Search

Maaliskuussa 2020 koronaviruksen aiheuttama hengitystieinfektio julistettiin pandemiaksi, ja valtaosa maailman maista päätyi ottamaan käyttöön erilaisia rajoitustoimia terveydenhuollon toimintakyvyn varmistamiseksi. Kyberhyökkäykset ovat digitalisaation myötä yhä arkipäiväisempi ja ajankohtaisempi uhka, joka koskettaa enenevissä määrin myös terveydenhuoltoa, kun yhä useammat toiminnot ovat riippuvaisia tietojärjestelmistä. Näiden sekä monien muiden terveydenhuoltoa koskettavien uhkien myötä terveydenhuollon kriisivalmius on hyvin ajankohtainen ja tärkeä aihe, jotta tulevaisuudessa terveydenhuoltojärjestelmä pystyy vastaamaan yhä monimutkaistuvimpiin uhkiin ja kriiseihin. Nykypäivänä lähes muodikkaana terminä tunnettu resilienssi tarjoaa näkökulman siihen, mitä kriisivalmius tarkoittaa modernissa kontekstissa, kun enää pelkkä ennalta varautuminen ei riitä turvaamaan järjestelmän toimintakykyä kriisitilanteessa. Tässä diplomityössä tutkittiin suomalaisen terveydenhuoltojärjestelmän resilienssiä sekä erityisesti sitä, miten informaation asymmetria vaikuttaa siihen. Nimensä mukaisesti informaation asymmetria viittaa tilanteeseen, jossa informaatio on epäsymmetrisesti jakautunut sitä hyödyntävien osapuolten välille, jolloin kaikilla informaationvaihdon osapuolilla ei ole käytettävissään yhtä paljon tai yhtä laadukasta informaatiota. Tutkimusstrategiana oli tapaustutkimus, jossa tarkasteltiin terveydenhuoltojärjestelmää sekä kansallisella että organisaatiotasolla dokumenttianalyysin keinoin. Kansallisen tason tarkastelussa kriisivalmiuden kontekstina oli koronapandemia ja organisaatiotasolla kyberhyökkäykset. Dokumenttianalyysissa analysoitiin laajemmin suomalaisen terveydenhuoltojärjestelmän kriisivalmiutta tutkivan RECPHEALS-hankkeen aineistoja. Tutkimuksen tavoitteena oli muodostaa ensin kirjallisuuden avulla kattava käsitys siitä, mitä resilienssi ja informaation asymmetria ilmiöinä ovat ja mikä yhteys näiden välillä voi mahdollisesti olla. Kirjallisuuden avulla resilienssistä pystyttiin tunnistamaan neljä keskeistä elementtiä, joista se useimpien määritelmien mukaan muodostuu: varautuminen, tieto, sopeutumiskyky sekä henkilöstö. Informaation asymmetria johtuu kirjallisuuden perusteella hyvin usein rakenteellisista esteistä informaation kululle sekä eroista tiedon laadussa ja kyvyssä tulkita sitä. Kummankin ilmiön määrittely, tarkastelun rajaus sekä kirjallisuuden perusteella muodostettu teoreettinen yhteys ilmiöiden välillä mahdollisti sen, että eri tutkimusten tarpeisiin alun perin tehtyjä haastatteluita pystyttiin hyödyntämään tämän tutkimuksen tarpeisiin onnistuneesti. Tämän tutkimuksen uutuusarvo on nimenomaan informaation asymmetrian ja resilienssin yhteyden tarkastelussa, sillä tutkimuksessa tehdyn kirjallisuuskatsauksen aikana ei kyetty löytämään muita vastaavia tutkimuksia. Tapaustutkimuksen perusteella informaation asymmetriaa ilmenee kaikkien neljän resilienssin elementin yhteydessä ja kaikista eniten tietoon, tiedon kulkuun sekä sopeutumiskykyyn liittyen. Vaikutuksen ovat suurelta osin negatiivisia, mutta tutkimuksen perusteella on myös joitakin tilanteita, joissa informaation asymmetrian ylläpitäminen edistää resilienssiä. Tutkimus onnistui tuottamaan paljon uutta tietoa suomalaisen terveydenhuoltojärjestelmän kyvystä vastata erilaisiin kriiseihin sekä niistä haasteista, jotka ovat heikentäneet ja voivat tulevaisuudessa heikentää järjestelmän resilienssiä. Tutkimuksen tulokset olivat myös linjassa kirjallisuuden kanssa ja täydensivät sitä erityisesti hyödyllisen informaation asymmetrian osalta. Tutkimuksen perusteella kaikkien informaatiovaihdon osapuolten pyrkimys informaation asymmetrian vähentämiseen mahdollistaa järjestelmän korkeamman resilienssin. Erityisesti varautumisjärjestelmän ongelmakohtien ja varautumiseen liittyvien oletusten tutkiminen on tämän tutkimuksen perusteella erittäin mielenkiintoinen ja tarpeellinen jatkotutkimusaihe.

