Search

This study addresses the little studied context of English language education in Eritrea. Despite the teaching of English as a subject and the forward-looking mother tongue policy implemented in Eritrean elementary education, Eritrean students struggle to cope with English as the medium of instruction from the start of junior school to the end of tertiary education. This qualitative study analyses sixteen sophomore student interviews and six teacher interviews to critically explore the conditions of English language education in Eritrea. Using an ecological perspective, the findings from this study highlight how the affective, didactic, study and linguistic conditions interrelate with one another to form the characteristic features of the English language education ecosystem and provide insights into the different ways participants within this ecosystem respond to these conditions. The aim of this study is to better understand what supports and hinders students’ language development in order to be able to support the reformation and transformation of English language education in Eritrea. peerReviewed

Tässä artikkelissa kuvataan suomalaiselle koulutusjärjestelmälle vieraampaa toimintamuotoa, rinnakkaisopintosuunnitelmatoimintaa (extra-curricular activities). Toimintaa pilotoitiin Jyväskylän yliopistossa, jossa sen toteutusta seurattiin tutkimuksen avulla viisi vuotta. Kansainvälisten rinnakkaisopintosuunnitelmamallien mukaisesti suomalainen kokeilu perustui vapaaehtoistyön tekemiseen, mutta siihen kytkettiin mukaan ryhmäohjaus, joka tuki opiskelijan työskentelyä vapaaehtoistyöpaikassa ja auttoi opiskelijaa tunnistamaan kokeilun aikana kehittyvää osaamistaan. Pitkittäistutkimuksen aineisto kerättiin sekä haastatteluina että kyselylomakkeilla. Tulokset osoittavat, että rinnakkaisopintosuunnitelmakokeilu oli osallistujille merkityksellinen opiskelu- ja oppimiskokemus. Aluksi vapaaehtoistyö oli opiskelijoille harjoittelujen kaltainen opiskelu- ja oppimiskokemus. Pitemmällä aikavälillä tarkasteltuna kokeiluun kytketty vertaisryhmätoiminta virallisine tavoitteineen ja yhteisöllisine toimintamuotoineen nousi keskeiseen asemaan. Se tuki opiskelijan kehittymistä yksilöllisesti ja auttoi häntä tunnistamaan omaa osaamistaan. Toisaalta vertaisryhmätoiminnan merkitys etenkin yhteisöllisyyden kokemusten tarjoajana oli opiskelijoille tärkeä, ja näiden yhteisöllisyyden kokemusten merkitys opiskelijoille vain vahvistui ajan mittaan. Nämä vahvat yhteisöllisyyden kokemukset johdattavatkin keskustelemaan yksinäisyyden ja yhteisöllisyyden kokemuksista nykyisissä yliopisto-opinnoissa. nonPeerReviewed

We examined whether learning experiences (value of success, mastery experience) and task properties (challenge) are related to early adolescents’ (n = 190, median age = 12) emotional responses and psychophysiological states (autonomic nervous system, ANS) in achievement situations in an ambulatory laboratory. They completed four achievement tasks (two math and two reading) at different challenge levels in randomized order, and reported their learning and task perceptions for each task. The proportion of errors indicated the objective demandingness of each task. As indices of sympathetic nervous system activity, we recorded skin conductance response (SCR) and heart rate (HR), and, as parasympathetic nervous system activity, their heart rate variability (HRV). Following control-value and flow theories, we proposed hypotheses for main and interaction effects and specified multilevel models (tasks nested in persons). Novel findings emerged. Aside from the anticipated main effects, Challenge × Mastery interaction also was related to adolescents’ emotions and SCR at the within-person (task) level. Furthermore, Value × Mastery Experience interaction was related to SCR and HRV at the task level, whereas Value × Errors interaction contributed to experienced anger and anxiety at the between-person (individual) level. The findings provide novel understanding of situational interplay between the value of success, challenge, and mastery experience in adolescents’ experienced emotions and psychophysiological states. peerReviewed

