Search

Tutkimus sai alkunsa kiinnostuksesta uusia Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteita kohtaan. Vuonna 2014 hyväksytty POPS asettui erityisesti tieto- ja viestintätekniikan opetuksen osalta vastaamaan perusopetuksessa havaittuihin puutteisiin ja ongelmiin. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää mitä uusia sisältöjä POPS14 tuo tietotekniikan opetukseen sekä kuinka noiden sisältöjen opetus toteutuu koulujen arjessa. Tutkimuksessa tunnistettiin tyypilliset ja yleisesti käytössä olevat TVT:n opetusmenetelmät ja niitä pyrittiin kuvailemaan laadullisen tutkimuksen keinoin. Tavoitteeseen päästiin lähinnä Opetushallituksen julkaisuihin kohdistuneen kirjallisuuskatsauksen, Keski-Suomen peruskoulujen rehtoreille suunnatun kyselytutkimuksen sekä eräässä alakoulussa suoritetun havainnointitutkimuksen kautta. Tutkimuksen keskeiset löydökset liittyvät integrointiopetuksen piirteisiin, opetuskäytössä oleviin laitteisiin ja ohjelmiin sekä ohjelmoinnin opetuksen toteuttamiseen. Löydöksistä tehtyjä johtopäätöksiä ovat esimerkiksi: 1. integrointiopetuksen opettajalähtöisyys ja yleistyminen TVT-opetuksen tärkeimpänä tai joskus jopa ainoana muotona, 2. integrointiopetuksesta ja yleisestä teknologisesta kehityksestä johtuen TVT-opetuksen painottuminen mobiililaitteilla tapahtuvaksi ja 3. ohjelmointiopetuksen toteutuminen alakouluissa pääasiallisesti omana sisältönään ilman integrointia sekä painottuen valmiisiin opetusmateriaaleihin. The realisation of nationwide educational content of information technology in Central-Finland’s primary school teaching practices. The study originated from interest towards the new National core curriculum. The national curriculum from 2014 was set to answer the perceived deficiencies and problems especially in ICT primary school education. The aim of the study was to find out what new content the national curriculum brings to ICT education and how schools have realized teaching those contents. The study identified typical and common ICT teaching methods and those where then described by using qualitative research methods. The aim of the study was reached mainly by doing a literature review of National board of education publications, organizing a survey study for headmasters in Central Finland and concluding an observa-tion study in a certain elementary school. The central findings of the study were related to integration teaching, ICT teaching devices and programs as well as to the realization of teaching programming. Conclusions from these findings include: 1. integration teaching becoming the sole method for ICT teaching and the teacher centered approach of integration teaching, 2. emphasizing mobile devices in ICT teaching results from the prevalence of integration teaching method and general technological advances in recent years and 3. teaching programming in elementary schools mainly as its own content without integration, using third party teaching materials in teaching of programming.

Selvitin pro gradu -tutkielmassani maatalousoppilaitoksen opiskelijoiden käsityksiä äidinkielestä ammattikoulussa, miten tärkeänä sitä pidetään tulevaa ammattia ajatellen ja millaiseksi opetus mielletään. Lisäksi tarkastelin myös, millaisina opiskelijat kokevat omat taitonsa äidinkielen eri osa-alueilla. Aihe on ajankohtainen, sillä toisen asteen ammatilliset oppilaitokset työllistävät koko ajan enemmän myös äidinkielen opettajia. Tutkimukseni aihe on tärkeä, koska ammatillisen puolen äidinkielenopetus on monelle vieras kenttä opetusmaailmassa, mutta samalla se on merkittävä osa jokaista koulutusalaa. Tutkimukseni pohjautuu kielitaitoon työelämässä, koska tässä näkemyksessä kielenkäytössä on kyse kielen toimivuudesta, siitä, että viesti saavuttaa vastaanottajan halutulla tavalla. Viestinnällä tarkoitetaan sekä suullista että kirjallista viestintää. Tarkastelin tutkimuksessani myös integrointia, sillä se on ammatillisen koulutuksen opetuksen opetusmenetelmistä tärkeimmässä roolissa tällä hetkellä. Aineistonani käytin kuuden maatalousoppilaitoksen opiskelijan haastatteluita, sekä kyselylomaketta, joihin vastasi nimettömänä 30 sekä ensimmäisen että toisen vuoden opiskelijaa äidinkielen oppitunneilla. Tutkimukseni on tapaustutkimus, sillä kaikki oppilaitoksessa sillä hetkellä läsnä olleet opiskelijat osallistuivat siihen. Analyysini perustui aineistolähtöisyyteen: jaottelin haastatteluista ja kyselylomakkeista nousseita teemoja omiksi ryhmikseen. Tutkimukseni analyysi oli siis sisällönanalyysia. Opiskelijoiden taitoja määrittelin kategorioihin riittävät, riittämättömät ja liian hyvät taidot (Anne Sjöberg 2004). Tutkimustuloksista kävi ilmi, että maatalousoppilaitoksen opiskelijoilla oli positiivinen suhtautuminen ammatilliseen äidinkieleen. Heitä motivoi suuresti, että opinnot oli integroitu heidän tulevaan ammattiinsa edes vähäisesti tehtävien muodossa. Näin nähtiin äidinkielen merkitys ammatin kannalta, ja sitä pidettiin tärkeänä oppiaineena. Aineistoa tarkastelemalla selvisi, että äidinkielellä on tärkeä osa myös ammatillista koulutusta, kun opetus vain toteutetaan oikein. Taitojaan opiskelijat pitivät suurimmilta osilta riittävinä työ- ja arkielämää ajatellen: he siis kokivat selviytyvänsä työelämän tilanteista, joissa vaaditaan erilaisia äidinkielen taitoja. Tämä tieto on oleellinen pohdittaessa ammatillisen koulutuksen äidinkielen oppiaineen sisältöjä. Tutkimustulokseni ovat tärkeitä pohdittaessa opettajankoulutusta: myös äidinkielen opettajilta vaaditaan monipuolisia taitoja ja kykyjä mukautua erilaisiin opetustilanteisiin. Aiheesta olisi tärkeää tehdä myös jatkotutkimuksia, esim. muilta ammatillisen koulutuksen tutkintolinjoilta.