Työn tarkoituksena on tutkia rakennetun ympäristön päästöjen hallinnan johtamisen käsitettä suomalaisissa kunnissa. Nykyinen tutkimus aiheesta on hyvin vaihtelevaa, mikä johtaa kysymykseen, miten päästöjä voidaan hallita systemaattisesti, kun pohjatieto on erilaista eri kunnissa. Tutkimustietoa on niin rakennetusta ympäristöstä, rakentamisesta, yleisesti päästöjen hallinnasta ja kuntajohtamisesta, mutta perusteellinen tutkimus aiheesta puuttuu. Siksi tutkimuskysymykseksi muodostettiin ”Kuinka rakennetun ympäristön päästöjen hallintaa johdetaan suomalaisissa kunnissa?” ja kahdeksi alatutkimuskysymykseksi ”Millaiset työkalut ja menetelmät ovat kriittisiä menestyksekkääseen päästöjen hallinnan johtamiseen?” ja ”Millaisia näkemyksiä ja intressejä päästöjen hallinnan johtamiseen liittyy?” Tutkimus toteutettiin kahdessa osassa: systemaattisen tiedonhakuprosessin mukaisesti kirjallisuuskatsauksena, jonka jälkeen muodostettiin kyselytutkimus suomalaisiin kuntiin. Kohderyhmäksi valittiin 82 hiilineutraalisuutta tavoittelevaa kuntaa (Hinku) valtakunnallisesta Hinku-verkostosta, joka on asettanut osallistuville kunnille yhteisen hiilineutraalisuuden tavoitteen. Kuntien Hinku-verkoston yhteyshenkilölle lähetettiin kysely, jossa oli väittämiä ja avoimia kysymyksiä. Vastausprosentti oli 22 % ja vastaukset olivat monipuolisia. Teoriaosuudelle saatiin hyvin tukea myös suomalaisten kuntien kontekstissa ja näistä saatiin rakennettua suomalaiselle kunnalle sopiva rakennetun ympäristön päästöjen hallinnan johtamisen viitekehys. Merkittävimmät tulokset liittyivät tiedon johtamiseen ja hyödyntämiseen. Päästöjen hallinnan johtamisesta tulisi saada hajautettua ja systemaattista, mikä johtaa päästöjen syntymisen, torjunnan ja hiilen sitouttamisen hallintaan. Tämä vaatii kuitenkin sosiaalisen paineen ja yleisen kiinnostumisen päästöjen hallintaa kohtaan ja myös teknologisten toteutuksien kasvun. Työkaluja kunnissa hyödynnetään vain muutamia, vaikka kokonaisvaltainen päästöjen hallinnan johtaminen edellyttää useampien työkalujen samanaikaista hyödyntämistä. Työkalut tyypillisesti olivat asiantuntijapalveluiden hyödyntäminen ja päästöjen raportointi. Rakennetun ympäristön päästöjen hallinnan johtamisen viitekehyksessä yhdistyy strategia, pitkän aikavälin suunnitelma, lyhyen aikavälin suunnitelmat ja näiden vaatimat työkalut nyt ja tulevaisuudessa. Tällä hetkellä tulisi hyödyntää erityisesti tietokantoja, päästölaskentaa, viestintää ja kouluttamista. Tämän hetken näkymän mukaan seuraavaksi tulisi kehittää verkostoja ja yhteistyökanavia, kokonaisvaltaista päästöjen seurantaa ja vertailua, tutkimuksen lisäämistä ja innovointia ja kuntalaisten osallistamista.