nonPeerReviewed

We aim to clarify whether physiological measurement technologies can be used in combination with traditional educational research methods to investigate learning experience. We developed an interdisciplinary research design for multilevel investigation of adult learning experience. We collected data in aviation simulations and forestry simulations, to show both similarities and differences between different learning situations. Both settings utilize high quality virtual simulations allowing learning to occur in near authentic situations. The learning situations were structured pedagogically in a similar way. They involve learner-instructor interaction in a one-on-one setting and follow a traditional simulation-based learning protocol with preparation, action and debriefing. The instructor guides the learner through progressively more difficult simulation exercises, allowing to extract experiential, physiological and neurophysiological correlates that reliably associate with the demands of the learning in a naturalistic situation. 12 students and 4 teachers took part in the study. One student and one teacher were measured simultaneously during the learning situation. The data collection methods included both quantitative measures (synchronized heart rate variability, HRV, and electroencephalography, EEG, as well as structured questionnaires) and qualitative measures (individual interviews and video recordings). In addition to data collection during and immediately after the learning situations (1-2 hours measurements), HRV measures with an electronic diary were collected during a baseline period of 4 days. All learning situations were video recorded, and the recorded simulation exercises were annotated by the students during the interviews with a special emphasis on pointing out the episodes which were memorable and had particular meaning for learning. The qualitative and quantitative data are first analysed independently. For the quantitative data, the focus is on extracting reliable artefact-free signatures that reflect the state and reactivity of autonomic and central nervous system along different learning situations and task demands. The analysis of qualitative data emphasises understanding the episodes that participants considered meaningful during learning. In the next stage, qualitative and quantitative data is interpreted together to identify the reproducible elements in physiology that reflect emotionally and learning-wise meaningful episodes, in the learner and instructor separately, and in the interaction (synchrony measures) between learner and instructor. First priority is to establish understanding of the feasibility of achieving reliable physiological and neurophysiological correlates of learning experience during naturalistic learning situations. Second, if feasible, this type of design enables us to more comprehensively understand the factors that influence the individual experiences and success of learning interaction. Current theories concerning adult learning mainly approach learning at experiential (and psychological) level, and there is a lack of proper framework for integrating physiological measures in the same theory. Our holistic approach to adult learning thus enables also new research lines that can integrate individual experience, emotions, physiological and neurophysiological reactions during learning interaction. peerReviewed

In this study we explored whether physiological measurement technologies could be used in a combination with traditional educational research methods to investigate learning experiences. We aimed, first, to explore individual physiological reactions during learning and how these reactions relate to experiences, emotions and contexts of learning and, second, to test new methodology and its suitability for investigating learning. The data was collected during a teacher education programme in a Finnish university. A total of 14 students participated in the study. The data was collected during two contact periods of three days and the weekends after them, ten days in total. We used a mixed method approach and collected various kind of data: quantitative heart rate variability data, qualitative diaries, videos, interviews and questionnaires. Heart rate variability data was analyzed by using SPSS, interviews were transcribed, and a content analysis was performed. Meaningful learning episodes and experiences reported by the students were linked to the physiological data. In addition to the heart rate variability analysis on sequential learning related activities, the heart rate variability between different days and periods was also conducted. Overall heart rate variability varied between days and showed recovery during weekends. The daily differences in physiological alertness (derived from heart rate variability analysis) corresponded to the student reports, suggesting that small group work facilitated by the teacher was physiologically more alerting/engaging and also experienced as more meaningful than the lectures. In addition, comparisons between sequential activities with similar learning situations but with different contents showed differences in alertness. This may be due to subtle changes in the composition of the activities or students’ physiological state. Exploring learning in natural contexts involves challenges, such as various uncontrolled variables in people's lives. Therefore, further studies with larger samples, different contexts and meaningful episodes related more detail analyses are needed. peerReviewed

Cognitive and emotional dimensions are often linked to each other in learning experiences. Moreover, emotions and engagement can lead to better outcomes at the cognitive level. Previous research has indicated that virtual reality (VR) provides a feeling of presence and immersion, which can trigger emotionally engaging learning situations. In this study, we explore the opportunities and challenges related to the use of VR in an educational context. The focus of this article is threefold: First, we explore interdisciplinary research literature related to the use of VR for educational purposes. Second, we introduce our VR pilot study in teacher education, applying three different kinds of VR applications. During the pilot study, we utilized physiological measurements, the self-assessed experience of emotional involvement (PANAS; Watson, Clark, & Tellegen, 1988) and students’ qualitative reporting on VR experiences. Third, we discuss the potential of brain imaging methods such as EEG measures for capturing learning, performance, and emotions in VR and offer pedagogical guidelines for the future design of VR environments.

