15 results on '"sairaanhoitaja"'
Search Results
2. Asiantuntijuus sairaalasielunhoitotyössä hoitajan näkökulmasta.
- Author
-
SIPOLA, VIRPI, KARVINEN, IKALI, and AHO, ANNA LIISA
- Subjects
HOSPITAL chaplains ,COMMUNICATIVE competence ,CONTENT analysis ,EMPATHY ,INTERPROFESSIONAL relations ,INTERVIEWING ,MEDICAL personnel ,PATIENT-professional relations ,NURSES' attitudes ,PROFESSIONS ,RELIGION ,SCALE analysis (Psychology) ,JOB performance ,SOCIAL support ,SPIRITUAL care (Medical care) ,PATIENTS' families ,HOSPITAL nursing staff - Abstract
Copyright of Hoitotiede is the property of Hoitotieteiden Tutkimusseura HTTS r.y. and its content may not be copied or emailed to multiple sites or posted to a listserv without the copyright holder's express written permission. However, users may print, download, or email articles for individual use. This abstract may be abridged. No warranty is given about the accuracy of the copy. Users should refer to the original published version of the material for the full abstract. (Copyright applies to all Abstracts.)
- Published
- 2020
3. Nuorten sairaanhoitajien näkemyksiä ammatista lähtemisestä.
- Author
-
HELANDER, MARIANNE, ROOS, MERVI, and SUOMINEN, TARJA
- Subjects
WORK environment & psychology ,QUALITY of work life ,PSYCHOLOGICAL burnout ,CONTENT analysis ,INTENTION ,LABOR turnover ,OCCUPATIONAL achievement ,NURSES ,NURSES' attitudes ,QUESTIONNAIRES ,WORLD Wide Web ,ADULTS - Abstract
Copyright of Hoitotiede is the property of Hoitotieteiden Tutkimusseura HTTS r.y. and its content may not be copied or emailed to multiple sites or posted to a listserv without the copyright holder's express written permission. However, users may print, download, or email articles for individual use. This abstract may be abridged. No warranty is given about the accuracy of the copy. Users should refer to the original published version of the material for the full abstract. (Copyright applies to all Abstracts.)
- Published
- 2019
4. Sairaanhoitajien toteuttamien interventioiden vaikutus verenpainepotilaiden lääkehoitoon sitoutumiseen ja verenpainearvoihin: systemaattinen kirjallisuuskatsaus.
- Author
-
TUOHINO, HILKKA, KYNGÄS, HELVI, and MIKKONEN, KRISTINA
- Subjects
CINAHL database ,DRUGS ,HEALTH promotion ,HYPERTENSION ,MEDLINE ,PATIENT compliance ,SYSTEMATIC reviews ,DISEASE management ,NURSING interventions - Abstract
Copyright of Hoitotiede is the property of Hoitotieteiden Tutkimusseura HTTS r.y. and its content may not be copied or emailed to multiple sites or posted to a listserv without the copyright holder's express written permission. However, users may print, download, or email articles for individual use. This abstract may be abridged. No warranty is given about the accuracy of the copy. Users should refer to the original published version of the material for the full abstract. (Copyright applies to all Abstracts.)
- Published
- 2019
5. Sairaanhoitajien kokemukset lasten kotisairaalassa tarvittavasta osaamisesta.
- Author
-
HALKOLA, HENNA, KAAKINEN, PIRJO, HEINO-TOLONEN, TARJA, MIETTINEN, SEIJA, SIIVONEN, TARJA, and KÄÄRIÄINEN, MARIA
- Subjects
CLINICAL competence ,CONTENT analysis ,HOME care services ,INTERVIEWING ,NURSE-patient relationships ,NURSES' attitudes ,THEMATIC analysis - Abstract
Copyright of Hoitotiede is the property of Hoitotieteiden Tutkimusseura HTTS r.y. and its content may not be copied or emailed to multiple sites or posted to a listserv without the copyright holder's express written permission. However, users may print, download, or email articles for individual use. This abstract may be abridged. No warranty is given about the accuracy of the copy. Users should refer to the original published version of the material for the full abstract. (Copyright applies to all Abstracts.)
- Published
- 2018
6. Sairaanhoitajien kokemuksia hoitoisuuden mittaamisesta POLIHOIq-mittarilla
- Author
-
Saarenpää, S. (Sinikka), Elo, S. (Satu), and Kajula, O. (Outi)
- Subjects
patient classification ,hoitoisuusluokitus ,outpatient nursing ,nurse ,sairaanhoitaja ,inductive content analysis ,fokusryhmähaastattelu ,focus group interview ,induktiivinen sisällönanalyysi ,polikliininen hoitotyö - Abstract
Tiivistelmä Tutkimuksen tarkoitus: Tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata sairaanhoitajien kokemuksia potilaan hoitoisuuden mittaamisesta polikliinisen hoitoisuusluokitusmittarin (POLIHOIq) avulla. Aineisto ja menetelmät: Tutkimusaineisto kerättiin Suomessa sairaanhoitajilta (n=17) fokusryhmähaastatteluilla (n=4) ja analysoitiin induktiivisella sisällönanalyysilla. Tulokset: Sairaanhoitajien kokemus potilaan yksilöllisen hoidontarpeen mittaamisesta muodostui kolmesta pääluokasta: hoitotyön näkyväksi tekeminen, potilaan yksilöllinen hoitoisuuden näkyväksi tekeminen ja hoitoisuusluokitusjärjestelmän hyödyntämisen merkitys sairaanhoitajalle. POLIHOIq- mittari nähtiin tärkeänä työvälineenä, jolla sairaanhoitajien tekemä työ saadaan näkyväksi. POLIHOIq-mittarin koettiin mittaavan potilaan yksilöllistä hoidontarvetta, mutta yksilöllisyys tulisi huomioitua paremmin, mikäli mittarissa olisi nollakohta osoittamassa, ettei kyseinen osa-alue kosketa potilasta. Sairaanhoitajat eivät kuitenkaan täysin luota hoitoisuusluokitusmittariin tai sen tuottamaan tietoon, sillä tietojen hyödyntämistä ei tuoda esille riittävästi. Päätelmät: Tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää hoitoisuusluokitusmittarin kehittämisessä, sairaanhoitajien hoitoisuuden mittaamisen edistämisessä sekä välillisesti potilasohjauksen ja kirjaamisen kehittämisessä. Abstract Nurses’ experiences on measuring patients’ individual needs of care with POLIHOIq Purpose: The purpose of this study was to describe nurses’ experiences regarding measuring patients’ individual needs of care with a patient classification tool for outpatient clinics (POLIHOIq). Methods: Data for the study was collected in Finland from registered nurses (n=17) by using focus group interviews (n=4). The data was analyzed with inductive content analysis. Results: Experiences regarding measuring patients’ individual needs of care included three main categories: making care work visible, making patients individual need of care visible and the meaning of utilizing patient classification system for a nurse. POLIHOIq was seen as an important tool to make the work of nurses more visible. POLIHOIq was found to be measuring patients’ individual care needs, but uniqueness of the patients care needs would be more easily recognized, were it possible to use category zero while measuring the needs of care. Nurses did not completely trust the tool and the information it provided, because there is not enough information brought to them about utilizing the data. Conclusions: Results of this study can be used to develop the patient classification tool, encourage nurses to actively make the classifications, and indirectly to develop patient counselling and documentation.