Procurement is a key part of almost every manufacturing business. Successful supply chain management ensures that the required products or services arrive at the right time. To manage procurement effectively it requires implementing and following corporate strategies and procedures. Effective procurement performance measurement is needed to implement and monitor corporate strategies and targets. The thesis studies procurement performance measurement in a project business environment. The objective of the thesis is to develop a harmonized and coherent performance measurement system for one of the case company’s business lines. Additionally, the objective is to align operational and strategical procurement targets and activities. The research strategy for the thesis was the case study. With the case study approach, research can focus in-depth on the case and maintain a holistic and real-life viewpoint. Data for the research was gathered from qualitative and quantitative sources. Thus, the mixed method was chosen as a methodological choice. Qualitative data was gathered from semi-structured interviews and workshops. Quantitative data was gathered from the company’s data cube. Induction was chosen as an approach for theory development. At first, the thesis analyzed the current state of the case company’s procurement performance measurement. The needs of the procurement stakeholders were gathered via interviews, workshops, and by examining previous performance measures. Draft dashboards were created based on the feedback from the interviews, corporate material, and literature. Created performance metrics were based on corporate strategies and objectives. The thesis uses a modified performance measurement system design process framework and implementation process framework in the implementation process. Visualization framework was used to determine the right visualization. These frameworks were used to create the dashboards. The draft dashboards were presented in several workshops, where stakeholders had an opportunity to propose changes and ask questions about the logic behind the measures. The current status of the company’s procurement performance measurement was overall in a good shape based on procurement coverage. Based on feedback from the interviews, the coverage of current measures was good. Only a few additional measures were requested. The major problems that occurred were, that a lot of manual work was required to obtain the measures. The second concern was the lack of harmonization between performance measurement systems between business units. The lack of harmonization restricted the cross-referencing and generated misunderstandings to the measuring logic between business units. After the workshops, the draft dashboards were developed according to the requests given in the workshops. Several propositions were presented, which were evaluated according to the modified performance measurement system design framework. Finally, a total of three harmonized dashboards were created for the business unit management, category management, and team management. Transparency and harmonization were ensured by using the same dataset that was used for the organizational level. Literature frameworks conveyed the same message that was observed during the development process. The organization's strategy, objectives, and activities should be derived into the performance measurement. Thus, it can be used to monitor the strategy implementation, challenge the corporate strategy, and redirect focus on the critical areas. Hankinta on keskeinen osa jokaista yritystä, joka toimii valmistavassa teollisuudessa. Onnistunut toimitusketjun hallinta varmistaa, että tarvittavat tuotteet ja palvelut saapuvat oikeaan aikaan. Hankintojen tehokas hallinta edellyttää yrityksen strategioiden ja menettelytapojen toteuttamista ja noudattamista. Yrityksen strategian ja tavoitteen toteutumisen seurantaan tarvitaan toimivaa hankinnan suorituskyvyn mittaamista. Diplomityössä tutkitaan hankinnan suorituskyvyn mittaamista projektiliiketoimintaympäristössä. Diplomityön ensimmäisenä tavoitteena on kehittää yhtenäinen ja harmoninen suorituskyvyn mittausjärjestelmä kohdeyrityksen liiketoimintalinjalle. Toinen tavoite on yhtenäistää operatiivisen ja strategisen hankinnan tavoitteet ja toiminnot. Diplomityön tutkimusstrategiana oli tapaustutkimus. Tapaustutkimuslähestymistavan avulla tutkimus voi keskittyä tapaukseen syvällisesti ja silti säilyttää kokonaisvaltaisen ja tosielämän lähestymistavan. Tutkimusaineistot kerättiin laadullisista ja kvantitatiivisista lähteistä. Siksi sekamenetelmä valittiin metodologiaksi. Laadullista dataa kerättiin puolistrukturoiduista haastatteluista sekä työpajoista. Määrällinen data kerättiin yrityksen datakuutiosta. Opinnäytetyössä käytettiin pragmatismifilosofiaa. Induktiivinen päättely valittiin lähestymistavaksi teorian kehittämiseen. Aluksi diplomityössä analysoitiin kohdeyrityksen hankinnan suorituskyvyn mittaamisen nykytilaa. Hankinnan sidosryhmien tarpeet kerättiin haastatteluiden, työpajojen ja kohde yrityksen aikaisempia suorituskyvyn mittareita analysoimalla. Haastatteluiden, työpajojen, yrityksen materiaalien ja kirjallisuuden pohjalta luotiin luonnosmittaristot. Luodut suorituskyvyn mittarit perustuivat yritykseen strategiaan ja objektiiveihin. Viitekehyksinä diplomityössä käytettiin muokattuja suorituskyvyn mittaamisen suunnitteluprosessin viitekehystä ja implementointi prosessin viitekehystä. Visuaalista viitekehitystä käytettiin