Nuorten liikkumattomuus ja poikien motivaation hiipuminen luonnontieteitä kohtaan ovat nousseet esille viimeaikaisissa kansallisissa kyselyissä. Uusi perusopetuksen opetussuunnitelma ja Liikkuva koulu-ohjelma pyrkivätkin jalkauttamaan lisää toiminnallisia työtapoja tavallisille oppitunneille, jotta opetuksen kokemuksellisuus ja oppilaiden koulupäivän aikainen fyysinen aktiivisuus lisääntyisi. Liikunnan vaikutusta aivoihin ja oppimiseen on tutkittu laajasti viimeisen kahden vuosikymmenen aikana, mutta liikunnallistavien opetusmenetelmien vaikutuksesta oppilaiden oppimiskokemukseen on vielä vähän tutkimusta suomalaisen tiedeopetuksen kentällä. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on kehittää uusia kehon liikettä hyödyntäviä fysiikan opetusmenetelmiä ja tutkia, miten oppilaat kokevat erilaisen tavan opiskella fysiikkaa. Oppilaat osallistuivat vuosina 2016-2018 keskisuomalaisessa koulussa seitsemäsluokkalaisille järjestettyyn kahden tunnin mittaiseen ”Fysiikkaa liikkuen” –työpajaan. Tutkimuksessa selvitettiin, esiintyikö 7. luokkalaisten kokemuksissa suhteessa työpajaan muutoksia vuosien 2016 – 2018 välillä ja oliko uusi opetussuunnitelma ja Liikkuva koulu-ohjelma vaikuttanut liikunnallisten työtapojen käytön lisääntymiseen tiedeopetuksessa oppilaiden näkökulmasta. Lisäksi tutkimuksessa vertailtiin, oliko sukupuolella ja koulumenestyksellä vaikutusta opetusmenetelmien kokemiseen. Tutkimuksessa selvitettiin myös kyselyn avulla työpajaa valvovien opettajien suhtautumista liikunnallistavien työtapojen käyttöön sekä heidän havaintojaan oppilaiden toiminnasta työpajan aikana. Lisäksi menetelmällisenä kysymyksenä tutkittiin, miten oppilaita voidaan kyselylomakkeen vastausten perusteella ryhmitellä eri kategorioihin ei-ohjatun koneoppimisen avulla. Tutkimusaineisto kerättiin sähköisellä kyselyllä “Fysiikkaa liikkuen”-työpajan 300 Ainedidaktisen tutkimusseuran tutkimuksia 15 yhteydessä. Kyselyyn vastasi yhteensä 351 oppilasta, josta poikia oli 47 prosenttia ja tyttöjä 53 prosenttia. Aineisto analysoitiin tilastollisten hypoteesitestien ja klusterianalyysin keinoin. Tulosten mukaan 80,9 % oppilaista koki, että työpajan oppilastyöt tuntuivat mielekkäämmiltä kuin perinteiset luokassa tehdyt fysiikan oppilastyöt eikä oppilaiden työpajan kokemisessa tapahtunut muutoksia vuosien 2016 – 2018 välillä. Liikunnallisten työtapojen käyttö ei ollut lisääntynyt tiedeopetuksessa vuosina 2016-2018. Myöskään tyttöjen ja poikien suhtautumisessa työpajaan ei ilmennyt eroja, eikä oppilaan itseraportoidulla koulumenestyksellä ollut vaikutusta kokemuksiin työpajasta. Vuonna 2018 kyselyyn vastanneista opettajista 62,5 prosenttia koki, että opetuksen liikunnallistamisesta on heille hyötyä omassa oppiaineessaan. Ongelmaksi opettajat kokivat ylimääräisen levottomuuden oppilaissa, mitä työtapojen käyttö aiheuttaa. Klusterianalyysissa aineistosta nousi esille kolme toisistaan eroavaa oppilasryhmää: positiivisesti työpajaan suhtautuvien tunne-kehollisten oppilaiden ryhmä (n=201), kiireellä kyselyyn vastaajien ryhmä (n=99) ja kielteisimmin työpajan sisältöihin suhtautuvien ryhmä (n=45). Tutkimus osoittaa, että oppilaat kokevat keholliset työtavat yhtä positiivisina sukupuolesta tai koulumenestyksestä riippumatta ja näin ollen voisivat motivoida luonnontieteiden opiskeluun poikia ja heikompia oppilaita, joille luonnontieteiden abstraktien käsitteiden opiskelu perinteisin opetusmenetelmin on haastavampaa. Klusterianalyysi voi tarjota opettajalle uusia työkaluja, joilla muodostaa tietoa oppilaista ja opetuksen vaikuttavuudesta. Jotta uudet keholliset opetusmenetelmät leviäisivät kouluihin vielä laajemmin, opettajankoulutuksen tulisi tarjota tuleville opettajille lisää tutkittua tietoa menetelmien hyödyistä, sekä antaa konkreettisia käytännön työkaluja opetuksen liikunnallistamiseen eri oppiaineissa. peerReviewed