- Published
- 2020
7. Sairaanhoitajien palkitseminen -- haastattelututkimus.
- Author
-
SEITOVIRTA, JAANA, PARTANEN, PIRJO, and KVIST, TARJA
- Subjects
ACADEMIC medical centers ,PSYCHOLOGICAL adaptation ,CONTENT analysis ,INTERVIEWING ,MOTIVATION (Psychology) ,NURSES ,REWARD (Psychology) - Abstract
Copyright of Hoitotiede is the property of Hoitotieteiden Tutkimusseura HTTS r.y. and its content may not be copied or emailed to multiple sites or posted to a listserv without the copyright holder's express written permission. However, users may print, download, or email articles for individual use. This abstract may be abridged. No warranty is given about the accuracy of the copy. Users should refer to the original published version of the material for the full abstract. (Copyright applies to all Abstracts.)
- Published
- 2013
8. Sairaanhoitajien toteuttamien interventioiden vaikutus verenpainepotilaiden lääkehoitoon sitoutumiseen ja verenpainearvoihin:systemaattinen kirjallisuuskatsaus
- Author
-
Tuohino, H. (Hilkka), Kyngäs, H. (Helvi), and Mikkonen, K. (Kristina)
- Subjects
systemaattinen kirjallisuuskatsaus ,verenpaine ,hypertension ,systematic review ,medication adherence ,nurse ,lääkehoitoon sitoutuminen ,sairaanhoitaja ,intervention ,interventio - Abstract
The aim of this systematic review was to describe the interventions conducted by nurses for promotion on medication adherence and to assess the effect of interventions on hypertensive patients on medication adherence and hypertension management. The data was collected from Medline-, CINAHL- and Medic database and manually from years 2006–2016. During the search 474 studies were found. After the screening process and a quality appraisal nine studies remained for the review. The data was analyzed with narrative synthesis. The interventions, their content and methods used in the studies were described in very different ways and with different accuracy. In addition, several studies used several methods. Intervention methods, conducted by nurses, were motivational interviewing, influencing beliefs and attitudes, education and giving feedback in different ways about adherence and blood pressure control. Nurse interventions had statistically significant (p˂0,05) effecs on medication adherence and blood pressure control. According to four studies there were statistically significant effects on both outcomes. However four studies indicated no significant effects on medication adherence and one study did not find any positive effect on blood pressure control. This review provides evidence that nurse interventions designed to promote medication adherence may be effective and they have potential to improve medication adherence and results in hypertension treatment. Evidence is insufficient to support the use of any specific intervention. Tiivistelmä Systemaattisen kirjallisuuskatsauksen tarkoitus oli kuvata sairaanhoitajien toteuttamien verenpainelääkehoitoon sitoutumisen edistämiseksi toteutettuja interventioita ja arvioida niiden vaikutusta verenpainepotilaiden lääkehoitoon sitoutumiseen ja verenpainearvoihin. Tiedonhaku suoritettiin Medline- CINAHL- ja Medic-tietokannoista sekä manuaalisesti vuosilta 2006–2016. Haku tuotti 474 viitettä. Artikkeleiden valinta- ja laadunarviointiprosessin jälkeen aineistoon valikoitui yhdeksän artikkelia, jotka analysoitiin kuvailevalla synteesillä. Tutkimuksissa käytetyt interventiot, niiden sisältö ja menetelmät oli kuvattu hyvin eri tavoin ja eri tarkkuudella. Lisäksi osassa tutkimuksia käytettiin useaa eri menetelmää. Tässä katsauksessa on pyritty jäsentämään tutkimukset niiden interventioiden sisällön kuvauksen perusteella eri menetelmiin. Sairaanhoitajien toteuttamissa interventioissa menetelminä käytettiin koulutusta, asenteisiin ja uskomuksiin vaikuttamista, eri tavoin annettua palautetta sitoutumisesta ja hoidon toteutumisesta sekä motivoivaa haastattelua. Interventioilla oli tilastollisesti merkitseviä (p˂0,05) vaikutuksia lääkehoitoon sitoutumiseen ja verenpainearvoihin. Neljässä tutkimuksessa todettiin tilastollisesti merkitsevät muutokset molemmissa muuttujissa. Toisaalta neljän tutkimuksen tulokset eivät osoittaneet tilastollisesti merkitsevää muutosta lääkehoitoon sitoutumisessa ja yksi tutkimus ei löytänyt intervention positiivista vaikutusta verenpainearvoihin. Katsaus antaa viitteitä, että sairaanhoitajien toteuttamilla lääkehoitointerventioilla on mahdollista edistää verenpainepotilaiden lääkehoitoon sitoutumista ja parantaa verenpaineen hoitotasapainoa. Katsauksen perusteella ei voida päätellä jonkin tietyn interventiomenetelmän olevan tehokkain.