visualisuuden tarkastelemiseen. Kyseisiä viitekehyksiä käytettiin mittaristojen tekemiseen sekä niiden kehittämiseen. Luonnosmittaristot esiteltiin useissa työpajoissa, joissa sidosryhmillä oli mahdollisuus ehdottaa muutoksia ja esittää kysymyksiä mittarien taustalla toimivasta logiikasta. Yhtiön hankinnan suorituskyvyn mittaamisen nykytila oli kattavuuden osalta hyvässä kunnossa. Haastatteluiden perusteella nykyiset mittarit kattoivat hyvin hankinnan tarpeet. Haastateltavat pyysivät vain muutamia lisämittareita olemassa olevien lisäksi. Haastatteluiden ja työpajojen pohjalta suurimmat ongelmat olivat, että mittaustiedon kerääminen vaati paljon manuaalista työtä. Toinen ongelma oli suorituskykymittauksen harmonisoinnin puute liiketoimintayksiköiden välillä. Harmonisoinnin puute rajoitti yksiköiden vertailua ja aiheutti väärinkäsityksiä oikeasta mittauslogiikasta eri liiketoimintayksiköissä. Työpajojen jälkeen luonnosmittaristoja kehitettiin työpajoissa esitettyjen toiveiden mukaisesti. Esitettyjä ehdotuksia arvioitiin muokatun suorituskyvyn mittaamisen suunnitteluprosessin viitekehyksen pohjalta. Lopulta yhteensä kolme harmonisoitua mittaristoa luotiin liiketoimintayksiköiden johtamiseen, kategorian hallintaan ja tiiminhallintaan. Läpinäkyvyys ja harmonisointi varmistettiin käyttämällä samaa tietolähdettä, jota käytettiin myös organisaatiotasolla. Kirjallisuuden viitekehykset olivat linjassa tutkimuksen käytännön havaintojen kanssa. Organisaation strategia, tavoitteet ja toiminnot tulee johtaa suorituksen mittaamiseen. Siten voidaan seurata strategian toteutusta, haastaa yrityksen strategiaa ja ohjata huomiota kriittisille alueille.

Firms have begun to employ multiple business models in parallel to each other for achieving new ways of value creation, but the theoretical field is still lacking detailed understanding of the phenomenon to support managerial decision making. Dynamic capability theory has been suggested to be fruitful in explaining the behaviour of firms attempting to innovate through adopting additional business models, but currently the research field is missing studies that would analyse the relationship between parallel business models and dynamic capabilities from a systemic perspective with the specific empirical context in incumbent firms. The aim of this research was to analyse the development and portfolio interactions of parallel business models, and the effects of dynamic capabilities in their management. The research was conducted as a qualitative embedded case study, by using a deductive approach for theory development. Multiple embedded cases enabled assessing the replicability of the findings across them, and the embedded context allowed more generalisable findings to be made about the firm specific dynamic capabilities. The study followed a pragmatic research philosophy with exploratory purposes, to create understanding for sup-porting managerial decision making, even though the phenomenon is not yet fully under-stood in the theoretical field. Data collection included in-depth interviews of the key managerial personnel regarding both cases, and interview data was analysed by thematic analysis based on the theoretical background of this research. Results across cases were com-pared and discussed for building explanations about the phenomenon. Results show that business models create portfolio interactions regarding activity, re-source, and customer sharing within firms. The primary conflicts emerged from sharing of in-ternal critical resources and customer channels, and activity system connections increased the between complexity of the portfolio. Dynamic capabilities had a pivotal role in enabling the concurrent development, and they were utilised for enabling and moderating the inter-actions. Seizing capabilities were used for managing resource conflicts with solution harvesting and investing prioritisations in the presence of scarcity, and they allowed aligning the business practices and establishing activity system connections. Sensing capabilities were used to pace the resource usage according to external demands, and transforming capabilities allowed building and separating critical resources and sustaining balance between re-source flows. Transforming capabilities were used for controlling, guiding, and separating shared activity systems, and they allowed increasing the sharing efficiencies. The sharing conflicts regarding customer channels were mitigated through balancing their usage or over-riding them through transforming and seizing capabilities. Dynamic capabilities allowed the firm to develop its business model portfolio towards increased alignment. Findings of this study advance the literatures of dynamic capabilities about their effective mechanisms, and parallel business models by developing understanding about portfolio interactions. Increased value creation is possible through establishing parallel complementary business models, and dynamic capabilities can be utilised effectively in their management. Competing business models with low sharing of non-critical assets are recommended to be established in separate organisational structures, without dependencies with firm’s other business models. Further theoretical studies are required for strengthening the foundation of parallel business model and dynamic capability literatures. Empirical research should study the topics in different industry contexts, but also in the light of alternative theoretical lenses, such as strategic entrepreneurship.