Using information and communication technology (ICT) for learning purposes has become more ingrained in curriculums and students’ lives over the past decades. Commonly, the lack of understanding about learning and pedagogy, and more specifically their contexts, will lead to creating learning software that utilize outdated pedagogy or are lacking in critical aspects of pedagogical design. This has created a need to find cost efficient ways to address the multidimensional usability issues found in learning technology. Creating an engaging and pedagogically robust learning product is a complicated task that requires easily accessible knowledge about both the technological and learning related aspects in creating learning software. The aim of this study is to explore and present the dimensions of learning technology even further, to provide a reinforced framework for creating and evaluating learning technology. For this purpose, we have developed the Learning Experience Technology Usability Design Framework. LETUS Design has both practical and theoretically rich components that combine heuristic evaluation, pedagogical theories and findings from extensive learning technology design expert evaluations. This paper aims at offering a more definite framework for evaluating the usability of learning technology in a holistic way. This work will further elaborate especially on the contextual aspects of digital learning technology design in the LETUS Design framework. peerReviewed

The goal of this study is to examine how the relatively new phenomenon of multilingualism in the Finnish education system is presently managed in foreign language classes in the Finnish comprehensive school. The focus is on how bi- and multilingual learners with migration background can benefit from their previous individual language experiences, language learning experiences and language awareness processes, and how these function as a resource for their further (foreign) language learning process. Until now migration research in the Finnish context concentrating on language learning mainly consists of second language acquisition. This study, however, focusses on foreign language learning of learners with migration background and, using mixed data collection methods and triangulating the data, explores it from the perspective of learners, foreign language teachers and legal guardians. The data was collected drawing upon questionnaires and self-portraits of learners from three comprehensive schools (N=34), semi-structured interviews with foreign language teachers (N=6), and mothers of children with migration background (N=4), and also written answers to two questions from nearly all interviewed teachers (N=5). The data was analyzed through content analysis, where three key concepts with regard to multilingualism were central to the analysis of the data: perception of (die Wahrnehmung), attitude to (die Haltung), and dealing with (der Umgang) multilingualism. The results indicate that most of the learners with migration background have a positive appreciation and attitude to their own multilingualism. They engage in multilingual interactions with different people in various situations nearly every day. They feel supported by their classmates and foreign language teachers, and most of them are very open-minded and motivated to learn other foreign languages. The preconditions for their foreign language learning process are perceived as fairly good. The foreign language teachers respectfully express their willingness to interact with the learners of migrant background (mainly in Finnish); they particularly look after these learners, which is also supported by the learners’ mothers. The results also show that the native languages of the learners with migration background were often present for themselves during the foreign language lessons. For instance, they translate new words not only into Finnish but into their own native language(s) and they compare information belonging to cultural aspects of the new foreign language with Finnish and their own culture(s). Learners can recognize benefits from their multilingual know-how and are aware of synergy- and transfer processes between their native languages and the foreign language. Although foreign language teachers also realize that the learners’ multilingual skills are a resource for the learners themselves and for the whole group of foreign language learners, the findings show that the native languages of the bi- and multilingual learners are more or less ignored during their foreign language learning lessons. The study indicates that on the one hand the foreign language teachers feel uncertain about dealing with the native languages of their learners, and on the other hand they have a lack of pedagogical methods/concepts to challenge and support these bi- and multilingual learners. Furthermore, the results suggest that foreign language teachers are not well informed about both previous individual language experiences and language learning experiences of the learners with migration background and are not involved in the cooperation between the legal guardians and the school. The mothers pointed out that nobody has asked them about their language backgrounds nor had they met a foreign language teacher at all. According to the results of this study it seems quite evident that in the future foreign language teachers training could concentrate on finding effective pedagogical methods and concepts so that multilingual learners with migration background can benefit effectively from their multilingualism during the foreign language learning lessons. Keywords: bilingualism, equality, esteem, Finnish education system, foreign language learning, individual language experience, migration, multilingualism, language awareness process, language learning experience, resource