- Published
- 2019
9. Syöpäpotilaan psykososiaalinen tuki sairaanhoitajien kuvaamana
- Author
-
Laitinen, Kati, Yhteiskuntatieteiden tiedekunta - Faculty of Social Sciences, and Tampere University
- Subjects
syöpäpotilas ,cancer patient ,psychosocial support ,nurse ,Terveystieteiden tutkinto-ohjelma ,psykososiaalinen tuki ,sairaanhoitaja ,inductive content analysis ,induktiivinen sisällönanalyysi - Abstract
Syöpään sairastuu joka vuosi yhä enemmän ihmisiä, ilmiö on maailmanlaajuinen. Syöpään sairastuminen aiheuttaa monenlaisia psykososiaalisia tukitarpeita, joihin terveydenhuoltojärjestelmämme ei kykene yksin vastaamaan. Myös kolmannen sektorin toimijat, kuten syöpäjärjestöt ja -yhdistykset mahdollistavat sairastuneille erilaisia tukipalveluja, joiden tarkoituksena on parantaa heidän elämänlaatuaan ja auttaa heitä selviytymään elämästään syöpäsairauden kanssa. Tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata syöpäpotilaan psykososiaalista tukea ja siihen liittyviä haasteita syövänhoidon sairaanhoitajien ja syöpäjärjestön neuvontahoitajien määrittelemänä. Tavoitteena oli tuottaa tietoa, jota voidaan hyödyntää kehitettäessä syöpäpotilaan palveluketjussa toimivien sairaanhoitajien antamaa psykososiaalista tukea. Tutkimus oli kvalitatiivinen. Aineisto kerättiin teemahaastatteluin 12/17–9/18 välisenä aikana. Haastatteluteemat muodostettiin kirjallisuuteen perustuen. Haastattelut toteutettiin sairaanhoitajien yksilöhaastatteluina (n=17). Aineisto analysoitiin induktiivisella sisällönanalyysilla. Sairaanhoitajien kuvaamana syöpäpotilaan kokonaisvaltainen ja yksilöllisiin tarpeisiin vastaava psykososiaalinen tuki oli informatiivista ja psyykkistä tukea, sekä asiantuntemusta syövästä ja sen hoidosta. Se oli myös saatavilla olemista, sairauden ja hoitojen eri vaiheissa annettavaa pitkäaikaista tukea, elämäntilanteen ja arkielämän tarpeiden ymmärtämistä, sekä erilaisten verkostojen ja yhteistyön kautta mahdollistettua tukea. Psykososiaalisen tuen haasteet liittyivät informatiiviseen ja psyykkiseen tukeen, taustatekijöiden moninaisuuteen, sairaalan käytänteisiin ja tiloihin, sekä syöpäpotilaan palveluketjuun ja verkostotyöhön. Tutkimuksen tulosten perusteella voidaan todeta, että syöpäpotilailla on moninaisia ja yksilöllisiä psykososiaalisen tuen tarpeita ja tuen saamiseen liittyviä haasteita. Tämän tutkimuksen tulokset vahvistivat aikaisempaa tutkittua tietoa aiheesta. Uutena löydöksenä tässä tutkimuksessa korostui syövänhoidossa ja syöpäjärjestöissä työskentelevien sairaanhoitajien tekemän yhteistyön merkitys syöpäpotilaan yksilöllistä ja kokonaisvaltaista tuen saamista mahdollistavana tekijänä. Tulosten mukaan syöpäpotilaiden tuen saaminen mahdollistuisi paremmin, jos syöpäpotilaan palveluketjussa toimivat tahot olisivat tietoisempia toistensa tarjoamasta tuesta ja tekisivät enemmän yhteistyötä, tukitoimet ja niiden vastuualueet olisi määritelty tarkemmin, tukitarpeita kartoitettaisiin syövänhoidossa systemaattisemmin, syöpäpotilaan tukemiseen olisi syövänhoidossa riittävästi resursseja, esimerkiksi akuutin kriisin hoitoon, vähemmistöjen, sekä maaseudulla ja haja-asutusalueilla asuvien tukipalveluiden saatavuuteen kiinnitettäisiin nykyistä enemmän huomioita, ja vertaistuki kyettäisiin mahdollistamaan kaikille syöpäpotilaille sairauden ja hoitojen eri vaiheissa. Tuloksia voidaan hyödyntää kehitettäessä syöpäpotilaan palveluketjussa toimivien sairaanhoitajien antamaa psykososiaalista tukea. Kehitystyössä tulee huomioida muun muassa hoitajien ammatillisen osaamisen kehittämisen tarve, esimerkiksi psyykkisen tuen antamiseen, sekä syövänhoidon hoitajille kohdennettu lisäkoulutus kolmannen sektorin tarjoamasta tuesta. ABSTRACT Cancer patients’ psychosocial support from nursing perspective The number of people getting cancer diagnosis increases every year. This is a worldwide phenomenon. Beside actual cancer treatments, cancer patients need different kind of psychosocial support which our health care system alone is unable to provide. Therefore, the third sector actors such as different cancer institutes and organisations play an important role in offering and arranging cancer patients and their families different support services, the aim of which is to improve the quality of life for those struggling with cancer and to help them to cope with the illness in their everyday life. The purpose of this study was to describe cancer patients’ psychosocial support and the challenges related to it from cancer treatment nurses’ and advice service oncology nurses’ perspective. The aim was to generate information which can be useful in developing the psychosocial support nurses provide to cancer patients in different phases and areas of the illness. The study design was qualitative. The data was gathered using theme interviews during 12/17 and 9/18. The themes were formed based on the relevant literature. The interviews were conducted as individual interviews with nurses (n=17). The data was analysed using inductive content analysis. As described by the nurses, the overall psychosocial support with individual needs was informative and emotional, including information about the cancer and the treatment. Furthermore, it included being available when needed, longterm support in the different phases and treatments of the illness, and understanding the everyday needs and life situation of the patient. Support arranged by different networks and cooperations was also mentioned. The challenges the nurses met when offering psychosocial support were related to giving informative and emotional support itself, the diversity of background factors, hospitals’ policy and premises as well as the service chain and network of the cancer patient. The results indicate that cancer patients not only have different individual psychosocial needs but also face different challenges in receiving the support services. The results are in line with other studies conducted on the subject. A new finding was the relevance of the cooperation between cancer treatment nurses and nurses acting in different cancer organisations in guaranteeing a cancer patient’s overall support with special needs. According to the results, the support services would be more easily available for patients if the actors in the service chain were more aware of the support services each actor in the chain offers and they cooperated more, the services themselves and the areas of responsibility were defined more specifically, a patient’s needs for different support were examined more systematically and there were enough resources to meet these needs, for example in an acute crisis, the needs of patients belonging to different minority groups or living in rural areas were paid a special attention to, and if it was possible to arrange peer support for each cancer patient in each phase of the illness and treatment. The results are beneficial in developing the psychosocial support nurses give to cancer patients. In the development process, the nurses’ need for further education for achieving vocational competence should be emphasized, especially regarding education in emotional support given to the patient as well as information about different support services offered by the third sector.
