosuhteet levitäkseen ja tuottaakseen epidemioita. Historiallinen vertailu osoittaa, että yhteiskuntia muuttaneet suuret tartuntatautiepisodit (kuten musta surma) esiintyvät verrokkeina useammin kuin niiden yleistyvyys tai tyypillisyys puoltaisivat. Epidemiat saattavat haitata alue- ja makrotaloutta hyvinkin pitkällä aikavälillä, mutta tämä on riippuvaista sokkien kohdentumisesta ja laajemmasta taloudellisesta ympäristöstä. Kuolleisuuskriiseistä johtuvat pitkän aikavälin hyödyt eivät ole poissuljettuja, mutta ne – enemmän kuin pitkän aikavälin haittavaikutukset - ovat huomattavan tapaus- ja tilannekohtaisia nonPeerReviewed

Only abstract. Paper copies of master’s theses are listed in the Helka database (http://www.helsinki.fi/helka). Electronic copies of master’s theses are either available as open access or only on thesis terminals in the Helsinki University Library. Vain tiivistelmä. Sidottujen gradujen saatavuuden voit tarkistaa Helka-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka). Digitaaliset gradut voivat olla luettavissa avoimesti verkossa tai rajoitetusti kirjaston opinnäytekioskeilla. Endast sammandrag. Inbundna avhandlingar kan sökas i Helka-databasen (http://www.helsinki.fi/helka). Elektroniska kopior av avhandlingar finns antingen öppet på nätet eller endast tillgängliga i bibliotekets avhandlingsterminaler. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on tutkia, kuinka Suomen valtio ja eräät sanomalehdet ovat reagoineet lintuinfluenssan tuomaan uhkaan. Suomen valtion reaktioita tutkiessa aineisto koostuu kansallisesta varautumissuunnitelmasta influenssapandemiaa varten ja lehtien osalta aineisto koostuu Helsingin Sanomien, Turun Sanomien ja Aamulehden pääkirjoituksista. Reaktioita tutkin kööpenhaminalaisen koulukunnan turvallistamisen teorian kautta. Tarkoitukseni on selvittää näkyykö valtion toimista ja lehtien tavasta kirjoittaa lintuinfluenssasta, että ne olisivat turvallistaneet sen. Työni teoreettinen viitekehys koostuu kööpenhaminalaisen koulukunnan uudesta turvallisuusagendasta. Tämän valitsin sen vuoksi, koska kööpenhaminalainen koulukunta on haastanut perinteisen turvallisuuden käsitteen laajemmalla turvallisuuden käsitteellään. Tähän turvallisuuden käsitteeseen sisältyy myös se, että tartuntatautia voidaan pitää turvallisuusuhkana. Kööpenhaminalaisen koulukunnan turvallistamisen teoriaa voidaan pitää heidän tärkeimpänä saavutuksenaan. Turvallistamisella tarkoitetaan, että jostain asiasta tulee turvallisuuskysymys. Teoriassa mikä tahansa asia voidaan sijoittaa asteikolle ei-politisoidusta politisoituun ja edelleen turvallistettuun. Turvallistamisen teorialla on suuri merkitys tässä tutkimuksessa. Työni viitekehyksen tärkeimpänä lähteenä on Buzan Barryn, Wæver Olen ja de Wilde Jaapin vuonna 1998 julkaisema teos ”Security: A New Framework for Analysis”. Aineiston analyysimenetelmänä käytän teorialähtöistä sisällönanalyysiä. Teorialähtöinen sisällönanalyysi nojaa johonkin tiettyyn teoriaan, malliin tai auktoriteetin esittämään ajatteluun. Tämä teoria on työssäni kööpenhaminalaisen koulukunnan turvallistamisen teoria. Analyysiyksiköksi olen valinnut ajatuskokonaisuuden. Näitä ajatuskokonaisuuksia etsin aineistosta muodostamani analyysirungon avulla. Analyysirunko on muodostettu turvallistamisen teorian avulla. Tärkeimpiä lähteitä analyysiosiossa ovat Tuomi Jounin ja Sarajärvi Annelin vuonna 2002 julkaisema teos ”Laadullinen tutkimus ja sisällönanalyysi” ja Kyngäs Helvin ja Vanhanen Liisan artikkeli “Sisällön analyysi” Hoitotiede-lehdessä vuonna 1999. Tämän tutkimuksen päätulos on, että Suomen valtio ja sanomalehdet eivät ole turvallistaneet lintuinfluenssaa vaan politisoineet sen. Ne ovat sen sijaan turvallistaneet influenssapandemian, joka lintuinfluenssasta uhkaa muodostua. Tutkimuksesta selvisi, että Suomen valtio on ryhtynyt laaja-alaisiin toimenpiteisiin influenssapandemiavaaran vuoksi. Se on myös varautunut käyttämään sellaisia toimia pandemian sattuessa, jotka vaarantavat kansalaisten perusoikeudet. Varautumissuunnitelmassa keskityttiin lähes kokonaan suomalaisen yhteiskunnan toimintakyvyn säilymiseen, kun taas sanomalehdissä oltiin huolissaan myös muista maista, erityisesti kehitysmaiden tilanteesta pandemian sattuessa. Varautumissuunnitelma oli siis hyvin valtiokeskeinen, joka taas on suppean turvallisuuskäsitteen mukaista ajattelua. Näihin eroihin varautumissuunnitelman ja sanomalehtien välillä tulee kuitenkin suhtautua varoen, sillä aineistot ovat tyyliltään ja kooltaan erilaisia.