Tämän tutkimuksen tehtävänä oli selvittää, mitä lapset ja nuoret kokevat oppivansa digitaalisia pelejä pelaamalla. Tähän tutkimusongelmaan etsittiin vastausta kolmesta näkökulmasta. Ensimmäiseksi tutkittiin lasten ja nuorten kokemuksia digitaalisten pelien kehittämistä tiedoista ja taidoista ja toiseksi heidän kokemuksiaan pelien tarjoamasta hyödystä. Kolmanneksi selvitettiin, millainen yhteys oppimiskokemuksilla on erilaisiin pelitottumuksiin ja pelaajatyyppeihin. Tutkimuksemme on pääasiassa laadullinen. Pääasiallinen aineisto, eli lasten ja nuorten kirjoitelmat, analysoitiin laadullisen sisällönanalyysin keinoin sekä aineistolähtöisesti että teoriaohjaavasti. Kirjoitelmien ohella täydentävänä aineistona toimi pelitottumuksia selvittävä taustatietolomake, josta saatuja vastauksia analysoitiin sekä laadullisin että määrällisin menetelmin. Tutkimuksessa lasten ja nuorten kokemukset digitaalisista peleistä saaduista tiedoista ja taidoista jakautuivat kolmeen luokkaan: deklaratiivisiin tietoihin eli perinteiseen symboliseen tietoon, proseduraalisiin taitoihin eli tietoon siitä, kuinka asioita tehdään sekä sosioemotionaalisiin taitoihin eli taitoihin, jotka liittyvät tunne-elämään ja sosiaaliseen kompetenssiin. Lasten ja nuorten hyötykokemukset jakautuivat situationaalisiin hyötyihin, eli jossain tietyssä tilanteessa tai kontekstissa koettuun hyötyyn, sekä kehityshyötyihin, joilla tarkoitetaan tietoja ja taitoja, jotka itsessään koettiin hyödyllisiksi ilman tilannesidonnaisuutta. Pelitottumusten ja oppimiskokemusten yhteyden selvittämiseksi tutkimuksessa muodostettiin neljä pelaajaprofiilia, jotka jakautuivat pääpiirteittäin iän ja sukupuolen mukaan. Nämä pelaajaprofiilit nimettiin kilpailijaksi, uppoutujaksi, puhelinpelaajaksi sekä kaveripelaajaksi. Tämä tutkimus tuo esille digitaalisiin peleihin liittyviä oppimiskokemuksia lasten ja nuorten näkökulmasta. Kasvatusalalle tutkimuksen tulokset antavat tietoa ja näkökulmia siitä, miten viihdekäyttöön tarkoitettuja digitaalisia pelejä, pelillistämistä ja lasten informaalia oppimisympäristöä voisi hyödyntää formaalissa opetuksessa ja pedagogiikassa. Lisäksi tutkimus tarjoaa suuntaviivoja digitaalisten pelien sekä oppimisen tutkimuksen kehittämiselle.