- Published
- 2019
10. Lääkärit ja hoitajat parempien tietojärjestelmien kehittämistyössä: kyvykkäät ja innokkaat käyttäjät alihyödynnettyinä
- Author
-
Tinja Lääveri, Jaana Kotila, Johanna Kaipio, Susanna Martikainen, HUS Neurokeskus, Neurotieteiden osasto, HUS Tulehduskeskus, Sisätautien osasto, Infektiosairauksien yksikkö, Helsingin yliopisto, Tieto Oyj, Hospital District of Helsinki and Uusimaa, Professorship Nieminen M., Oy Apotti Ab, Aalto-yliopisto, and Aalto University
- Subjects
316 Hoitotiede ,Medical Records Systems, Computerized ,Attitude of Health Personnel ,education ,potilastietojärjestelmä ,Computer applications to medicine. Medical informatics ,nurse ,R858-859.7 ,Nurses ,Tieteelliset artikkelit / Scientific papers ,sairaanhoitajat ,käyttäjäkeskeinen suunnittelu ,InformationSystems_GENERAL ,Clinical work ,Software Design ,Participatory design ,Physicians ,Health care ,Information system ,lääkäri ,sairaanhoitaja ,participatory design ,lääkärit ,potilastietojärjestelmät ,ta113 ,Medical education ,physician ,käytettävyys ,business.industry ,End user ,electronic health record system ,Usability ,kehittäminen ,usability ,Work (electrical) ,Order (business) ,user-centred design ,Public aspects of medicine ,RA1-1270 ,business ,Psychology ,IT system development - Abstract
Loppukäyttäjien osallistuminen potilastietojärjestelmien kehittämiseen on keskeistä, jotta järjestelmiä voidaan kehittää heidän tarpeitaan vastaaviksi ja työtehtäviin sopiviksi. Sairaanhoitajien ja lääkärien osallistumista käyttämiensä tietojärjestelmien kehittämistyöhön selvitettiin valtakunnallisten kyselytutkimusten avulla. Sairaanhoitajien aineisto kerättiin keväällä 2017. Lääkärien kyselytutkimus toteutettiin samoin keväällä 2017 ja lisäksi vuosina 2014 ja 2010, tosin vuonna 2017 lääkäreiltä ei kysytty kehittämiseen osallistumisen tavoista. Kyselyyn vastanneista sairaanhoitajista 46 % ja lääkäreistä 49 % kertoi osallistuneensa tietojärjestelmien kehittämistyöhön. Sairaanhoitajista 21 % oli valmiita osallistumaan kehittämisryhmiin ja vain 20 % ei ollut lainkaan kiinnostuneita osallistumaan; vuoden 2014 kyselyssä lääkäreillä vastaavat osuudet olivat 18 % ja 16 %. Ohjelmistotoimittajien ei koettu olevan kiinnostuneita loppukäyttäjien näkemyksistä eikä kehittämisehdotuksia toteutettu toivotulla tavalla eikä ripeydellä. Verrattuna vuosiin 2010 ja 2014 lääkärien arviot eivät olleet muuttuneet positiivisemmiksi. Loppukäyttäjistä suuri osa olisi halukkaita osallistumaan kehittämistyöhön jollakin tavalla, mutta ohjelmistokehitys ei ole toistaiseksi löytänyt parhaita tapoja heidän osallistumisensa mahdollistamiseen. On ilmeistä, että loppukäyttäjät eivät koe pystyvänsä vaikuttamaan ohjelmistokehitykseen toivotulla tavalla. Osallistamisen on myös oltava mahdollista osana jokapäiväistä työtä. Terveydenhuollon organisaatioiden on tunnistettava kehittämistyöhön osallistumisen merkitys ja mahdollistettava esimerkiksi tietojärjestelmälääkärien ja -hoitajien urapolut. Tärkeää on, että tietojärjestelmiä kehittävien lääkäreiden ja sairaanhoitajien kliininen työ jatkuu tietojärjestelmien kehittämisen rinnalla, jotta näkemys työhön, missä järjestelmiä käytetään, säilyy., End user participation in healthcare IT system development is essential in order to develop systems that fit together with healthcare professionals’ work tasks and needs. National questionnaire studies were conducted to explore how nurses and physicians participate in system development and what kind of experiences they have on participation. The questionnaire to nurses was conducted in spring 2017. Similarly, the questionnaire to physicians was conducted in spring 2017 but also earlier in 2010 and in 2014. The number of respondents was 4018 for physicians and 3607 for nurses. Participation rates in the system development were following: 46% of the nurses and 49% of the physicians had participated in the system development. 21% of the nurses were willing to participate in the development groups and 20% were not willing to participate at all. The physicians’ rates were 18% and 16% in 2014, respectively. Depending on the used software, 43 - 93 % of the respondents felt that software vendors were not interested in the views and opinions of the end users, nor did the proposed improvements take place in the desired manner or quick enough. Compared to years 2010 and 2014, physicians’ opinions had not changed more positive. The study results indicate that a large number of the end users would be willing to participate in healthcare IT system development. However, suitable methods and appropriate practices on how to involve end users in development work seem to be lacking. The results indicate that end users feel not to be able to influence to the development in the way they wish. The participation should take place as a part of the daily work. Healthcare organisations need to recognise the importance of participating in development work and, for example, enable career paths for IT physicians and nurses. It is important that the clinical work of physicians and nurses who develop information systems, will continue alongside the development to keep the practical “touch” to work in which systems are being used.