Tässä diplomityössä tutkitaan operatiivisen työn mittaamista case-organisaatiossa. Case- organisaatio on kirjoittajan työnantaja. Työtä on case-organisaation puolelta ohjannut organisaation tuottavuuspäällikkö. Case-organisaatiossa on todella paljon erilaisia mittareita. Näistä suurin osa liittyy myyntityötä tekeviin työntekijöihin ja näiden osastoihin. Case- organisaation tuottavuuspäälliköllä on kuitenkin vahva tahtotila saada mitattua myös operatiivista työtä tekeviä työntekijöitä ja osastoja tehokkaammin ja tarkemmin. Tämän diplomityön tarkoituksena onkin luoda pohjaa uuden mittariston luomiselle. Tässä diplomityössä pyritään esittelemään mittareiden yleisesti hyväksi todettuja ominaisuuksia. Lisäksi case-organisaation tuottavuuspäällikkö haluaa osallistaa työntekijöitä tähän prosessiin, joten heille teetettiin kysely, jonka avulla he voivat vaikuttaa tämän pohjan luomisessa. Tässä diplomityössä tehdään melko kattava kirjallisuuskatsaus akateemiseen kirjallisuuteen, jossa käsitellään mittaamista ja operatiivista työtä. Tähän teoriaan osittain pohjaten tähän diplomityöhön on teetetty kysely case-organisaation työntekijöillä, jotka tekevät organisaation eri toimipisteissä operatiivista työtä. Lisäksi kyselyn tuloksia täydentämään tehtiin joitain puolistrukturoituja eli teemahaastatteluja case-organisaation sisällä sekä joitain haastatteluita case-organisaation ulkopuolisille henkilöille. Suurin painoarvo kuitenkin annetaan kyselytutkimukselle, johon oli mahdollisuus vastata kaikilla case-organisaatiossa työskentelevillä operatiivista työtä tekevillä työntekijöillä. Tässä diplomityössä huomattiin, että suurin osa operatiivista työtä tekevistä case- organisaation työntekijöistä on sitä mieltä, että heitä ja heidän osastojaan mitataan heikosti. Tämän lisäksi suurin osa heistä toivoi heitä ja heidän osastojaan mitattavan. Työssä huomattiin myös, että kokeneemmat työntekijät olivat mittaamista kohtaan myönteisempiä kuin vähemmän aikaa case-organisaatiossa työskennelleet. Kirjallisuuskatsauksessa kävi selvästi ilmi, että mittaaminen on tärkeää organisaation kehityksen kannalta. Kuitenkaan kaikki mittaaminen ei välttämättä johda organisaation kilpailukyvyn parantumiseen. Mittaamisen tulisi perustua pohjimmiltaan yrityksen strategiaan. Mittaamisen lisäksi päälliköiden tulisi aktiivisesti seurata mittaustuloksia ja tehdä näiden pohjalta kehityssuunnitelmia ja -päätöksiä – yrityksen strategian mukaisesti. Mittaamisen tulisi olla linkitetty mitattavan organisaation strategiaan. Mittaamisen pitäisi myös pyrkiä aina organisaation kilpailukyvyn kehittymiseen. Työntekijöille tulisi jo perehdytysvaiheessa selkeästi kommunikoida organisaation arvot, strategia ja yksittäisen työntekijän sekä osaston tavoitteet. Organisaatiolle tulee päättää tärkeimmät mittarit ja näiden tärkeysjärjestys. Osaoptimointia tulisi välttää ja mittaamisella pitäisi pyrkiä mittaamaan ainakin lähes koko systeemiä. Lisäksi organisaation johto sekä keskijohto tulee kouluttaa mittaustulosten analysointiin, jotta nämä voivat tehdä organisaation kilpailukyvyn kannalta parhaat johtopäätökset kehitystoimenpiteistä. Tämä tulee myös tehdä organisaation strategian mukaisesti.