Search

Purpose This study aims to examine whether the development of students’ sustainability competences is dependent on how courses are delivered at higher education institutions (HEIs). It further investigates to what extent such competences can affect students’ belief in the new environmental paradigm (NEP) and pro-environmental behaviors (PEBs). Design/methodology/approach The data was collected through an online survey conducted in 2021 among the students of an international research university based in The Netherlands. The final sample (N = 262) consisted of all the students who completed the survey and claimed that they had taken at least one course that addressed sustainability. Linear regression models were used to examine the relationship of sustainability education and students’ competences, as well as their pro-environmental attitudes and behaviors. Findings The findings reveal that the strength of universal, broadly applicable pedagogies is positively related to the development of students’ sustainability mindset/framework as well as their sustainability action/communication. The results also reveal that developing students’ competences on sustainability mindset/framework is directly related to their belief in the NEP and PEBs. Originality/value To develop an integrative pedagogical approach requires understanding how a HEI’s engagement in sustainability can impact students’ attitudes and behaviors, but little research has actually measured the development of students’ competences. This study fills this gap through empirically testing how different pedagogical approaches can affect students’ sustainability competences differently. This has important implications for systematically linking pedagogical approaches to teaching practices or concrete learning objectives.

Artikkeli käsittelee pedagogista kokeilua ja kehittämistä luokanopettajakoulutuksessa. Ilmiölähtöistä oppimista tarkastellaan opiskelijoiden toimijuuden kehittymisenä työelämään kiinnittyvässä oppimisympäristössä. Tarkastelun keskiössä on se, miten opiskelijat hyödyntävät sosiaalisia voimavaroja vertaissuhteissa, suhteissa opettajankouluttajiin ja luokanopettajiin kouluyhteistyössä. Pedagogisena kehyksenä on toimintatutkimus, johon oli kytketty opiskelijoiden opintoja lukuvuoden ajalta. Opiskelijoiden pienryhmien teemahaastattelut ja yksilölliset pohdintakirjoitukset osoittivat, että opiskelijat pääosin kokivat mielekkäänä vapautta antavan ja vastuuttavan opiskelun oppilaiden osallisuutta alakouluissa kehittävässä hankkeessaan. Tasavertaisuus ja vastavuoroisuus rakensivat relationaalista toimijuutta sosiaalisissa suhteissa. Valtasuhteiden käsittely on tärkeää toimijuutta vahvistavissa pedagogisissa toimintaympäristöissä. peerReviewed

Integraatio on opetusmenetelmä, jossa pyritään häivyttämään eri aineiden välisiä rajoja muodostamalla aineiden välille yhteyksiä. Integroitu opetus voidaan nähdä erityisen hyödyllisenä ammattikorkeakoulujen kontekstissa, jossa opetuksen tavoitteena on tarjota opiskelijoille työelämän tiedot ja taidot kokonaisvaltaisessa muodossa. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää ammattikorkeakoulun opettajien ja opiskelijoiden käsityksiä ja asenteita englannin ja ammattiaineen integraation tavoista sekä hyödyistä ja haitoista. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys kartoittaa englannin kielen opetusta ammattikorkeakoulussa ja integraatiota opetusilmiönä korkeakoulutuksen kontekstissa. Tutkimus toteutettiin sekä laadullisia että määrällisiä tutkimusmenetelmiä hyödyntävänä monimuototutkimuksena. Tutkimuksen aineisto koostuu kahdesta opettajien ryhmähaastattelusta, joissa haastateltiin kahta englannin kielen opettajaa ja kahta ammattiaineen opettajaa. Lisäksi ammattikorkeakoulun opiskelijoille lähetettiin sähköinen kysely, johon vastasi 51 opiskelijaa. Tutkimus toteutettiin yhden ammattikorkeakoulun sisällä. Tutkimuksen tuloksista kävi ilmi, että englanninkieliset kurssit ja projektit, autenttiset asiakastapaukset sekä työelämän tapauksia simuloivat tilanteet olivat opettajien ja opiskelijoiden suosimia integraation tapoja. Yhteisopetus puolestaan nähtiin niin opettajien kuin opiskelijoiden toimesta haastavana toteuttaa. Integraation hyödyiksi arvioitiin parempi työelämän kielitaitojen oppiminen, kielen oppimisen konkreettisuus ja kieliopintojen tasaisempi sijoittuminen tutkinnon osaksi, kun taas haitat liittyivät vahvasti heterogeenisten opiskelijaryhmien, heikkojen kielenoppijoiden ja virallisen yleiskielen opetuksen kärsimiseen. Sekä opettajien että opiskelijoiden asenteet ilmensivät myös varautuneisuutta englannin kielen sisällyttämistä kokonaan ammattiaineen opintoihin kohtaan. Tutkimuksessa nousi esiin, että vaikka integraatio on jo osa tutkitun ammattikorkeakoulun kielen opetusta, integroitu opetus perustuu satunnaisuuteen ja yksittäisiin opetuskokeiluihin. Jatkotutkimus voisi keskittyä suunnittelemaan konkreettisia toimenpiteitä ja kurssipaketteja, joilla integraatio voidaan toteuttaa ammatillisessa kielenopetuksessa säännöllisesti ja suunnitelmallisesti.