- Published
- 2018
11. Development and formation of Estonian nursing in a changing society : follow-up study
- Author
-
Ernits, Ülle, Yhteiskuntatieteiden tiedekunta - Faculty of Social Sciences, and University of Tampere
- Subjects
potilaiden hyvinvointi ,nursing environment ,patient well-being ,hoitotyön toiminnot ,hoitotyön toimintaympäristö ,organisational culture ,nurse ,statistical nursing model ,tilastollinen hoitotyön toimintamalli ,organisaatiokulttuuri ,nursing ,sairaanhoitaja ,nursing activities ,Hoitotiede - Nursing Science ,hoitotyö - Abstract
Tutkimuksen tavoitteena oli tuottaa hoitotyön ja sen toimintojen muotoutumista kuvaileva tilastollinen hoitotyön malli. Lisäksi tavoitteena oli kuvata seurantatutkimuksena Virossa tehtävän hoitotyön toimintoja potilaiden hyvinvoinnin kannalta sekä organisaatiokulttuurin ja toimintaympäristön yhteyksiä hoitotyöhön sairaanhoitajien näkökulmasta. Tutkimuksen painopiste on sairaanhoitajan ammatillinen toiminta, jota tarkasteltiin sairaanhoitajien toteuttamien hoitotoimintojen (fyysiset, psyykkiset, sosiaaliset, hengelliset) kautta. Lisäksi tarkasteltiin sairaanhoitajien arvioita hoitotoimintoihin käytetystä ajasta ja hoitoalan kehitystä. Tutkimus on peruslähtökohdiltaan hoitotieteellinen, mutta siinä on hyödynnetty monitieteellistä lähestymistapaa, erityisesti yhteiskuntatieteellistä ja kasvatustieteellistä tutkimusta. Tutkimuskohteena olivat sairaanhoitajien ammatillinen toiminta, työolosuhteet ja organisaatiokulttuuri sairaanhoitajien näkökulmasta. Tutkimuksessa käytettiin kvantitatiivista lähestymistapaa. Tutkimus perustui The Baltic-Finland NuRsE -projektin puitteissa Virosta kerättyyn aineistoon ja sen analyysiin. Projektiin osallistui Suomen, Viron, Latvian ja Liettuan hoitoalan asiantuntijoita ja työtä koordinoi projektityöryhmä. Tutkimuksessa käytettiin mittarina kyselyä, joka laadittiin vuonna 1997 ja pilotoitiin vuonna 1998, minkä jälkeen sitä muokattiin. Tutkimus toteutettiin seurantatutkimuksen mukaisesti kaksivaiheisena vuosina 1999 ja 2009. Alkuperäinen kyselylomake koostui 42 kysymyksestä, joista tässä tutkimuksessa on tutkimustavoitteiden mukaisesti käytetty 35 kysymystä. Vuonna 1999 tutkimukseen otettiin Viron 14 sairaalaa, jossa oli sisätautien ja kirurgian osastot. Kyselylomake lähetettiin 640 sairaanhoitajalle, joilla oli vähintään yhden vuoden työkokemus. Lomakkeita palautettiin 579 (vastausprosentti oli 94). Analyysiin hyväksyttiin 517 lomaketta, joten lopullinen vastausprosentti oli 81. Vuonna 2009, jolloin tehtiin uusi mittaus, Viron terveydenhuoltojärjestelmän rakenne oli uusittu ja sairaaloita vähennetty. Lomakkeita lähetettiin 260 kappaletta kuuteen sairaalaan, ja niistä palautettiin 244 (vastausprosentti oli 94). Analyysiin otettiin 215 lomaketta, joten lopulliseksi vastausprosentiksi muodostui 83. Kaikki aineiston käsittely toteutettiin Stata 14.2 tilasto-ohjelmistolla. Kahdessa tutkimusvaiheessa mitattuja muuttujia vertailtiin keskenään. Keskiarvojen vertailuun käytettiin t-testiä, mediaanien vertailuun Wilcoxonin testiä, jakaumien vertailuun khiin neliö -testiä (χ2) ja Kolmogorov-Smirnovin testiä. Eri tutkimusvaiheissa mitattuja muuttujia pidettiin merkitsevästi erilaisina, jos testin laskemalla saatu merkitsevyyden todennäköisyys sai arvon p < 0.05. Tulokset luonnehtivat vastaajien arvioita fyysisten, psyykkisten, sosiaalisten ja hengellisten hoitotoimintojen tärkeydestä potilaiden hyvinvoinnin takaamisessa. Muuttujat muodostettiin pääkomponenttianalyysilla. Tämän jälkeen laadittiin lineaariset regressiomallit, joilla selvitettiin eri taustamuuttujien vaikutusta potilaiden hyvinvoinnin takaavista hoitotoiminnoista esitettyihin tärkeysarvioihin molemmissa tutkimusvaiheissa. Aineiston analyysin tuloksena laadittuun tilastolliseen toimintamalliin valittiin ne riippumattomat muuttujat, joilla oli analyysin perusteella tilastollisesti merkitsevä vaikutus riippuviin muuttujiin. Tutkimuksen tuloksena saatiin tietoa Viron sairaanhoidon kehityksestä ja sairaanhoitajien ammatillisesta toiminnasta sairaanhoitajien näkökulmasta vuosina 1999 ja 2009. Lisäksi saatiin tietoa hoitotyön tavoitteista, potilaiden fyysisestä, psyykkisestä, sosiaalisesta ja hengellisestä hyvinvoinnista sekä ongelmista ja niihin liittyvistä hoitotoiminnoista, organisaatiokulttuurista ja toimintaympäristöstä. Kaksivaiheisen tutkimuksen tulosten perusteella laadittu tilastollinen hoitotyön toimintamalli esittää hoitotoimintojen merkittävät komponentit ja niihin vaikuttavat tekijät potilaiden hyvinvoinnin näkökulmasta. Potilaiden hyvinvointiin merkittävimmin liittyneet tekijät voi jakaa viiteen ryhmään: sairaanhoitajien työkokemus, organisaatiotekijät, hoitotoimintoihin kulunut aika ja potilailla esiintyvien hengellisten ja psyykkisten ongelmien tiedostaminen. Tutkimustuloksista saatua tietoa voidaan hyödyntää opiskelijoiden oppimis- ja tutkijoiden tutkimisprosessin tukemisessa, käytännön hoitotyön kehittämisessä sekä hoitotyön historiallisen näkökulman ymmärtämisessä ajassa ja yhteiskunnallisessa muutoksessa. Laaja, koko Viron kattava tutkimus antaa huomattavan panoksen hoitoalan koulutukseen perus-, maisteri- sekä tohtoritasolla, ja tukee hoitotieteen kehitystä Virossa. Tutkimuksella on kansainvälistä merkitystä, sillä se tarjoaa kokonaiskatsauksen Virossa viime vuosikymmeninä tehtyyn hoitotyöhön ja sen tulevaisuudennäkymiin. Lisäksi tutkimus antaa lisätietoa hoitotyön prosessiin sisältyvistä monimutkaisista yhteyksistä. The purpose of the present study was to produce a statistical nursing model describing nursing care and its different functions. It also included a follow-up study designed to depict nursing practices employed in Estonia from the patient well-being viewpoint, and to examine registered nurses’ opinions on the interrelation between organisational culture and nursing environment. The research focused on registered nurses' professional activities, which were examined through nursing care (physical, mental, social, religious) activities. In addition, the nurses were asked to evaluate the time used on the different treatments and to analyse the development in the field. Although the study is based on nursing sciences, it is multidisciplinary