Search

This research sought to develop an understanding of teachers’ attitudes, sense of self-efficacy and approach to enacting inclusive education in their classrooms in two diverse countries. A mixed-methods research design guided the data collection and analysis. This article focuses on how quantitative and qualitative research approaches were used sequentially and how the findings were finally merged to provide more comprehensive insight into different aspects of teachers’ sometimes contradictory attitudes and approaches to implementing inclusive education. The meta-inferences presented here indicate that merging measurements and meanings can shed light on how teachers’ attitudes and self-efficacy within the implementation of inclusive education are multi-faceted, non-linear and connected to their cultural–historical contexts. peerReviewed

TIIVISTELMÄ Haukka, M. (2015). Erityisyyden monet merkitykset. Tutkimus erityisopettajien suhtautumisesta integraatioon ja inkluusioon osana koulunsa toimintakulttuuria. Opettajankoulutuslaitos, Jyväskylän yliopisto, Pro gradu -tutkielma, 75 s. Tutkimuksen tarkoituksena oli tutkia erityiskoulun toimintakulttuuria inklusiivisen kasvatuksen viitekehyksessä. Tutkimuksessa selvitettiin, miten erityisopettajat suhtautuvat koulun integraatiotoimintaan sekä inkluusioon. Lisäksi pyrittiin selvittämään, minkälainen haaste hallinnollinen yhdistyminen läheisen erityiskoulun kanssa on koulun toimintakulttuurille. Tutkimus oli laadullinen haastattelututkimus. Aineisto kerättiin keväällä 2013 ja se analysoitiin aineistolähtöisesti. Tuloksia tarkasteltiin inklusiivisen kasvatuksen viitekehyksestä, kiinnittäen huomiota opettajien näkemyksiin erityisopetuksen järjestämisen eri muodoista. Tutkimuksen perusteella opettajat pitivät työyhteisössään tärkeänä monipuolista yhteistyötä. Kasvatustyön lähtökohtana he pitivät oppilaiden yksilöllistä huomiointia sekä erilaisuuden arvostamista. Inklusiivisesta viitekehyksestä tarkasteltuna voidaan kuitenkin tulkita toimintakulttuurin myös osaltaan ylläpitävän segregaatiota. Opettajat suhtautuivat integraatioon ja inkluusioon rakentavan kriittisesti. Tutkimustulosten perusteella integraation ja inkluusion käsitteet sekoittuivat ja inkluusio ymmärrettiin lähinnä sosiaalisena integraationa.

Tutkielma käsittelee erityistä tukea tarvitsevien lasten osallisuuden toteutumista päiväkotiryhmään integroituna. Kyseessä on laadullinen etnografinen tapaustutkimus, jonka tutkimuskohteena oli kaksi päiväkotiryhmään integroitua erityisen tuen lasta. Heidän yksilölliset tuen tarpeet liittyivät kielen ja CPvamman haasteisiin. Lisäksi tavoitteena oli arvioida aikuisen mahdollisuuksia tukea osallisuutta. Tutkimusaineisto koottiin havainnoimalla päiväkotiryhmän toimintaa keväällä 2014. Etnografisen lähestymistavan mukaisesti, havainnoinnin tueksi haastateltiin kaksi erityislastentarhanopettajaa, koottiin kirjallisia dokumentteja ja valokuvattiin lasten leikkejä. Aineisto on analysoitu sisällönanalyysin mukaisesti. Tutkimustulosten mukaan erityistä tukea tarvitsevan lapsen osallisuus ryhmään vahvistui leikin kautta. Leikki toi esiin lapsen taitoja ja vahvuuksia. Erityistä tukea tarvitsevan lapsen osallisuuden haasteet tulivat esiin sekä yhteisesti että yksilöllisesti haastavissa päiväkodin vuorovaikutustilanteissa, joissa oli vaikea ottaa huomioon kaikkia erityislasten yksilöllisiä vaikeuksia tai tuen tarpeita. Aikuinen pystyi omalla toiminnallaan lisäämään tai tukemaan näiden lasten osallisuutta. Aikuisen suora ja välitön tuki haastavissa tilanteissa mahdollistaa ja vahvistaa osallisuutta ryhmässä.