TIIVISTELMÄ Hyppönen-Setälä, H. 2012. 5.-luokkalaisten oppilaiden motivaatio kotitehtävien tekemisessä. Jyväskylän yliopisto. Kokkolan yliopistokeskus Chydenius. Kasvatustieteen pro gradu-tutkielma. 90 sivua, 4 liitettä. Tämän tutkielman tehtävänä oli selvittää, miten 5.-luokkalaiset oppilaat kokevat motivoitu-vansa kotitehtävien tekemiseen. Aihetta tarkasteltiin motivaatioteorian ja kotitehtäviä koske-van tutkimuksen ja teorian viitekehyksistä. Motivaatio voi olla sisäistä, jolloin yksilö tekee jotakin täysin omasta halusta ja kiinnostuksestaan. Motivaation lähteenä voivat olla myös vanhemmat, opettajat ja luokkatoverit, jolloin motivaatio on ulkoista. Oppilas voi tehdä koti-tehtävät esimerkiksi miellyttääkseen vanhempiaan tai välttääkseen rangaistuksia. Myös oppi-laan omilla tavoitteilla ja aiemmilla oppimiskokemuksilla voi olla yhteys yksilön motivaati-oon. Tutkielma toteutettiin yhdistämällä kvantitatiivinen ja kvalitatiivinen tutkimusote. Aineisto kerättiin kyselylomakkeiden ja kirjoitelmien avulla. Tutkielman tulosten mukaan oppilaat motivoituvat kotitehtävien tekemiseen pätevyyden tunteen kokemisen myötä. Oppilaille merkityksellisiä oppimiskokemuksia kotitehtäviin liittyen oli muodostunut opettajan anta-man palautteen ja kotitehtävän luonteen myötä. Tärkeimmiksi motivaation lähteiksi koettiin omat tavoitteet ja opettaja. Tulosten perusteella 5.-luokkalaiset oppilaat ovat enemmän ulkoisesti motivoituneita koti-tehtävien tekemiseen kuin sisäisesti. Tytöt kokivat poikia enemmän sisäistä motivaatiota. Motivaation lähteinä kotitehtävien tekemisessä ei koettu vanhempia eikä luokkatovereita, sen sijaan jopa 65 prosenttia oppilaista koki opettajan motivaation lähteenä kotitehtävien te-kemiseen. Vahvimmaksi motivaation lähteeksi osoittautuivat tässä tutkielmassa oppilaiden tavoiteorientaatiot. Oppilaista jopa 94 prosenttia koki tavoitesuuntautuneisuutta. Heistä puo-let oli tyttöjä ja puolet poikia. Yli 30 minuuttia kotitehtävien tekemiseen käyttäneistä oppi-laista jopa 75 prosenttia koki vahvaa ulkoista motivaatiota. Sekä alle että yli 30 minuuttia kotitehtäviin päivittäin aikaa käyttäneistä oppilaista suurin osa koki opettajan motivaation lähteenä. Hyväksi koulumenestyksensä arvioineet oppilaat painottuivat hieman muita oppi-laita sisäisesti motivoituneemmiksi. Koulussa ja kotona olisi hyvä kiinnittää huomiota siihen, kuinka oppilaan ulkoisen motivaa-tion tasoa kohti autonomisempaa toimintaa voitaisiin kehittää. Oppilaan tulisi tuntea tavoit-teet omikseen ja erityisesti ne pitäisi tuoda lähemmäksi oppilaan lähitulevaisuutta. Myös op-pilaan luottamus omaan pätevyyteensä suoriutua kotitehtävistä on tärkeää. Koska oppilaat tämän tutkimuksen tulosten mukaan kokivat opettajan vahvasti motivaation lähteeksi, jatko-tutkimuksen aiheena voisi olla opettajan käyttämät motivointikeinot kotitehtävien tekemises-sä.

The aim of our research is to investigate what methods can be used to explore learning experiences. In this case example, we describe how we extracted quantitative and qualitative data reflecting learning experiences from simulation-based learning (SBL) situations. Data collection was conducted in the fields of aviation and forestry. After the SBL situation, the students participated in a stimulated recall interview. The transcribed interview data were analysed using data-driven methods. To capture the dynamics in the (neuro)physiological signals associated with varying states of learning experiences, we recorded activity of the autonomic and central nervous systems. When analysing (neuro)physiological data, we focused on extracting reliable signatures reflecting both the state and the reactivity of the autonomic and central nervous systems. Later on, different data types will be integrated and analysed together. The aim of this article is to elaborate the extent to which different data types can be integrated in analysis to produce meaningful information about learning experiences. Our results based on the students’ interviews highlight the meaningfulness of the instructor’s guidance in SBL situations. We also show that it is possible to extract reliable features from (neuro)physiological signals measured during natural learning situations. These (neuro)physiological features also seem to vary depending on the phase of the simulation. Therefore, we conclude that by including (neuro)physiological measurements in research designs, it is possible to achieve a more comprehensive understanding of learning experiences. This type of multidisciplinary research is likely to provide novel insights in developing learning environments and guidance. nonPeerReviewed