in nature, drawing particularly from social sciences and pedagogical research. The research addressed nurses' professional activities, working conditions and organisational culture from the point of view of registered nurses. The study employed a quantitative approach. It was based on data collected in Estonia during the Baltic-Finland NuRsE -project. The project involved nursing professionals from Finland, Estonia, Latvia and Lithuania, and was coordinated by a working group.The indicator questionnaire used in the study was drawn up in 1997, piloted in 1998 and consequently modified. The study was conducted in two phases: the first phase in 1999 and a follow-up in 2009. The original questionnaire consisted of 42 questions, of which 35 were selected for the present study in line with its objectives. The 1999 research covered 14 Estonian hospitals with internal medicine and surgical departments. The questionnaire was sent to 640 registered nurses with a minimum of one year of work experience. Of the 579 questionnaires returned (response rate 94), 517 were accepted for analysis, making the final response rate 81. The questionnaire was repeated in 2009 after the restructuring of the Estonian health care system and reduction of hospitals. A total of 260 questionnaires were sent to six different hospitals, of which 244 were returned (response rate 94). Analysis was performed on 215 forms, making the final response rate 83. The data were analysed with the Stata 14.2. statistical analysis software. The variables measured during the two phases of the study were compared with each other. Mean values were compared with the t-test, medians with the Wilcoxon test, and distributions with the chi-squared test (χ2) and the Kolmogorov-Smirnov test. The variables measured during the different phases were considered significantly different, if the likelihood of statistical significance was p < 0.05. The results described the respondents' assessment regarding the importance of somatic, mental, social and religious nursing treatments on the well-being of the patients. The variables were formed by main component analysis. The next step was to develop linear regression models in order to examine the impact of various background variables on importance assessments of the different nursing treatments on patients' well-being in both research phases. The statistical nursing model created based on data analysis includes all independent variables, which impact on dependent variables was found to be statistically significant. The results offer an insight into nurses' perception of the development of Estonian nursing care and their own nursing activities in 1999 and 2009. In addition, the study provides information on the objectives of nursing, on patients' physical, mental, social and religious well-being, problems and related nursing treatments, as well as on organisational culture and nursing environment. The statistical nursing model created on the basis of the results of the two-phase research presents the most significant nursing care components and related factors from the patient well-being point of view. On the basis of the analysis, the most significant factors affecting the well-being of patients can be divided into five groups: nurses’ work experience, organisational factors, estimated time used on nursing care, and the awareness of any religious and mental problems experienced by the patients. The information obtained may be utilised in future learning and research processes, help in developing practical nursing skills, and provide understanding of nursing in both a historical context and in the context of social change.The study is comprehensive and covers the whole of Estonia, and can thus contribute greatly to nursing education on basic, master's and doctorate levels, and support the development of nursing sciences in Estonia. It carries international value by providing a synoptic view on the nursing care provided in Estonia in the past few decades as well as its future prospects, and by offering additional information on the complex relations involved in nursing processes.
- Published
- 2018
12. Nuorten sairaanhoitajien aikomukset lähteä ammatistaan Suomessa
- Author
-
Helander, Marianne, Yhteiskuntatieteiden tiedekunta - Faculty of Social Sciences, and University of Tampere
- Subjects
Terveystieteiden tutkinto-ohjelma - Degree Programme in Health Sciences ,nursing ,intention to leave the profession ,nurse ,sairaanhoitaja ,Personnel Turnover ,aikomus lähteä ammatista - Abstract
Nuorten sairaanhoitajien aikomukset lähteä ammatistaan on aiheena ajankohtainen, koska erityisesti nuorten sairaanhoitajien tyytymättömyys sairaanhoitajan ammattia ja työoloja kohtaan on jatkuvasti lisääntynyt. Työvoimana nuoret sairaanhoitajat edustavat suurta määrää terveydenhuollon toimijoista, jonka vuoksi terveydenhuollolla ei ole varaa menettää heitä muille aloille hoitoalan työoloihin liittyvän tyytymättömyyden vuoksi. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata nuorten, 29-vuotiaiden ja sitä nuorempien, sairaanhoitajien aikomuksia lähteä ammatistaan. Tutkimuksen aineisto kerättiin sähköisenä kyselynä E-lomakkeella tammikuussa 2018 vapaaehtoisilta nuorilta sairaanhoitajilta erilaisten interaktiivisten sivustojen välityksellä. Tutkimusaineisto (n = 166) muodostui yhden avoimen kysymyksen vastauksista. Tutkimuksen osallistujat olivat iältään 22–29-vuotiaita. Aineisto analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä ja tämän lisäksi aineisto kvantifioitiin. Tutkimuksen mukaan nuorten sairaanhoitajien aikomukseen lähteä ammatistaan vaikuttavia tekijöitä olivat palkkatyytymättömyys, kohtuuttomat työn vaatimukset, puutteellinen perusta omalle työlle hoitoalalla, oman jaksamattomuuden uhka sekä huonot työskentely olosuhteet. Palkkaan liittyvä tyytymättömyys oli yksittäinen ja suurin nuorten sairaanhoitajien ammatista lähtöaikomukseen vaikuttava tekijä. Nuoret sairaanhoitajat kokivat sairaanhoitajan työstä maksettavan palkan olevan minimaalinen ja huono sairaanhoitajan koulutukseen, työn vaatimuksiin ja työssä otettavaan vastuuseen nähden. Heidän mielestään sairaanhoitajan työssä oli kohtuuttomia vaatimuksia työkuormituksen ja työlle uhrautumisen muodossa. Sairaanhoitajuuden puutteellinen arvostus, heikkotasoinen johtaminen ja puutteellinen perehdytys olivat hoitoalaan liittyviä tekijöitä, jotka vaikuttivat myös nuorten sairaanhoitajien aikomukseen lähteä ammatistaan. Edellä mainittujen lisäksi nuoret sairaanhoitajat kokivat työhön liittyvän erilaisia uhkia sekä työskentelyolosuhteet koettiin huonoiksi. Tutkimus tuo nuorten sairaanhoitajien äänen kuuluville ammatista lähtemisen aikomusten osalta. Tutkimustietoa voidaan hyödyntää hoitotyön organisaatioissa ja sen avulla on mahdollista tunnistaa sellaisia työyhteisössä tai organisaatiossa olevia tekijöitä, joihin puuttumalla saatetaan estää nuorten sairaanhoitajien päätös jättää ammattinsa. Tiedon avulla voidaan mahdollisesti myös lisätä nuorten sairaanhoitajien ammattiin sitoutumista. ABSTRACT Young registered nurses intend to leave the profession in Finland The intention of young nurses' to leave their profession is topical and important because the dissatisfaction of young nurses' with nurses' work and working conditions has been constantly increasing. As a labor force, young nurses represent a large number of health-care providers and therefore health-care cannot afford to lose them in other areas due to dissatisfaction with working conditions in the care field. The purpose of this thesis was to describe young nurse's (nurses under 29 year) intention to leave the profession. The data was collected through an electronic questionnaire (n = 166) January in 2018. This study was consisted of one open-ended question. The inductive content analysis method was used for data analysis. According to the study, young nurses' intentions to leave the profession include unpaid pay, unreasonable job demands, lack of foundation for their own work in the health-care field, threat of their own lack of self-sufficiency, and poor working conditions. Wage-related dissatisfaction was the main factor affecting the vocation of the young nurses profession. Young nurses felt that nursing salary was minimal and poor when they comparing salary to nursing education, job demands, and work responsibilities. They felt that the nurse's work was unreasonable in terms of workload and sacrifice. Inadequate appreciation of the nursing care, poor management and inadequate orientation were factors related to the health-care sector, which influenced the intention of young nurses to pursue their profession. In addition, young nurses experienced a variety of threats to work and poor working conditions. The study bought out young nurse's voice for intention to leave the profession in Finland. There is a lot of information that health-care organizations can use when develop effective strategies to reduce turnover in this youngest generation of the nursing workforce.
- Published
- 2018
13. Erikoissairaanhoidossa työskentelevien sairaanhoitajien työmotivaatio
- Author
-
Lahnalampi, Kati, Yhteiskuntatieteiden tiedekunta - Faculty of Social Sciences, and University of Tampere
- Subjects
specialized medical care ,Terveystieteiden tutkinto-ohjelma - Degree Programme in Health Sciences ,työmotivaatio ,work motivation ,nurse ,sairaanhoitaja ,erikoissairaanhoito - Abstract
Motivaatio voidaan jakaa sisäiseen ja ulkoiseen motivaatioon. Ulkoisesti motivoitunut työntekijä työskentelee velvollisuuden tunteesta tai saavuttaakseen menestystä ja taloudellisia palkkioita. Sisäisesti motivoitunut työntekijä työskentelee työn innostamana. Sairaanhoitajien työmotivaatioon on aikaisemmin todettu olevan yhteydessä työtehtävät, henkilökohtaiset arvot ja persoonallisuuden piirteet sekä työpaikka. Tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata erikoissairaanhoidossa työskentelevien sairaanhoitajien työmotivaatiota. Tutkimusaineisto kerättiin sähköisellä kyselylomakkeella huhti-toukokuussa 2018. Vastaajina toimivat yhden sairaanhoitopiirin sairaanhoitajat (N=1468), vastausprosentti 20,7 % (n=304). Kyselylomake muodostui taustakysymyksistä sekä työmotivaation tutkimiseen tehdystä Gagnén ym. kehittämästä Multidimentional Work Motivation Scale (MWMS) –mittarista. Työmotivaatiota kuvataan sisäisen motivaation (3 väittämää) sekä ulkoisen motivaation osa-alueiden, tunnistetun sääntelyn (3 väittämää), sisäistetyn sääntelyn (4 väittämää) ja ulkoisen sääntelyn (sosiaalinen 3 väittämää, materiaalinen 3 väittämää) näkökulmista. Lisäksi kuvataan motivaation puutetta (3 väittämää). Mittari muodostui väittämistä, joihin samaistumista sairaanhoitajat arvioivat seitsemänportaisella Likert-asteikolla. Aineisto analysoitiin tilastollisin menetelmin. Erikoissairaanhoidossa työskentelevien sairaanhoitajien työmotivaatio oli tutkimuksen mukaan korkealla tasolla. Työmotivaation osa-alueista sisäinen motivaatio, tunnistettu sääntely ja sisäinen sääntely olivat korkealla tasolla. Ulkoinen sääntely oli alhaisinta ollen kohtalaisen korkealla tasolla. Nuorten, määräaikaisessa työsuhteessa olevien ja vähän työkokemusta omaavien sairaanhoitajien sekä naissairaanhoitajien työmotivaatio oli korkeaa. Työmotivaatio oli korkeaa myös silloin, kun sairaanhoitaja pystyi vaikuttamaan omiin työvuoroihinsa ja koki pystyvänsä hyvin yhdistämään työn ja vapaa-ajan. Toiminta-alueita verratessa työmotivaatio oli lasten- ja naistentautien sekä synnytyksen ja operatiivisella toiminta-alueilla työskentelevillä sairaanhoitajilla muita toiminta-alueita korkeampaa. Työpaikasta tai ammatista lähtemisaikeita oli vähemmän niillä sairaanhoitajilla, joilla työmotivaatio oli korkea. Vanhempien, pidemmän työkokemuksen omaavien ja vakituisessa työsuhteessa olevien sairaanhoitajien työmotivaatiota tulee jatkossa parantaa. Myös keinoja vaikuttaa omiin työvuoroihin, tulee edelleen kehittää ja lisätä. Jotta sairaanhoitajien työ säilyy vetovoimaisena ja potilaat saavat hyvää hoitoa tulevaisuudessakin, sairaanhoitajien työmotivaation ylläpitämiseen ja parantamiseen tulee kiinnittää nykyistä enemmän huomiota suunnittelemalla pitkäkestoisia työmotivaatiota ylläpitäviä ja kehittäviä toimintatapoja. ABSTRACT Nurses’ work motivation in specialized medical care Motivation can be divided into intrinsic and extrinsic motivation. An extrinsically motivated employee is working out of a sense of duty and to gain success and rewards. An intrinsically motivated employee is working filled with enthusiasm. Previous studies have shown that nurses’ assignments, their personal values and personality as well as the characteristics of the work place are connected with work motivation. The purpose of the study was to describe nurses’ work motivation in specialized medical care. The data were collected between April and May in 2018 via an electronic questionnaire. The target population were nurses (N=1468) in one hospital district in Finland, with a response rate of 20,7 % (n=304). The questionnaire included background questions and Work motivation was assessed using a measure for motivation at work with Multidimentional Work Motivation Scale (MWMS) instrument developed by Gagné et al. Work motivation is defined in terms of the categories intrinsic motivation (3 statements), identified regulation (3 statements), introjected regulation (4 statements), external regulation (social 3 statements, material 3 statements) and amotivation (3 statements). The respondents rated their level of agreement with the statements by way of seven-point Likert-scale. The data were analyzed using statistical methods. According to this study nurses’ work motivation in specialized medical care was at a high level. The subcategories of intrinsic motivation, identified regulation and introjected regulation were at a high level. External regulation was lowest however being moderate high. Younger nurses, nurses in a temporary position, nurses with less work experience and female nurses had high levels of work motivation. Similarly work motivation was high when nurse experienced autonomy in rota planning and a good work-life balance. When comparing different areas of specialization, work motivation was highest with nurses working in the medical care of children, in gynecology and maternity care and in operational division. When having high work motivation nurses seldom had intentions to quit the profession or leave the current employer. The work motivation of older nurses, with long work experience and permanent position must be improved further. In addition, nurses’ autonomy in rota planning must be increased and improved. In order to maintain the attractiveness of the nursing profession and the quality of good patient care, more attention must be paid to maintaining and improving nurses’ work motivation and to long-term hospital policies that increase and maintain nurses’ work motivation.
- Published
- 2018
14. Sairaanhoitajayrittäjien kokemukset hoivayrittäjänä tarvittavista valmiuksista
- Author
-
Lehtinen, Anu, Terveystieteiden yksikkö - School of Health Sciences, and University of Tampere
- Subjects
hoivayrittäjä ,yrittäjyyskasvatus ,hoivayrittäjyys ,nurse ,sairaanhoitaja ,care entrepreneurship ,care entrepreneur ,valmius ,readiness ,Hoitotiede - Nursing Science ,entrepreneurship education - Abstract
Tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata sairaanhoitajayrittäjien kokemuksia yrittäjyysvalmiuksistaan hoivayrittäjänä. Tutkimuksen tavoitteena oli tuottaa tietoa hoivayrittäjien valmiuksista. Saadun tiedon avulla voidaan kehittää sosiaali- ja terveysalan koulutuksen yrittäjyyskasvatusta. Tutkimuksen aineisto kerättiin tammi- toukokuun välisenä aikana 2013 kymmeneltä sairaanhoitajalta, jotka toimivat yksityisten sosiaali- ja terveyspalveluiden tuottajina. Tutkimusaineisto kerättiin teemahaastattelun avulla ja analysoitiin induktiivisella sisällönanalyysillä. Hoivayrittäjänä toimivien sairaanhoitajien kokemukset yrittäjyysvalmiuksista olivat hoitotyön johtaminen, itsensä johtaminen ja liiketoiminnan johtaminen. Sairaanhoitajayrittäjät kuvasivat hoitotyön johtamisen hoitotyön osaamisena, henkilökunnan johtamisena sekä haluna ja kykynä toimia eri sidosryhmien kanssa. Itsensä johtaminen vaati tietoa hoivayrittäjänä toimimiseen, jatkuvaa tiedonhakua sekä taitoa laaja-alaiseen vapauteen ja vastuuseen. Liiketoiminnan johtaminen tarkoitti tavoitteellisen liiketoiminnan hallintaa, jossa heidän tuli toimia luovasti ja rohkeasti. Tutkimuksen tuloksia voidaan käyttää sosiaali- ja terveysalan koulutuksessa yrittäjyyskasvatuksen opetussuunnitelman kehittämiseen. Nurse entrepreneurs` experiences of required readiness as care entrepreneurs The purpose of this thesis was to describe nurse entrepreneurs' experiences of required readiness as care entrepreneurs. The aim of the thesis was to generate information about care entrepreneurs' readiness. With the help of the received information one can develop entrepreneurship education in the social and health care service education. The data for the thesis was collected between January and May in 2013 from ten nurses who work as private producers in social and health care services. The research material was collected using a theme interview and it was analyzed by an inductive content analysis. Nurses who work as care entrepreneurs experienced that readiness to entrepreneurship were care work management, self management and business activity management. Nurse entrepreneurs described care work management as to know care work, as personnel management and as willingness and ability to work in co-operation with different interest groups. Self management required information about how to work as care entrepreneur, how to constantly search for information and skills for extensive freedom and responsibility. Business activity management meant to master target-oriented business activity, in which they had to work creatively and bravely. The results of the thesis can be used in the social and health care service education to develop the entrepreneurship education curriculum.
- Published
- 2014
15. Erikoissairaanhoidon sairaanhoitajien työmotivaatio
- Author
-
Kati Lahnalampi, Mervi Roos, Tarja Suominen, Yhteiskuntatieteiden tiedekunta - Faculty of Social Sciences, and Tampere University
- Subjects
työmotivaatio ,Hoitotiede - Nursing ,work motivation ,specialized health care ,nurse ,sairaanhoitaja ,Terveystiede - Health care science ,erikoissairaanhoito ,hoitotyö
Catalog
Discovery Service for Jio Institute Digital Library
For full access to our library's resources, please sign in.